Puolustusvaliokunnan Niinistö ihmettelee armeijan törsäystä

[kimmo.j]

Kuinkahan moni virkamies voisi nimellään sanoa touhua kannattamattomaksi ja hyödyttömäksi?

Moni voisi, muttei uskalla

A-maa onkin varmasti yksi parhaita operaatioita. Monissa muissa operaatiopissa oppi on ollut enemmän huoltoon liittyvää. Sekään ei tietysti ole huonoa, mutta sotimaan oppii vain sotimalla, meillä tätä kokemusta on onneksi vähän.

Tsadin, Kosovon, Libanonin, Atlantan, yms. operaatioiden osalta tuo tuhlaus voi olla hyvinkin totta.

 

[baikal]

Olipa tuo miten hyvänsä, mutta pitää nuo hyödyt sentään kyetä pukemaan pyydettäessä sanoiksi, eikös vain? Väkisin panee miettimään mitä käteen on tullut real, jos sitä ei osata sanoa. Ja mitä on tuosta realista valunut koulutukseen ja oppien hyödyntämiseen.....jollain tasolla....millä? Onko se niin abstraktia, että siitä pitäisi piirtää uusPicassolainen taideteos? Näistä selitysyrityksistä huokuu suoraan sanoen perkeleellinen ylimielisyys, asia, jonka taakse tässä maailmassa yleensä kätketään jotain.

 

[JOKO]

Ihan käytännön esimerkki peruskiväärimiehen näkökulmasta: aseen käsittely, aseen hallinta ja kiväärin taktinen käyttö. Näiden hallinta on parantunut oleellisesti muutaman vuoden aikana, ainoa porukka joka kantelee kiväärejä yhä kuin olisivat sorsametsällä on ressut jotka on koulutettu ennen wanhaan. Nykyvarusmiehet ja hiljattain harjoituksissa olleet pitävät aseen hallussa ihan eri tyyliin ja toimintanopeus pikatilanteessa on jotain ihan muuta kuin ennen.

Toinen esimerkki: IED/UED käsittely.

Mistäkö opit näihin ovat tulleet? No afgoista. Väite "Mitään sellaista osaamista en usko ulkomailta saatavan, mitä ei saataisi myös Suomessa luotua tutkimuksen ja kokeilujen kautta" ei vain pidä paikkaansa.

Tositilanteessa oppia tulee ihan eri tavalla kuin kotimaassa nysväämällä ja sisäänlämpiävän pienen piirin kesken muistelemalla 70 vuotta sitten saatuja sotakokemuksia. Kyllä kantahenkilökunnan yleinen mielipide on (lähde: epätieteelliset keskusteluni skappareiden kanssa eri harjoituksissa) että A-maa on ollut loistava oppimisympäristö suomalaisille. Pysyy kosketus todellisuuteen.

Aivan eri asia on, onko rahat käytetty kaikkein tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Ulkopoliitisesta puolesta olen pitkälti samaa mieltä.

500 miljoonaa meni ja pojat oppivat kantamaan kivääriä kuten elokuvissa. Hieno investointi.

Valtaosalle miehistä on aivan samantekevää miten he kivääriä kantavat. Paukkeen alkaessa naama turpeeseen ja sitten voi ruveta himmailemaan otetta aseesta. Jossain harvinaisessa tilanteessa yksittäisen kärkimiehen aseotteella voi olla merkitystä. Muutoin on järkevintä suosia vähiten rasittavaa tapaa. Tulen alla kannattaa panostaa tehoikkaimman liikkumisen mahdollistavaan kantotapaan.

Afganistan antaa varmasti oppia siirtomaasodankäynnistä. Tavanomaiseen maanpuolustukseen on vaikea nähdä yhteyttä. Ei meitä uhkaa puskissa väijyvät separatistit tai tienvarsipommit. Iivanan panssarijyrällä on vähän toisenlaiset metodit.

 

[Tvälups]

4.12.2013 klo 16:30
Haglund selvityttää merivoimien Atalanta-sotkun
Merivoimat rikkoi valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hankintalakia Atalanta-operaatiossa. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) on pyytänyt merivoimilta selvitystä asiasta.

Puolustusministeri Carl Haglund. Kuva: Yle
Valtiontalouden tarkastusviraston kriisinhallintatutkimuksissa löytyi epäselvyyksiä myös merivoimien toiminnasta Atalanta-operaation yhteydessä. Viraston mukaan hankintalakia rikottiin, kun miinalaiva Pohjanmaan ns. aluspalvelusopimusta ei kilpailutettu asianmukaisesti. Viraston mukaan merivoimat ei huolehtinut siitä, että kahden miljoonan euron arvoinen sopimus olisi tehty kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla.

Puolustusministeri Carl Haglund kertoo, että hän on pyytänyt merivoimilta selvitystä asiasta.

- Olen pyytänyt heiltä selvitystä ja merivoimat varmasti vastaa siihen kun selvitys on valmis. Tietysti se on vakava asia, Haglund sanoo.

Merivoimat haki syksyllä 2010 yritystä, joka tarjoaisi Somalian rannikolle lähetetylle Pohjanmaalle aluspalveluja eli käytännössä huoltoa ja muonitusta. Sopimusta ei julistettu missään vaiheessa avoimeen kilpailuun, kuten hankintalaki olisi edellyttänyt. Neljä tarjouspyyntöä lähetettiin vanhoille yhteistyökumppaneille, ja vastaukset tulivat suoraan merivoimien teknisen asiantuntijan sähköpostiin.

Virasto ihmettelee, miksei sopimuksen hinta näyttänyt juuri kiinnostavan merivoimia. Aluspalvelusopimuksen sai lopulta kansainvälinen merenkulkualan suuryritys Wilhelmsen Ships Services.

Merivoimat puolustautuu sillä, että sopimus oli edullinen eikä budjettia ylitetty. Haglund muistuttaa, että puolustusvoimat on Suomen suurimpia julkisen talouden hankintaorganisaatioita.

- Se tarkoittaa sitä, että joskus voidaan myös epäonnistua. Jos on epäonnistuttu tällä kertaa merivoiminen toimesta, niin se pitää tietysti myöntää, Haglund sanoo.

 

[Tetra]

Onko todella niin, että ainut tapa miten puolustusvoimissa on opittu aseen käsittelyä on lähettää porukkaa Afganistaniin ja maksaa siitä 273 miljoonaa?!

Eikö tuolla rahalla saataisi jotain ulkomaalaisia asiantuntijoita opettamaan tuota asiaa, ja ehkä vähän muutakin? Kieltämättä ei taideta siellä ymmärtää rahan päälle. No helppohan se on muiden rahoja törsätä.

Ymmärrän kyllä, että varsinkin jos omat tulot muuten ovat pieniä tuollainen ulkomaan vaellusreissu on houkuttava vaihtoehto, jos matkailu kehitysmaissa kiinnostaa.

 

[kimmo.j]

Voihan sitä valita jonkin toisen sodan. Olennaista on kuitenkin se, että kokemus on tässäkin asiassa se joka jyrää.
Se kokemus jota saadaan harjoituksissa ei ole sama asia.

Virkamiesten rahankäyttö on nyt tunnetusti ajoittain mitä on. Baikal on oikeassa puhuessaan virkamiesten ylimielisyydestä. Höpötetään virkamies-statuksesta, yms. Virkavastuu on sitä, ettei ole mitään vastuuta.
Yliopistotason ihmiset eivät osaa pukea sanoiksi, pöh! Eivät jaksa vaivautua.

 

[Tvälups]

Voihan sitä valita jonkin toisen sodan. Olennaista on kuitenkin se, että kokemus on tässäkin asiassa se joka jyrää.
Se kokemus jota saadaan harjoituksissa ei ole sama asia.

Virkamiesten rahankäyttö on nyt tunnetusti ajoittain mitä on. Baikal on oikeassa puhuessaan virkamiesten ylimielisyydestä. Höpötetään virkamies-statuksesta, yms. Virkavastuu on sitä, ettei ole mitään vastuuta.
Yliopistotason ihmiset eivät osaa pukea sanoiksi, pöh! Eivät jaksa vaivautua.

Kuten poliisiylijohtaja Taapero osoitti ja sanoi: "Parhaiten kannan vastuuni pysyttelemällä virassani".

 

[Hande]

"Suomi on käyttänyt Afganistanin jälleenrakentamiseen ja kriisinhallintaan vuosina 2001–2013 yhteensä 462 miljoonaa euroa. Osallistuminen ISAF-sotilasoperaatioon on maksanut 273 miljoonaa euroa."

12 vuotta olisi voitu pyörittää Pv:n kertausharjoitusrumbaa suunnitellussa laajuudessa, jos vain olisi vedetty komppanian vahvuinen poppoo pois Afganistanista. Mutta eihän se tietenkään käy, kun rahaa ei kerta kaikkiaan ole...

 

[baikal]

12 vuotta olisi voitu pyörittää Pv:n kertausharjoitusrumbaa suunnitellussa laajuudessa, jos vain olisi vedetty komppanian vahvuinen poppoo pois Afganistanista. Mutta eihän se tietenkään käy, kun rahaa ei kerta kaikkiaan ole...

On tehty arvovalinta.

 

[Hande]

On tehty arvovalinta.

Kyllä, ja taas kerran kannattaa katsoa mitä kädet tekevät ja unohtaa ne sammakot, mitä suusta putkahtelee.

 

[Samses]

Kuten sanottua, kallista on ja samat rahat olisi voitu käyttää muuhunkin, ja tehokkaammin. Siitä en ole eri mieltä, eikä varmasti kukaan.

Silti olen sitä mieltä, ja niin on myös jututtamani kantahenkilökunta, että mikään ei korvaa kosketusta tositilanteeseen. Ei mikään. Se on ihan sama montako ex-Rangeria kuskataan tänne kouluttamaan kikkakolmosia, oleellista on perusajattelutapa jonka voi oppia vain tilanteessa ollut, ja hyvällä tuurilla henkilö joka kuuntelee tilanteessa ollutta avoimin mielin. Jos joku väittää, että meillä ei ole varaa ulkomaan operaatioihin, niin minä väitän että meillä, jotka - onneksi - elämme rauhallisessa maassa, nimenomaan ei ole varaa pullamössöytyä ja menettää kosketusta sodan todellisuuteen. Meillä on kantahenkilökunnassakin aika paljon henkisesti virkamiesmäistä porukkaa jo nyt.

Se mainitsemani aseenkäsittely oli vain yksi esimerkki - käytännön ilmentymä mentaliteetista jonka huomaa tilanteessa olleista. Valmius, valppaus - parempaa ilmausta en keksi. Se vain ei ole sama asia kuin koulutuksen kautta tullut oppi.

Ja henkilö, joka dissaa IED/UED käsittelyn osaamisen merkitystä Suomen oloissa, ei ilmeisesti ole kuullut sirotemiinoista, tytärammuksista, tai ihan vain suutariksi jääneistä kranaateista.... Kehotan kysymään keneltä tahansa aktiivipalveluksessa olevalta pioneeriupseerilta näistä, ja onko afgoista opittu asioita.

Ihan eri asia on sitten, että se kosketus todellisuuteen olisi voitu saada pysymään pienemmälläkin kuin komppanian vahvuisella osastolla, ja paljon halvemmalla.

 

[baikal]

Samses: Niinistön pointti ei ole tuo, vaan se, että hän ei tyydy siihen, että pion.kapt. Kaarlo Kuuskajaskari ja pion.kers. Tahvo Ulappa ovat saaneet pioneerikokemusta. Niinistö kysyy, oikeutetusti, että miten tuo ym. herrojen saama kokemus jalostuu Suomen sotavoimien käytäntöihin ja valuuko oppi riittävässä määrin eteenpäin? Ei tämä uusi asia ole, kyllä tästä ovat monet upseeritkin esittäneet kysymyksiä vuosien mittaan. Pitkästä aikaa on vain uutta, että joku poliitikon pannahinen tulee sotkemaan hiekkalaatikon reunaa pikkasen vittumaisilla kysymyksillään. Luuletko, että Niinistö heittää kyssärin kylmiltään vai onko hän keskustellut liudan armeijan herran kanssa ensin? Tokko. Vielä nykyistä luisempi poliittinen ohjaus olisi paikallaan.

Kv-toiminta on suuressa määrin myös silkkaa ulkopolitiikkaa. Sillä toiminnalla hierotaan samisten selkiä ja lipitilapiti. Se on ihan okei, se on ulkopolitiikkaa.

 

[Samses]

Kv-toiminta on suuressa määrin myös silkkaa ulkopolitiikkaa. Sillä toiminnalla hierotaan samisten selkiä ja lipitilapiti. Se on ihan okei, se on ulkopolitiikkaa.

Tästä olemme samaa mieltä.

Niinistön pointti ei ole tuo, vaan se, että hän ei tyydy siihen, että pion.kapt. Kaarlo Kuuskajaskari ja pion.kers. Tahvo Ulappa ovat saaneet pioneerikokemusta. Niinistö kysyy, oikeutetusti, että miten tuo ym. herrojen saama kokemus jalostuu Suomen sotavoimien käytäntöihin ja valuuko oppi riittävässä määrin eteenpäin? Ei tämä uusi asia ole, kyllä tästä ovat monet upseeritkin esittäneet kysymyksiä vuosien mittaan. Pitkästä aikaa on vain uutta, että joku poliitikon pannahinen tulee sotkemaan hiekkalaatikon reunaa pikkasen vittumaisilla kysymyksillään. Luuletko, että Niinistö heittää kyssärin kylmiltään vai onko hän keskustellut liudan armeijan herran kanssa ensin? Tokko. Vielä nykyistä luisempi poliittinen ohjaus olisi paikallaan.

Luulen, että heittää kylmiltään. Kauniisti sanottuna, Niinistön arvostus kantahenkilökunnan keskuudessa ei ole kovinkaan korkea....!

Siitä huolimatta hän voi hyvinkin olla oikeassa siinä, että oppi ei mene perille kovin hyvin. Tämä ei kuitenkaan heikennä pointtiani siitä, että kosketuksen säilyttäminen sodan todellisuuteen on hyvin tärkeää, vaan vahvistaa sitä. Mitä huonommin oppi menee PV:n sisällä laajempaan jakeluun, sitä tärkeämpää on että siellä on omakohtaista kokemusta saanutta porukkaa, jos kerran kantapään kautta oppiminen on ainoa menetelmä jolla viesti menee perille.

 

[Tetra]

Näihin ulkomaan reissuihin kuitenkin tietääkseni valitaan ihan "normijamppojakin" jotka eivät ole puolustusvoimissa jakamassa näitä oppeja ja koulutusta, vaan jos on esim. sopiva siviiliammatti niin sen takia voidaan valita reissuun, vaikkei heidän maanpuolustukselliset kyvyt tai innostus olisi kovin korkeaa? Sellaiset henkilöt palvelevat heikosti asiaa, jos tarkoitus on saada oppia ja välittää sitä eteenpäin? Saatika kun tärkeäähän olisi tätä "oppia" saada heille jotka siitä eniten hyötyisi. Valaiskaa ihmeessä näistä, en tiedä aiheesta paljoa.

Toisaalta en ihmettele jos Niinistöä ei arvosteta. En usko, että missään julkisen sektorin organisaatiossa arvostetaan henkilöä joka kritisoi heidän rahan käyttöään tai ulkomaanreissuja. Mutta 273 miljoonaa yhdestä operaatiosta on paljon, puhumattakaan muut operaatiot. Jos rahalle saatua vastinetta on hankala "sanallisesti tai lukujen avulla kuvailla"; niin eipä ihme jos herää keskustelua siitä onko parempia kohteita näille rahoille.

 

[Samses]

Näihin ulkomaan reissuihin kuitenkin tietääkseni valitaan ihan "normijamppojakin" jotka eivät ole puolustusvoimissa jakamassa näitä oppeja ja koulutusta, vaan jos on esim. sopiva siviiliammatti niin sen takia voidaan valita reissuun, vaikkei heidän maanpuolustukselliset kyvyt tai innostus olisi kovin korkeaa? Sellaiset henkilöt palvelevat heikosti asiaa, jos tarkoitus on saada oppia ja välittää sitä eteenpäin? Saatika kun tärkeäähän olisi tätä "oppia" saada heille jotka siitä eniten hyötyisi. Valaiskaa ihmeessä näistä, en tiedä aiheesta paljoa.

No esim. meikäläiselle on nuo aseenkäsittelyopit ja muutakin kouluttanut A-maassa palvelleet reserviläiset. Normijamppoja periaatteessa siis aivan kuten sanot, mutta nimenomaan A-maahan kun on valittu enimmäkseen kriha-koulutettua ja/tai aiempaa kriha -kokemusta omaavaa porukkaa, niin kyllä nämä ovat hyvin monet myös aktiivireserviläisiä kotimaassa ja moni on toiminut keikan jälkeen kouluttajana KH:issa ja VEH:eissä. Esim itse olen ollut kurssilla, jossa aihetta koulutti kaksi muutamaa viikkoa aiemmin A-maasta palannutta herraa, jotka A-maassa olivat palvelleet nimenomaan ko. hommassa. Eräs parhaita harjoituksia ikinä.

Nämä herrat tekivät homman kunnolla, ja uskalsivat myös sanoa suoraan mikä PV:n tavassa tehdä ko. asia ei toimi. Niitä toimimattomia osia PV:n ohjesäännön mukaisessa suorituksessa oli tietty määrä, eivätkä ne kaikki olleet pikkuasioita. Tämmöisiä vain pääsee hiipimään toimintaan kun ei ole kouluttajilla omakohtaista kokemusta tositilanteesta. Meillä on tuossa lähellä muuten eräs naapurimaa, jossa joukkojen kouluttajilla on sitä kokemusta. Mitäpä luulette, kumman toimintatavat vastaavat paremmin tositilanteen vaatimuksia, meidän vai heidän?

Toistan itseäni, mutta sanon vielä tämän: joka ei ole koskaan saanut oppia sellaiselta henkilöltä, joka OIKEASTI on kokeillut opettamansa jutut TOSItilanteessa ja tietää mikä toimii ja mikä ei, ei voi ymmärtää miten iso ero on koulutuksella ja tositilannekokemuksien jakamisella. Tämä ei ole moite - en olisi itsekään uskonut ennen kuin itse olin tällä kurssilla.

 

[Creidiki]

Kuten sanottua, kallista on ja samat rahat olisi voitu käyttää muuhunkin, ja tehokkaammin. Siitä en ole eri mieltä, eikä varmasti kukaan.

.....

Ihan eri asia on sitten, että se kosketus todellisuuteen olisi voitu saada pysymään pienemmälläkin kuin komppanian vahvuisella osastolla, ja paljon halvemmalla.

Käytännön kokemus pieksää aina teoreettisen harjoittelun, kyllä.

Eriväristen barettien alla on palvellut rapiat 30 000 suomalaista monet heistä tehden jopa sodanajan sijoituksensa hommia ns.tulen alla. Vuosittain maailmalle lähetettävien jamppojen määrä on laskenut viime aikoina rajusti. Ts reserviläisten "massa" joka on toiminut sodanajan oloissa poistuu pikkuhiljaa rivistä. Se porukka joka käy ruutia haistelemassa on niin pieni että on pilliin vihellettäessä merkityksetön.

Kotimaan puolustuksen kannalta tuon arvoksi siis jää se kokemus jota ei tarkkailemalla saada ja joka siirtyy muutoksina ja parannuksina varusmisten koulutukseen. Tämä olisi muuten varsin selvästi osoitettavissa "Afganistanissa hankittujen kokemusten perusteella jv koulutusohjelmaa on muutettu seuraavasti..." Yksittäiset kouluttajat voivat tehdä muutoksia omiin ohjeisiinsa kokemusten perusteella, mutta miten tämä eroaisi siitä että joku überguru kävisi kouluttamassa kouluttajia 2x vuodessa?

Kysymys siis kuuluu: Onko PV kerännyt näistä operaatioista "lessons learned" listaa, ja miten koulutusta ja organisaatiota on säädetty sen pohjalta?

Jos vastauksina on "Ei" tai "Ei mitenkään" niin kankkulan kaivoon meni raha, hiki ja joissain tilanteissa veri.

Esim ihan perinteisten rauhanturvaoperaatioiden perusteella tiedämme että JV pataljoonan kuljetuskapasiteetti on riittämätön huoltoon tai viestitykseen käytettävissä olevan kaluston kirjavahvuus, jakovahvuudesta nyt puhumattakaan, on liian pieni. Olemme tienneet jo 80-luvun puolivälistä alkaen, mutta asiaa ryhdyttiin korjaamaan 2010-luvulla aluellisten joukkojen uuden taistelutavan yhteydessä, joka sekin jää nähtäväksi "säästöjen" myötä.

 

[baikal]

Tästä olemme samaa mieltä.



Luulen, että heittää kylmiltään. Kauniisti sanottuna, Niinistön arvostus kantahenkilökunnan keskuudessa ei ole kovinkaan korkea....!

Siitä huolimatta hän voi hyvinkin olla oikeassa siinä, että oppi ei mene perille kovin hyvin. Tämä ei kuitenkaan heikennä pointtiani siitä, että kosketuksen säilyttäminen sodan todellisuuteen on hyvin tärkeää, vaan vahvistaa sitä. Mitä huonommin oppi menee PV:n sisällä laajempaan jakeluun, sitä tärkeämpää on että siellä on omakohtaista kokemusta saanutta porukkaa, jos kerran kantapään kautta oppiminen on ainoa menetelmä jolla viesti menee perille.

Kantahenkilökunnan osoittama arvostus ei kyllä kesää tee kenellekään, eikä siitä kannata vetää liikaa johtopäätöksiä. Ummehtuneen hiekkalaatikon pöläyttäminen, hmmm, mitäs siitä nyt tulee, ainakin nenään haju ja aivastuksia.

Jos taas arviosi on oikea, mitä tulee siihen, että pitääkö joukossa olla niitä, joilla on kokemusta: eikö tällöin pitäisi suunnata enemmän resursseja kv-toimintaan? Osaaminen nousisi kumulatiivisesti hirmuiseksi? Organisaatio olisi suorastaan pakotettu painamaan tietotaitoa eteenpäin....aini, ehkei se olekaan tarkoitus? Mutta odotetaan nyt ensin 80 vuotta, että pv kykenee löytämään jonkun mainostoimiston, joka osaisi pukea sanoiksi tätä ydinosaamista. Kadis nyt ei selvästikään siihen valmenna.

muokataans: yllättäen tulemme mielestäni aivan olennaisimpien asioiden äärelle. creidiki viittaakin jo johonkin tosiolevaan. Armeija on taatusti muutosten edessä, on ollut jo aikaa, mutta hitaasti, ylen hitaasti homma etenee. Joskus hitaus voi olla hyvekin, mutta siitä ei kenties pitäisi tehdä mitään dogmaattista taiteenlajiakaan.

 

[Tvälups]

Kv-puuhasteluissa mukana olleet khk-tuttavani eivät ole kokeneet ko. reissuilla mitään ahaa! -elämystä.
Päinvastoin kaikki ovat kironneet sitä laitostumista mitä tuolla ovat kokeneet.

Panssaroiduilla ajoneuvoilla ajelu (rskk:n puikoissa) hiekkaerämaassa (Afganistan) tai paikallisväestön kanssa hengailu (Kosovo) ei ole tuonut heille mitään uutta ja mullistavaa kotomaan kamaran puolustusta ajatellen. Erinäisiä rahanhaaskauksia (esim kenkien rahtaus Suomeen hylättäväksi) he ovat kyllä päässeet todistamaan. Miltei ainoa poikkeus on ollut Libanon, jossa on suoritettu konkreettista miinojen/räjähteiden raivaustyötä. Kaikki ovat Suomessa palanneet arkitöihinsä ja vähemmistö toimii varusmiesten kanssa tekemisessä eli reissuilla "saavutettu oppi" jää esikuntien, korjaamoiden yms käytäville ja kahvipöytiin.

 

[Tvälups]

5.12.2013 klo 9:57
Haglund ihmettelee VTV:n mittareita - Ei kriisinhallintaa voi mitata taloudellisena hyötynä
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelee kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista. VTV:n mukaan operaatioihin osallistutaan liian keveyn perustein, tuloksia ei arvioida ja kulut jäävät hämäriksi. Puolustusministeri pitää VTV:n mittareita toimimattomina ja muistuttaa, ettei kaiken mittaaminen taloudellisena hyötynä ole edes mahdollista.

Kriisinhallintaan on viime vuosikymmenen aikana kulunut noin miljardi valtion varoja. Tiedetäänkö tarkkaan minne rahat ovat menneet ja voisiko tiiviimmällä pohjoismaisella yhteistyöllä yleisesti säästää puolustusmenoissa?
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) ei usko, että kriisinhallinnan hyötyjä voidaan mitata kaikilla mittareilla.

– Valtiontalouden tarkastusvirasto keskittyy taloudelliseen mittaamiseen ja se mittaristo ei toimi, ministeri jyräytti Ylen aamu-tv:n vieraana.

Haglund muistuttaa, ettei Suomi ensisijaisesti yritä saada hyötyä, kun se lähtee auttamaan esimerkiksi Afganistaniin, Libanonin tai Maliin.

– Ei se lähde siitä, että Suomi yrittää saada siitä hyötyä tavalla tai toisella. Se toiminnan luonne on enemmän kehitysaputoiminnan luonteista.

Esimerkiksi Suomen Afganistanille antaman avun taloudellisen hyödyn mittaaminen on hankalaa.

– Näen silti, että kriisinhallinnan tavoitteita pitäisi muokata niin, että mittaristo vastaisi myös VTV:n huomiota.

Ministerin mukaan ero johtuu siitä, ettei kriisinhallinnan tehtäviin lähtemisen perimmäisiä syitä ole aina tarpeeksi hyvin avattu. Tämä taas johtaa siihen, että toiminnan ja tavoitteiden väliin jää epäjohdonmukaisuuksia.

Haglund muistuttaa myös, että Suomessa kriisinhallinnan tavoitteet määrittelee ulkoministeriö ja usein tehtäviin lähdetään poliittisista ja humanitäärisistä syistä.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa arvostellaan sitä, että kriisinhallintaoperaatioihin osallistutaan liian kevyin perustein - joskus ei tiedetä edes miksi. Lisäksi raportissa moititaan tulosten arviointia.

 

[Tetra]

Toistan itseäni, mutta sanon vielä tämän: joka ei ole koskaan saanut oppia sellaiselta henkilöltä, joka OIKEASTI on kokeillut opettamansa jutut TOSItilanteessa ja tietää mikä toimii ja mikä ei, ei voi ymmärtää miten iso ero on koulutuksella ja tositilannekokemuksien jakamisella. Tämä ei ole moite - en olisi itsekään uskonut ennen kuin itse olin tällä kurssilla.

En usko, että tätä kukaan kiistää. Lähinnä tässä on pohdittu, että onko esimerkiksi ISAF-operaatioon sijoitetut 273 miljoonaa olleet rahansa arvoisia, onko operaatio tarpeellinen, jos on, niin päästäisiinkö samoihin tuloksiin halvemmalla tai tehokkaammin jne.

Tarkoitin sitä, että käsittääkseni noihin operaatioihin (tosin ei kaiketi Afganistaniin) saatetaan ottaa esim. joku sairaanhoitaja koska hän on SH, vaikkei hänellä olisi maanpuolustukseen suurta intoa muuten, mutta reissu häntä kiinnostaisi ja sopiva siviiliammatti hänellä on. No, hän käy reissussa ja tulee takas Suomeen, mutta:
1) jakaako hän oppimiaansa juttuja Suomessa eteenpäin
2) hyötyykö hän eniten niistä opeista, vai hyötyisikö esim. joku puolustusvoimissa töissä oleva enemmän?
Tarkoitin tätä:

Kaikki ovat Suomessa palanneet arkitöihinsä ja vähemmistö toimii varusmiesten kanssa tekemisessä eli reissuilla "saavutettu oppi" jää esikuntien, korjaamoiden yms käytäville ja kahvipöytiin.

Mutta joo. Nämä rahat voisi laskea kehitysapuun kuuluvaksi?
"– Ei se lähde siitä, että Suomi yrittää saada siitä hyötyä tavalla tai toisella. Se toiminnan luonne on enemmän kehitysaputoiminnan luonteista."