Puolustusvoimat uuteen asentoon 2016

H

Heikkilä

Luutnantti
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA KENRAALI ARI PUHELOINEN 194. MAANPUOLUSTUSKURSSIN
AVAJAISISSA HELSINGISSÄ 20.9.2010

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/7e4ada0044050b48a108f52be70b87a8/pv_komentajan_puhe_20_9_2010.pdf?MOD=AJPERES


Poimintoja:


Rahoitushaasteissamme emme voi laskea sen varaan, että mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen ratkaisisi ne.

Puolustusperiaatteena tulee olemaan alueellinen puolustus, tosin edelleen kehiteltynä.
Asevelvollisuuden toimivuus varmistetaan. Johtamisketjuja lyhennetään. Alussa mainitsemastani alueellisten kokonaisuuksien itsenäisyydestä ja omavaraisuudesta on paljolti luovuttava ja puolustuskyky siltä osin taattava muilla järjestelyillä.

Kun vuoden 2008 rakennemuutoksessa irrotettiin henkilöstöä kehittämistehtäviin, on nyt tärkeänä tavoitteena turvata tarvittava henkilöstö joukko-osastoissa perusyksiköiden kouluttajatehtäviin.

Tavoitteena on vuosikymmenen puolivälin jälkeiset puolustusvoimat, joilla on edellytykset suorittaa tehtävänsä myös 2020-luvulla. Siksi on ajanmukaistettava maavoimien alueelliset joukot ja turvattava merivoimien puolustuskyky ennen 2020-luvun lopulla eteen tulevaa torjuntahävittäjien uusintaa, jossa hankintapäätökset on tehtävä 2020-luvun alkuvuosina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olenko pessimisti vai onko alleviivaamillani kohtien välillä muidenkin mielestä jokin yhteys?
 
Heikkilä kirjoitti:
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA KENRAALI ARI PUHELOINEN 194. MAANPUOLUSTUSKURSSIN
AVAJAISISSA HELSINGISSÄ 20.9.2010

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/7e4ada0044050b48a108f52be70b87a8/pv_komentajan_puhe_20_9_2010.pdf?MOD=AJPERES


Poimintoja:


Rahoitushaasteissamme emme voi laskea sen varaan, että mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen ratkaisisi ne.

Puolustusperiaatteena tulee olemaan alueellinen puolustus, tosin edelleen kehiteltynä.
Asevelvollisuuden toimivuus varmistetaan. Johtamisketjuja lyhennetään. Alussa mainitsemastani alueellisten kokonaisuuksien itsenäisyydestä ja omavaraisuudesta on paljolti luovuttava ja puolustuskyky siltä osin taattava muilla järjestelyillä.

Kun vuoden 2008 rakennemuutoksessa irrotettiin henkilöstöä kehittämistehtäviin, on nyt tärkeänä tavoitteena turvata tarvittava henkilöstö joukko-osastoissa perusyksiköiden kouluttajatehtäviin.

Tavoitteena on vuosikymmenen puolivälin jälkeiset puolustusvoimat, joilla on edellytykset suorittaa tehtävänsä myös 2020-luvulla. Siksi on ajanmukaistettava maavoimien alueelliset joukot ja turvattava merivoimien puolustuskyky ennen 2020-luvun lopulla eteen tulevaa torjuntahävittäjien uusintaa, jossa hankintapäätökset on tehtävä 2020-luvun alkuvuosina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olenko pessimisti vai onko alleviivaamillani kohtien välillä muidenkin mielestä jokin yhteys?
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis minä näen tuon jotenkin niin että jatkossa pyritään panostamaan enemmän Operatiivisiin joukkoihin, panostamisella tarkoitan sitä että niiden kokoa suhteessa alueellisiin joukkoihin kasvatetaan. Alueelliset taisteluryhmien ennakoivia hautajaisia kai tässä siis vietetään? Mutta samalla voimme ehkä juhlia taisteluryhmien operatiivisen pikkuveljen syntymää, olkoot sitten vaikka operatiiviset taisteluryhmät. Noin minä sen käsittäisin.

Ylipäätään koko tässä SA-vahvuuden supistamis kierteessä minusta huomion arvoista on ollut operatiivisten juokkojen kutistaminen. Tässä kovin kutistus kävi silloin kun vahvuus laksi alle puolen miljoonan miehen, silloin oli 10 jääkäriprikaatia ja toinen mokoma jalkaväkiprikaatia jotka olivat muistaakseni operatiivisia joukkoja, suhdeluku operatiivisten ja alueellisten joukkojen kesken taisi olla 50-50, tai jopa siten että oper.joukkoissa miehiä oli enemmän kuin alueellisissa. Nykyinen muutaman prikaatin operatiivinen kokonaisuus on aika ihmeellinenkin asia siitä perspektiivistä katsottuna... Toki alueelsiten juokkojen supistukset on nyt iohan viime vuosina tasanneet noita suhdelukuja.

Tuohan voisi käsittää myös niin että etenkin Lapissa PV:n rooli heikkenee, eli varuskuntia suljetaan.
 
Taisi tulla loppu myös Karjalan lennostolle, varmaankin sulautetaan Satakunnan lennostoon... Ja kuinkas käy Maakuntajoukoille?
 
Heikkilä kirjoitti:
Olenko pessimisti vai onko alleviivaamillani kohtien välillä muidenkin mielestä jokin yhteys?
Klikkaa laajentaaksesi...

Pesimisti ei pety koskaan?

Operatiivisten joukkojen alasajo antanee osviittaa tähänkin hommaan. 2004 ilmoitettiin 40% laikkauksesta ja tämän lisäksi nipsaisitiin toinen mokoma kaikessa hiljaisuudessa. Ei tuota yksikään poliitikko tai journalisti huomannut, joten peli on oleva rujoa ja raakaa myös alueellisten joukkojen puolella.

Vaikuttaa sille. että vuoden 2015 maavoimissa on tavoitetilassa 100.000 miestä ihan maksimissaan. Ruotsin tietä kuljetaan, joskin omin sovelluksin ja kokonaisuutta voimakkaasti salaten. Naapurihan purki vanhan ja rakensi uutta, meillä resurssit riittävät ainoastaan purkamiseen.

Onneksi vähemmän on erikoisolosuhteissamme aina enemmän :a-grin:
 
Vieläkö baikalin esittämät teesit herättävät röhönaurua ja ähinää? Kuten olen sanonut, saatan erehtyä arvioissani, mutta vain siten, että arvioin lkm:t liian SUURIKSI.
 
Hösseli kirjoitti:
Vaikuttaa sille. että vuoden 2015 maavoimissa on tavoitetilassa 100.000 miestä ihan maksimissaan. Ruotsin tietä kuljetaan, joskin omin sovelluksin ja kokonaisuutta voimakkaasti salaten. Naapurihan purki vanhan ja rakensi uutta, meillä resurssit riittävät ainoastaan purkamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puhe-loinen rakentaa, Puhe-loinen purkaa... :P

On paikallaan korostaa, että vaikka edellisissä rakennemuutoksissa muuhun yhteiskuntaan näkyvimpiä osia ovat olleet joukko-osastojen lakkautukset, ei puolustuskyvyn ylläpito ole pelkästään supistamista. Samanaikaisesti rakennetaan uutta, jota tarvitaan tulevaisuudessa, ja jotta se olisi mahdollista, on aika ajoin purettava vanhaa. Niin on nytkin tarkoitus tehdä. Rakenteilla olevia uusia suorituskykyjä ovat helikopterit, raskaat raketinheittimet, erikoisjoukot, ilmavoimien ilmasta-maahan tulenkäyttö, merivoimien miinantorjunta-alukset sekä verkostoja hyödyntävä johtaminen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä tässä nyt on oikeastaan niin uutta? Yli varojen ollaan eletty joten julkisia menoja pitää leikata vähintään miljardilla vuosittain koko loppuvuosikymmenen ajan. Jos joku kertoo miten tämä tehdään koskematta puolustusvoimiin tai poliisiin niin kertokoon ihmeessä muillekin. Se nyt ollaan aina tiedetty että kun kenraalit saavat valita niin alueelliset joukot ovat ensimmäisenä leikkauslistalla.
 
Museo kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Vaikuttaa sille. että vuoden 2015 maavoimissa on tavoitetilassa 100.000 miestä ihan maksimissaan. Ruotsin tietä kuljetaan, joskin omin sovelluksin ja kokonaisuutta voimakkaasti salaten. Naapurihan purki vanhan ja rakensi uutta, meillä resurssit riittävät ainoastaan purkamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puhe-loinen rakentaa, Puhe-loinen purkaa... :P

On paikallaan korostaa, että vaikka edellisissä rakennemuutoksissa muuhun yhteiskuntaan näkyvimpiä osia ovat olleet joukko-osastojen lakkautukset, ei puolustuskyvyn ylläpito ole pelkästään supistamista. Samanaikaisesti rakennetaan uutta, jota tarvitaan tulevaisuudessa, ja jotta se olisi mahdollista, on aika ajoin purettava vanhaa. Niin on nytkin tarkoitus tehdä. Rakenteilla olevia uusia suorituskykyjä ovat helikopterit, raskaat raketinheittimet, erikoisjoukot, ilmavoimien ilmasta-maahan tulenkäyttö, merivoimien miinantorjunta-alukset sekä verkostoja hyödyntävä johtaminen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä tässä nyt on oikeastaan niin uutta? Yli varojen ollaan eletty joten julkisia menoja pitää leikata vähintään miljardilla vuosittain koko loppuvuosikymmenen ajan. Jos joku kertoo miten tämä tehdään koskematta puolustusvoimiin tai poliisiin niin kertokoon ihmeessä muillekin. Se nyt ollaan aina tiedetty että kun kenraalit saavat valita niin alueelliset joukot ovat ensimmäisenä leikkauslistalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miljardi per vuosi ei tule riittämään.
 
Rahoituksessa voidaan tarkastella kolmea aluetta säätöjen tekemiseksi. Niitä ovat ensinnäkin
puolustusmateriaalin hankinnat, toiseksi rakenteiden eli organisaatioiden ja infrastruktuurin ylläpito
sekä kolmantena jokapäiväinen toiminta. Niiden kustannukset kasvavat yleistä hintatasoa
jyrkemmin ja nopeammin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis kaikilta osin kulut kasvavat yleistä hintatasoa nopeammin? Jokin mättää tässä touhussa.

Puolustusmateriaalin uusintaan tarvitaan tietty
summa koko maan puolustuskyvyn säilyttämiseksi. Kyse on nykyisin noin kolmanneksesta
kokonaisbudjetista. Jos toiminnan ja rakenteiden kulujen kasvun annetaan jatkua tähänastisen
kehityksen mukaisesti, jäisi vuosikymmenen lopulla materiaalin osuus budjetista alle 20 prosenttiin.
Sellainen epätasapaino olisi syömistä tulevaisuudesta, minkä tulokset alkaisivat näkyä jo
lähivuosina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi toiminnan ja rakenteiden kulut kasvavat? Varsinkin, kun niistä on jatkuvasti säästetty? Puhutaanko tässä ulkomaiden kuuhastelusta? Vai onko kyse normaalista virkamiesten touhusta. Mitä enemmän säästää, sitä kalliimmaksi tulee.
 
Mieliaiheeni.....Kopterit myyntiin, säästöä tulee rutkasti! Helvetti! Ei meillä ole varaa pitää niitä!
 
"koko maan puolllustuskyky"- tekstissä välähtelee vielä....jos hösselin postaukset toisaalla pitävät paikkansa niin kovasti on muuttumassa ultrakevyeksi se koko maan puolustamiseen varattu jalkaväki. Toivottavasti ressut eivät laihduta...tulee sitten jo niin kevyttä jalkaväkeä, että itätuuli piiskaa mennessään Merenkurkkuun niiiiin kevyen väen.
 
Voi voi, pitää paikata työeläkejärjestelmän vajaus ja maksaa 90-luvun laman aikainen ja tähän lamaan otettu valtion velka sekä rahoittaa jatkuvasti kasvavat terveysmenot. Pelkän puolustusbudjetin leikkaus tulee olemaan satoja miljoonia mahdollisesti puoli miljardia euroa. Saattaapi tulevan komentajan hymy hyytyä.
 
AKE-ukki kirjoitti:
Mieliaiheeni.....Kopterit myyntiin, säästöä tulee rutkasti! Helvetti! Ei meillä ole varaa pitää niitä!
Klikkaa laajentaaksesi...
Yritin etsiä [tykkää]-namiskaa, mutta ne onkin jollain toisella foorumilla...
 
tupla
 
tänään ei onnistu mikään
 
Ja paikallispuolustuksesta säästetään... tuloksena=>Jyrin kodinturva. Pidetään siitä poliittisesti tai sitten ei... Ja materiaali kustannetaan ja hankitaan jokainen taistelija itse.
 
AKE-ukki kirjoitti:
Taisi tulla loppu myös Karjalan lennostolle, varmaankin sulautetaan Satakunnan lennostoon... Ja kuinkas käy Maakuntajoukoille?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuvittelisin, että maakuntajoukot tai jokin muu eriniminen mutta samanhenkinen järjestelmä, jossa reservin sisällä vapaaehtoisvoimin ylläpidetään alueellisten joukkojen suorituskykyä tulee säilymään. Jos ei muuten niin siksi, että alueellisista joukoista saadaan edes jotain positiivista sanottavaa ja SA-kuvaa harjoituksista.

Tuota puhetta voi lukea niinkin, että varusmiesten koulutusorganisaatiota myllätään perusteita myöten - tuo on poliitikoille kirjoitettu puhe ja niille RA-organisaatio on SA-organisaatiota tärkeämpi. SA-vahvuudet on ilmeisesti jo tiputettu tasolle, joka on toivottavasti sitten oikea, ja nyt veivataan rauhan ajan organisaatiota. Tämä näkyy ulospäin eli sitä pitää pohjustaa jotenkin.

"1990-luvun alussa kehitettiin johtamisjärjestelmää ja joukkorakennetta muodostamalla maa-, meri- ja ilmavoimissa aikaisempaa laajempia alueellisia kokonaisuuksia, joille pyrittiin varmistamaan suuri operatiivinen itsenäisyys ja toimintaedellytysten omavaraisuus."
...
"Alussa mainitsemastani alueellisten kokonaisuuksien itsenäisyydestä ja omavaraisuudesta on paljolti luovuttava ja puolustuskyky siltä osin taattava muilla järjestelyillä"

Johtopäätös: Puheloinen tarkoittanee järjestelmää, jossa kullakin maanpuolustusalueella (LMPA, IMPA, PMPA) on ollut yksi varuskunta ylitse muiden ja sinne keskitettynä Prikaati 2005:n kaikkien osien koulutusta.

"Tarvitaan puolustusvoimien perusteellinen uudistus. Menetelmänä ei silloin voi olla vanhojen organisaatioiden ”höylääminen” ohuemmaksi tai toimintojen siirtäminen paikkakunnalta toiselle niitä osittain supistaen. Sekä toiminnat että rakenteet on uudistettava niin, että teemme työtämme tulevaisuudessa uusin tavoin ja uusituissa kokoonpanoissa"
...
"on nyt tärkeänä tavoitteena turvata tarvittava henkilöstö joukko-osastoissa perusyksiköiden kouluttajatehtäviin."

Ollaanko tässä hahmottelemassa mallia, jossa tietyn aselajin tai tietyn koulutushaaran koko varusmieskoulutus viedään yhteen koulutuskeskukseen ja toisen aselajin toiseen?
 
Heikkilä kirjoitti:
Ollaanko tässä hahmottelemassa mallia, jossa tietyn aselajin tai tietyn koulutushaaran koko varusmieskoulutus viedään yhteen koulutuskeskukseen ja toisen aselajin toiseen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Susuykkösen puolella joskus puristeltiin vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia eri varuskunnille. Yksi keskusteluun nousseista mahdollisuuksista oli Etelä-Suomessa olevien yhden aselajin varuskuntien toimintojen keskittäminen Parolaan. Näin voitaisiin panna lappu luukulle useammassakin paikassa.

Tästä voi edelleen johtaa mielenkiintoisia visoita, kuten RUK:n ja miksei muidenkin koulujen lakkauttaminen tai siirtäminen.

Se lienee varma asia, että poliitikot jälleen kerran vesittävät homman ja erityisessä suojeluksessa olevia varuskuntia jää liuta jäljelle. Sodan ajan vahvuuskin lukittaneen 300 tuhannen miehen vaiheille, vaikka totuus lienee jo nyt aivan muuta.
 
Ei tuossa mielestäni mitään mullistavaa uutta ole. Kaikki tuohon viittaava on ollut jo mediassakin esillä eri yhteyksissä. Ei kerrassaan mitään mullistavaa tuossa lausunnossa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top