Mjaa, varautuu ja varautuu. Oheinen juttukin on jatkumoa täällä käydyille keskusteluille. Resurssit, resurssit, resurssit, jos ne puutuvat on turha uhota uskottavasta itsenäisestä puolustuksesta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080120118970_uu.shtml
Puolustusvoimain komentajalta synkkä varoitus armeijan leikkauksista
Lauantai 1.8.2015 klo 21.20
Lähiympäristömme maat kehittävät jatkuvasti toimintansa tasoa. Jos Suomi leikkaa puolustusvoimilta, meidän suuntamme on herkässä tilanteessa täysin päinvastainen, varoittaa puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
Taloudellisen tehokkuuden kannalta yhden konetyypin ylläpitäminen on selvästi edullisempaa, Lindberg toteaa Hornet-hävittäjien seuraajista. (KARI PEKONEN)
Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun
Jarmo Lindberg aloitti puolustusvoimain komentajana.
- Aloitin tämän päivän samalla tavalla kuin muutkin päivät. Kävin pääesikunnan operaatiokeskuksessa katsomassa meidän ja lähialueidemme reaaliaikaisen tilannekuvan, sanoo kenraali Lindberg.
Minuuttiaikataulun mukaan eläminen ei tullut hänelle yllätyksenä, sillä valmiuspäällikkönä ja entisenä ilmavoimien komentajana hän oli tottunut kiireiseen, aikataulutettuun rytmiin.
- Kalenterini on buukattu kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin. Erilaisia pyyntöjä tulee niin paljon, että jos minusta olisi kaksi kopiota, niin me kolmekaan emme ehtisi niihin kaikkiin, hymähtää Lindberg.
"Leikkauksiin ei varaa"
Sitten kenraali vakavoituu. Komentajana hänellä on suuri huolen aihe.
- Suomen talouden tilanne ei ole hyvä. Pitää muistaa, että puolustusvoimauudistuksen yhteydessä olemme kyenneet palauttamaan toimintamme tason sille tasolle, millä se oli ennen leikkauksia.
- Samaan aikaan kuitenkin kaikkialla muualla lähiympäristössämme toiminnan tasot ovat nousseet.
- Jos tarvitaan leikkauksia, toki ne teemme. Mutta jos tässä vaiheessa tehdään, se tarkoittaa puolustusvoimien toimintakyvyn leikkaamista.
- Silloin Suomi olisi tässä ympäristössä ainut maa, joka tekisi niin. Tosiasia on, että toimintaintensiteetti ympärillämme on ollut koko ajan nousemaan päin, pohtii kenraali Lindberg.
Venäjän tempaukset jatkuvat
Vuoden aikana Suomea ovat puhuttaneet ilmatilan loukkaukset, tunnistamaton vedenalainen havainto ja Venäjän suuret sotaharjoitukset maamme itärajan läheisyydessä.
Venäjän aktiivisuuden lisääntymisen myötä asioiden ennustettavuus on vaikeutunut.
- Kun katsomme lähitulevaisuuteen, tulee varmaan joitakin tapahtumia ja harjoituksia, joita ei ole ilmoitettu.
- Niiden kanssa niin Suomi kuin lähiympäristö on oppinut elämään ja reagoimaan.
Tämä tarkoittaa, etteivät Venäjän yllättävät tempaukset ole loppumassa ainakaan lähiaikoina.
Reagointi nopeaa
Mutta miten puolustusvoimissa on tilanteeseen reagoitu?
- Jo yli vuoden ajan olemme joutuneet säätelemään tiedustelun valmiutta tapauskohtaisesti ja ennakoivasti, sanoo kenraali Lindberg.
- Tosiasia on, että toimintaintensiteetti ympärillämme on ollut koko ajan nousemaan päin, pohtii kenraali Jarmo Lindberg. (KARI PEKONEN)
- Tämä koskee myös valvontajärjestelmiämme.
Lisäksi puolustusvoimien tiettyjen yksiköiden, lähinnä ilma- ja merivoimien, valmiutta on säädelty.
- Yllättäviä kustannuksia on siten tullut ylitöistä ja kaluston käytöstä.
Komentaja tiivistää asian lyhyesti.
- Puolustusvoimien valmiutta reagointia kykenemme säätämään erittäin nopeasti. Erittäin nopeasti.
Kyberkoulutus
Puolustusvoimissa selvitetään parhaillaan parempaa varautumista kyberuhkiin.
Kyberuhkilla tarkoitetaan verkon kautta tulevia uhkia, jotka kohdistuvat yhteiskunnan kanalta kriittisiin kohteisiin.
- Kyberkoulutuksen antamista varusmiehille on suunniteltu. Me katsomme, miten ja milloin sitä annetaan varusmiehille ja reserviläisille, kertoo Lindberg.
- Hyvähän se olisi käyttää yhteiskunnassamme olevaa kykyä, koulutusta ja kapasiteettia.
Lindbergin mukaan olisi tärkeää saada puolustusvoimille laki kohdennetusta verkkotiedustelusta.
- Jo ennakkovaroituksen vuoksi. Siten pääsisimme kiinni ulkomailta Suomen kautta kulkevaan tietoon. Jos tulisi vaikka tietoverkkohyökkäys, saisimme selville, mistä se tuli.
Kesän aikana on keskusteltu siitä, pitäisikö nykyisestä alokkaiden kahdesta saapumiserästä siirtyä takaisin aiemmin käytössä olleeseen kolmeen saapumiserään.
- Meillä ei sellaisia suunnitelmia ole, sanoo komentaja Lindberg.
- Pitää muistaa, että se olisi erittäin suuri rakenteellinen muutos, joka vaikuttaisi infrastruktuurin ja kouluttajien käyttöön. Sen seurannaisvaikutukset olisivat erittäin suuret.
Yksi hävittäjätyyppi
Entisellä hävittäjälentäjällä ja ilmavoimien komentajalla on selkeä näkemys hiljattain virinneeseen keskusteluun siitä, että Hornet-hävittäjien seuraajaksi voitaisiin valita kahden eri valmistajamaan hävittäjät, jotka ikään kuin täydentäisivät toinen toistaan.
- Kun Neuvostoliitto romahti, ilmavoimillamme oli käytössä yksi hävittäjälaivue idästä ja kaksi lännestä.
- Poliitikot tulivat sitten siihen tulokseen, ettei kahden tukiorganisaation ylläpitäminen ole taloudellista. En näe, että tuon päätöksen jälkeen mitkään taloudelliset ja rakenteelliset faktat olisivat muuttuneet.
- Taloudellisen tehokkuuden kannalta on selkeästi yhden konetyypin ylläpitäminen edullisempaa, sanoo kenraali Lindberg.
JUHA MUURINEN
Nyt säästetty kakku näyttäisi kelpaavan mielihyvin. Pohjoisesta olisi kiva saada meriyhteydet auki.