Puolustuspoliittinen selonteko 2017

Tämä vahvuuden nostaminen on vain täky oppositiolle. Kun ne luulevat voittavansa kun nosto perutaan, niin oikeasti saadaan läpi ne mitä halutaankin. Fiksua!

Vahvuuden nostaminenhan on silkka kirjanpitokikka, aivan kuten tämän hallituksen muutkin toilailut. Vahvuushan ei de facto kohoa - ainoastaan laskutapa muuttuu. Seuraavaksi vuorossa on puolustusbudjetin kohottaminen NATO-standardeihin, eli laskemalla mukaan rajavartiolaitoksen kulut sekä sotilaseläkemenot. Se kohottaisi kivasti vuotuista budjettia muutamalla sadalla miljoonalla vuodessa jolloin ennen ensi vaaleja J.Niinistö voisi julistaa vahvaa panostusta maanpuolustukseen hallituskaudella.

Vakavammin ottaen, selonteko on surkea. Eihän tuosta ota edes selvää mitä olisi tarkoitus tehdä. Selonteko eittämättä heikentää maamme kansainvälistä asemaa jos sitä vertailee muiden länsimaiden tuotoksiin, kuten muiden maiden turvallisuuspolitiikan ammattilaiset tekevät.
 
Onko siinä nyt mitään järkeä paljastaa jotain mitä ei voi suoraan päätellä julkisista lähteistä? Turhaa, tyhmää ja jopa vaarallista kertoa suoraan miten paljon ja millaisia joukkoja meillä tulisi olemaan. Operatiivisten kohdalla sitä ei oikein voi peitellä, vaikkei KARJPR:n organisaatiota olisi koskaan tehty julkiseksi olisi hakintamääristä helppo vetää johtopäätöksiä.

Venäjä tietää tämän joka tapauksessa samoin kuin läntiset yhteistyökumppanimme joille tieto levitetään eittämättä sellaisella salaustasolla jonka materiaalit eivät pysy salaisena. Kyseessä on vain Suomen kansalaisiin kohdistuva sumutus. Se toki mahdollistaa suuremmat kuprut, kuten vuosien 2008-2012 välissä tehdyn vahvuusleikkauksen.
 
Vahvuuden nostaminenhan on silkka kirjanpitokikka, aivan kuten tämän hallituksen muutkin toilailut. Vahvuushan ei de facto kohoa - ainoastaan laskutapa muuttuu. Seuraavaksi vuorossa on puolustusbudjetin kohottaminen NATO-standardeihin, eli laskemalla mukaan rajavartiolaitoksen kulut sekä sotilaseläkemenot. Se kohottaisi kivasti vuotuista budjettia muutamalla sadalla miljoonalla vuodessa jolloin ennen ensi vaaleja J.Niinistö voisi julistaa vahvaa panostusta maanpuolustukseen hallituskaudella.
....ja sitten valtaan tulee vasemmistohallitus, joka ensi töikseen päättää palauttaa puolustusbudjetin "nostoja" edeltäneelle tasolle tosin pitäen nämä rajavartiolaitoksen kulut ja sotilaseläkkeet mukana kokonaislaskelmassa. Jos tähän kikkailuun tosiaan lähdetään niin kukahan nauraa viimeiseksi.
 
Näyttäkää minulle TurPo-selinteon pohjalta tehty puolustusbudjetti niin nähdään kuinka sanat muuttuvat teoiksi. Money talks ja niin edelleen.
 
Suomi rakentaa kodinturvajoukot ampumaan Venäjän vihreitä miehiä

Torstai 16.2.2017 klo 19.27 http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702162200072108_uu.shtml

Tuhansille aktiivisille reserviläisille osoitetaan todellisia sotilaallisia tehtäviä. Joukkojen perustaminen on käytännössä ilmaista, aseet ja varusteet ovat valmiiksi olemassa. Vapaaehtoiset maanpuolustajat sidotaan tiukasti puolustusvoimien alaisuuteen.

Hallituksen puolustusselonteon ainoa uutinen on, että Suomi rakentaa kodinturvajoukot.

Tieto on selonteossa kääritty pumpuliin, koska asia nostaa jonkin verran poliittisia ja valtapoliittisia tunteita. Kodinturvajoukot ovat nykyaikainen sovellus suojeluskunnista, jotka piti lakkauttaa sodan jälkeen.

- Paikallispuolustuksen vahvistamisessa on tarkoitus hyödyntää vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja nykyistä tehokkaammin, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kirjoitti IL-blogissa torstaina.

Selonteon mukaan tämä tehdään ”pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti”. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on kodinturvajoukkojärjestelmä, jollaista Jussi Niinistö oppositiopoliitikkona ajoi myös Suomeen.

50 pataljoonaa

Vapaaehtoinen sotilaallinen maanpuolustus ohjataan paikallisjoukkoihin. Suomeen perustetaan 50 paikallispataljoonaa.

Paikallisjoukkojen tärkeimpiä tehtäviä on vahtia ja puolustaa esimerkiksi tärkeitä alueita, solmukohtia ja laitoksia eli käytännössä ampua ”vihreitä miehiä”, joita käyttämällä Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014.

Paikallisjoukkoihin kuuluvien määrää Suomen sodan ajan vahvuudessa kasvatetaan 50 000 sotilaalla. Tästä määrästä osa on rajavartiolaitoksen alaisia rajajoukkoja ja muutama tuhat on varusmiespalveluksessa olevia, riittävän koulutuksen saaneita sotilaita.

Iso osa lisäyksestä tulee ”aktiivisista reserviläisistä” eli käytännössä muun muassa innokkaista vapaaehtoisista, joille ei ole tähän saakka osoitettu juuri muuta sodan ajan tehtävää kuin esimerkiksi avustaminen liikekannallepanossa.

Paikallisjoukkojen kasvattaminen on silmänkääntötemppu parhaasta päästä, sillä käytännössä se ei maksa mitään. Joukoille on olemassa varusteet. Suurin osa aseistakin on valmiina ja varastorasvassa, sillä kenraalit eivät ehtineet tuhota aivan kaikkia tavallisia aseita vuosituhannen vaihteen suuressa hävittämisvimmassaan.

Puolustusvoimien alaisuudessa

Suomeen ei silti virallisesti perusteta itsenäistä eikä edes puoli-itsenäistä kodinturvajoukko- tai suojeluskuntajärjestelmää.

Uudet vapaaehtoisjoukot ovat tiukasti puolustusvoimien talutuksessa. Kenraalit pelkäävät uutta suojeluskuntajärjestelmää, jollainen toimii Virossa Kaitseliitin nimellä.

Kaitseliit on Nato-maa Viron kansallisen puolustusjärjestelmän tärkein osa. Jäseniä siinä on noin 25 000.

Noin joka kolmannella Kaitseliitin jäsenellä on ase kotona. Heillä on ohjeet mitä tehdä, jos vihreä mies yrittää yllättää.

Viron asevoimien komentajalta kysyttiin taannoin lehtihaastattelussa, mitä Viro tekee, jos maahan tunkeutuu vihreitä miehiä. Hän vastasi, että me ammumme. Hän oli tosissaan.

OLLI AINOLA
[email protected]
 
Puolustusselonteko
16hel2017 http://blogit.iltalehti.fi/jussi-niinisto/2017/02/16/puolustusselonteko/
Kirjoittanut Jussi Niinistö | 7 Kommenttia

Valtioneuvosto on tänään 16.2.2017 antanut puolustusselonteon, joka tarjoaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat valmistelleet selonteon hyvässä yhteistyössä.

Viime vaalikaudella annetun UTP-selonteon jälkeen toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi, samoin geostrateginen asemamme. Sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet, sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön alentunut. Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon, mistä käytännön eurooppalaisena esimerkkinä on Ukraina.

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin. Emme voi valita haasteitamme: Suomen on kyettävä vastaamaan sotilaallisen painostukseen ja nopeasti kehittyvään yllätykselliseen sotilaalliseen uhkaan, mutta myös laajamittaiseen, perinteisempään sotilaallisen hyökkäykseen. Myös erilaiset ei-sotilaalliset keinot, kuten kyberuhkat ja informaatiovaikuttaminen edellyttävät varautumista. Avainsana on joka tapauksessa valmius. Sen parantamiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55M€ vuodessa.

Sotilaallisiin uhkiin vastaamiseksi kehitämme selonteossa edelleen operatiivisia ja alueellisia joukkoja, joiden rinnalla vahvistamme paikallispuolustustamme. Paikallispuolustuksen vahvistamisessa on tarkoitus hyödyntää vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja nykyistä tehokkaammin.

Selonteossa otetaan alueellinen puolustusjärjestelmä vakavasti. Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen sodan ajan 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Tämä toteutetaan liittämällä joukkojen perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja ja käyttämällä riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös tarvittaessa puolustusvoimiin kriisitilanteessa liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä nousee noin 280 000 sotilaaseen.

Selonteon linjauksilla Suomi paitsi vahvistaa kansallista puolustuskykyä, myös tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Suomi edistää EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä ja Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden sekä Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämistä. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (Nordefco) sekä kahdenvälinen yhteistyö etenkin Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on selonteossa keskeistä.

Suomen puolustuskykyä kehitetään kokonaisuutena. Tällä vuosikymmenellä puolustusvoimien kehittämisen painopiste on maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. 2020-luvulla Suomen puolustus on poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kahden puolustushaaran, meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti. Meripuolustusta kehitetään nykyistä nopeampiin ja liikkuvampiin merioperaatioihin ja poistuva taistelualuskalusto korvataan uudella alusluokalla. Hornet-kaluston myötä poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Taloudellisesti nämä ovat mittavia investointeja, mutta niistä ei kansallisen turvallisuuden nimissä voida tinkiä.

Selonteon tärkeimmät linjaukset koskevat luonnollisesti resursseja. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdään osana julkisen talouden suunnitelmien sekä talousarvioesitysten laatimista. Puolustuksen resursoinnissa on kuitenkin kyse muustakin kuin rahasta. Lainsäädännöllä kehitetään valmiutta, viranomaisyhteistyötä, aluevalvontaa ja tiedonhankintaa. Sillä luodaan myös valmiuksia kansainvälisen avun antamiseen, ja mikä tärkeintä: kansainvälisen avun vastaanottamiseen. Tämä jälkimmäinen tahtoo keskustelussa turhan usein unohtua.

Puolustusselontekoprosessin vahvuus oli siinä yhteistyössä, mitä hallinnonalamme teki niin poikkihallinnollisesti kuin kansanedustaja Kääriäisen johtaman parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa. Puolustuksemme kehittämisestä vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys. Se on hieno asia.

Tiedotustilaisuus on katsottavissa Valtioneuvoston sivuilla ja selonteko luettavissa Puolustusministeriön sivuilla.

Kategoriat: Blogimerkintä, Politiikka, puolustuspolitiikka | Avainsanat: Puolustusselonteko
 
Yläpuolisesta Iltalehden kirjoituksesta arvasin jo puolivälin "innokkaista vapaaehtoisista", että Ainolan täytyy olla jutun takana, ja olihan se. :confused:

Hmm oli parempi jos voisi lisäätä operatiivisen joukkoja... tai perustaa uusia prikaateja.

Paikallisprikaateja. :D
 
Yläpuolisesta Iltalehden kirjoituksesta arvasin jo puolivälin "innokkaista vapaaehtoisista", että Ainolan täytyy olla jutun takana, ja olihan se. :confused:

Jep, minäkin lukaisin alkua, ja sitten hyppäsin tarkistamaan loppuun. Ainola ei petä :mad:
 
Ei se eka kerta ole sotien jälkeisenä aikana, kun Suomessa on ollut ainakin noin 50 paikallispataljoonaa. :rolleyes: Älkäähän nyt moittiko asiaa, Suomessa tehdään tällä haavaa ihan niitä peliliikkeitä, joita pitääkin.

Mutta ei kannata riehaantuakaan. Kuntavaalien alla tuli tämä pläjäys ja aivan tarkoituksella. Kukin voi sitten miettiä, miksi jotkut asiat tulevat vaalien alla ja jotkut siirtyvät vaalien jälkeisenä aikana julkaistaviksi. :cool:
 
Ei se eka kerta ole sotien jälkeisenä aikana, kun Suomessa on ollut ainakin noin 50 paikallispataljoonaa
Ne säästöhuumassa edesmenneet vartiokomppaniat perustetaan uudelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Ne säästöhuumassa edesmenneet vartiokomppaniat perustetaan uudelleen.

Ai puolustamaan sitä 666. sähköasemaa, jonka Iskander kuitenkin tuhoaa? ;)

Vastahan tuossa palautettiin 50 000 miestä, 120 000 leikattiin (350k --> 230k). Josko seuraavalla vaalikaudella saataisiin F-35:t ja vielä 70 000 paikallisjoukkojen soturia lisää. :cool:
 
Back
Top