Puolustusvaliokunnan Niinistö ihmettelee armeijan törsäystä

Helvetti jos joku täyttää 50 vuotta niin toki talo tarjoo. Eihän tästä voida olla eri mieltä.

Kyllä voi hyvinkin olla erimieltä, koska ei ”talo” mitään kustanna, vaan veronmaksajat. Sinä ja minä siis maksamme Herra Everstiluutnantin juhlat. Ei kiinnosta maksaa semialkoholisoituneiden upseerien viinoja, kun eivät edes kutsu bileisiinsä.

Ihmiset, jotka ovat tehneet antaumuksella maanpuolustuksen hyväksi työtä jo vuosia tätä tulee kunnioittaa, aina vähintäänkin siinä vaiheessa kun täyttävät vuosia. Myös muissakin vastaavissa tilanteissa tulee heitä huomioida sekä kunnioittaa. Parilla viinapullon hinnalla ei tätä maata kaadeta.

Siis ihmiset, jotka ovat tehneet sisäsiistiä ja turvallista virkamiestyötä. Suurta osaa näistä virkamiehistä ei välttämättä työtehtäviensäkään takia arvaisi sotilaiksi, elleivät käyttäisi töissä sotilaspukua...

Constantem decorat honor. Onhan 3 vuoden AMK kandiopinnot, täysi ylläpito opiskeluajalle, päivärahat ja jopa palkka maisteriopinnoista sekä takuuvarma virkasuhde koulun päälle todellakin suurten kieltäymysten ja kestävyyden takana. Tuon jälkeen voi leikkiä suurta soturia ja vetää miekan kanssa smirnaa sekä puhua upseerikunniasta, vaikka armeija työpaikka ei olekaan sotinut lähes 70 vuoteen...

Virkamiehet saavat työstään palkan aivan kuten rakennusmiehet tai muutkin kansalaiset. Rakennusmiehet osana yhteiskuntaa maksavat Herra Upseerin palkan muuten... Jos se ei riitä, niin ei muutakuin lottoamaan tai muualle töihin.

Yksityinen sektori on kuluneiden vuosien aikana rajoittanut tai jopa lopettanut firman piikkiin tapahtuvat muistamiset ja dokaamiset. Toki tässä on se ero, että yksityisen yrityksen rahat eivät ole kansalaisilta pakko-otettuja vaan ainoastaan pois firman voitosta ja koska niitä jossain määrin kenties käytetään henkilöstön huomiointiin, niin siihen ilmeisesti on lupa ylhäältä.

Saatan olla myös väärässä, juovuspäissä. Mutta uskon että vastaavia kemuja järjestetään ympäri maailmaa. Herätkäämme todellisuuteen.

Kenties asia rikkaissa maissa on noin, mutta nyt olemme köyhässä Suomessa ja kyse on kansalaisilta pakko-otetuista rahoista, joiden käytön tulee olla vastuullista ja harkittua. Puolustusvoimilla on myös tärkeämpiä hankintoja suoritettavana kuin alkoholi.

Tuolla rahalla olisi muuten saanut Aimpointin punapistetähtäimen 7000 jalkaväen taistelijalle tai vaihtoehtoisesti saman määrän palveluspistooleja.
 
Eipä tosiaan ole mikään luonnonlaki, että olisi tilaisuuksia, joissa välttämättä pitää viinan virrata. Ei etenkään siinä vaiheessa, kun firman talous kuristaa ja edustustilaisuuksiin budjetoidut rahat on jo käytetty. Yksityisellä puolella, jossa rahalla on arvoa, tuollainen rahankäyttö voisi hyvinkin käynnistää irtisanomismenettelyn.

Kyllä nämä viime päivinä nähdyt uutiset kertovat siitä, että Pv on täysin vieraantunut elävästä elämästä ja ennen kaikkea unohtanut olemassaolonsa tarkoituksen. Pääesikunnan päällikkökin oli eilen asettautunut oikein tukevasti istumaan pelisilmänsä päälle ennen kuin alkoi aukoa suutaan.

Firman toiminta vaatisi raakaa tervehdyttämistä, jotta painopiste saataisiin takaisin maanpuolustukseen ja kaikki toiminta tuota tehtävää palvelemaan. Rahaa pitää saada vapautettua kalustoon ja koulutukseen, joten kutistetun armeijan kiinteitä rakenteitakin pitää kutistaa. Ei mitään sanahelinää uudella tavalla tekemisestä, vaan ihan oikeaa uudistamista ja järkeistämistä. Tätähän ei tietenkään tule tapahtumaan niin kauan, kuin homma etenee upseerivetoisesti.
 
Aikoinaan sopparina ollessa tuli hyvin selväksi että sotahulluja ovat kapiaiset ja reserviläiset, jotka hankkivat Sako M92S:n ja tärkeintä tuntui olevan viinanjuonti aina kun joku tuli ja lähti yksiköstä. Perinteitä... Koko pulju kaipaisi totaalisen puhdistuksen wannabe-sotureista, joille sählymailakin on tutumpi kuin henk. koht. aseet.
 
Eipä tosiaan ole mikään luonnonlaki, että olisi tilaisuuksia, joissa välttämättä pitää viinan virrata. Ei etenkään siinä vaiheessa, kun firman talous kuristaa ja edustustilaisuuksiin budjetoidut rahat on jo käytetty. Yksityisellä puolella, jossa rahalla on arvoa, tuollainen rahankäyttö voisi hyvinkin käynnistää irtisanomismenettelyn.

Kyllä nämä viime päivinä nähdyt uutiset kertovat siitä, että Pv on täysin vieraantunut elävästä elämästä ja ennen kaikkea unohtanut olemassaolonsa tarkoituksen. Pääesikunnan päällikkökin oli eilen asettautunut oikein tukevasti istumaan pelisilmänsä päälle ennen kuin alkoi aukoa suutaan.

Firman toiminta vaatisi raakaa tervehdyttämistä, jotta painopiste saataisiin takaisin maanpuolustukseen ja kaikki toiminta tuota tehtävää palvelemaan. Rahaa pitää saada vapautettua kalustoon ja koulutukseen, joten kutistetun armeijan kiinteitä rakenteitakin pitää kutistaa. Ei mitään sanahelinää uudella tavalla tekemisestä, vaan ihan oikeaa uudistamista ja järkeistämistä. Tätähän ei tietenkään tule tapahtumaan niin kauan, kuin homma etenee upseerivetoisesti.

Kuten olen jo vuodesta 2006 asti koilottanut: jostain pitäisi leipoa tai taikoa p-ministeri, joka kykenisi ottamaan luisen otteen kenraalien pitkistä niskavilloista. Poliittista ohjausta tuo p-laiva on tarvinnut jo pitkään. Ihmeesti p-ministeriksi valikoituu jees-hymistelijöitä tai ministeri, jonka kannatusalue on kymenlaakson sotilaskeskittymässä. Hienoa.

Tuo viinajuttu sitten. Kuulostaa mainiolta, että p-laitos tarjoaa virvokkeensa taskulämpimän kossun muodossa. Sehän on halpaa, eli turhasta pojat nyt valitatte. Tosin kosanderi yhdistetään humalahakuiseen juopotteluun...mutta tuskinpa sentään siitä on kyse. Viinaan kuluu siis budjetista yksi tuhannesosa. Onko se paljon? Ei se ole.

Mutta kuten taas kerran nähdään: ei pidä antaa suun puheen hämätä, vaikka enkelten kielin he jotain kertovat, katsotaan käsien tekoja.
 
Aihe on liian:cool: mehevä, että sen voisi jättää sikseen: pv on siis voinut rahoituskapeikossaan hankkia vain noin 200 tuhatta koskispulloa per vuosi. Jos ajatellaan, että siitä on tarjottu vieraille ja sidosryhmille taskulämmintä joka viikko, niin eihän siitä riitä kuin niukat 4000 pulloa per viikko. Tällä perusteella vaikuttaisi siltä, että Santiksen edustussaunalla pärjäisi yksi saunamajuri hyvin pelkästään pulloja keräämällä.

Jos pv:lla käy viikossa 4000 vierasta, niin jokaiseen on upotettava ainakin yksi pullo taskulämpöistä. Tai sitten myös Isäntien tulee uhrautua isänmaan nimessä ja kaadettava nieluun vaikka väkisin loput, muutoin kallis aine menisi hukkaan. Tai jos tällä viikolla käyvät Gideon-pojat, niin ensi viikolla on hulautettava 8000 pulloa viinaa mahaan. Siinä alkaa olla jo haasteensa vieraslistaa laadittaessa tai sitten koko upseeriston on ryhdistäydyttävä ja ryhdyttävä ryyppäämään tuolla viikolla. Muuten jäädään jälkeen tuossa kulutuksessa ja paine pysyä kulutusvauhdissa entisestään kasvaa. Koko budjetoitu lastihan on kulutettava. Onkohan olemassa joku erillinen Isäntäosasto? Tuollaisen vieraskatraan hallinta asettaa haasteensa, eikä voida jättää kenen tahansa vastuulle sidosryhmähallintaa. Voin kuvitella, että tuo Erillisyksikön miehet ovat rautaa. Riittääköhän 10 vuoden palvelus siihen, että pääsee eläkkeelle? Uskoisin, että riittää, kun katsoo tuota työmäärää ja työn vaativuutta.

Noh, jokaisessa yrityksessä ja virastossa on omat kotkotuksensa. Puolustusvoimille on kuitenkin annettava pisteet ja papukaijat siitä, että vielä -80-luvulla riettaasti näkyvä viinan kanssa lotraaminen saatiin kuriin tultaessa vuosituhannen vaihteeseen.
 
Täällä onkin harjoitettu melkoisen runsasta vuodatusta, josta huokuu pontevasti läpi jonkinasteinen enemmän tai vähemmän perusteltu tyytymättömyys sotaväen toimintaa sekä sen oikeutusta kohtaan.

Constantem decorat honor. Onhan 3 vuoden AMK kandiopinnot, täysi ylläpito opiskeluajalle, päivärahat ja jopa palkka maisteriopinnoista sekä takuuvarma virkasuhde koulun päälle todellakin suurten kieltäymysten ja kestävyyden takana. Tuon jälkeen voi leikkiä suurta soturia ja vetää miekan kanssa smirnaa sekä puhua upseerikunniasta, vaikka armeija työpaikka ei olekaan sotinut lähes 70 vuoteen...

Tästä paketista unohdit vain "vaativat soveltuvuuskokeet", joiden läpäiseminen on ehdotonta.

Poliittista ohjausta tuo p-laiva on tarvinnut jo pitkään.

Tämä on demokraattisessa valtiossa muun yhteiskunnan ja kansalaisten vaikuttamiskanava asevoimien toimintaan sekä sen sisäisiin asioihin. Jos yhteiskunta ja kansalaiset eivät tätä vaikuttamismahdollisuutta halua käyttää, niin silloin asevoimat hoitavat sen itse.
 
Sivuhuomautuksena, nämä eri julkisten instanssien kokkarit/saunaillat voisi huoletta heittää illalliskorttipohjaisiksi, niin nähtäisiin kuinka todellista "välttämätön työedustaminen" kussakin tapauksessa on. Ainakin omassa kaveripiirissäni suuri osa tilaisuuksista ("korkeita virkamiehiä"/yritysten ylintä johtoa myöten) on vahvasti myös samanhenkisten viihtymistä, pahimmillaan pakoa kotiarjesta. Vai mitä pitäisi ajatella jäykänkankeiden edustustilaisuuden jatkoista aamuyölle?

Edellä oleva on kirjoitettu täydessä ymmärryksessä kauppatavoista ymv. Osittain juuri siksi.
 
Olisihan se aikamoista, kun Hesari julkaisisi pääkirjoituksen, jossa mystisoituja isonappisia kadettiupseereita ja heidän tekojaan oikeasti avattaisiin kansalaisille objektiivisesti. Esimerkiksi seuraavasti:

Suomalaisen esikuntaupseerin muotokuva

Milloin ne eivät juo veronmaksajilta pakko-otetuilla rahoilla hankittua viinaa ja nussi sihteereitä työajalla, niin luvassa on viikkoliikunta sählyä pelaten. Siinä on normipäivä Puolustusvoimissa.

Kaksi kertaa vuodessa Herra Upseeri harjoittaa mieskohtaisia sotilastaitoja: toinen on PAK-ammunnat, joissa 10 pistoolinlaukauksen sarjalla saadaan kenties 2 osumaa tauluun ja vain sermien rajoittama tiukka käsittelysektori sekä vähäinen patruunamäärä estää palvelustoverien ampumisen vahingossa. Toinen suorite on 25 kilometrin kävelyretki, jolla kyseinen ammattisotilas osoittaa olevansa kenttäkelpoinen. Tästä on osoituksena pinssi oikean rintataskun päällä.

Kun upseeriveli lähtee nauttimaan hyvin ansaittua eläkettä noin 30 vuoden "työ""uran" jälkeen, niin Herra Upseeri pukeutuu paraatipukuunsa ja vyöttää upseerimiekan kupeelleen sekä lähtee kerholle juomaan reserviläisali-ihmisten selkänahasta revityillä euroruplilla ryöstösaaliilla vaihdettua Koskenkorvaa ja heiluttaa miekkaansa, jota voisi vuonna 2013 varsin perustellusti verrata esimerkiksi teekkarilakkiin. Teekkarilakki on tosin vaikeampi saada, mutta se on sivuseikka...

Saavutettuaan upseeriperinteitä noudattavan voimakkaan humalatilan Herra Upseeri alkaa kadettiveljiensä kanssa keskustelemaan palkanmaksajiensa kansalaisten typeryydestä koskien Puolustusvoimiin esitettyä kritiikkiä, josta mediaseurantaa tekevä upseeriveli on vinkannut saunan lavoilla aikaisempana lauantaina dockingin lomassa.

Taistelukokemuksen, siis tässä tapauksessa ammatillisten näyttöjen, puute ei estä Herra Upseeria pitämästä itseään sotatyön ammattilaisena. Onhan hän äidinmaidossa imenyt isoisänsä tai isoisoisänsä taistelijanvaistot, vaikka vaari olikin vain reservin korpraali.

Onneksi ulkomaalaisten upseeriveljien kanssa tästä kiusallisesta puutteesta ei tarvitse keskustella, vaan nämä herrasmiesmäisesti sivuuttavat kyseisin seikan. Sisäisesti Herra Upseeri kokee alemmuudentunnetta katsellessaan esimerkiksi yhdysvaltalaisupseerien taistelusta saatuja kunniamerkkejä sekä Combat Infantry Badgeja ja kyselyihin siitä, onko hän koskaan ollut tulen alla hän vaisusti vastaa komentaneensa rakentajapataljoonaa Golanilla sen mitä humalaltaan ja huorissa juoksemiseltaan ehti ja taisteluiden rajoittuneen messiin, josta sotilaspoliisi voimakeinoja käyttäen poisti hänet konttiinsa tarjoilun päätyttyä.

Ainoa kerta, jolloin joku on ampunut häntä kohti tapahtui ampumaradalla, kun hänen pistoolinsa laukesi ”itsestään” luodin iskiessä oikean jalkaterän viereen. Kummastakaan ei seurannut hallinnollisia tai oikeudellisia seuraamuksia, sillä eettisesti korkeatasoinen upseeristo ei noki toistensa silmiä, vaikka se voisi vaikuttaa suosiollisesti omaan uraan.

Työhuoneen seinällä riippuva upseerimiekka muistuttaa ajoista, jolloin hänet kasvatettiin ammattiupseeriksi. Opintoihin kuului muunmuassa uimahallin kaakelien laskeminen sekä hylkeen näytteleminen alastomien vanhempien opiskelijoiden edessä. Miekka on pyhä ja sen terään on kaiverrettu veljeskunnan motto: Kunnia kestävän palkka. Siviili ei voi koskaan ymmärtää tuon veljeskunnan merkitystä upseerihengen kehittäjänä ja perinteiden vaalijana. Entisen Valtakunnanjohtajan sanoin: "Minä tunnen sotilaita, fanaattisia tappajia, sissimajureita, ja ne on kamalia juoppoja ja kauheita pukkeja."

Opiskeluaikoja ajatellessaan hän ei välty ajatukselta, että viettäessään aikaa Kadettikoulun tupamajoituksessa herroitellen vanhempia opiskelutovereitaan hänen siviilissä olevat ikätoverinsa viettivät mukavaa poikamieselämää ilman Puolustusvoimien tapakulttuuria, joka kieltää naisvieraiden tai yhden keskiolutpullon tuomisen kadettien asuintiloihin, mutta sensijaan kannustaa mm. työntämään nenänieluputken palvelustoverin anaaliin. Vapaa dokaaminen on muutenkin vasta oikeiden upseerien eikä suinkaan kadettien oikeus.

Ylentämistilaisuusessa isoäiti kehui komeaksi ja itkua nieleskellen Herra Upseeri luki, että hänet on nimitetty nuoremmaksi upseeriksi Jääkäriprikaatiin. Seuraavat 10 vuotta menivät porojen laiduntamista katsellessa ja poromiesten vittuilua kuunnellessa. Saanti oli kerran lähellä, kun pikkusiskojen kaverit hänen rippijuhlissaan ihastelivat komeata upseeria, joka peitti kalmanvalkeat läskit M/58:n alle ja kertoi jännittäviä sotatarinoita varusmiesten loppusodasta.
 
Ihan hyvä pakina nimimerkiltä pstsika. Voisi sopia tuollaisenaan parinkin painetun median sivuille.

Pienenä korjauksena kuitenkin sellainen huomautus, että jos "pinssillä" tarkoitetaan kurssimerkkejä, niin peruskoulutuksen merkin paikka on vasemman ja seuraavien virkaurakurssien (esim. EUK) merkkien oikean rintataskun päällä. Tämä siis palveluspuvussa M58.
 
Katsohan kummaa, jo alkoi viritä pv:lle vähemmän mairittelevaa kirjoitusta, ja vasta kun paljastui kuinka korkein upseeristomme lotkii kossua Sinun piikkiisi...

Niinpä niin, joskus se herääminen vaatii ihan konkreettisen kolauksen ennen kuin viimeisinkin ukko on ylhäällä vuoteestaan.
 
Siis ihmiset, jotka ovat tehneet sisäsiistiä ja turvallista virkamiestyötä. Suurta osaa näistä virkamiehistä ei välttämättä työtehtäviensäkään takia arvaisi sotilaiksi, elleivät käyttäisi töissä sotilaspukua...

Tässä vaiheessa viestiketjua voisi olla paikallaan käsitellä hieman tätä "sisäsiistiä ja turvallista virkamiestyötä" tekevää virkamiestä, jolla ilmeisesti tarkoitetaan esikuntapalvelukseen määrättyä ammattisotilasta. Teksti ei kuitenkaan erittele sen tarkemmin esikuntapalveluksen ja eri tason johtoportaiden roolia sekä funktiota sotilasorganisaatiossa. Teksti ei käsittele myöskään sen enempää sitä, mitä tämä "sisäsiisti ja turvallinen virkamiestyö" sisältää tai mitä virkamiestyö käsitteenä ylipäätään edes tarkoittaa. Suoraan ja hieman karkeasti sanottuna tämä on täyttä paskaa, mikä perustuu lähinnä mutuiluun ja puhtaaseen tietämättömyyteen. Lähtökohtaisesti sotilas tekee sitä, mitä käsketään ja siinä tehtävässä, mihin hänet määrätään.

Tällä logiikalla voitaisiin kaikki Puolustusvoimien sotilastehtävät kapteenista ylöspäin muuttaa siviiliviroiksi ja palkata esimerkiksi Puolustusvoimien komentajaksi jokin hallintotieteiden maisteri, jolle määrätään joku perusyksikkötasolla touhuava "oikeaa sotilaan työtä tekevä" aliupseerikoulun nippanappa läpäissyt kesäkessu sotilasneuvonantajaksi, sillä onhan tämä "oikeaa sotilaan työtä" tekevä ammattisotilas. Itseasiassa kun tätä kuviota mietitään tarkemmin, niin tulen väkisinkin siihen lopputulokseen, että tällaisen ajatusmallin taustalla ei ole mitään loogista päättelyketjua alkuunkaan - toisinsanoen siinä ei ole mitään järkeä. Oletettavasti on vain jokin epämääräinen mielikuva jostain täysin tuntemattomasta asiasta, minkä perusteella muodostetaan vielä oudompi, mutta sitäkin varmempi iskulauseenomainen uskomus, joka ei tosin kestä minkäänlaista lähempää tarkastelua.

Jokainen ammattisotilas on valtion virkamies, jonka virka-asema ja toimivalta perustuvat lakiin. Tätä voisi verrata esimerkiksi poliisiin, joka on myös valtion virkamies. Käytän vertausta poliisiin sen vuoksi, että molemmat edustavat yhteiskunnan "väkivaltakoneistoon" kuuluvia viranomaisia ja tavalliselle kansalaiselle poliisi on varmasti ammattisotilasta tutumpi näky jokapäiväisessä elämässä. Tavallinen kansalainen, joka on asevelvollinen eli varusmies tai reserviläinen näkee Puolustusvoimien toiminnasta vain marginaalisen murto-osan. Tyypillisesti asevelvollisen näkökulma yltää perusyksikön alimmalle hallinnolliselle tasolle, eli joukkue-/jaostasolle, joskin jo joukkueenjohtajankin (virkamies ja ammattisotilas) koko tehtäväkenttä jää hieman hämäräksi. Siitä ylöspäin näkemys alkaa olemaan yhtä selkeä kuin television lumisade.

Kun nämä virkamiesryhmät hoitavat oman tehtävänkuvauksensa mukaisia virkatehtäviä, on se virkamiestyötä. Kun ammattisotilas suunnittelee, valmistelee, johtaa tai suorittaa toimeenpanon, on se virkamiestyötä. Kun poliisi suorittaa järjestyksenvalvontaa, puhalluttaa, suorittaa esitutkintaa, sakottaa, käyttää voimakeinoja tai ottaa juopuneen säilöön, on kyseessä tehtävää suorittavien virkamiesten organisaatiotasosta riippumatta virkamiestyö.

Esikuntapalveluksessa olevan ammattisotilaan tehtävät ovat tyypillisesti eri asioiden/asiakokonaisuuksien suunnittelua ja johtamista sekä tähän liittyvää asioiden valmistelua, joka antaa perusteet alempien johtoportaiden toiminnalle aina kenraalista lapsiluutnanttiin. Toisinsanoen sen "sisäsiistin virkamiestyön" tehtävä on pitää sotilasorganisaatio käynnissä ja johtaa sitä siihen suuntaan, mihin yhteiskunta haluaa sen liikkeen suuntautuvan - toisinsanoen Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien täyttämiseen kaikissa olosuhteissa. Ilman sitä työtä ei kentälläkään tapahtuisi mitään, sillä perusteet ja toiminnan perusedellytykset jäävät puuttumaan.

Voisi sen suunnittelu- ja johtamistyön tehdä kuusenjuurellakin käskyt sekä muut pumaskat tylsällä lyijykynällä käsin kirjoittaen, mutta ergonomian ja työn tehokkuuden (= taloudellisuuden) kannalta on tarkoituksenmukaisempaa suorittaa se "siistinä sisätyönä" niin pitkälle kuin mahdollista. Uskon kohtalaisen vakaasti siihen, että myös toiminnan rahoittavien veronmaksajien enemmistö on tämän järjestelyn kannalla.

Miksi Suomen valtiota johtavissa elimissä eli hallituksessa, eduskunnassa ja eri ministeriöissä työ tehdään "siistinä sisätyönä" eikä valtiolaivaa johdeta ulkona räntäsateessa? Tietysti sen vuoksi, koska nämä eivät ole sotilasorganisaatioita, vaan jotain muuta ja niissä työskentelee vain jotain poliitikkoja ja virkamiehiä...

Tuolla rahalla olisi muuten saanut Aimpointin punapistetähtäimen 7000 jalkaväen taistelijalle tai vaihtoehtoisesti saman määrän palveluspistooleja.

Tai sitten ei. Hankintojen tekeminen kun ei ole niin yksinkertaista ja suoraviivaista kuin maitokaupassa käynti, tai irtokarkkien ostaminen silloin kun vielä viidellä pennillä sai yhden salmiakin makuisen merirosvokaramellin.
 
Viimeksi muokattu:
Nettisoturit ovat näköjään kiihottaneet itsensä sellaiseen herravihaan että en tiedä pitäisikö ottaa tähän keskusteluun osaa lainkaan. Järki ei yleensä toimi siinä vaiheessa kun kuola valuu suupielestä.

Aloitan silti
Kriisinhallinnasta ja VTV:n arviosta:
VTV:n henkilökunta koostuu tilintarkastajista ja kaupallisen koulutuksen saaneista virkamiehistä jotka ovat kiinnostuneita lähinnä siitä mitä viivan alle jää tai mitä rahalla saadaan. En ole nähnyt itse heidän kriteeristöään "kustannustehokkuudesta" tai "tuloksellisuudesta" mutta kriisinhallinnan osallistuminen on aika vaikeasti arvotettava asia. Silti olisin olettanut että kyseisessä virastossa ei oltaisi niin puusilmäisiä että rauhanturvaoperaatioon osallistumisesta odotettaisiin jotain konkreettisia hyötyjä! Pitäisikö kriha-joukon tuoda Afganistanista jalokiviä, hopeaa, maakaasua tai vaikkapa sitten heroiinia jotta toiminta olisi oikeasti kannattavaa? Silloin olisi varmaan kannattanut ottaa myös Irakin operaation kun oltaisiin voitu paaluttaa vähän öljykenttiä Neste Oilille. Malista pitäisi varmaan tuoda kultaa ja timantteja, Tshadista vähän orjia ja Kosovosta vaikkapa piraattileviksiä jotta viivan alus jäisi plussalle!

Ihan oikeasti - kriisinhallinnan motiivit ovat poliittisia ja sillä ostetaan kansainvälistä mainetta ja hankitaan liittolaisia. Afganistanissa saatiin lähes vahingossa ihan oikeaa oppia ja kokemusta esimerkiksi tiedustelun, johtamisen, ilmatulen käytön, esikuntatyöskentelyn, räjähteiden raivaamisen, elektronisen sodankäynnin ja huollon osalta. Perus taisteluteknisellä tasolla opit lähinnä vain vahvistivat käsitystä siitä valitusta linjasta joka puolustusvoimien koulutuksessa on ollutkin. Jos taktiikkaa halutaan enemmän treenata, silloin pitää osallistua isommalla porukalla ja myös täydellä panoksella sodankäyntiin. PV:llä olisi haluja tähän, mutta poliittinen linja sen estää. Se ei ole PV:n vika.

Alkoholin käytöstä:
2,3 miltsiä käytetty 8 vuoden aikana. Tekee 287 500 vuodessa. Se jaettuna PV:n työntekijöiden määrällä (13 000) tekee 22 euroa/ nuppi/vuosi. Ei tuolla kummoisia kännejä vedetä. Suuri osa edustusvaroista toki keskittyy pienemmälle porukalle, mutta nekin viinat tarjotaan sitten muille kuin kapiaisille. Muunmuassa poliitikoille ja yritysjohtajille. Siksi sitä kutsutaan EDUSTAMISEKSI. Keskenään ryyppääminen ei liene edustamista.
Itkeminen siitä kuinka PV:n juomarahat on revitty veronmaksajan selkänahasta samalla kun siviilifirmojen edustusryyppääminen on ansaittua ja puhtaasti kannatettavaa, on sekin puusilmäistä. - Firmat voivat vähentää edustuskulunsa verotuksessa ja näinollen sekin läträäminen on veronmaksajan tukemaa. Tosin siihenkin taitaa hallitus laittaa jatkossa hieman rajoitetta.

Möhömahaisista esikuntaupseereista:
Pst-sialla oli joko promillet korkealla tai pelisilmä perseessä tästä aiheesta kirjoittaessaan. En tiedä mistä aloittaisin tätä purkamaan... Kenttäkelpoisuudesta ja fyysisestä kunnosta vaikka. On todellinen harhaluulojen stereotypia että koulutushommista esikuntaan siirtyneet kapiaiset olisivat möhömahaisia sotilaan irvikuvia. Tilastollisesti tarkastellen huonoimmassa fyysisessä kunnossa ovat aliupseerit, tuo armeijan selkäranka. Sitten tulevat opistoupseerit ja kas kummaa, parhaassa kunnossa niin lihasvoiman kuin kestävyydenkin osalta ovat upseerit. Erikoista myös on että absoluuttisia tuloksia tarkastellen parhaassa kunnossa ovat juurikin noin 30-37 vuotiaat upseerit, eli ne jotka ovat pääsääntöisesti jo esikuntahommissa.
Yleisesti ottaen upseerit ovat muuhun kansakuntaan/ keskimääräiseen reserviläiseen nähden huippukunnossa, hyviä ampumaan ja tehtäviensä tasalla. Se että tällä foorumilla voi olla muutama erikoisressu ei muuta sitä tosiasiaa että keskimäärin ressumme kävelevät Coopperissa sen 2200 metriä ja saavat lihaskuntotestissä tyydyttävän.

Viha upseereita kohtaan on vähän kuin vihaisi vaikkapa teknologiayrityksen insinöörejä. Yrtyksen lopputuotehan tehdään tehtaassa joten siellähän ne todelliset tuloksentekijät ja työn sankarit ovat eikö niin. Insinöörit vaan istuu kahvihuoneessa ja puristelee sihteereitä perseestä? Sama erilaisten johtajien kanssa! Ihan turhaa sakkia! Antaisi tehdastyöläisten vaan tehdä ja suunnitella ne kännykät ja tietokoneet ja autot jne. Sillä tavalla säästettäisiin ihan pirusti henkilöstökuluissa ja hyvä tulisi! Jos vertaustani tarkennetaan vielä asevelvollisarmeijaa koskemaan, niin parhaat tuotteet saataisiin tietysti kun jokainen asiakas tulisi itse tekemään oman tietokoneensa siellä tehtaassa.
Sitten oikeasti, moniko täällä on johtanut mitään joukkuetta isompaa organisaatiota? Moneltako luonnistuisi vaikkapa komppanian tai pataljoonan johtaminen suunnittelemisesta toimeenpanoon kaikkien aselajien osalta?
Kuinka moni on suunnitellut saapumiserän koulutuksen tuntimääristä sisällön ja koulutuspaikkojen ja ampumatarvikkeiden varaamisen tarkkuudella?
Missä luulette että pääsisistte harjoittelemaan? Jossain MPK:n viikonloppukurssilla? Kuka teitä opettaisi?

Mitäs vielä?
 
En ole nähnyt itse heidän kriteeristöään "kustannustehokkuudesta" tai "tuloksellisuudesta" mutta kriisinhallinnan osallistuminen on aika vaikeasti arvotettava asia. Silti olisin olettanut että kyseisessä virastossa ei oltaisi niin puusilmäisiä että rauhanturvaoperaatioon osallistumisesta odotettaisiin jotain konkreettisia hyötyjä! Pitäisikö kriha-joukon tuoda Afganistanista jalokiviä, hopeaa, maakaasua tai vaikkapa sitten heroiinia jotta toiminta olisi oikeasti kannattavaa? Silloin olisi varmaan kannattanut ottaa myös Irakin operaation kun oltaisiin voitu paaluttaa vähän öljykenttiä Neste Oilille. Malista pitäisi varmaan tuoda kultaa ja timantteja, Tshadista vähän orjia ja Kosovosta vaikkapa piraattileviksiä jotta viivan alus jäisi plussalle!

Minun kokemukseni on se, että näissä operaatiossa pitäisi ei-operatiivisena aikana treenata sotilasjuttuja. Omalla reissullani aikaa oli liikaa ja mitään tukea ei saatu esim. voimankäyttökoulutuksen tai ampumisen järjestämiseen. Tärkeämpää tuntui olevan esim. luostarimatkat naissotilaspapin kanssa kohdealueelle, jossa hän oli aseistettu pistoolilla (ja helvetin kovalla koulutuksella ja osaamisella :D) mutta muiden piti jättää aseet körmyyn... :D Jos suurin osa komppaniasta ei osaa käyttää itkoa niin homma kielii tehottomuudesta ja ihan näin käytännön tasolla sanoisin että näissä operaatioissa pitäisi jatkuvasti treenata, koska siihen on mahdollisuus. Se olisi kustannustehokasta. Ja kun on aikaa ja palkka juoksee niin se aika pitäisi käyttää hyväksi ja kouluttaa miehiä ja sitten reservinsijoituksissa ottaa huomioon tämä. Lisäksi itseäni käytännön tasolla harmittaa sellaiset asiat että miten täysin käyttökelpoista materiaalia tuhotaan, kun ei jakseta sitä myydä eteenpäin, lahjoittaa tai kuljettaa kotimaahan.
 
Viimeksi muokattu:
Voidaanko upseereiden kritisoinnin kyseessä ollessa puhua herravihasta? Upseerit kun eivät niin tuloiltaan kuin myöskään sosiaaliselta statukseltaan (no, ehkä varusmiehiin verrattuna :)) taida olla herroja. Firmojen edustusmenoja eivät tulevaisuudessa ole verovähennyskelpoisia (ja nytkin niistä vähennyskelpoisia on ollut vain puolet).

Ei ole VTV:n vika, jos PV ei osaa kertoa krihan tuloksellisuudesta. ZTH:n viestistä välittyy aika tunnepohjainen reaktio ja negatiivinen asenne veronmaksajia, reserviläisiä ja kaupallisen koulutuksen saaneita kohtaan.

Silti olisin olettanut että kyseisessä virastossa ei oltaisi niin puusilmäisiä että rauhanturvaoperaatioon osallistumisesta odotettaisiin jotain konkreettisia hyötyjä!
Mistäköhän olet saanut tuollaisen kuvan?
 
Viimeksi muokattu:
Tai sitten ei. Hankintojen tekeminen kun ei ole niin yksinkertaista ja suoraviivaista kuin maitokaupassa käynti, tai irtokarkkien ostaminen silloin kun vielä viidellä pennillä sai yhden salmiakin makuisen merirosvokaramellin.

Ei todellakaan! Tästä on Atea-case yms. antanut todella kouriintuntuvan esimerkin.

Optiikan saapuminen jalkaväkiaseisiin on työn ja tuskan takana jos verrokiksi asetetaan edes Ruotsi ja Viro saati sitten joku isompi maa. Hankinnat eivät todellakaan tapahdu hetkessä, vaan 10-20 vuotta muita sivistysvaltiota myöhemmin. Jos silloinkaan.

Toinen loistava esimerkki hankintojen hitaudesta on 7.62x54R kiväärien korvaaminen automaattiaseilla koskien SA-joukkoja. Eihän tuossa mennyt ihan hirveän pitkään... Harvassa olivat ne länsimaat, jotka olisivat vielä -90 luvulla aseistaneet joukkojaan avotähtäimin olevalla Mosin-Nagant johdannaisella.

Nettisoturit ovat näköjään kiihottaneet itsensä sellaiseen herravihaan että en tiedä pitäisikö ottaa tähän keskusteluun osaa lainkaan. Järki ei yleensä toimi siinä vaiheessa kun kuola valuu suupielestä.

Kuola ei valunut kirjoittaessa, mutta jouduin pitämään taukoja, jotta sain naurun kyyneleet pyyhittyä aika-ajoin pois silmistäni. Kuten joku on saattanut huomata, kyseinen teksti yhdistelee erilaisia, mutta todellisuuteen pohjaavia stereotypioita kärjistäen ja niputtaen kaiken samaan henkilökuvaan.

Teksti jäi hieman tyngäksi johtuen siitä, että kirjoitin sen aika nopeasti ja en ole tehnyt siihen lisäyksiä, vaikka olenkin saanut hyviä oivalluksia viestin julkaisun jälkeen.

Omasta mielestäni em. pakina toimi hyvänä indikaattorina erilaisille ajatuksille ja kenties keskustelulle, koska siihen on ammattisotilaiden toimesta kirjoitettu ”vastineita” ja se on herättänyt huomiota enemmän kuin keskimääräinen viesti. Lisäksi se tarjosi useammallekin henkilölle sopivat aamunaurut harmaan kurapäivän alkuun.

Moneltako luonnistuisi vaikkapa komppanian tai pataljoonan johtaminen suunnittelemisesta toimeenpanoon kaikkien aselajien osalta?

Ei onnistuisi, mutta en ole myöskään ikinä nähnyt SA-vahvuudessa olevaa pataljoonaa. Kerro yksikin harjoitus, jossa 2000-luvulla palvellut suomalainen ammattisotilas on johtanut täysivahvuista pataljoonaa?

Kuka teitä opettaisi?

Tässä voidaan myös kysyä, että kuka opettaa suomalaisia ammattiupseereita? Toinen upseeri, jolla on taistelukokemusta keskimäärin saman verran kuin 13-vuotiaalla airsoftaajalla. Neitsyet opettavat toisiaan panemaan Kamasutran avulla.

Mitäs vielä?

Nou haard fiilings, juu nou? Pakina selkeästi herätti keskustelua ja se siinä oli tarkoituksenakin. Upseerien pilkkaaminen on näin 2000-luvun tasa-arvoisessa hengessä paikallaan silloin tällöin, koska samansisältöistä, joskin erilaisilla sanavalinnoilla olevaa tekstiä koskien asevelvollisia on tullut myös palkatulta henkilöstöltä eri kanavien kautta.
 
Minusta kysymys on veronmaksajien kyllästyminen virkamiesten toilailuun.
Suomessa virkamiehistä on kasvanut nomenklantuura-luokka. Lama ja median halu tehdä paljastusjuttuja, ovat tuoneet esiin ainakin moraalisesti tuomittavia asioita esiin.
Kansalaisten kärsiessä lamasta ja virkamiesten kyykytyksestä on helppo lähteä vahingoniloisksi, tai vaatia päitä vadille. Virkamiesten painottaessa virkavastuusta ja samaan aikaan selvitessä ilman seurauksia tyhmäilystään, ei lomautettu telakkamies jaksa olla solidaarinen.

Tämä ei koske erityisesti PV,tä, vaan koko virkamieskuntaa.

Itse KV-toiminnan arvioinnissa ZTH on mielestäni oikeassa. Rahallisesti kannattavaa se ei ole, poliittisten vaikutusten mittaaminen on taas vaikeaa, eikä asiasta taidä löytyä yksimielisyyttä. Kuitenkin jos PV ei saa aikaan asiasta esitystä jossa esim mainitut edut tulevat esiin, kertoo se ylimielisyydestä veronmaksajia kohtaan.
 
Pitäisikö kriha-joukon tuoda Afganistanista jalokiviä, hopeaa, maakaasua tai vaikkapa sitten heroiinia jotta toiminta olisi oikeasti kannattavaa? Silloin olisi varmaan kannattanut ottaa myös Irakin operaation kun oltaisiin voitu paaluttaa vähän öljykenttiä Neste Oilille. Malista pitäisi varmaan tuoda kultaa ja timantteja, Tshadista vähän orjia ja Kosovosta vaikkapa piraattileviksiä jotta viivan alus jäisi plussalle!

Kaikki edellä luetellut asiat ovat ok, mutta eivät ole tällaisen pienen toimijan saavutettavissa, mutta jonkinlaista silminnähtävää pitäisi pystyä saavuttamaan Krihaan panostetuilla rahalla, varusteilla miestyötunneilla ja ihmishengillä.

Jos käydään ulkomailla ampumassa kovilla ja sieltä opitaan jotain, niin kyllähän sen pitäisi näkyä muutoksina PV:n varustuksessa tai koulutuksessa. Jos taas kaikki on niin timmissä kunnossa ettei KriHa:sta saada muuta kuin jänniä sotajuttuja niin PV:n resurssit ovat haaskuussa. Kriisinhallinnan tuoman maineen painoarvo mitattiin viimeksi, kun Suomi pyrki turvallisuusneuvostoon ja se ei riittänyt Luxemburgin lyömiseen äänestyksessä.
 
Ei todellakaan! Tästä on Atea-case yms. antanut todella kouriintuntuvan esimerkin.

Optiikan saapuminen jalkaväkiaseisiin on työn ja tuskan takana jos verrokiksi asetetaan edes Ruotsi ja Viro saati sitten joku isompi maa. Hankinnat eivät todellakaan tapahdu hetkessä, vaan 10-20 vuotta muita sivistysvaltiota myöhemmin. Jos silloinkaan.

Toinen loistava esimerkki hankintojen hitaudesta on 7.62x54R kiväärien korvaaminen automaattiaseilla koskien SA-joukkoja. Eihän tuossa mennyt ihan hirveän pitkään... Harvassa olivat ne länsimaat, jotka olisivat vielä -90 luvulla aseistaneet joukkojaan avotähtäimin olevalla Mosin-Nagant johdannaisella.

Maamme on köyhä ja sellaiseksi jää. Köyhä on joutunut priorisoimaan ja se on näkynyt varustelussa. Jalkaväki on jäänyt aika usein ilman lelujaan kun ilmapuolustusta on saatettu uskottavalle tasolle. En todellakaan ole samaa mieltä kaikkien PV:n tekemien hankinta- tai hankkimatta jättämispäätösten kanssa.

Ei onnistuisi, mutta en ole myöskään ikinä nähnyt SA-vahvuudessa olevaa pataljoonaa. Kerro yksikin harjoitus, jossa 2000-luvulla palvellut suomalainen ammattisotilas on johtanut täysivahvuista pataljoonaa?

No vaikkapa Rovajärven Trombi viime keväältä. Siellä oli yksi täysvahva ja yksi vähän vajaa. En ole varma oliko tämän syksyn sotaharjoituksessa täyttä pataljoonaa koossa.

Tässä voidaan myös kysyä, että kuka opettaa suomalaisia ammattiupseereita? Toinen upseeri, jolla on taistelukokemusta keskimäärin saman verran kuin 13-vuotiaalla airsoftaajalla. Neitsyet opettavat toisiaan panemaan Kamasutran avulla.

Kannattaisin laajempaa opiskelijavaihtoa ja työharjoittelua sekä opiskelijoiden että opettajien osalta, mutta valitettavasti kansa, eduskunta, hallitus ja presidentti hangoittelevat vastaan. Se ei liene kuitenkaan upseereiden itsensä vika että maamme ei ole ollut täysmittaisessa sodassa kohta 70 vuoteen. Mikä on sinun luova ratkaisusi tähän perimmiltään poliittiseen ongelmaan?
[/quote]
 
Ei todellakaan! Tästä on Atea-case yms. antanut todella kouriintuntuvan esimerkin.

Optiikan saapuminen jalkaväkiaseisiin on työn ja tuskan takana jos verrokiksi asetetaan edes Ruotsi ja Viro saati sitten joku isompi maa. Hankinnat eivät todellakaan tapahdu hetkessä, vaan 10-20 vuotta muita sivistysvaltiota myöhemmin. Jos silloinkaan.

Toinen loistava esimerkki hankintojen hitaudesta on 7.62x54R kiväärien korvaaminen automaattiaseilla koskien SA-joukkoja. Eihän tuossa mennyt ihan hirveän pitkään... Harvassa olivat ne länsimaat, jotka olisivat vielä -90 luvulla aseistaneet joukkojaan avotähtäimin olevalla Mosin-Nagant johdannaisella.

Maamme on köyhä ja sellaiseksi jää. Köyhä on joutunut priorisoimaan ja se on näkynyt varustelussa. Jalkaväki on jäänyt aika usein ilman lelujaan kun ilmapuolustusta on saatettu uskottavalle tasolle. En todellakaan ole samaa mieltä kaikkien PV:n tekemien hankinta- tai hankkimatta jättämispäätösten kanssa.

[/quote]
Ei onnistuisi, mutta en ole myöskään ikinä nähnyt SA-vahvuudessa olevaa pataljoonaa. Kerro yksikin harjoitus, jossa 2000-luvulla palvellut suomalainen ammattisotilas on johtanut täysivahvuista pataljoonaa?
[/quote]

No vaikkapa Rovajärven Trombi viime keväältä. Siellä oli yksi täysvahva ja yksi vähän vajaa. En ole varma oliko tämän syksyn sotaharjoituksessa täyttä pataljoonaa koossa.

[/quote]
Tässä voidaan myös kysyä, että kuka opettaa suomalaisia ammattiupseereita? Toinen upseeri, jolla on taistelukokemusta keskimäärin saman verran kuin 13-vuotiaalla airsoftaajalla. Neitsyet opettavat toisiaan panemaan Kamasutran avulla.
[/quote]

Kannattaisin laajempaa opiskelijavaihtoa ja työharjoittelua sekä opiskelijoiden että opettajien osalta, mutta valitettavasti kansa, eduskunta, hallitus ja presidentti hangoittelevat vastaan. Se ei liene kuitenkaan upseereiden itsensä vika että maamme ei ole ollut täysmittaisessa sodassa kohta 70 vuoteen. Mikä on sinun luova ratkaisusi tähän perimmiltään poliittiseen ongelmaan?
[/quote]
 
Back
Top