Puolustuspoliittinen selonteko 2017

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#1
Pääministeri Sipilä ilmoittaa, että puolustuspoliittinen selonteko valmstuu tässä kuussa. Luon siksi jo valmiiksi ketjun sitä varten, silä keskustelua aiheen tiimoilta lienee luvassa.

Pääministerin ilmoituksessa Sipilä puhui siis tänään hallituksen keskeisimmistä poliittisista linjanvedoista tälle vuodelle. Puolustuspoliitiikkaa koskevan osuuden nostin erikseen esiin.
Juhlapuheena näyttää hyvältä, ja luonnollisesti toivomme sen täysimääräistä realisoitumista myös todellisuudessa.

"Keväällä annamme seitsemän selontekoa. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu tässä kuussa. Selonteko on tiivis ja realistinen. Suomen uskottavan itsenäisen puolustuksen turvaaminen myös lähivuosikymmeninä edellyttää useiden hallituskausien mittaista sitoutumista suuriin materiaalihankintoihin. Suuret hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2031. Emme aseta suuria hankintoja vastakkain palvelujen ja etuuksien kanssa. Se on ollut henki myös eduskuntapuolueiden puheenjohtajien keskusteluissa."

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/...immista-eduskunnalle-annettavista-esityksista
 
#3
Emme aseta suuria hankintoja vastakkain palvelujen ja etuuksien kanssa. Se on ollut henki myös eduskuntapuolueiden puheenjohtajien keskusteluissa."
Jussi Niinistö jatkaa puhettaan julkistustilaisuudessa tänään klo 13:30:
Emme, sillä tulossa on vain "strategiapaperi" jossa on yleistä liirumlaarumia puolöustusasioista. Tarkoitus oli kyllä saada aikaan yhteisymmärrys mm tulevien suurhankintojen rahoituksesta, mutta eihän siitä mitään tullut, kun oppositio ei halua ottaa vastuuta.
Halusimme lisää aikaa neuvotteluille ja siirsimme jo julkistuksenkin huhtikuulle. Sitten kävi ilmi, etteivät neuvottelut opposition kanssa edenneet lainkaan. Ihme populisteja! Tänään torstaina oli hyvä aika julkistaa asia, kun tärkeimmät puolustuspäättäjämme
ovat ulkomailla.

No. toivottavasti olen väärässä-
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#4
Ennakkomaistelua YLE:llä.

Suomen puolustuspolitiikan tulevia linjoja odotetaan tänään – Lue tästä puolustusselonteon tärkeimmät asiat
Hallitus haluaa vahvistaa oman maan puolustusta, kansainvälistä sotilasyhteistyötä sekä varautua miljardien asehankintoihin.

Puolustusselonteon linjauksista pitäisi löytyä vastaus siihen, miten Suomi varautuu muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Puolustusministeriön vetovastuulla tehtyyn selontekoon on hallituspuolueiden ja virkamiesten lisäksi sanonut sanansa parlamentaarinen seurantaryhmä.

Kuinka yhtenäinen näkemys eri osapuolilla on, nähdään viimeistään selonteon eduskuntakäsittelyssä.

Selonteon valmisteluun on tuonut paineita epävarma turvallisuusympäristö ja kiihtyvä keskustelu Euroopan uusista uhkakuvista ja maailmanjärjestyksen muutoksesta. Presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin toiminta sekä EU:n suurimman sotilasmahdin Britannian irtautuminen yhteisöstä vaikuttavat kaikkien Euroopan maiden puolustus- ja turvallisuusratkaisuihin. Puolustusbudjetit ovat kasvussa.

Hallituksen puolustusselonteossa on kaksi kärkeä. Toisaalta Suomen oman puolustuksen vahvistaminen ja iskukyky sekä toisaalta lisääntynyt kansainvälinen puolustusyhteistyö.

Koko maan puolustaminen
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ajanut voimakkaasti perinteistä eli koko maan puolustuksen vahvistamista, kuten sodanajan joukkojen vahvistamista ja paikallisjoukkojen toimintaa.

Puolustusselontekoon on tiettävästi kirjattu, että reserviläisten vahvuus nostetaan 230 000:sta 280 000:een eli 50 000 miehellä.

Muutos on merkittävä, koska vuonna 2012 sodanajan joukkojen määrää pudotettiin 350 000:sta nykyiseen 230 000:een, mutta nyt tasoa taas nostettaisiin.

Muutos on tarkoitus tehdä kirjaamalla sodanajan joukkojen vahvuuteen miehiä ikään kuin jo olemassaolevasta varastosta eli tietyn koulutustason ylittäneitä varusmiehiä tai reserviläisiä. Puolustusministeriö on väittänyt, että tästä selvitään ilman lisäkustannuksia, mutta valmistelussa mukana olleet kansanedustajat ovat epäilleet tätä.

Perinteistä vai uutta?
Mielikuva koko maan puolustuksesta on sisäpoliittisesti tärkeä profiilinnosto perussuomalaiselle puolustusministerille. Osa poliitikoista, virkamiehistä ja kenraaleista on pitänyt reservin vahvistamista vanhentuneena ajatuksena ja vaatinut kulisseissa kriisikuvan uudistamista ja lisärahaa nopeaan toimintaan.

Asetelmaa on kuvattu kansainvälisen yhteistyön kannattajien ja korpisoturien taisteluna Suomen puolustuksen kehittämisen suunnasta. Useat selonteon valmistelussa mukana olleet kuitenkin sanovat, että kahtiajakoa on paisuteltu julkisuudessa eikä ristiriitaa ole ollut selonteon valmistelussa.

Nopea iskukyky ja maavoimien hankinnat
Panostusta uusiin hävittäjiin on pidetty suurena satsauksena Suomen nopeaan iskukykyyn. Puolustusselonteon valmistelussa on esitetty myös rahaa maavoimille muun muassa uuteen sotilasteknologiaan strategisten iskujen varalta, mutta tarkkoja hankkeita ei tiettävästi ole selontekoon kirjattu.

Selonteossa esitetään maavoimien hankintoihin tarkoitettua 150 miljoonan euron tasokorotusta puolustusmäärärahaan. Korotus jatkuisi vuodesta 2020 eteenpäin ilma- ja merivoimien isoista hankinnoista huolimatta.

Lisäksi puolustusvalmiutta lisätään vuosittain 55 miljoonalla eurolla, jolla voisi esimerkiksi perustaa nopeasti joukkoja kriisien varalta sekä hankkia materiaalia ja henkilöstöä.
Aseistuksen jättihankinnat
Sitoutuminen puolustusvoimien tuleviin hävittäjä- ja alushankintojen miljardi-investointeihin on ollut osalle puolueista hankalaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tiettävästi tavannut puolustusselontekoa varten kaikkien puolueiden puheenjohtajat, mutta kunkin puolueen sitoutumisen aste kuullaan, kun puolustusselontekoa käsitellään eduskunnassa.

Jättihankinnat ja niiden arvioidut hinnat on kirjattu puolustusselontekoon. Puolustusministeriö on arvioinut ilmavoimien uusien hävittäjien hinnaksi 7–10 miljardia euroa. Merivoimien alushankinnat maksavat 1,2 miljardia euroa. Panostukset aiheuttavat todennäköisesti eduskuntakäsittelyssä murinaa ja vertailua valtion budjetin muihin menoihin. Lopulliset päätökset hankinnoista tekevät seuraava hallitus ja eduskunta.

Kansainvälinen puolustusyhteistyö
Selonteon yksi tärkeä kulma on kirjata sotilaallisesti sitoutumattoman Suomen yhä tiiviimpi sitoutuminen läntiseen sotilasyhteistyöhön.

Yhteistyö Nato-kumppaneiden kanssa jatkuu kriisinhallinnassa ja harjoituksissa.

Epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta Euroopan puolustamiseen on lisännyt myös tarvetta eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.

Ruotsi kelpaa kaikille
Yhteistyötä erityisesti Ruotsin, mutta myös muiden Pohjoismaiden kanssa halutaan tiivistää. Selonteossa ei kerrota yksityiskohtaisesti, mitä uutta käytännössä tehdään, vaikka kaikki puolueet ovat valmiita etenemään kaikensorttisessa yhteistyössä, harjoituksista puolustusteollisuuteen, nimenomaan Ruotsin kanssa.

Suomi on tehnyt ja tekee kahdenvälisiä sotilaallisia yhteistyösopimuksia Euroopan maiden kanssa. EU-maat, siis Suomi muiden mukana, ovat lähivuosina satsaamassa puolustustutkimukseen isoja määrärahoja ja lisäämässä suppeiden maajoukkojen kykyä yhteistyöhön.

EU-hankkeet ovat merkittäviä myös puolustusteollisuuden sekä hybridi- ja kyberuhkien torjunnan kannalta. Suomeen ollaan perustamassa EU-maiden yhteinen hybridi-uhkien torjuntaan keskittyvä keskus.

Liittoutumattomuuden korostaminen?
Parlamentaarinen seurantaryhmä on yksimielisesti vaatinut selontekoon kirjausta siitä, ettei Suomen maaperää voi käyttää vihamielisiin tarkoituksiin kolmansia maita kohtaan. Se ei seurantaryhmän mielestä sotisi sitä vastaan, että Suomi on viemässä läpi lainsäädäntöä, jolla toteutetaan Lissabonin sopimuksen kirjaus kansainvälisen avun vastaanottamisesta ja antamisesta.

Vastaava, Suomen liittoutumatonta asemaa korostava kirjaus lisättiin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta tehtyyn mietintöön, mutta puolustusministeri on ollut tiettävästi haluton lisäykseen. Tätä kirjoitettaessa ei ollut tiedossa, mihin hallitus asiassa päätyi.

Puolustusselonteko valmis loppukeväästä
Eduskunta pääsee käsittelemään selontekoa maaliskuun alussa, tiettävästi 8. maaliskuuta. Lähetekeskustelun jälkeen alkaa valiokuntakäsittely. Selonteolla on hallituksen ja eduskunnan lopullinen hyväksyntä loppukeväästä.
http://yle.fi/uutiset/3-9459680
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#5
Osa poliitikoista, virkamiehistä ja kenraaleista on pitänyt reservin vahvistamista vanhentuneena ajatuksena ja vaatinut kulisseissa kriisikuvan uudistamista ja lisärahaa nopeaan toimintaan.
Lukekaa nyt tarkkaan, hyvät reserviveljet, miten kenraalit haluavat luodata maanpuolustusta. Olen kerrankin:cool: aivan kenraalien linjoilla. Paitsi että olen yleensä lähes aina heidän linjoillaan, kunhan joutavia purpatan joskus.

Niinistö jotenkin koki jumin suhteessa putkimiinoihin ja kiinalaisiin rynnäkkökivääreihin. Noudattelee tietty esim. puolueensa linjoja aiheessa, mutta mielestäni ei ole maanpuolustuksen etu se, että tuosta -jumitilasta- ei näytä pääsevän irti mitenkään.
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
#7
Lukekaa nyt tarkkaan, hyvät reserviveljet, miten kenraalit haluavat luodata maanpuolustusta.
Joo tosiaan kannattaa odottaa selonteon julkistamista ja nyt vielä on turha tuomita mitään hatarien ennakkopäätelmien perusteella.

Tästäkään ei voi vetää mitään johtopäätöksiä:
Osa .... kenraaleista on pitänyt reservin vahvistamista vanhentuneena ajatuksena ja vaatinut kulisseissa kriisikuvan uudistamista ja lisärahaa nopeaan toimintaan.
Vielä on kuulematta mitä se loppuosa kenraaleista on mieltä. Varmaan kokonaisuus selviää kun luetaan.



.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#9
Live-lähetystä näyttää olevan tarjolla. Näin kertoo puolustusministeriön verkkosivu.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kutsu-tiedotustilaisuuteen-puolustusselonteosta
vn.fi/live
-----------
Kutsu tiedotustilaisuuteen puolustusselonteosta

Valtioneuvosto käsittelee puolustusselontekonsa eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 16.2.2017.

Mikäli selonteko hyväksytään, puolustusministeri Jussi Niinistö esittelee selontekoa heti valtioneuvoston klo 13.00 alkavan yleisistunnon päätyttyä. Tilaisuuteen osallistuvat myös valtiovarainministeri Petteri Orpo, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Kari Takanen. Median edustajien toivotaan olevan paikalla klo 13.00.

Tilaisuus järjestetään valtioneuvoston linnan tiedotustilassa, sisäänkäynti Aleksanterinkatu 3 H -portaan kautta. Tiedotustilaisuus välitetään myös suorana verkkolähetyksenä torstaina 16. elokuuta alkaen klo 13 jälkeen osoitteessa vn.fi/live.

Selonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusselonteko laadittiin nyt ensimmäistä kertaa erillisenä selontekona. Se on jatkumoa parlamentaarisen selvitysryhmän raportille (Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014) sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle (VNK julkaisusarja 7/2016).

Selonteko julkaistaan kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.defmin.fi.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#10
Lisää etkoja YLE:ltä.
Ootellessa, mitä tuo ihan lopussa mainittu lainmuutos puolustushallinnon räjähteistä ja kemikaaleista mahtaa pitää sisällään? On mennyt ohi tällainen valmistelu.
http://yle.fi/uutiset/3-9459766
----------------------
Sotilaille sataa uusia tehtäviä – nämä lait muuttuvat armeijassa seuraavaksi
Lähtö kertausharjoituksiin voi jo nyt tulla päivän varoitusajalla. Seuraavaksi päätetään EU-turvatakuista, "vihreistä miehistä" ja kaksoiskansalaisista.
Suomi varautuu uusiin turvallisuusuhkiin, ja sen huomaa.
Eduskuntaan on kertymässä jonoksi asti lakeja, jotka vaikuttavat niin varusmiesten kuin koko puolustusvoimien tehtäviin. Yhteinen nimittäjä on useimmissa sama, nopeampi valmius reagoida Suomeen kohdistuviin uhkiin.

Nämä tulivat jo: Reservi liikkeelle pikakertausharjoituksilla
Reserviläisen komennus kertausharjoituksiin on viime heinäkuusta lähtien voinut poikkeustapauksessa tulla jopa päivän varoitusajalla. Aikaisemmin määräys on pitänyt antaa kolme kuukautta etukäteen.
Enintään 30 päivän pituiset nopeutetun menettelyn) kertausharjoitukset määrätään lain mukaan tilanteessa, jossa maan turvallisuus välttämättä vaatii nopeaa valmiuden kohottamista. Niistä on tavallisia kertausharjoituksia vaikeampi saada vapautusta, eivätkä ne korvaa tavallisia kertausharjoituksia. Päätöksen asista tekee tasavallan presidentti.
Laki kaksinkertaisti myös tavallisten kertausharjoituksen enimmäiskeston.

Varusmiehet valmiudessa uusissa yksiköissä
Jos suoritat yli kuusi kuukautta kestävän asepalveluksen, voit osallistua varusmiespalveluksen aikana uusissa valmiusyksiköissä aikaisempaa monipuolisempiin – ja vaarallisempiin – valmiustehtäviin.
Valmiusyksiköt aloittivat tämän vuoden alusta, niissä toimii sekä armeijan henkilökuntaa että varusmiehiä. Tarpeen vaatiessa yksiköitä käytettäisiin myös sotatoimissa jo varusmieskoulutuksen aikana.
Palvelus kestää niissä maksimiajan eli 347 päivää.
Laki on aikaisemminkin sallinut varusmiesten osallistumisen valmiutta kohottaviin tehtäviin, mutta sitä on tulkittu ja sovellettu varoen. Asevelvollisuuslain muuttamisen yhteydessä oikeuskansleri vahvisti kannanotollaan (siirryt toiseen palveluun) tämän mahdollisuuden.

Näitä odotetaan pian: EU-turvatakuut
Iso muutos tapahtuu, kun Suomen puolustamisen lisäksi armeijan velvollisuuksiin tulee sotilaallisen, aseellisen avun antaminen toiselle EU-maalle niin sanottujen turvatakuiden yhteydessä. Tämä pätee myös järjestöihin, kuten YK:hon tai Natoon.
Apu voi olla pommin purkamista tai sukellusveneen etsimistä esimerkiksi toisen EU-maan aluevesillä, eikä se poissulje sotatoimia.
Suomi voi pyytää ja saada sotilaallista apua muilta mailta.
Keväällä eduskuntakäsittelyyn tulevassa laissa kiistaa on ollut siitä, voidaanko sotilaat määrätä ulkomaantehtäviin, vai pitääkö sen perustua vapaaehtoisuuteen. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on arvioinut, että pakollisuus lisäisi avunantovelvoitteen uskottavuutta.
Turvatakuut aktivoitiin ensimmäisen kerran, kun Ranska pyysi muilta mailta apua Pariisin 2015 terrori-iskun jälkeen.

Kaksoiskansalaiset kauemmas armeijasta
Jättijulkisuuden saanut hanke erityisesti Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisista tulee rajoittamaan kaikkien kaksoiskansalaisten rekrytointia puolustusvoimiin.
Vireillä olevan laki sallisi, että puolustusvoimien sotilasvirkoihin voitaisiin jatkossa nimittää vain henkilöitä, joilla on pelkkä Suomen kansalaisuus. Kaksoiskansalaiset eivät voisi vastaisuudessa hakea myöskään upseerin virkaan johtaviin opintoihin.
Nykyinen laki takaa kaksoiskansalaisille puolustusvoimissa samat oikeudet kuin pelkästään Suomen kansalaisille, mutta käytäntö on ollut toinen.
Laki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä ja on tarkoitus saada voimaan 2018.

Vihreiden miesten uhka
Puolustusministeriö tehostaa myös varautumista tunnuksettomien sotilaiden uhkaan. Tammikuussa vireille pantu lakimuutos on tarkoitus saada pikavauhtia valmiiksi eli nyt keväällä.
Puolustusministerin mukaan laissa on vihreiden miesten mentävä aukko eli se ei kata uhkaa sellaisilta joukoilta, jotka eivät kanna valtiollisia tunnusmerkkejä eli eivät noudata kansainvälisen oikeuden periaatteita.
Termi vihreät miehet tulee Venäjän armeijan varusteiden väristä. Tunnuksettomia, vihreisiin pukeutuneita, joukkoja on käytetty Ukrainassa ja Krimin valtauksen aikana.

Pörräävät lennokit kuriin
Miehittämättömistä, matalalla lentävistä tuntemattomista lennokeista on tehty havaintoja sekä Suomessa että Ruotsissa. Osa havainnoista on ollut harrastajien lennokkeja, osa mahdollisesti vaarallisia ulkomaisia tiedustelulennokkeja, joissa on kamerat.
Nyt selvitetään esimerkiksi, mitä voimakeinoja voidaan käyttää lennokkien alas saamiseksi, ja miten puuttua mahdolliseen laittomaan tiedusteluun.

Räjähteitä ja tiedustelua
Vielä näiden lisäksi muuttumassa ovat muun muassa lait puolustushallinnon räjähteistä ja kemikaaleista, puolustusmateriaalialan pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä sotilastiedustelusta.
Kaiken kaikkiaan vireillä on noin tusina puolustukseen liittyvää hanketta.
 
#11
Ootellessa, mitä tuo ihan lopussa mainittu lainmuutos puolustushallinnon räjähteistä ja kemikaaleista mahtaa pitää sisällään? On mennyt ohi tällainen valmistelu.
Tää voisi olla esim että kriisiaikana PV voisi varastoida räjähteensä vähän paremmin mihin haluaa. Nyt täytyy alussa noudattaa ihan kaikkia ra-turvaetäisyyksiä. Ja se tarkoittaa, että joukkoja perustettaessa on vaikea varastoida niiden atarvikkeita järkevästi
esim helposti valvottaviin paikkoihin.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
#12
Näitä odotetaan pian: EU-turvatakuut
Iso muutos tapahtuu, kun Suomen puolustamisen lisäksi armeijan velvollisuuksiin tulee sotilaallisen, aseellisen avun antaminen toiselle EU-maalle niin sanottujen turvatakuiden yhteydessä. Tämä pätee myös järjestöihin, kuten YK:hon tai Natoon.
Apu voi olla pommin purkamista tai sukellusveneen etsimistä esimerkiksi toisen EU-maan aluevesillä, eikä se poissulje sotatoimia.
Suomi voi pyytää ja saada sotilaallista apua muilta mailta.
Keväällä eduskuntakäsittelyyn tulevassa laissa kiistaa on ollut siitä, voidaanko sotilaat määrätä ulkomaantehtäviin, vai pitääkö sen perustua vapaaehtoisuuteen. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on arvioinut, että pakollisuus lisäisi avunantovelvoitteen uskottavuutta.
Turvatakuut aktivoitiin ensimmäisen kerran, kun Ranska pyysi muilta mailta apua Pariisin 2015 terrori-iskun jälkeen.
Muistaakseni Ike Kanerva ja jokunen muu poliitikko on jo tuosta sukellusveneiden yhteisestä jahtaamisesta puhunut. Muistoissahan on syksyn 2014 etsintäoperaatiot Ruotsin aluevesillä. Silloinhan metiassa spekuloitiin, että Suomikin olisi voinut osallistua, jos lainsäädäntö olisi vaan sallinut.

Noista EU:n ns. turvatakuista tulee vaan aina mieleen se, kuinka Örkki Tuomioja ja hengenheimolaiset vesittivät Suomen osalta Lissabonin sopimuksen.

- Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.

- Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
 
#13
Lukekaa nyt tarkkaan, hyvät reserviveljet, miten kenraalit haluavat luodata maanpuolustusta. Olen kerrankin:cool: aivan kenraalien linjoilla. Paitsi että olen yleensä lähes aina heidän linjoillaan, kunhan joutavia purpatan joskus.

Niinistö jotenkin koki jumin suhteessa putkimiinoihin ja kiinalaisiin rynnäkkökivääreihin. Noudattelee tietty esim. puolueensa linjoja aiheessa, mutta mielestäni ei ole maanpuolustuksen etu se, että tuosta -jumitilasta- ei näytä pääsevän irti mitenkään.
Olen antanut tässä ymmärtää ja poliitikkoja kuunnellen tullut johtopäätökseen, ettei kenraalien ja Niinistön kannoissa mitään ristiriitaa ole. Niinistö nyt tosin poliitikkona panostaa myös henkeen ja ulkomaille annettavaan viestiin joka on sekin tärkeä mm Venäjälle suunnattuna tai länsimaisten investointien houkuttelussa. Kenraalit taas hieman pragmaattisimpana ajattelevat käytettävissä olevan voiman nopeutta ja tehoa. Näiden asioiden combo lienee ihan hyvä kunhan suurempi reservi ei syö varoja terävän kärjen kehittämisestä.

Mitenkään persuilematta niin Niinistö on kuitenkin helppo kohde klikkausjournalisteillemme kun he hyvin tietävät, että näissä asioissa niiden vastineiden antaminen ei kovin helpolla onnistu. Lisäksi sanoisin, että Niinistö mukavasti otti suojiinsa miinojen korvaushankkeen ja pikku extrana vielä mainitsisin yksityishenkilönä Törnin haudan seppeleenlaskun jonka katson miehelle plussaksi. Harvasta toimittajasta on yhtä hyvää sanottavaa eikä edes entisistä puolustusministereistä. Miinukseksi kylläkin lasken kriisinhallintakomennusten alasajon.
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#14
Tää voisi olla esim että kriisiaikana PV voisi varastoida räjähteensä vähän paremmin mihin haluaa. Nyt täytyy alussa noudattaa ihan kaikkia ra-turvaetäisyyksiä. Ja se tarkoittaa, että joukkoja perustettaessa on vaikea varastoida niiden atarvikkeita järkevästi
esim helposti valvottaviin paikkoihin.
Tälle olisi tosiaan tarvetta.
 

BlackFox

Ylipäällikkö
#16
Totesivat että Suomessa alkaa uudet tuulet puhaltamaan ja aikovat nostaa puolustuskykyä " Valitettavasti Suomikin joutuu nostamaan puolustuskykyä"
Sekä Suomi ei ole enää Puolueeton maa eikä suomi voi olla ulkona jos sen lähialueilla tai EU:ssa syttyy sota.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#19
Kenraalit ovat selvästi kuunnelleet meikäläistä :).
Tämän termin käyttöönotto selventää huomattavasti järjestelmää. Nythän löytyy niitäkin, jotka luulevat termin Reservissä, ei sijoitusta, tarkoittavan sitä, ettei PV:stä tarvitse enää koskaan välittää.

Täydennysjoukot: Puolustusvoimien joukkoja, joilla luodaan kyky vastata pitkittyneeseen kriisiin täydentämällä aiemmin perustettuja joukkoja.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#20
Nyt tuli selitys vahvuuden kasvulle:

Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä on noin 280 000 sotilasta.

Muoks:
  • Hankitaan uuden sukupolven panssarintorjunta-aseita
  • Peruskorjattavien Hamina-luokan ohjusveneiden pintatorjuntaohjusjärjestelmä uusitaan
Mitäs nämä on?