Ennakkomaistelua YLE:llä.
Suomen puolustuspolitiikan tulevia linjoja odotetaan tänään – Lue tästä puolustusselonteon tärkeimmät asiat
Hallitus haluaa vahvistaa oman maan puolustusta, kansainvälistä sotilasyhteistyötä sekä varautua miljardien asehankintoihin.
Puolustusselonteon linjauksista pitäisi löytyä vastaus siihen, miten Suomi varautuu muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Puolustusministeriön vetovastuulla tehtyyn selontekoon on hallituspuolueiden ja virkamiesten lisäksi sanonut sanansa parlamentaarinen seurantaryhmä.
Kuinka yhtenäinen näkemys eri osapuolilla on, nähdään viimeistään selonteon eduskuntakäsittelyssä.
Selonteon valmisteluun on tuonut paineita epävarma turvallisuusympäristö ja kiihtyvä keskustelu Euroopan uusista uhkakuvista ja maailmanjärjestyksen muutoksesta. Presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin toiminta sekä EU:n suurimman sotilasmahdin Britannian irtautuminen yhteisöstä vaikuttavat kaikkien Euroopan maiden puolustus- ja turvallisuusratkaisuihin. Puolustusbudjetit ovat kasvussa.
Hallituksen puolustusselonteossa on kaksi kärkeä. Toisaalta Suomen oman puolustuksen vahvistaminen ja iskukyky sekä toisaalta lisääntynyt kansainvälinen puolustusyhteistyö.
Koko maan puolustaminen
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ajanut voimakkaasti perinteistä eli koko maan puolustuksen vahvistamista, kuten sodanajan joukkojen vahvistamista ja paikallisjoukkojen toimintaa.
Puolustusselontekoon on tiettävästi kirjattu, että reserviläisten vahvuus nostetaan 230 000:sta 280 000:een eli 50 000 miehellä.
Muutos on merkittävä, koska vuonna 2012 sodanajan joukkojen määrää pudotettiin 350 000:sta nykyiseen 230 000:een, mutta nyt tasoa taas nostettaisiin.
Muutos on tarkoitus tehdä kirjaamalla sodanajan joukkojen vahvuuteen miehiä ikään kuin jo olemassaolevasta varastosta eli tietyn koulutustason ylittäneitä varusmiehiä tai reserviläisiä. Puolustusministeriö on väittänyt, että tästä selvitään ilman lisäkustannuksia, mutta valmistelussa mukana olleet kansanedustajat ovat epäilleet tätä.
Perinteistä vai uutta?
Mielikuva koko maan puolustuksesta on sisäpoliittisesti tärkeä profiilinnosto perussuomalaiselle puolustusministerille. Osa poliitikoista, virkamiehistä ja kenraaleista on pitänyt reservin vahvistamista vanhentuneena ajatuksena ja vaatinut kulisseissa kriisikuvan uudistamista ja lisärahaa nopeaan toimintaan.
Asetelmaa on kuvattu kansainvälisen yhteistyön kannattajien ja korpisoturien taisteluna Suomen puolustuksen kehittämisen suunnasta. Useat selonteon valmistelussa mukana olleet kuitenkin sanovat, että kahtiajakoa on paisuteltu julkisuudessa eikä ristiriitaa ole ollut selonteon valmistelussa.
Nopea iskukyky ja maavoimien hankinnat
Panostusta uusiin hävittäjiin on pidetty suurena satsauksena Suomen nopeaan iskukykyyn. Puolustusselonteon valmistelussa on esitetty myös rahaa maavoimille muun muassa uuteen sotilasteknologiaan strategisten iskujen varalta, mutta tarkkoja hankkeita ei tiettävästi ole selontekoon kirjattu.
Selonteossa esitetään maavoimien hankintoihin tarkoitettua 150 miljoonan euron tasokorotusta puolustusmäärärahaan. Korotus jatkuisi vuodesta 2020 eteenpäin ilma- ja merivoimien isoista hankinnoista huolimatta.
Lisäksi puolustusvalmiutta lisätään vuosittain 55 miljoonalla eurolla, jolla voisi esimerkiksi perustaa nopeasti joukkoja kriisien varalta sekä hankkia materiaalia ja henkilöstöä.
Aseistuksen jättihankinnat
Sitoutuminen puolustusvoimien tuleviin hävittäjä- ja alushankintojen miljardi-investointeihin on ollut osalle puolueista hankalaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tiettävästi tavannut puolustusselontekoa varten kaikkien puolueiden puheenjohtajat, mutta kunkin puolueen sitoutumisen aste kuullaan, kun puolustusselontekoa käsitellään eduskunnassa.
Jättihankinnat ja niiden arvioidut hinnat on kirjattu puolustusselontekoon. Puolustusministeriö on arvioinut ilmavoimien uusien hävittäjien hinnaksi 7–10 miljardia euroa. Merivoimien alushankinnat maksavat 1,2 miljardia euroa. Panostukset aiheuttavat todennäköisesti eduskuntakäsittelyssä murinaa ja vertailua valtion budjetin muihin menoihin. Lopulliset päätökset hankinnoista tekevät seuraava hallitus ja eduskunta.
Kansainvälinen puolustusyhteistyö
Selonteon yksi tärkeä kulma on kirjata sotilaallisesti sitoutumattoman Suomen yhä tiiviimpi sitoutuminen läntiseen sotilasyhteistyöhön.
Yhteistyö Nato-kumppaneiden kanssa jatkuu kriisinhallinnassa ja harjoituksissa.
Epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta Euroopan puolustamiseen on lisännyt myös tarvetta eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.
Ruotsi kelpaa kaikille
Yhteistyötä erityisesti Ruotsin, mutta myös muiden Pohjoismaiden kanssa halutaan tiivistää. Selonteossa ei kerrota yksityiskohtaisesti, mitä uutta käytännössä tehdään, vaikka kaikki puolueet ovat valmiita etenemään kaikensorttisessa yhteistyössä, harjoituksista puolustusteollisuuteen, nimenomaan Ruotsin kanssa.
Suomi on tehnyt ja tekee kahdenvälisiä sotilaallisia yhteistyösopimuksia Euroopan maiden kanssa. EU-maat, siis Suomi muiden mukana, ovat lähivuosina satsaamassa puolustustutkimukseen isoja määrärahoja ja lisäämässä suppeiden maajoukkojen kykyä yhteistyöhön.
EU-hankkeet ovat merkittäviä myös puolustusteollisuuden sekä hybridi- ja kyberuhkien torjunnan kannalta. Suomeen ollaan perustamassa EU-maiden yhteinen hybridi-uhkien torjuntaan keskittyvä keskus.
Liittoutumattomuuden korostaminen?
Parlamentaarinen seurantaryhmä on yksimielisesti vaatinut selontekoon kirjausta siitä, ettei Suomen maaperää voi käyttää vihamielisiin tarkoituksiin kolmansia maita kohtaan. Se ei seurantaryhmän mielestä sotisi sitä vastaan, että Suomi on viemässä läpi lainsäädäntöä, jolla toteutetaan Lissabonin sopimuksen kirjaus kansainvälisen avun vastaanottamisesta ja antamisesta.
Vastaava, Suomen liittoutumatonta asemaa korostava kirjaus lisättiin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta tehtyyn mietintöön, mutta puolustusministeri on ollut tiettävästi haluton lisäykseen. Tätä kirjoitettaessa ei ollut tiedossa, mihin hallitus asiassa päätyi.
Puolustusselonteko valmis loppukeväästä
Eduskunta pääsee käsittelemään selontekoa maaliskuun alussa, tiettävästi 8. maaliskuuta. Lähetekeskustelun jälkeen alkaa valiokuntakäsittely. Selonteolla on hallituksen ja eduskunnan lopullinen hyväksyntä loppukeväästä.
http://yle.fi/uutiset/3-9459680
aivan kenraalien linjoilla. Paitsi että olen yleensä lähes aina heidän linjoillaan, kunhan joutavia purpatan joskus. 
