Puolustusvaliokunnan Niinistö ihmettelee armeijan törsäystä

[Tvälups]

2.12.2013 klo 15:55
Puolustusvaliokunnan Niinistö ihmettelee armeijan törsäystä
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) on hämmästynyt kriisinhallinnasta paljastuneista puutteista. Niinistön mielestä armeija ei mieti Suomen hyötyä riittävästi.

Valtion tarkastusviraston kertomusta kriisinhallinnasta käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ihmettelee kriisinhallinnasta paljastunutta leväperäisyyttä.

- Nyt näyttää käytännössä siltä, että meillä ei tätä vaikuttavuutta ollenkaan pohdita. Eli onko niin että tämä puolustusvoimien saama kriisinhallintamääräraha on vain jonkinlainen karkkiraha, joka tulee puolustusbudjetin päälle ja se pitää vain käyttää sen kummemmin sitä miettimättä. Käydään näyttämässä lippua kun pitäisi miettiä, miten se edistää meidän puolustuskykyämme, Niinistö sanoo.

Kriisiinhallintaoperaatioihin on varattu tänä vuonna valtion budjetista runsaat 120 miljoonaa euroa. Niinistön mielestä operaatioiden rahoitusta pitäisi miettiä uudestaan, koska niiden mielekkyyttä ei ole pohdittu riittävästi.

- Pitäisikö pohtia niin että tämä kriisinhallintamääräraha olisi osa puolustusbudjettia, jolloin se pakottaisi puolustusvoimat miettimään ja perustelemaan tarkemmin operaatioitaan, Niinistö ehdottaa.

Niinistö nostaa esiin varsinkin operaatiot Malissa ja Tshadissa, mutta myös Nato-johtoisen ISAF-operaation Afganistanissa sekä Somalian rannikon Atalanta-operaation. Niistä ei tarkastusviraston kertomuksen mukaan ole osoitettu mitään hyötyjä Suomen omien puolustusvoimien kehittämiselle.

- Ei ole arvioitu lainkaan, miten nämä operaatiot ovat kehittäneet puolustuksellisia kykyjämme, Niinistö ihmettelee.

 

[Tvälups]

2.12.2013 klo 15:55
VTV:ltä poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä Suomen kriisinhallinnasta
Kriisinhallintaan liittyviä riskiarvioita pidetään pinnallisina ja tavoitteiden asettelua hajanaisena. Raportti on herättänyt huolta eduskunnan puolustusvaliokunnassa.

Somalian rannikolla toimivia merirosvoja vastaan järjestetty Atalanta-operaatio keräsi myös moitteita VTV:ltä. Kuvassa miinalaiva Pohjanmaa saapumassa Djiboutin satamaan. Kuva: Puolustusvoimat
VTV kriisinhallinnasta:

• Valtioneuvoston antamat riskiarviot pinnallisia.
• Tavoitteiden esittäminen epäsystemaattista.
• Ei voida todentaa miten luotettavaa tietoa valtioneuvosto on antanut eduskunnalle päätöksenteon tueksi.
• VN ei raportoi operaatioiden toteutuneista kustannuksista.
• Kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuus ei ole toteutunut.

Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa moitteita Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan ohjaukselle.

VTV pitää eduskunnan puolustusvaliokunnalle antamassaan raportissa kriisinhallinnan tavoitteidenasettelua puutteellisena, epäsystemaattisena ja epäloogisena. Arvio on poikkeuksellisen tiukka maltillisena tunnetulta virastolta.

Lisäksi virasto arvostelee ulko- ja puolustusministeriötä pinnallisista riskiarvioista sekä kriisinhallintaselontekojen huonosta ja epätasaisesta laadusta. Ministeriöt eivät sen mukaan myöskään ole tehneet konkreettisia toimia riskiarvioita parantaakseen, vaikka eduskunnan valiokunnat ovat asiasta usein huomauttaneet.

Eduskunnan puolustusvaliokunta pitää raportin huomioita huolestuttavina. Se kutsui tarkastusviraston edustajat kuultaviksi valiokuntaan viime viikolla. Myös ulkoasianvaliokunta on saanut selvityksen raportista.

Tarkastuksessa on selvitetty muun muassa Tshadissa, Somalian rannikolla, Afganistanissa, Malilla ja YK:n Unifil-joukoissa tehtyjä kriisinhallintaoperaatioita. Siinä ei ole arvioitu operaatioissa onnistumista.

VTV: Atalantassa ei toimittu hankintalain mukaisesti
VTV arvostelee muun muassa Somalian rannikolla toimivia merirosvoja vastaan järjestetyn Atalanta-operaation toteutusta Suomen osalta.

- Operaation aluspalveluiden hankintaa ei ole tehty hankintalain mukaisesti eikä taloudellisuutta ole painotettu riittävästi hankinnan kriteerinä, virasto toteaa raportissaan.

Tämä siitä huolimatta, että puolustusvoimat on viraston mukaan ohjeistanut kriisinhallintaoperaatioiden taloudenhoidon asianmukaisesti. Ulkoasiainvaliokunta on jo aiemmin moittinut operaation valmistelua puutteelliseksi.

Yhtenä päällimmäisenä huolena VTV:llä on kriisinhallinnan tavoitteiden asettaminen. Suomen osallistumisen merkitys koko operaatioiden tavoitteille on linjattu eduskunnalle annetuissa selvityksissä joko osittain tai ei ollenkaan.

Asiakirjojen perusteella on vaikea päätellä, miksi on tärkeätä osallistua juuri kyseessä olevaan operaatioon.

- Valtiontalouden tarkastusvirasto

- Operaatioasiakirjojen perusteella on vaikea päätellä, miksi on tärkeätä osallistua juuri kyseessä olevaan operaatioon ja mikä sen merkitys on Suomen kriisinhallinnan kokonaisuudelle, VTV:n raportissa todetaan.

VTV:n mielestä sisäministeriö olisi otettava mukaan kriisinhallintakatsausten laadintaan, koska se vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista. Nykyisin katsauksen laatii ulkoasiainministeriö yhdessä puolustusministeriön kanssa.

Nuhteita myös tuloksellisuusraportoinnista
Nuhteita tulee ministeriöille myös kriisinhallinnan tuloksellisuuden arvioinnista.

- Kriisinhallinnan tuloksellisuudesta ei saa kokonaiskuvaa eikä yksittäistenkään operaatioiden onnistumisesta raportoida systemaattisesti jälkikäteen, VTV sanoo.

Viraston mukaan käynnissä olevien tai päättyneiden operaatioiden toteutuneita kustannuksia ei käsitellä tai verrata suunniteltuihin operaatioihin. Operaatioiden määrärahan käytöstä tulisi raportoida eduskunnalle nykyistä selvemmin, VTV sanoo.

VTV suosittaa, että ulkoasiain- ja puolustusministeriöt täsmentävät sotilaallisen kriisinhallinnan tavoitteenasettelua ja parantavat eduskunnalle annettavien selvitysten tietosisältöä.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) ei halunnut tuoreeltaan arvioida kritiikkiä Yle Uutisille.

 

[Tetra]

Hienoa JN. Näinhän se taitaa olla - kenties nämä 120 miljoonaa tulisi laskea kehitys"apuun" kuuluvaksi.

 

[Tvälups]

Kv-puuhastelua

 

[Raveni]

Niin onhan tästä juttua ollut jossain toisessakin säikeessä että mikä mahtaa olla kriisinhallinan anti kotimaan puolustukselle... Noissa ei kuitenkaan toimita niinkään sodassa vaan sen jälkeisessä ajassa... Kallista lystiä kuitenkin tuntuu olevan.

 

[baikal]

Kv-puuhastelua

Puuhailua isolla P:llä. VTV osuu juuri niihin ongelmiin, joita erilaiset kanavat ovat osanneet tuoda esiin jo kauan. Seuraava vaihe lienee PV:n kategorinen ilmoitus: salaista.

 

[Tvälups]

2.12.2013 klo 18:30
Puolustusministeriön kansliapäällikkö torjuu kriisinhallinnan ankaran arvostelun
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty pitää Valtiontalouden tarkastusviraston arvostelua suhteettoman kovana. Rädyn mukaan operaatioihin osallistumisesta on ollut Suomelle kiistatta hyötyä. Räty kiistää jyrkästi, että kriisinhallinnan rahankäyttö olisi holtitonta.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty. Kuva: Yle
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty torjuu kriisinhallinnan poikkeuksellisen kovan arvostelun.

- Suomi on hyvin tarkkaan harkinnut, mihin operaatioon lähtee ja se raha, mitä on käytetty, on käytetty järkevällä tavalla, Räty vastaa.

Rädyn mukaan VTV katsoo asiaa hyvin teknisesti, eikä ole ehkä perehtynyt kriisinhallintaan laajemmin.

Räty myöntää kuitenkin, että kriisinhallinnan tavoitteiden kirkastaminen ei ole helppoa.

- Tällaisen asian raportoiminen tarkoilla luvuilla ja selkeillä sanoilla on aika vaikeaa.

Rädyn mukaan oman hankaluutensa tuo se, että Suomi vastaa laajoissa operaatioissa usein vain muutaman prosentin luokkaa olevasta osuudesta ja siksi tavoitteen määrittely kansallisesti voi olla hankalaa.

Operaatioihin osallistumisen hyödyt ovat ministeriön mukaan kiistattomat. Rädyn mukaan operaatiot ovat vahvistaneet Suomen kansainvälistä asemaa ja myös sotilaallista osaamista.

- Aina pitää katsoa, mitä hyötyä operaatiosta on kohdealueelle, Räty toteaa.

Räty kiistää myös jyrkästi, että kriisinhallinnan rahankäyttö olisi leväperäistä.

Hän ei sulata lainkaan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps.) puhetta karkkirahasta.

- Kyse ei ole mistään leikkioperaatioista vaan vakavista asioista, joissa on tullut myös tappioita ja vammautuneita ihmisiä. Siksi suhtautuisin asiaan hieman vakavammin.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) oli maanantaina haluton vastaamaan arvosteluun.

 

[Creidiki]

Notta kriisinhallinnasta on ollut kiistatonta hyötyä, jota ei voi sanoilla tai luvuilla kuvata?

 

[RDF]

Operaatioon osallistumiset ovat aina poliittisia päätöksiä ja risuparta ja kumppanit ovat monesti olleet tunkemassa suomalaisia sinne ja tänne "mukamas kansainvälisten velvotteiden vaatimana ja velvoittamana ja muuta puuta heinää". Onko se ihme, että operaatiosita ei sitten ole mitään hyötyä kenelläkkään? Rahaa palaa tuhottomasta ja voidaan sanoa että oltiinhan siellä mekin. Tekopyhyyttä sanon.

Huolestuttavana pitäisin sitä seikkaa, jos pv ei osaa ottaa irti sitä vähääkään oppia mitä tuolta olisi saatavilla. En usko että afgojen opit jäisivät vähäisiksi, jos oppia vain halutaan ottaa vastaan.

 

[Museo]

Notta kriisinhallinnasta on ollut kiistatonta hyötyä, jota ei voi sanoilla tai luvuilla kuvata?

Vai olisiko niin että niiden hyötyjen kuvailu sanoilla ja luvuilla tulisi sen verran kalliiksi ja ne luvut puhuisivat sen verran karua kieltä ettei maksane vaivaa...

 

[Benelli]

Notta kriisinhallinnasta on ollut kiistatonta hyötyä, jota ei voi sanoilla tai luvuilla kuvata?

No ei ole kovinkaan poliittisesti korrektia sanoa että mahdollisesti takaisin ampuva elävä maali on parempi harjoitus maali kuin perinteinen jasterpelti tai että KV tehtävissä olevat sotilaat ovat samalla vähän koekaniineina.
Yksi käytännön esimerkki on se että Paseilla ajettiin aikoinaan koviin miinoihin ihmisiä sisällä ja empiiristä tietoa käytettiin AMV:n kehityksessä. Tai esimerkiksi M05 liivin puutteita on korjattu M10 liivissä.

 

[baikal]

Operaatioon osallistumiset ovat aina poliittisia päätöksiä ja risuparta ja kumppanit ovat monesti olleet tunkemassa suomalaisia sinne ja tänne "mukamas kansainvälisten velvotteiden vaatimana ja velvoittamana ja muuta puuta heinää". Onko se ihme, että operaatiosita ei sitten ole mitään hyötyä kenelläkkään? Rahaa palaa tuhottomasta ja voidaan sanoa että oltiinhan siellä mekin. Tekopyhyyttä sanon.

Huolestuttavana pitäisin sitä seikkaa, jos pv ei osaa ottaa irti sitä vähääkään oppia mitä tuolta olisi saatavilla. En usko että afgojen opit jäisivät vähäisiksi, jos oppia vain halutaan ottaa vastaan.

Näin juuri. Ja jos eivät keksi sanoja eivätkä lukuja iha ite, niin vinkkinä: palkatkaa minut, otona voin tehdä sanoja ja lukuja niin paljon, että vtv:ssa silmät kyynelissä luetaan ensi vuoden palauteosiota. Erään wanhan upseerin sanoin: kyllä suomalaista sotilaallista kv-toimintaa on aina leimannut ylimielisyys ja kenties niitä opittavia asioita on jäänyt vaiheeseen ihan silkasta kehtaamisen puutteesta.

 

[Tvälups]

No niin! Nyt puhuu todellinen, ja rehelliseksikin todettu, maanpuolllustuksen ammattilainen:

Kanerva perussuomalaisten Niinistön lausunnosta: "Piittaamaton ja tietämätön"
VU6 tuntia ja 47 minuuttia sitten (päivitetty 6 tuntia ja 45 minuuttia sitten)

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevän parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva hämmästelee puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön (ps) kovasanaista kriisinhallintakritiikkiä.

• 
  
  (Lehtikuva/Kimmo Mäntylä)
  

- Suomalaiset miehet ja naiset työskentelevät erittäin vaativissa olosuhteissa palvellessaan operaatioissa. He tekevät arvokasta työtä. Niinistön lausunto osoittaa piittaamattomuutta ja tietämättömyyttä, Kanerva sanoo.

Kanerva muistuttaa, että sotilaallinen kriisinhallinta on välttämätöntä puolustusvoimien kehittämisen kannalta.

- Operaatioihin osallistuminen kehittää kotimaista puolustusta. Olosuhteita, joita monikansallisissa operaatioissa koetaan, ei ole mahdollista simuloida sotaharjoituksissa, Kanerva jatkaa.

Hän myös muistuttaa, että osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan perustuu aina lakiin ja päätökset osallistumisesta tehdään korkeimmalla poliittisella tasolla ja eduskuntaa kuullen.

Viime viikolla Suomi otti johtovastuun Libanonin UNIFIL-operaatiosta. Samalla Suomelle siirtyi johtovastuu niin operaation suunnittelusta kuin esikunnastakin. Kanervan mielestä tärkeintä on, että johtovastuu tuo paljon uutta oppia ja arvokasta kokemusta niin upseereille kuin reserviläisistä koostuville rauhanturvaajillekin.

- Suomi ei ole enää lintukoto. Kriisien vaikutukset tulevat rajoillemme ja niiden yli, ellemme pyri vaikuttamaan siellä, missä hätä on suurin, Kanerva sanoo.

 

[Tvälups]

Puolustusvoimat torjuu Jussi Niinistön kritiikin
3.12.2013 18:11 15 Helsingin Sanomat

Jussi Niinistö ja Timo Mäki-Rautila

Eversti Timo Mäki-Rautilan mukaan tärkein syy osallistua kriisinhallintaoperaatioon on se, että kriisialueen olot saadaan vakiinnutettua.*

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jussi Niinistön (ps) kriisinhallinnan arvostelu on herättänyt kummastusta puolustusvoimissa.

Niinistön mukaan armeija ei mieti riittävästi Suomen saamia hyötyjä, ja sen tulisi perustella tarkemmin operaatioitaan.

Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Timo Mäki-Rautila ihmettelee kritiikkiä, sillä armeija ei tee aloitetta eikä päätä osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioihin.

"Päätöksen tekee maan poliittinen johto ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa tasavallan presidentin johdolla."

Puolustusvoimien rooli on antaa poliittisen päätöksenteon tueksi asiantuntija-apua esimerkiksi tarvittavista voimavaroista ja operaatioon liittyvistä riskeistä.

Mäki-Rautilan mukaan pyyntö Suomelle osallistua kriisinhallintaoperaatioon tulee yleensä YK:ltä tai sen valtuuttamana esimerkiksi Natolta tai EU:lta. Tämän jälkeen se etenee kotimaiseen poliittiseen prosessiin.

Niinistö on moittinut puolustusvoimia Valtion tarkastusviraston kriisinhallinnasta koskevan kertomuksen eduskuntakäsittelyn aikana.

Hän on nostanut raportista esiin erikseen kohdan, jonka mukaan Malin ja Tshadin operaatioista ei ole osoitettu saadun hyötyjä Suomen omien puolustusvoimien kehittämiseen.

Myös Nato-johtoiset operaatiot Afganistanissa ja Somalian rannikolla saavat pyyhkeitä.

Mäki-Rautila on eri linjoilla. Hänen mukaansa kriisinhallinnan hyötyjen arviointi on haastava tehtävä, jossa kansallinen hyöty on vain yksi näkökulma.

"Kriisinhallintaoperaatioon osallistumisen tärkein syy ja hyöty on se, että kansainvälinen yhteisö pyrkii rauhoittamaan ja vakiinnuttamaan kriisialueen olot normaaleiksi. Se puolestaan mahdollistaa humanitaarisen avun."

Kansallisista hyödyistä Mäki-Rautila mainitsee muun muassa kokemuksen johtaa joukkoja poikkeuksellisissa olosuhteissa.

"Henkilöstön oma kasvanut ammattitaito on aina käytettävissä kansallisen puolustuksen tehtäviin. Hyötyjä on saavutettavissa ja saavutettu."


* Esimerkkejä tästä, entisen Jugoslavian lisäksi on, ööh? Tai no niin, onhan jatkuva sotatilakin vakiintunut olotila...

 

[dr. Strangelove]

Huolestuttavana pitäisin sitä seikkaa, jos pv ei osaa ottaa irti sitä vähääkään oppia mitä tuolta olisi saatavilla. En usko että afgojen opit jäisivät vähäisiksi, jos oppia vain halutaan ottaa vastaan.

Tuosta sietäisikin huolestua vaan eipä välttämättä tarvitse. Jopa pv on oppiva organisaatio - joskin kestää oman aikansa, että mikään oppi etenee kovin pitkälle saati kautta linjan.

Henkilökohtaisesti ihmettelen tämän(kin) foorumin jäsenten hinkua tunkea pv:n pää pensaaseen. Kv-operaatiot ovat puutteineenkin erinomaista koulutusta. Eikä sovi unohtaa osallistumisen ulkopoliittista ulottuvuutta: kavereita on vaikea löytää, jos keskittyy murjottamaan yksin kotona.

 

[baikal]

Kyllähän se pikkasen herättää kysymyksiä, kun ollaan oltu mukana touhussa kymmeniä vuosia, eikä osata sanoiksi pukea, mitä on opittu tai ymmärretty. Noh, on suorastaan piristävää, että joku poliitikoista yrittää ottaa roolia siinä tehtävässä, joka poliitikoille kuuluu. Ja ainahan voidaan turvallisesti lytätä Niinistö kertomalla, että siinä persu vaan populisoi joutessaan.

Saa nähdä mihin suuntaan ko. operaatiot muuttuvat, jos muuttuvat? Toivottavasti on sitten opittu tai opittu jotain entisistä.

 

[JOKO]

Kuinkahan moni virkamies voisi nimellään sanoa touhua kannattamattomaksi ja hyödyttömäksi?

 

[JOKO]

Tuosta sietäisikin huolestua vaan eipä välttämättä tarvitse. Jopa pv on oppiva organisaatio - joskin kestää oman aikansa, että mikään oppi etenee kovin pitkälle saati kautta linjan.

Henkilökohtaisesti ihmettelen tämän(kin) foorumin jäsenten hinkua tunkea pv:n pää pensaaseen. Kv-operaatiot ovat puutteineenkin erinomaista koulutusta. Eikä sovi unohtaa osallistumisen ulkopoliittista ulottuvuutta: kavereita on vaikea löytää, jos keskittyy murjottamaan yksin kotona.

Yhden varusmiehen kouluttaminen maksaa 10000-20000 euroa. Yksi ukko Afganistanissa maksaa 500000-1000000 euroa vuodessa. Hinnat hatusta ja suuntaa antavia. Nähdäkseni tämän koulutuksen taloudellisuutta sietää arvostella. Mitään sellaista osaamista en usko ulkomailta saatavan, mitä ei saataisi myös Suomessa luotua tutkimuksen ja kokeilujen kautta. Kotimaassa homma tulisi tosin huomattavasti paljon edullisemmaksi.

Ulkopoliittiset hyödyt vähintäänkin epäilyttävät. Muut valtiot antavat meille sotilaallista tukea kriisin sattuessa, jos se hyödyttää heitä itseään. Muutoin eivät auta. Georgia ei hyötynyt Irakissa olleesta panttipataljoonasta. Meidän tilanne ei ole sen parempi.

 

[Samses]

Yhden varusmiehen kouluttaminen maksaa 10000-20000 euroa. Yksi ukko Afganistanissa maksaa 500000-1000000 euroa vuodessa. Hinnat hatusta ja suuntaa antavia. Nähdäkseni tämän koulutuksen taloudellisuutta sietää arvostella. Mitään sellaista osaamista en usko ulkomailta saatavan, mitä ei saataisi myös Suomessa luotua tutkimuksen ja kokeilujen kautta. Kotimaassa homma tulisi tosin huomattavasti paljon edullisemmaksi.

Ulkopoliittiset hyödyt vähintäänkin epäilyttävät. Muut valtiot antavat meille sotilaallista tukea kriisin sattuessa, jos se hyödyttää heitä itseään. Muutoin eivät auta. Georgia ei hyötynyt Irakissa olleesta panttipataljoonasta. Meidän tilanne ei ole sen parempi.

Ihan käytännön esimerkki peruskiväärimiehen näkökulmasta: aseen käsittely, aseen hallinta ja kiväärin taktinen käyttö. Näiden hallinta on parantunut oleellisesti muutaman vuoden aikana, ainoa porukka joka kantelee kiväärejä yhä kuin olisivat sorsametsällä on ressut jotka on koulutettu ennen wanhaan. Nykyvarusmiehet ja hiljattain harjoituksissa olleet pitävät aseen hallussa ihan eri tyyliin ja toimintanopeus pikatilanteessa on jotain ihan muuta kuin ennen.

Toinen esimerkki: IED/UED käsittely.

Mistäkö opit näihin ovat tulleet? No afgoista. Väite "Mitään sellaista osaamista en usko ulkomailta saatavan, mitä ei saataisi myös Suomessa luotua tutkimuksen ja kokeilujen kautta" ei vain pidä paikkaansa.

Tositilanteessa oppia tulee ihan eri tavalla kuin kotimaassa nysväämällä ja sisäänlämpiävän pienen piirin kesken muistelemalla 70 vuotta sitten saatuja sotakokemuksia. Kyllä kantahenkilökunnan yleinen mielipide on (lähde: epätieteelliset keskusteluni skappareiden kanssa eri harjoituksissa) että A-maa on ollut loistava oppimisympäristö suomalaisille. Pysyy kosketus todellisuuteen.

Aivan eri asia on, onko rahat käytetty kaikkein tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Ulkopoliitisesta puolesta olen pitkälti samaa mieltä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ihan käytännön esimerkki peruskiväärimiehen näkökulmasta: aseen käsittely, aseen hallinta ja kiväärin taktinen käyttö. Näiden hallinta on parantunut oleellisesti muutaman vuoden aikana, ainoa porukka joka kantelee kiväärejä yhä kuin olisivat sorsametsällä on ressut jotka on koulutettu ennen wanhaan. Nykyvarusmiehet ja hiljattain harjoituksissa olleet pitävät aseen hallussa ihan eri tyyliin ja toimintanopeus pikatilanteessa on jotain ihan muuta kuin ennen.

Toinen esimerkki: IED/UED käsittely.

Mistäkö opit näihin ovat tulleet? No afgoista. Väite "Mitään sellaista osaamista en usko ulkomailta saatavan, mitä ei saataisi myös Suomessa luotua tutkimuksen ja kokeilujen kautta" ei vain pidä paikkaansa.

Tositilanteessa oppia tulee ihan eri tavalla kuin kotimaassa nysväämällä ja sisäänlämpiävän pienen piirin kesken muistelemalla 70 vuotta sitten saatuja sotakokemuksia. Kyllä kantahenkilökunnan yleinen mielipide on (lähde: epätieteelliset keskusteluni skappareiden kanssa eri harjoituksissa) että A-maa on ollut loistava oppimisympäristö suomalaisille. Pysyy kosketus todellisuuteen.

Aivan eri asia on, onko rahat käytetty kaikkein tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Niin, lasku näille opeillehan (mitenkään muutenhan noita ei olisi tietenkään voitu tänne saada...) ei ole ollutkaan sitten kuin sen 273miljoonaa (2012 loppuun mennessä).
"Suomi on käyttänyt Afganistanin jälleenrakentamiseen ja kriisinhallintaan vuosina 2001–2013 yhteensä 462 miljoonaa euroa. Osallistuminen ISAF-sotilasoperaatioon on maksanut 273 miljoonaa euroa. 125 miljoonaa on käytetty kehitysyhteistyöhön."