Puolustuspoliittinen selonteko 2017

[Soldierblue]

Sun rahoista varmaan. Mekanisoidun prikaatin hinta on miljardin luokkaa pelkkinä hankintoina laskematta ylläpitoa jne.

aatelin Jääkäriprikaateja ja en maksa veroa suomessa

Löysin ranskalainen pst-ohjus joka tulee markinaan https://en.wikipedia.org/wiki/Missile_Moyenne_Portée

 

[Leaderwolf]

Unohtaen tuon Ainolan pölvästin horinat, niin mitähän nuo poliittisesti korrektisti nimetyt suojeluskunnat käytännössä tarkoittavat? Samaa kuin Ruotsissa?

 

[JR49]

Eli rajajoukot on mukana nytten SA voimissa?

Niin näyttäisi.

 

[JR49]

No, mikäli paikallispuolustukseen satsataan edes jollain tapaa, 1-50 pataljoonaa, niin luulisi PV:n tiedottavan asiasta huomattavan nopeasti. Se jos mikä on syvää reserviä kiinnostava asia.
Jos viikon sisällä, mieluiten huomenna, ei tule ulostuloa tämän teeman ympäriltä, niin tyhjän puheeksi jäi.

 

[kertakenttään]

aatelin Jääkäriprikaateja ja en maksa veroa suomessa

Löysin ranskalainen pst-ohjus joka tulee markinaan https://en.wikipedia.org/wiki/Missile_Moyenne_Portée

Ohjukset eivät varsinaisesti ole kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana huomattavasti, niistä on voinut tulla kevyempiä ja helpommin kannettavia, mutta sukupolvellista hyppäystä ei ole tapahtunut. Toimintaperiaatteeltaan MMP ei eroa Spikesta.

Jääkäriprikaatejahan meillä on kokonaista kaksi kappaletta (ainakin oman käsitykseni mukaan) eivätkä kummatkaan mitään halpoja ole. Oliko sittenkin tarkoitua puhua Jalkaväkiprikaateista eli aka. alueellisista prikaateista? TSTOS maksaa itsessään myös satoja miljoonia.

 

[kertakenttään]

No, mikäli paikallispuolustukseen satsataan edes jollain tapaa, 1-50 pataljoonaa, niin luulisi PV:n tiedottavan asiasta huomattavan nopeasti. Se jos mikä on syvää reserviä kiinnostava asia.
Jos viikon sisällä, mieluiten huomenna, ei tule ulostuloa tämän teeman ympäriltä, niin tyhjän puheeksi jäi.

50 paikallispataljoonaa on itsessään aika kunnioitettava määrä. Ruotsilla on 40 kappaletta, mutta ne ovat meidän versiota puolet pienempiä eli vastaa 20kpl meidän pataljoonia.

Muutenhan kuin "uusien" paikallispataljoonien lisäys, tämä paperi on silkkaa silmänkääntötemppua vahvuuden kohottamisen osalta.

 

[tulikomento]

Justiinsa katselin äsken A-Talkin ja yllättävän yksimielisiähän ne kommentaattorit siinä olivat linjavedoista. Hallitusta oli kehumassa Ike ja oppositiota edusti Heinäluoma. Rene Nyberg ja joku kenraali evp. sitten asiantuntijoina mukana.

 

[yrjö]

Paikalliskomppanioita ja näitä "siltavahteja" ei ole mikään välttämätön pakko perustaa jos ei tarvii. Noin yleensä on hyvä, että reservissä on aikajanallakin syvyyttä ja mietitty asioita valmiiksi. Reservin kehittämisessä on ensin keskitytty nopeaan vasteeseen mikä onkin ollut kiireisin asia ratkaista ja on hienoa, että muutosten sarja tämän suhteen on saatu aikaan. Se, että reservissä on myös "hitaita" joukkoja ei ole este nopealle toiminnalle. Ylipäätään on hyvä asia, että reservijärjestelmää kehitetään. Reservi on määritelmällisesti reserviä eikä ammattijoukkoja ja siihen on "tyytyminen". En oikein ymmärrä järjestelmään kohdistuvaa ylenkatsomista kun kuitenkin on melko vahva konsensus siitä, että järjestelmä on toistaiseksi ainoa mahdollinen. Kun tuo on otettu lähtökohdaksi siitä on pyritty saamaan niin hyvä kuin mahdollista ja hyvin on pärjätty niin sodassa, kv-harjoituksissa kuin rauhanturvaamisessakin. Ei ole tyydytty siihen, "että vastahan on tehty iso muutos" ja on voitu ennennäkemättömän "joustavasti" (vaikka epäilemättä vastakarvaa on riittänyt) tehdä reservin lukumäärään, käyttöön, kertaamiseen ja kutsumisnopeuteen muutoksia. En esim. ennen Jussi Niinistön kautta olisi uskonut, että näin "isoja" asioita olisi voitu näin nopealla aikataululla saatu kehitettyä. Onko sodan jälkeen yhteensäkään tehty näin paljon kehitystyötä juuri tässä reservin lainsäädännön kehittämisessä? Reservin kehittämisestä kuuluu mielestäni iso kiitos puolustusministerille.

Väkinäiseltä vaikuttaa selonteon ja ehkä vähän sitä liippaava Jussi Niinistön romantiikka-kritiikki.

Kannatta nyt muistaa mistä on lähdetty ihan viime vuosina. Haglund jätti isot saappaat ja epäilyksistä huolimatta hyvin on menty eteenpäin. Tässä on nyt puolustetettu maamiinoja ja kaikesta tohinasta huolimatta on saatu tulille uusi tähysteisesti laukaistava järjestelmä. Reservin käyttöä on parannettu: reservin kutsumiseen on saatu aikaan nopeutettu kutsumismenettely, varusmiesten valmiustehtäviin käyttö selvitytetty oikeuskanslerilla ja tehty sen mukaiset ratkaisut, vihreiden miesten aukkoa ollaan lainsäädännöllisesti sulkemassa, kaksoikansalaisuus-asia on vireillä, lennokkiuhka on selvityksessä, EU-turvatakuita selvitellään, reserviläinen voidaan palkata helpommin kuin ennen ja kaiken kaikkiaan vireillä on tusinan verran lakimuutoksia vireillä. Suurhankintoja on alustettu sen mitä tässä vaiheessa on voitu, kv-harjoitustoiminta on ollut todella vireää, tunnistuslennot on hoidettu parhaimmillaan ihan äärettömän esimerkillisesti eli on osoitettu valmiutta todellisessa tilanteessa, oli reserviläiskirje, eri valtioiden välillä on solmittu puolustusyhteistyösopimuksia, Suomi-Ruotsi -yhteistyö on edennyt, NATO:n kanssa on solmittu isäntämaasopimus, Suomi taisteli EU:n asekiristysaikeita vastaan reserviläisten ampumakoulutuksen näkökulmasta, hybridiuhkien keskusta puuhataan, kykyä tarjota apua Ruotsin sukellusvene-jupakan tyyppiseen tapaukseen selvitetään lainsäädännöllisesti. Uusia tykkejä ja vastatykistötutkia hommataan, Suomi tähtää Euroopan parhaaseen tykistöön! Palvelukseenastumisaikoja selvitetään palataanko kolmeen tai neljään saapumiserään juuri valmiuden ja muidenkin etujen saavuttamiseksi. Rynkky on kai päivittymässä. Ilmavoimat osti käytettyjä alkeiskoulutuskoneita ja muutenkin käytetyt aseostot ovat olleet loistohankintoja. Tuli Stingeritkin. Sotalaivoja rempattu. MLU tuli valmiiksi ja ensimmäinen pommi pudotettu sodan jälkeen? Ilmatorjunnan ulottuuvuden parantaminen on kuvioissa. Hallitus ei aiokaan vähentää väestösuojien rakentamista. Ahvenamaan demilitarisointi oli esillä, mutta tulos oli odotettu. Jehut ostettiin. Hollannille annettiin tutkimusapua BUK-kokeissa. Monta tärkeää asiaa ehkä unohtuikin ja moni on jatkumoa Haglundin ajoilta.

Puhutaan mitä puhutaan persuista ja äijästä itsestään, ininää on riittänyt, niin on tämä mies ja Calle Haglund ainakin saanut aikaan. Milloin sodan jälkeisen Suomen puolustusta olisi kehitetty näin määrätietoisesti?

 

[JR49]

50 paikallispataljoonaa on itsessään aika kunnioitettava määrä. Ruotsilla on 40 kappaletta, mutta ne ovat meidän versiota puolet pienempiä eli vastaa 20kpl meidän pataljoonia.

Muutenhan kuin "uusien" paikallispataljoonien lisäys, tämä paperi on silkkaa silmänkääntötemppua vahvuuden kohottamisen osalta.

On kunnioitettava määrä, mutta onko tälle 50 pataljoonalle mitään muuta lähdettä kuin Ainolan teksti?

 

[Old Boy]

No, mikäli paikallispuolustukseen satsataan edes jollain tapaa, 1-50 pataljoonaa, niin luulisi PV:n tiedottavan asiasta huomattavan nopeasti. Se jos mikä on syvää reserviä kiinnostava asia.
Jos viikon sisällä, mieluiten huomenna, ei tule ulostuloa tämän teeman ympäriltä, niin tyhjän puheeksi jäi.

Viimeksi niin kävi!
1990 -luvun selonteossa esitettiin 50.000 hengen vapaaehtoisia kodinturvajoukkoja Ruotsin tapaan. 1000:n miehen pataljoonina niitä tulisi se 50. Selonteon julkistamisen jälkeen ei asiasta enää mitään kuulunut. Ei kai ollut tarkoituskaan.

Milloin sodan jälkeisen Suomen puolustusta olisi kehitetty näin määrätietoisesti?

Tähän ainakin on helppo vastata: vaikkapa vuonna 1992, jolloin puolustusmenot oli 1.9 % BKT:stä ja kertausharjoituspäiviä toteutui lähes 350.000. Nythän ei taideta enää ilmoittaa kun kerranneiden ressujen määrä joka on jotain 18.000.

 

[tulikomento]

Olli Ainolan teesit kun eivät täällä riemunkiljahduksia aiheuttaneet, laitanpa vastapainoksi Jyrki Vesikansan mietteitä.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201702162200072226_pk.shtml


Hallituksen puolustusselonteko merkitsee lopullista irtaantumista Tarja Halosen (sd) ajan haihatteluista karuun realismiin. Sitä on turha leimata sapelinkalisteluksi tai uhilla pelotteluksi.

Kuten selonteossa todetaan, turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Krimin valtauksen jälkeen. Kuitenkin Vladimir Putinin Münchenin-puheesta on kulunut jo vuosikymmen. Jyri Häkämies (kok) sai silti ylipäällikön vihat niskaansa Venäjä, Venäjä, Venäjä -teesistä ja Alexander Stubbin 080808-puheelle naureskeltiin. Jussi Niinistön (ps) mukaan puolustusvalmiuttamme heikennettiin.

Uhkakuvissa on turhaakin mystiikkaa. "Hybridivaikuttamiseen" kuuluu ikiaikaista propagandaa ja soluttamista, joille internet on vain antanut uusia keinoja. Kyberturvallisuus on tietenkin korostunut höyryveturien ja käsivälitteisten puhelinkeskusten ajasta.

Jo 1920-luvulla pelättiin yllätyshyökkäystä. Siksi Viipurista tuli suurin varuskunta ja Mannerheim-linja vedettiin kauas rajasta, jotta reservirykmentit ehtisivät sinne ajoissa. Onneksi 1939 oli aikaa toista kuukautta asettua puolustukseen.

Luultavasti tilanteet kiristyvät edelleen vaiheittain. "Strategisen" iskun mahdollisuus on silti otettava huomioon ylläpitämällä jatkuvaa puolustusvalmiutta sekä hajauttamalla yhteiskunnan päätöskykyä niin, ettei pari pataljoonaa "vihreitä miehiä" pysty lamauttamaan elintärkeitä kohteita.

Tarvitaan myös asevelvollisuuden mahdollistamaa isoa reserviä laajan hyökkäyksen torjumiseksi. Joukot ansaitsevat modernin aseistuksen. Painopiste onkin lähiajat maavoimissa, jotka saavat mm. panssareita ja telatykkejä. Tarvitaan myös kertaamista sekä vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Pian on myös uusittava meri- ja ilmavoimien kalusto. Hornetin korvaajiin ei oteta selonteossa kantaa, mutta viisaasti lähdetään miljardiluokan budjettirahoituksesta. Veronmaksajat maanpuolustuksen lopulta maksavat.

Suomen omat voimat eivät ole koskaan riittäneet kuin aikavoittoon. On tarvittu niin diplomaattista kuin sotilaallista apua. Selonteossa raotetaan Naton ovea aiempaa enemmän, mutta siitä astuminen vaatisi päättäjiltä yleiseen mielipiteeseen vaikuttamista. Toisaalta Donald Trumpin myötä Naton näkymät ovat hämärtyneet.

Rivien välissä selonteossa ollaan valmiita puolustusliittoon Ruotsin kanssa, mutta se on pitäytynyt vuoden 1812 politiikassa. EU:n keskinäisen avun velvoitteisiin viitataan, mutta unionin kyky vastata niihin on aiempaakin hatarampi. Omien voimien vahvistaminen on kaiken yhteistyön edellytys.

 

[PSS]

Eivät nuo ole pataljoonia. Ne ovat sama määrä miehiä järjestyneinä ryhmiksi. Kuten jo aiemmin varoitin. Kyllä, siltavahteja tarvitaan, mutta ei tuo ollut SA-vahvuuden nosto kuin poliitikon puheessa. Muoks. No, sillä pienellä lisärahalla ehkä järjestyvät joukkueiksi. Jotkut niistä.

 

[JR49]

Viimeksi kun olen nähnyt rajajoukkojen määrää, niin oliko 10.000 about?
Tähän tehtävään kelvollisia varusmiehiä x-määrä?
Perustamisjoukkojen lukumäärää en edes arvaile, mutta tuskin nyt kymmeniä tuhansia.
Joten jää tuohon tietynlainen sauma paikallisjoukoille. Määriä en kyllä arvaile. En kuitenkaan usko 50 pataljoonaan.

 

[kertakenttään]

Viimeksi kun olen nähnyt rajajoukkojen määrää, niin oliko 10.000 about?
Tähän tehtävään kelvollisia varusmiehiä x-määrä?
Perustamisjoukkojen lukumäärää en edes arvaile, mutta tuskin nyt kymmeniä tuhansia.
Joten jää tuohon tietynlainen sauma paikallisjoukoille. Määriä en kyllä arvaile. En kuitenkaan usko 50 pataljoonaan.

Joo, rajan ukot 10000~, hihasta ravistaen 15000 veijaria, jos graafeja uskominen niin aiemmin paikallisjoukot oli 20% eli 30K ukkoa eli 30 patl eli nyt lisääntyisivät 20 pataljoonalla ja x määrä perustamishessuja riippuen miten pieleen veikkaan veijareiden määrän. Sikäli mikäli tuo 50 pitää millään tapaa kutinsa.

 

[JR49]

Joo, rajan ukot 10000~, hihasta ravistaen 15000 veijaria, jos graafeja uskominen niin aiemmin paikallisjoukot oli 20% eli 30K ukkoa eli 30 patl eli nyt lisääntyisivät 20 pataljoonalla ja x määrä perustamishessuja riippuen miten pieleen veikkaan veijareiden määrän. Sikäli mikäli tuo 50 pitää millään tapaa kutinsa.

Tosi karkeesti laskettuna siis pataljoona lisää paikallisjoukkoja per maakunta.

 

[Masi]

Ns yllätyshyökkäyksen torjuntaan tarvitaan x-määrä joukkoja joilla on oltava parasta aseistusta mitä löytyy ja panssarituki, nämä pitäisi olla osittain valmiiksi hajautettuina varuskuntiin joita pitäisi olla siellä missä niitä voidaan tarvita (tietenkin on erittäin tärkeää että varuskuntia on ympäri maata). Rajajoukot yhdistettynä osaan em joukoista luovat tuon n 30 pataljoonan määrän, minkä pitäisi riittää ensimmäiseen aaltoon ihan hyvin. On kuitenkin aivan sama onko ensimmäisessä vaiheessa kuitenkin 30 pataljoonaa vai 60 pataljoonaa jos ei jo alkuvaiheessa saada tykistöä välittömästi tulitueksi (raketinheittimet näkisin ehkä tärkeimpänä tykistön osana, nopeaa motoroitua tulivoimaa), tämä on todellisuudessa se asia mikä ratkaisee miten kenttäarmeijamme käy, tietenkin ilmatorjunta parempaan kuntoon ja BUKitkin takaisin

 

[Soldierblue]

Onko paikkalisjoukkot mennyt alas? löysin että niitä pitäisi olla 60 000, toki vuonna 2015


Tavoitetaso vuoteen 2015 mennessä:
Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus: 230 000 sotilasta
Pääesikunta ja sen alaiset laitokset: 6 300 sotilasta
Raja- ja merivartiolaitoksen sodan ajan vahvuus: 11 600 sotilasta
Maavoimien sodan ajan vahvuus: 145 100 sotilasta, joista:

• operatiivisia joukkoja: 60 000 sotilasta
• mistä alueellisia joukkoja: 25 100 sotilasta
• mistä paikallisjoukkoja: 60 000 sotilasta
  
  Alueelliset ja paikallisjoukot
  Taisteluryhmiä: 5
  Erillisiä paikallispataljoonia: 26
  Erillisiä paikalliskomppanioita: 26

 

[Rauhantekijä]

Tärkein huomio Iltalehden uutisesta: kaluston parempi saatavuus. Kalusto ei voi olla varastorasvassa kallioluolissa vaan se pitää olla nopeammin käytössä.

Reservin kehittämisessä on ensin keskitytty nopeaan vasteeseen mikä onkin ollut kiireisin asia ratkaista ja on hienoa, että muutosten sarja tämän suhteen on saatu aikaan. Se, että reservissä on myös "hitaita" joukkoja ei ole este nopealle toiminnalle. Ylipäätään on hyvä asia, että reservijärjestelmää kehitetään. Reservi on määritelmällisesti reserviä eikä ammattijoukkoja ja siihen on "tyytyminen". En oikein ymmärrä järjestelmään kohdistuvaa ylenkatsomista kun kuitenkin on melko vahva konsensus siitä, että järjestelmä on toistaiseksi ainoa mahdollinen.

Niin, liikumme kohti aikaa, jolloin useammalla on henk.koht. taisteluvarusteensa kotona asetta myöten. Se nopeus tulla valmiina paikalle kutsusta, nääs.
Mutta hei, jos sellaisella reserviläisvalmiudella saavutetaan tavoiteltu nopean toiminnan tila, niin sitä vaan kehittämään.

.

 

[Masi]

Onko paikkalisjoukkot mennyt alas? löysin että niitä pitäisi olla 60 000, toki vuonna 2015


Tavoitetaso vuoteen 2015 mennessä:
Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus: 230 000 sotilasta
Pääesikunta ja sen alaiset laitokset: 6 300 sotilasta
Raja- ja merivartiolaitoksen sodan ajan vahvuus: 11 600 sotilasta
Maavoimien sodan ajan vahvuus: 145 100 sotilasta, joista:

• operatiivisia joukkoja: 60 000 sotilasta
• mistä alueellisia joukkoja: 25 100 sotilasta
• mistä paikallisjoukkoja: 60 000 sotilasta
  
  Alueelliset ja paikallisjoukot
  Taisteluryhmiä: 5
  Erillisiä paikallispataljoonia: 26
  Erillisiä paikalliskomppanioita: 26

Hätäisten tietojeni mukaan meitä on huomattavasti paljon enemmän kuin pitäisi ollakaan, myös naapurin mies on mukana kuten tosiaan itsekin, olenko minä vai sinä naapuripropagandoissasi oikeassa

 

[Falangi]

Ohjukset eivät varsinaisesti ole kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana huomattavasti, niistä on voinut tulla kevyempiä ja helpommin kannettavia, mutta sukupolvellista hyppäystä ei ole tapahtunut. Toimintaperiaatteeltaan MMP ei eroa Spikesta.

Ainakin MMP:n valmistaja (MDBA) väittää sen olevan viidennen, eli viimeisimmän sukupolven ohjus, kun taas Spike on neljännen polven. Totta on kyllä ettei MMP juurikaan eroa Spikestä toiminnallisesti, mutta ainakin läpäisyä luvataan enemmän verrattuna Spikeen (LR), 1000mm vs. 700m 40%+.