Puolustusministeri: Suomi varautuu Ahvenanmaan miehitykseen

Paljonko on Ahvenanmaalta matkaa Tukholmaan? Voiko S-300 Ahvenanmaalla sulkea Tukholman ilmatilan? Jos kyllä, niin lienee selvää, että Ruotsi ei voi sallia Ahvenanmaan miehitystä, vaan vastaa jopa sotilaallisesti.

Noita vienti-/ paivitys -versioita on useampia mutta periaatteessa ei jarjestelma tunnu olevan mikaan suuri huolenaihe (huhti-2015):

"Israeli and the American air forces, as well as the American fleet, have trained in Cyprus, Greece and other places where Russian technology is available, and thus it is safe to assume they are well-versed in the S-300 system's ins-and-outs. It is also safe to assume they have developed technological means to evade the system's defense mechanisms."

http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4646802,00.html

Kroatia ja Kreikka ovat kuulemma antaneet USAF:n ja IAF:N harjoitella elsoa ihan tuella omia S-300:aan vastaan, jossa ohjusjarjestelmaa on testattu eri konfiguraatioissa ns. kovana... varmaan jotain balkanisoituja vastapalveluksia silmallapitaen. Kuulemma siita pystyy lentamaan lapi/ ympari...
Kreikan etu lienee etta Israel pitaa Turkin laivaston poissa Kyproksen altaan kaasuesiintymilta... joten eikohan noissakin sopuun paasty vaikken kreikkalaisiin luottaisi senttiakaan. Israelista sentaan tietaa missa kyydissa ollaan :cool:
 
Siis kirjoitin tuon kylmänsodan jutun vain ja ainoastaan näyttämään miten pitkälle ollaan päästy Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä siitä kun miltä se näytti Suomen sisällissodan aikana. Tämän kirjoitin sen takia koska vaikutti siltä että tulkitsit Widmanin lausunnot Suomen sisällissodanaikaisella ajattelukaavalla ja täten tulkitset sen tarkoittavan että Ruotsi sotilaallisesti puuttuisi tilanteeseen ilman Suomen lupaa. Tätä minä pidän erittäin epätodennäköiseltä ja suorastaan koomiselta jos katsoo miten pitkälle puolustusyhteistyö ja muu poliittinen yhteistyö on mennyt.



Olis varmaan aika mukava tuki sille Suomalaiselle komentajalle joka sitä osaa Suomea saa tehtäväkseen suojata jos tietää että ilmassa lentää Hornetin lisäksi kans JASit etc. Jos yhteistyötä tehdään pidemmälle niin olis varmaan ihan kiva Suomen merivoimalle ja ilmavoimalle jos voisivat kans käyttää Ruotsalaisia lentokenttiä ja satamia.



Tämä poletti onkin varmaan tipahtanut jo Ruotsin ja Suomen poliitikoille ja täten he ovat uudistamassa yhteistyötä ja kirjasivat tänä vuona jo yhteistyösopimuksia ja ovat ilmaisseet halua vahventaa tätä yhteistyötä. Tähän kontekstiin Widman lausunnot pitää ottaa.




En tosiaankaan lue hänen lausuntojaan tuolla lailla ja uskon että olet väärässä jos tulkitset Allan Widmanin olevan sellainen poliitikko jota tuollaisia asioita väittäisi.

Allan Widman on ollut puolustusvaliokunnassa jo 13 vuotta. Hän on tukenut puolustusyhteistyön vahventamista yhtä pitkään ja tietää erittäin hyvin mikä on ’Ruotsin puolustuspolitiikka ja puolustusvoimien tila. Hän ei koskaan väittäisi uskovan että Ruotsi ilman Suomen lupaa pistäisi jalkaakaan Ahvenanmaalle koska tietää tämän olevan aivan naurettava ajatus. Hän varmaan korjaa lehden tekemää käännöstä päivän aikana jos joku tästä nostaa keskustelun.

Nyt olemme linjassa.
 
Kovasti on maajoukkopohjaista ajattelua. Menee jonkin aikaa ja Ruotsi lisää maajoukkojaan, mutta laivasto ja ilmavoimat täysentäisivät omiamme aika hyvin.


Tyydyin lievään vahvennukseen. Tuon voi arvioida myös toisinpäin. Ihmeesti ajatuksemme virtailevat VAIN SITEN, että "Ruotsi auttaa blaablaa". Kumppanuus on nimittäin liittokunnassa kaksisuuntainen....se kannattaa muistaa.

Joka tapauksessa Venäjä joutuu ottamaan huomioon Ruotsin. Ei pelkästään sen sotilaallista suorituskykyä vaan Ruotsin kansainvälisen tunnettuuden ja painoarvon, joka ylittää Ruotsin oman mittansa. Ruotsi on "painavampi" kuin 9 miljoonaa asukasta ja mainio terästeollisuus.
 
Tämähän taas olisi aivan selkeä muuttuja. Johto on sitten Puolustusvoimat. Ja kun katsot vitjaa ylöspäin, kukaan ei määrittänyt reunaehtoja.
Tuossakin on aika paljon epävarmuus tekijöitä. Keillä henkilöillä Pv:ssä olisi oikeutus tuon luvan antamiseen ja missä vaiheessa jos poliittiseen johtoon ei saada yhteyttä ja tilanne Helsingissä on sekava?, entä jos heitä ei tavoiteta? Paljonko viestiyhteyksiä häiritään ja paljonko nämä ottavat osumaa ohjuksista ja ilmahyökkäyksistä?

 
Ruotsi on "painavampi" kuin 9 miljoonaa asukasta ja mainio terästeollisuus.

Tämä on de factoa, Suomenkin painoarvo on suurempi kuin 5,5 miljoonaa kuulaa ja mainio S-Ryhmä, mutta Ruotsin ylipaino lienee sekä suhteessa että etenkin absoluuttisesti vielä eri tasolla.
 
Noita vienti-/ paivitys -versioita on useampia mutta periaatteessa ei jarjestelma tunnu olevan mikaan suuri huolenaihe (huhti-2015):

"Israeli and the American air forces, as well as the American fleet, have trained in Cyprus, Greece and other places where Russian technology is available, and thus it is safe to assume they are well-versed in the S-300 system's ins-and-outs. It is also safe to assume they have developed technological means to evade the system's defense mechanisms."

http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4646802,00.html

Kroatia ja Kreikka ovat kuulemma antaneet USAF:n ja IAF:N harjoitella elsoa ihan tuella omia S-300:aan vastaan, jossa ohjusjarjestelmaa on testattu eri konfiguraatioissa ns. kovana... varmaan jotain balkanisoituja vastapalveluksia silmallapitaen. Kuulemma siita pystyy lentamaan lapi/ ympari...
Kreikan etu lienee etta Israel pitaa Turkin laivaston poissa Kyproksen altaan kaasuesiintymilta... joten eikohan noissakin sopuun paasty vaikken kreikkalaisiin luottaisi senttiakaan. Israelista sentaan tietaa missa kyydissa ollaan :cool:

Epäilemättä S-300 ei ole enää iso yllätys, mutta a) voiko millään konsteilla täysin tai merkittäviltä osin nollata montaakaan systeemiä? ja b) Kroatian, Kreikan ym. systeemit eivät edusta uusimpia systeemin malleja, joten puhtaasti teknologiset vippaskonstit ja osin taktisetkin kuviot ohjusten välttelyyn voivat olla osin vanhoja.
 
Mjaa, varautuu ja varautuu. Oheinen juttukin on jatkumoa täällä käydyille keskusteluille. Resurssit, resurssit, resurssit, jos ne puutuvat on turha uhota uskottavasta itsenäisestä puolustuksesta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080120118970_uu.shtml
Puolustusvoimain komentajalta synkkä varoitus armeijan leikkauksista
Lauantai 1.8.2015 klo 21.20

Lähiympäristömme maat kehittävät jatkuvasti toimintansa tasoa. Jos Suomi leikkaa puolustusvoimilta, meidän suuntamme on herkässä tilanteessa täysin päinvastainen, varoittaa puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.


Taloudellisen tehokkuuden kannalta yhden konetyypin ylläpitäminen on selvästi edullisempaa, Lindberg toteaa Hornet-hävittäjien seuraajista. (KARI PEKONEN)
Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Jarmo Lindberg aloitti puolustusvoimain komentajana.

- Aloitin tämän päivän samalla tavalla kuin muutkin päivät. Kävin pääesikunnan operaatiokeskuksessa katsomassa meidän ja lähialueidemme reaaliaikaisen tilannekuvan, sanoo kenraali Lindberg.

Minuuttiaikataulun mukaan eläminen ei tullut hänelle yllätyksenä, sillä valmiuspäällikkönä ja entisenä ilmavoimien komentajana hän oli tottunut kiireiseen, aikataulutettuun rytmiin.

- Kalenterini on buukattu kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin. Erilaisia pyyntöjä tulee niin paljon, että jos minusta olisi kaksi kopiota, niin me kolmekaan emme ehtisi niihin kaikkiin, hymähtää Lindberg.

"Leikkauksiin ei varaa"

Sitten kenraali vakavoituu. Komentajana hänellä on suuri huolen aihe.

- Suomen talouden tilanne ei ole hyvä. Pitää muistaa, että puolustusvoimauudistuksen yhteydessä olemme kyenneet palauttamaan toimintamme tason sille tasolle, millä se oli ennen leikkauksia.

- Samaan aikaan kuitenkin kaikkialla muualla lähiympäristössämme toiminnan tasot ovat nousseet.

- Jos tarvitaan leikkauksia, toki ne teemme. Mutta jos tässä vaiheessa tehdään, se tarkoittaa puolustusvoimien toimintakyvyn leikkaamista.

- Silloin Suomi olisi tässä ympäristössä ainut maa, joka tekisi niin. Tosiasia on, että toimintaintensiteetti ympärillämme on ollut koko ajan nousemaan päin, pohtii kenraali Lindberg.

Venäjän tempaukset jatkuvat

Vuoden aikana Suomea ovat puhuttaneet ilmatilan loukkaukset, tunnistamaton vedenalainen havainto ja Venäjän suuret sotaharjoitukset maamme itärajan läheisyydessä.

Venäjän aktiivisuuden lisääntymisen myötä asioiden ennustettavuus on vaikeutunut.

- Kun katsomme lähitulevaisuuteen, tulee varmaan joitakin tapahtumia ja harjoituksia, joita ei ole ilmoitettu.

- Niiden kanssa niin Suomi kuin lähiympäristö on oppinut elämään ja reagoimaan.

Tämä tarkoittaa, etteivät Venäjän yllättävät tempaukset ole loppumassa ainakaan lähiaikoina.

Reagointi nopeaa

Mutta miten puolustusvoimissa on tilanteeseen reagoitu?

- Jo yli vuoden ajan olemme joutuneet säätelemään tiedustelun valmiutta tapauskohtaisesti ja ennakoivasti, sanoo kenraali Lindberg.


- Tosiasia on, että toimintaintensiteetti ympärillämme on ollut koko ajan nousemaan päin, pohtii kenraali Jarmo Lindberg. (KARI PEKONEN)
- Tämä koskee myös valvontajärjestelmiämme.

Lisäksi puolustusvoimien tiettyjen yksiköiden, lähinnä ilma- ja merivoimien, valmiutta on säädelty.

- Yllättäviä kustannuksia on siten tullut ylitöistä ja kaluston käytöstä.

Komentaja tiivistää asian lyhyesti.

- Puolustusvoimien valmiutta reagointia kykenemme säätämään erittäin nopeasti. Erittäin nopeasti.

Kyberkoulutus

Puolustusvoimissa selvitetään parhaillaan parempaa varautumista kyberuhkiin.

Kyberuhkilla tarkoitetaan verkon kautta tulevia uhkia, jotka kohdistuvat yhteiskunnan kanalta kriittisiin kohteisiin.

- Kyberkoulutuksen antamista varusmiehille on suunniteltu. Me katsomme, miten ja milloin sitä annetaan varusmiehille ja reserviläisille, kertoo Lindberg.

- Hyvähän se olisi käyttää yhteiskunnassamme olevaa kykyä, koulutusta ja kapasiteettia.

Lindbergin mukaan olisi tärkeää saada puolustusvoimille laki kohdennetusta verkkotiedustelusta.

- Jo ennakkovaroituksen vuoksi. Siten pääsisimme kiinni ulkomailta Suomen kautta kulkevaan tietoon. Jos tulisi vaikka tietoverkkohyökkäys, saisimme selville, mistä se tuli.

Kesän aikana on keskusteltu siitä, pitäisikö nykyisestä alokkaiden kahdesta saapumiserästä siirtyä takaisin aiemmin käytössä olleeseen kolmeen saapumiserään.

- Meillä ei sellaisia suunnitelmia ole, sanoo komentaja Lindberg.

- Pitää muistaa, että se olisi erittäin suuri rakenteellinen muutos, joka vaikuttaisi infrastruktuurin ja kouluttajien käyttöön. Sen seurannaisvaikutukset olisivat erittäin suuret.

Yksi hävittäjätyyppi

Entisellä hävittäjälentäjällä ja ilmavoimien komentajalla on selkeä näkemys hiljattain virinneeseen keskusteluun siitä, että Hornet-hävittäjien seuraajaksi voitaisiin valita kahden eri valmistajamaan hävittäjät, jotka ikään kuin täydentäisivät toinen toistaan.

- Kun Neuvostoliitto romahti, ilmavoimillamme oli käytössä yksi hävittäjälaivue idästä ja kaksi lännestä.

- Poliitikot tulivat sitten siihen tulokseen, ettei kahden tukiorganisaation ylläpitäminen ole taloudellista. En näe, että tuon päätöksen jälkeen mitkään taloudelliset ja rakenteelliset faktat olisivat muuttuneet.

- Taloudellisen tehokkuuden kannalta on selkeästi yhden konetyypin ylläpitäminen edullisempaa, sanoo kenraali Lindberg.

JUHA MUURINEN
 
Viimeksi muokattu:
Venäjän konsulaatin sijainti on erittäin keskeisellä paikalla ja sieltä käsin saa Maarianhaminan sataman vaivatta haltuun. Jos kuvitellaan, että hirveät (vihreät) miehet näin tekisivät, niin Ahvenanmaamme pelastukseksi voisin ajatella rikkonaisen saariston. Sen suojissa maihinnousu on mahdollista. Edellyttäen toki alueen eristämistä ennen operaatiota. Tässä kohdassa laivaston vastustajilla pyyhitään taas pöytiä. Itse olen viettänyt aikaa tuossa maakunnassa enemmän, kuin missään mualla reissuillani ja voin vakuuttaa, että olosuhteet ovat sodankäynnin kannalta enemmän, kuin haastavat. Jos iivana saisi sinne riitäävästi kalustoa ja miehistöä, niin vaikea olisi tehtävä meillä.

Paikallisiin ihmisiin on tullut tutustuttua ihan huolella ja heidän rehellisyytensä olen huomannut. Eivät halua kuulua Ruotsiin, vaikka heidän äidinkielenä se onkin. Samaa kieltä puhutaan koko saaristossamme Helsingistä länteen. Osa nuoristakin suorittaa asepalveluksen Dragsvikissa.
Ja vielä reippaalla mentaliteetilla. Koko Ahvenanmaasta käyty keskustelu sen poisluovuttajien ja myyjien taholta on mielestäni ruotsinkieltä osaamattomien katteetonta vittuilua ja
katkeruutta. Kyseisen maakunnan vaihtoajatuksia Karjalaan ajattelevien kannattaisi miettiä, kumpi on meidän kannalta tärkeämpi? Ja moiset puheet pitäsi julistaa maanpetturuudeksi.
 
Puheebvuoro Niinistön ulostulosta
http://andreaspolitics.net/2015/08/02/jussi-niinisto-ja-strateginen-viestinta/

Jussi Niinistö ja strateginen viestintä
2.8.2015 andreasturunen Ahvenanmaa, EU, NATO, Suomi, Turpo

Puolustusministeri Jussi Niinistön lausunnot ovat synnyttäneet keskustelua ja antaneet syyn pohdintaan. (Kuva: Helsingin Sanomat).

Kuluneella viikolla torstaina 30.7. Puolustusministeri Jussi Niinistöantoi Lännen Medialle lausunnon, jossa totesi Suomen varautuvan puolustamaan Ahvenanmaata mahdollista ”vihreiden miesten” invaasiota vastaan. Uutisena itse Ahvenanmaan puolustus ei ole uusi asia, mutta mielenkiintoiseksi ulostulosta tekee puolustusministerin omatoiminen ilmoitus varautumisesta juuri tämän kaltaiseen tiettyyn skenarioon. Ulostulosta tekee poikkeuksellisen myös aihe itsessään: valmiusasioita on tavanomaisesti käsitelty hyvin harvoin julkisuudessa juuri niiden arkaluontoisuuden ja salassapitosyiden vuoksi. Lisäksi Niinistö sanoi mielenkiintoisesti Lännen Median haastattelussa, että

”Tahdomme luottaa kansainväliseen oikeuteen, mutta emme voi siihen 100-prosenttisesti luottaa kriisitilanteessa.”


Ahvenanmaa-lausunto ei ole kuitenkaan ainoa ajankohtainen puolustusministerin kommentti. Edellisellä viikolla lauantaina 25.7. Niinistö kommentoi Suomen puolustusvelvoitteita sanomalla, että

”Viro, Liettua ja Latvia ovat Nato-maita. Heidän puolustusratkaisunsa on Nato, ja kollektiivinen puolustusliitto suojaa heitä tältä osin. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joten meillä ei ole velvoitetta Baltian puolustukseen”.

Näin saatiin ainakin viimein selvyys pitkään velloneelle kysymykselle siitä, että mahdollisen konfliktin sattuessa Suomi ei tulisi osallistumaan Baltian maiden auttamiseen ainakaan sotilaallisesti. Lissabonin sopimuksen valossa lausunto on erittäin mielenkiintoinen, sillä Suomen 2000-luvun turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on korostettu sotilaallisen liittoutumattomuuden lisäksi EU-integraation tuomaa turvallisuusulottuvuutta.

Puolustusministeriön viestintästrategian pulmakohdat
Strateginen viestintä ja viestintästrategia ovat tämän päivän kuumia sanoja niin hallinto- kuin yrityspuolella. Termeillä tarkoitetaan karkeasti organisaation tavoitteiden saavuttamista ja toteuttamista viestinnällisesti ja viestinnällisten keinojen avulla. Kun tarkastellaan puolustusministerin ulostuloja strategisen viestinnän kautta, voidaan pohtia sitä, mitä mihin lausunnoilla pyritään ja mikä niiden tarkoituksena on.

Ensisijaisesti voidaan huomioida lausuntojen ristiriitaisuus: Samalla kun Suomi ilmoittaa olemalla auttamatta turvallisuusympäristön naapurimaita, valmistaudumme kuitenkin itse mahdollisia uhkakuvia vastaan. On tietenkin mahdotonta sanoa, miten esimerkiksi Suomen a-tarvikkeiden huolto toimisi pitkittyneessä kriisitilanteessa, mutta ulkoisen avun tarvetta on korostettu säännöllisesti valmiudesta puhuttaessa. Samalla voisi mainita yleisen argumentin, jonka mukaan ”Suomi ei tulisi ikinä joutumaan konfliktiin, jossa se joutuisi taistelemaan yksin.” Nyt kuitenkin on annettu sen kaltainen viesti, että tähän suuntaan saattaisimme olevamme pyrkimässä.

Toinen varteenotettava huomio liittyy Suomen ulkomaille suuntautuvasta viestistä. Vaikka Suomen mediassa usein saatetaakin ylikorostaa Suomen merkitystä kansainvälisellä kentällä, on silti huomionarvioista kiinnittää huomio niihin maihin, jotka Suomen lähiympäristössä vastaanottavat viestimme. Esimerkiksi Venäjällä voitaisiin ottaa tämän kaltainen viesti hyvin lämpimästi vastaan, sillä Moskovan suunnasta Suomen linja saattaa näyttäytyä sekä eristäytyvältä että EU:sta ja NATO:sta loittonevalta. Euroopan Unionin näkökulmasta Suomen viesti voidaan tulkita Lissabonin sopimuksen nojalta, jolloin pohdittavana olisi Suomen halu osallistua Euroopan yhtenäiseen turvallisuuskokonaisuuteen ja integraatioon. Virossa, jossa seurataan tiiviisti Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua, ovat lausunnot herättäneet melko varmuudella huomiota Viron poliittisessa johdossa. Toisaalta voidaan kysyä myös syytä sille, miksi Suomen pitäisi osallistua NATO-maan puolustukseen.

Entäs lausunto kansainvälisestä oikeudesta? Kansainvälinen oikeus on ollut koetuksella useita kertoja 2000-luvun aikana muun muassa Irakin sodan ja Krimin miehityksen takia, mutta onko sitä syytä aliarvioida julkisesti? Vaikka kansainvälinen oikeus onkin ns. pehmeää oikeutta eli vapaaehtoisesti sitovaa, on sen noudattaminen symbolinen ja imagollinen kysymys. Toki naiivia olisi, jos turvallisuuden takeena olisi vain toisen osapuolen antamat lupaukset, mutta eri asia on pohtia sitä, onko Suomella erityistä syytä ilmoittaa epäluottamusta kansainvälistä oikeutta kohtaan.

Esimerkiksi Venäjällä voitaisiin ottaa tämän kaltainen viesti hyvin lämpimästi vastaan, sillä Moskovan suunnasta Suomen linja saattaa näyttäytyä sekä eristäytyvältä että EU:sta ja NATO:sta loittonevalta.
Johtopäätös
Jokainen valtio toimii aina omien intressiensä mukaisesti ja pyrkii sellaiseen lopputulokseen, joka hyödyttää niitä itseään eniten. Nyt tarkastellessa puolustusministerin lausuntoa on pohdittavana kysymys siitä, onko Suomen edun kannalta parasta antaa tämän kaltaista viestiä niin kotimaahan kuin lähiympäristöön. Merkillistä Ahvenanmaa-lausunnossa oli muun muassa se, että lausunnon ytimessä oli itse Ahvenanmaa. Esimerkiksi entinen puolustusministeri Carl Haglund totesi, että vihreiden miesten uhka on yhtä suuri koko maassa, eikä Ahvenanmaa ole siinä suhteessa poikkeus. Tästä on mahdollista olla montaa mieltä Ahvenanmaan ollessa Suomen huoltovarmuudelle elintärkeä palanen, mutta Niinistön lausuntohan sisälsi muutakin kuin edellä mainitut asiat. Niinistöhän totesi myös, että

”Ahvenanmaa on väärissä käsissä kuin pistooli Ruotsin ohimolla”.

Kun mietitään asia tässä suhteessa, saa asia täysin uuden ulottuvuuden. Päivä Niinistön lausunnon jälkeen ruotsalainen Kansanpuoluetta edustava Allan Widman kommentoi Lännen Medialle Ruotsin puolustavan Ahvenanmaata ja että Ruotsi olisi valmis tarvittaessa tekemään jopa itsenäisen väliintulon. Tämä näkökulma antaa mahdollisuuden ymmärtää, että puolustusministeri olisikin halunnut tuoda esille ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön, ei valmiussuunnitelmia. Eri asia sen sijaan on, oliko Suomen valtiojohdon viisasta tiedottaa suunnitelmista tietyn alueen puolustuksen suhteen, kun näin ei ole aiemminkaan toimittu. Toisaalta valmiussuunnitelmat ovat olleet esillä juuri reserviläiskirjeiden muodossa, joten mistään täysin uudesta keskusteluaiheesta ei ole kyse.

On vaikea arvoida Ahvenanmaa-keskustelun ja Baltian maiden puolustusta koskevan lausunnon välistä yhteyttä, mutta tietynlaisia spekulaatioita on aina mahdollista tehdä. On hyvinkin mahdollista nähdä Puolustusministeriön haluavan viestittää, että Suomi ottaa etäisyyttä Euroopan Unionin puolustusmekanismeihin ja lähestyy Ruotsia puolustusratkaisuissaan. Suomen ja Ruotsin välinen sotilasyhteistyö on ollut aktiivisesti esillä jo useita vuosia eikä sinällään ole mikään uusi keskustelunaihe. Tämän pohjalta on kuitenkin mahdotonta tehdä pitäviä johtopäätöksiä, joten mieluisampaa on odottaa uusien lausuntojen ja ratkaisujen esiintuloa, kuin spekuloida rivien välistä. Strategisen viestinnän merkitystä ei sen sijaan voi vähätellä, varsinkaan nykyisessä kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. On vaikea arvioida Suomelle koituvan hyötyä, jos viestimme ulkopuolelle on, että emme halua osallistua yhteisiin järjestelyihin. Tällöin on mahdollista olettaa myös, että apua ei ole tulossakaan, jos sitä joskus tarvitsisimme.

Andreas Turunen
 
Huvittavinta on että ahvenanmaalaiset valittivat aikoinaan, kun suomalaisten paatit hipoivat "liian läheltä" aluetta. Nyt sitten tietty kelpaisi halata näitä vesistöjä ihan kunnolla. Paras skenaario olisi vaihtaa petsamon alue tähän plänttiin. ;) Nyt säästetty kakku näyttäisi kelpaavan mielihyvin. Pohjoisesta olisi kiva saada meriyhteydet auki.
 
Huvittavinta on että ahvenanmaalaiset valittivat aikoinaan, kun suomalaisten paatit hipoivat "liian läheltä" aluetta. Nyt sitten tietty kelpaisi halata näitä vesistöjä ihan kunnolla. Paras skenaario olisi vaihtaa petsamon alue tähän plänttiin. ;) Nyt säästetty kakku näyttäisi kelpaavan mielihyvin. Pohjoisesta olisi kiva saada meriyhteydet auki.
Myydään samalla periaatteella sun tonttis/kämppäs.

Jotain rajaa sentään.

Ahvenanmaalla löytyy näitä täysin epärealistisia mielipiteitä, mutta niin löytyy mantereeltakin. Tältä foorumiltakin löytyy.
 
Myydään samalla periaatteella sun tonttis/kämppäs.

Jotain rajaa sentään.

Ahvenanmaalla löytyy näitä täysin epärealistisia mielipiteitä, mutta niin löytyy mantereeltakin. Tältä foorumiltakin löytyy.

Oho taisi osua heitto arkoihin paikkoihin täällä. Lähinnä huvittavaa näiden tiettyjen saarilaisten kaksinaamaisuus ja nyt ollaan niin huolestunutta. Josko ahvenanmaa voitaisiin muuttaa suomen yhdeksi kunnaksi, niin sitten löytyisi varmaan resursseja sielläkin päin hyrräillä. Mutta kauhullahan siellä semmoista liitosta katsottaisiin omien etuuksien keräämisen jälkeen.
 
Oho taisi osua heitto arkoihin paikkoihin täällä. Lähinnä huvittavaa näiden tiettyjen saarilaisten kaksinaamaisuus ja nyt ollaan niin huolestunutta. Josko ahvenanmaa voitaisiin muuttaa suomen yhdeksi kunnaksi, niin sitten löytyisi varmaan resursseja sielläkin päin hyrräillä. Mutta kauhullahan siellä semmoista liitosta katsottaisiin omien etuuksien keräämisen jälkeen.
Mitä mulla on Ahvenanmaan kanssa tekemistä?

Ootko ikinä saanut markaa/eurokaan valtion/kunnan rahaa hyväksesi. Oot varmaan pahuuden ruumiillistuma sitten. /s

Ei, ei tuolla tavalla voi argumentoida. Menee koko kepulandia pesuveden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Lausunnon nähtyä ensimmäinen ajatus oli, että perussuomalainen puolustusministeri yrittää kääntää median huomiota muualle perussuomalaisten skandaaleista.

Ahvenanmaalla pitäisi järjestää neuvoa-antava kansanäänestys demilitarisoidun aseman purkamisesta.
No Ahvenanmaalla väestö on sen verran aivopestyä, että suuri enemmistö äänestäisi (vielä) vastaan.

Toisaalta tuo asema ei ole ahvenamaalaisista kiinni, vaan 1920-luvun sopimuksesta, jossa NL (ja siten Venäjä, koska kansainvälisoikeudellisesti Venäjä on identtinen NL kanssa, vastoin yleistä uskoa) ei oli osallinen. Kaikki osalliset, Suomen ja Ruotsin lisäksi ovat Nato-maita. Sen lisäksi demilitarisoinnista on määräykset sopimuksessa v 1940 NL kanssa ja Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Eli asia ei oikeastaan kuulu Ahvenanmaalaisille, vaikka siellä on poppoo joka pitää kovaa meteliä asiasta.
 
Back
Top