Puolustusvoimat uuteen asentoon 2016
- Viestiketjun aloittaja Heikkilä
- Aloitus PVM
Alfa-keitin
Korpraali
Aika isot supistukset odotettavissa jos kantahenkilökuntaakin joudutaan irtisanomaan. Koskeekohan irtisanomiset aliupseeristoa ja erikoisupseereita vai tuleeko upseereillekin potkuja? Näyttää siltä, että varuskuntia tullaan lakkauttamaan useita. Riittääkö viisi lakkautettavaa joukko-osastoa vai nouseeko luku lähelle kymmentä?
Maavoimien komentaja uskoo irtisanomisiin puolustusvoimien uudistuksessa
"Vuoden 2016 alkuun tähtäävä puolustusvoimien perusteellinen uudistus tuo maavoiminen komentajan, kenraaliluutnantti Ilkka Asparan mukaan väistämättä tullessaan myös kantahenkilökunnan supistuksia. Varuskuntiakin joudutaan lakkauttamaan, mutta Aspara vakuuttaa, että mitään ei ole vielä paperilla."
Maavoimien komentaja uskoo irtisanomisiin puolustusvoimien uudistuksessa
"Vuoden 2016 alkuun tähtäävä puolustusvoimien perusteellinen uudistus tuo maavoiminen komentajan, kenraaliluutnantti Ilkka Asparan mukaan väistämättä tullessaan myös kantahenkilökunnan supistuksia. Varuskuntiakin joudutaan lakkauttamaan, mutta Aspara vakuuttaa, että mitään ei ole vielä paperilla."
Alfa-keitin kirjoitti:
Yhtälö on itseasiassa aika helpolla logiikalla ratkaistavissa.
Johtamisjärjestelmää kevennetään karsimalla väliportaita joukko-osastojen ja ylimpien esikuntien väliltä. Tämä tarkoitaa mitä todennäköisimmin sitä, että mm. läänitason esikunnat ovat vasaran alla kun supistuksia aletaan tekemään. Kun sitten tarkastellaan noiden esikuntien henkilöstörakennetta, huomataan että niissä henkilöstö koostuu pääasiassa vanhemmasta upseeristosta, suurimmalta osin esiupseerikurssin käyneistä majureista. Jos sitten tällaisia esikuntia lakkautetaan ja aletaan miettimään mihin sieltä vapautuvaa henkilöstöä voidaan sijoittaa, huomataan nopeasti: ei mihinkään mitä jää jäljelle!
Ylemmissä esikunnissa ei ole henkilöstöpulaa = siellä ei ole tarvetta lisäväelle. Joukko-osastojen esikunnissa tilanne on sama, siellä on se henkilöstö mitä siellä tarvitaan. Missä sitten on tarvetta? Sitä on perusyksikkötasolla..mutta sinne nämä majurit eivät sovellu. Tarvetta on siis ennenkaikkea kouluttavasta henkilöstöstä, ei vanhemmista upseereista.
Nyt onkin edessä erittäin mielenkiintoinen tilanne kun lakkautukset realisoituvat. Onko järjestelmällä oikeasti munaa toimia siten kuin esimerkiksi siviilimaailmassa tässä tilanteessa toimittaisiin!? Lakkautettavien toimipaikkojen henkilöstöstä sijoitetaan muihin toimipisteisiin ne, joille siellä oikeasti on tarvetta ja loput irtisanotaan.
Nyt meillä nimittäin todella saattaa olla edessä tilanne, että suurehko määrä läänitason esikuntien upseereita menettää nykyisen työnsä esikuntien lakatessa olemasta ja heille ei ole osoittaa toisessa toimipisteessä heille soveltuvaa työtä! On erittäin mielenkiintoista nähdä, tuleeko kenkää..VAI tuupataanko nuo majurit jo ennestään täynnä oleviin esikuntiin ja irtisanotaan väkeä kouluttavasta portaasta!
Esimerkiksi aliupseerien irtisanominen tässä kohtaa olisi todella typerää ja nakertaisi mielestäni koko järjestelmän uskottavuutta työnantajana merkittävästi. Tällä hetkellä juuri aliupseerit ovat se ammattiryhmä, jonka rekrytoimiseen ja kouluttamiseen pitää panostaa. HE ovat niitä ihmisiä, jotka tulevaisuudessa tulevat kantamaan päävastuun ruohonjuuritason kouluttamisesta ja jos heidän jo nykyiselläänkin pientä lukumääräänsä aletaan irtisanomisten kautta vähentämään..on se suora potku omiin kiveksiin!
No, entäpä jos nuo lakkautettavien esikuntien majurit työnnetään joukko-osastoihin?
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorten upseerien, kandien ja maisterien urakehitys tyssää todella rajusti! Heidän urapolkunsa käytännössä tulpataan noilla lakkautettujen esikuntien majureilla vuosiksi! Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, ett nuorten upseerien siirtyminen Puolustusvoimista siviilisektorille kiihtyy entisestään..ja se olisi samantasoinen potku omiin nivusiin kuin mitä olisi aliupseerien irtisanomiset lakkautusten yhteydessä.
NYT jos koskaan olisi Puolustusvoimilla paikka ja tilaisuus tehdä OIKEIN ja toteuttaa konkreettisesti toimenpiteitä joilla armeijan toimintoja voidaan monialaisesti tehostaa!
Väliportaan esikunnat pois - niiden henkilöstöstä jokainen jota ei voida TODELLISEEN tarpeeseen perustuen sijoittaa uuteen tehtävään, irtisanotaan ja näin tehostetaan nuoremman upseeriston mahdollisuuksia edetä urallaan ja saadaan heidät pysymään Puolustusvoimissa mahdollisimman pitkään ja samalla tuetaan kouluttavan portaan henkilöstöä kohdentamalla vapautuvia resursseja mm. aliupseeriston kehittämiseen ja lisäämiseen. Irtisanomalla "tarpeetonta" majuria, voidaan palkata ja kouluttaa useampi aliupseeri kouluttavaan portaaseen!
No, katsotaanpahan vain niin näinhän tässä käy että kaikki mahdolliset esikunnat työnnetään täyteen majureita tulppaamaan nuorempien upseerien etenemismahdollisuudet ja irtisanomiset kohdentuvat tosiasiassa kouluttavaan portaaseen.. TOSIN ilmassa on ehkä pieniä viitteitä siihen, että KERRANKIN olisi munaa tehdä toisin.. Itku, poru ja lobbaus on varmasti ankaraa tietyissä piireissä..mutta toivottavasti Puolustusvoimissa toimitaan tässä kohtaa siten kuin yritysmaailmassa tässä tilanteessa toimitaan: ne jäävät kenelle oikeasti on töitä ja ne lähtevät kenelle ei ole hommia - ja nyt se sattuu olemaan niin että se on se vanhemman pään esikuntamajuriporras jonka duunit loppuvat.. No, voihan sitä työttömäksi jäänyt majuri aina hakea vaikka ammattiau:n virkaa jos tuntuu että työnteko armeijassa vielä maistuu.. Muuta ei saisi olla tarjolla!
Nähtäväksi jää..
Kuntapuolella on saattohoidettu virkoja ja toimia kohta 15 vuotta....eli eläkkeelle asti saatellaan virkaihminen pyörittelemällä häntä milloin missäkin. Toinen kysymys on se, mikä olisi lopultakin asianomaiselle parasta? Sekö että itsekin tietää pyörivänsä tyhjänpanttina eläkettä odottamassa vai hakeutumalla "tekemään jotain oikeaa"? Joskus voi olla potku peffaan pitkässä juoksussa parempi kuin paapominen. En tiedä. Olen nähnyt kuinka "eläkettä odottava" turhautunut ihminen alkaa todellakin tuntea itsensä paskaksi rattaissa....jälki ei ole kivaa.
Amerikoissa on joskus tehty niin, että näitä esikunnista vapautuvia ei olekaan "päästetty vähällä" vaan heidät on nimenomaan pantu spesialisoitumaan jollekin alalle ja eikun kentälle kouluttamaan tätä suht kapeaakin alaa. Se olisi parempi vaihtoehto kuin paapoa herroja eläkkeelle asti, se olisi parempi myös heille itselleen. Jotenkin näin minä hoitaisin asian, jos olisin päättämässä. Irtisanomisiin ei mennä, sanokaa sanoneen.
Amerikoissa on joskus tehty niin, että näitä esikunnista vapautuvia ei olekaan "päästetty vähällä" vaan heidät on nimenomaan pantu spesialisoitumaan jollekin alalle ja eikun kentälle kouluttamaan tätä suht kapeaakin alaa. Se olisi parempi vaihtoehto kuin paapoa herroja eläkkeelle asti, se olisi parempi myös heille itselleen. Jotenkin näin minä hoitaisin asian, jos olisin päättämässä. Irtisanomisiin ei mennä, sanokaa sanoneen.
baikal kirjoitti:
Niin minäkin vähän luulen. Siviilejä varmaan irtisanotaan..sotilaita ei. Todella harmillinen kääntöpuoli siinä asiassa sitten on se, että kun todennäköisesti iso osa loppuvista hommista löytyy sieltä välitason esikunnista (läänit ym) niin se henkilöstö on pääosin sellaista joita ei enää perusyksikkötasolle laiteta..ja jos heitä ei laiteta kilometritehtaalle vaan "pakkosijoitetaan" heille sopiviin tehtäviin, tarkoittaa se väistämättä nuoremman upseeriston urakierron hidastumista..pahimmillaan jopa merkittävästi. Se taas ajaa monet heistä ainakin vakavasti harkitsemaan siirtymistä jonkun muun työnantajan leipiin. Tätä on nähty jo tähänkin mennessä ja sitä kehitystä ei kannattaisi organisaatiouudistusten kautta yhtään lisätä/ nopeuttaa. Muuten lopputulos on se, että joka paikka on täynnä vanhoja majureita..nuorten kapteenien käydessä yhä harvinaisemmiksi..
Kyllä se kuitenkin on niin, että nuorissa on tulevaisuus tässäkin asiassa ja olisi todella väärin vaikeuttaa nuoremman upseeriston asemaa "saattohoitamalla" vanhempia upseereita eläkkeelle sen kymmenkuntavuotta..
Kouluttavalle henkilöstölle töitä riittää..jokaiselle jolta lähtee joukko-osasto alta, löytyy varmasti uusi työpaikka koulutuspuolelta jostain muualta. Se on sitten toinen asia miten näitä asioita aletaan arvottamaan. Jos koulutus on tärkein, kohdentu vapautuvat resurssit sinne..jos esikuntatyöskentely on tärkeintä, voidaan "saattohoitaa" majureita ja everstejä eläkkeelle, mutta tässä tapauksessa on olisi kouluttavalta portaalta pois..ellei sitten irtisanomisiin tarvitse lähteä lainkaan. Tosin se on kyllä sitten mielestäni suorastaan typerää..."saattohoitoihin" ja "suojatöihin" ei pitäisi tässä tilanteessa lähteä. Jos joltakin loppuu hommat, eikä uutta sopivaa hommaa järkevästi löydy, niin kilometritehtaalla vaan. Niin muuallakin toimitaan!
Zero The Hero
Luutnantti
Kouluttavan henkilöstön pulaa ei Puolustusvoimissa helpota yhtään tehtäväkohtainen palkkaus joka ei todellakaan arvosta koulutustyötä vaan alaisten lukumäärää sekä rahallista vastuuta. Tämä taasen jalkautuu siten, että koulutustehtävät ovat aliten palkattuja, ja siitä syystä henkilöstö pyrkii niistä usein nopeasti pois ja eteenpäin kohti esikuntia.
Käyttökustannusten kasvusta valtiohallinto voi syyttää vain itseään. "Tehostamisohjelmalla" on vaadittu henkilötyövuosien karsimista ja puolustusvoimissa tämä on käytännössä tarkoittanut toimintojen ulkoistamista joka yleensä tuottaa palvelut entistä kalliimmalla kuin aiemmin sillä pelkän palvelun sijasta on tuotettava nyt myös voittosiivu. Rahat vaan menevät henkilökustannusten sijasta muista toimintamenoista ja yksisilmäinen kirstunvartija on tyytyväinen vaikka kokonaissumma kasvaa.
Ruotsi on kärsinyt noin viiden vuoden ajan kärsinyt samasta ongelmasta kuin Suomi eli henkilöstörakenne on vähintään vinoutunut: Vänrikkejä ja luutnantteja on huomattavasti vähemmän kuin kapteeneita tai majureita eikä tätä tilannetta yhtään helpota ruotsalainen työlainsäädäntö jossa työntekijät on potkittava ulos palvelusajan mukaisessa järjestyksessä. Majureista ei siis pääse eroon niin millään. Kadettikursseja puolestaan jouduttiin jättämään palkkaamatta tai pitämättä ylipäätään.
Ongelmaan on saatettu löytää joku ratkaisu nykyisen organisaatiomuutoksen myötä, mutta en tiedä siitä sen kummemmin.
Mitä varuskuntien lakkauttaiseen tulee, on hassua kuunnella perusteena pieneneviä ikäluokkia, sillä ne eivät pienene mihinkään. Pientä aaltomaista liikettä on syntyvydessä, mutta ei sen kaltaista notkahdusta joista ylin porras puhuu. Päätös liittyy siis käytännössä asevelvollisuuden yleisyyteen ja siitä vapautetavien määrään. Voidaan toki kysyä, onko kaikkia tarpeen kouluttaa, mutta seuraava kysymys onkin, kuinka koulutettavat valitaan?
Käyttökustannusten kasvusta valtiohallinto voi syyttää vain itseään. "Tehostamisohjelmalla" on vaadittu henkilötyövuosien karsimista ja puolustusvoimissa tämä on käytännössä tarkoittanut toimintojen ulkoistamista joka yleensä tuottaa palvelut entistä kalliimmalla kuin aiemmin sillä pelkän palvelun sijasta on tuotettava nyt myös voittosiivu. Rahat vaan menevät henkilökustannusten sijasta muista toimintamenoista ja yksisilmäinen kirstunvartija on tyytyväinen vaikka kokonaissumma kasvaa.
Ruotsi on kärsinyt noin viiden vuoden ajan kärsinyt samasta ongelmasta kuin Suomi eli henkilöstörakenne on vähintään vinoutunut: Vänrikkejä ja luutnantteja on huomattavasti vähemmän kuin kapteeneita tai majureita eikä tätä tilannetta yhtään helpota ruotsalainen työlainsäädäntö jossa työntekijät on potkittava ulos palvelusajan mukaisessa järjestyksessä. Majureista ei siis pääse eroon niin millään. Kadettikursseja puolestaan jouduttiin jättämään palkkaamatta tai pitämättä ylipäätään.
Ongelmaan on saatettu löytää joku ratkaisu nykyisen organisaatiomuutoksen myötä, mutta en tiedä siitä sen kummemmin.
Mitä varuskuntien lakkauttaiseen tulee, on hassua kuunnella perusteena pieneneviä ikäluokkia, sillä ne eivät pienene mihinkään. Pientä aaltomaista liikettä on syntyvydessä, mutta ei sen kaltaista notkahdusta joista ylin porras puhuu. Päätös liittyy siis käytännössä asevelvollisuuden yleisyyteen ja siitä vapautetavien määrään. Voidaan toki kysyä, onko kaikkia tarpeen kouluttaa, mutta seuraava kysymys onkin, kuinka koulutettavat valitaan?
Zero The Hero kirjoitti:
No, tiedä häntä sitten kuinka paljon tuota ikäluokka-asiaa tullaan käyttämään perusteena?! Veikkaan, ettei kovinkaan paljoa sitten kuitenkaan. Asiahan on juuri kuten sanot, eli ei ne ikäluokat ole pienenemässä enää nykytasosta. Siitä ei siis ole kysymys. Kysymys on puhtaasti rahasta ja siitä, että varuskunta on ylläpitokustannuksiltaan melko raskas juttu. Suorat ja välilliset kulut mitä varuskunnan olemassaolosta syntyy, ovat hyvin suuria ja niitä kuluja halutaan varmasti karsia pois. Se on mielestäni todellinen syy varuskuntien lakkauttamisiin.
Huvittavinta tässä on kuitenkin se, että nyt lasketaan hyvin kapealla näkökulmalla varuskunnan aiheuttamia kuluja..sitä katsotaan pelkästään Armeijan ylläpitoon kuluvien kulujen mukaan. Kukaan ei muista katsoa asiaa siltä kantilta, minkä verran varuskunta TUO rahaa sille kunnalle missä se toimii! Niinpä tästä tulee...jälleen kerran...säästämistä, joka on parhaimmillaankin "säästämistä"...ja jos asiaa tarkasteltaisiin kokonaisuutena, huomattaisiin "säästöjen" kuivuvan kokonaisuutta katsoen aikalailla kokoon.
Kannattanee nyt kuitenkin pitää vielä hiukan jäitä hatussa ja katsella mitä tuleman pitää. Jostain syystä luotan..ainakin toistaiseksi..komentajan sanaan aika vahvasti.
Hänhän on syksyn mittaan todennut että ensin katsotaan millainen (sodanajan)armeija meillä pitää olla..sen jälkeen katsotaan missä ja miten sellainen armeija on tarkoituksenmukaista kouluttaa. Ainoat toimipaikat missä voi jo kohta alkaa pakkailemaan kamoja ovat läänit ja vast esikunnat, joista on aika suoraan sanottu luovuttavan.
Tosin tällä hetkellä on menossa varmasti melkoinen lobbaaminen kurssiveljien kesken siitä, miten käy läänien ja muiden vastaavien välitason esikuntien..läänien väki tekee varmasti kaikkensa.. Nähtäväksi jää, miten käy. Henk.koht toivon, että läänejä ja muita väliportaita karsitaan kovalla kädellä..ja sieltä EI tuupata vanhempaa väkeä tulppaamaan nuorten upseerien etenemismahdollisuuksia joukko-osastoihin. Ne, kenelle ei jää järkevää ja perusteltua hommaa, tulee potkia pois!
En ymmärrä, miksi se poispotkiminen on niin hemmetin vaikea juttu armeijassa niellä! Siviilitöissä moni on jo pitkään elänyt työssään jopa vain kvartaali kerrallaan..eikä sitä enää nykyään pidetä edes mitenkään kummallisena. Yritysmaailmassa korkeampi johto pitää nykyisin jo kolmea vuotta "pitkän tähtäimen" toimintana jne. Armeijassa sensijaan elellään yhä edelleen joka asiassa siten, että 100 vuotta on lyhin aika, jonka puitteissa voidaan tehdä ylipäätään mitään..
Nyt pitää tehdä oikeasti muutos, joka laittaa armeijan uuteen uskoon..ja nimenomaan Kenraali Puheloisen sanomalla tavalla: Ensin katsotaan millainen sodanajan armeija tarvitaan - sitten katsotaan missä ja miten se armeija on tarkoituksenmukaista kouluttaa.
Jos tämä noin menee, on se oikeastaan ensimmäinen todellinen uudistus sitten toisen maailmansodan ajan. Tähän saakka on vain puuhasteltu ja siirrelty toimintoja paikasta toiseen ja sillä tavoin lakaistu roskia maton alle piiloon ja uskotelu että kaikki on nyt ok.
Museo
Kenraali
Kapiainen kirjoitti:
Hyvää pohdintaa ja erittäin hyvä kysymys jos näin tosiaan on. Suomessa on kyllä ihan lainsäädännön puolesta käytössä yhteistoimintamenettely eli ennen potkimista pellolle pitäisi yrittää hakea jotain joustavaa ratkaisua eli vaikkapa uudelleenkouluttaa tai tarjota osa-aikahommaa. Myöskin ikäsyrjinnän estämiseen ja vanhojen työntekijöiden hiljaisen tiedon hyväksikäyttöön ollaan heräämässä. Toisaalta kukaan täysissä järjissään oleva työnantaja ei ilman erittäin hyvää syytä halua lopettaa rekrytointia tai menettää kalliilla koulutettuja ja sisään ajettuja ammattilaisia. Koska en usko että sotalaitoksessa oltaisiin tässä asiassa täysin ammattitaidottomia niin pahin ongelma taitaa olla jonkin tahon asennevamma?
koponen
Kenraali
Sotavaltion ydinosaamisen kysyntä vaihtoehtoisissa työpaikoissa on jossain määrin rajallista. Siinä lienee osasyy hiukan kitkaisiin työmarkkinoihin ko. henkilöstön osalta, toisin kuin siviilimarkkinoilla yleensä.
MAAVEn käynnistämisen jälkeen minä olisin kyllä vaihtanut nopeutetusti hommia jos olisin ollut läänissä töissä.
MAAVEn käynnistämisen jälkeen minä olisin kyllä vaihtanut nopeutetusti hommia jos olisin ollut läänissä töissä.
Museo kirjoitti:
Minusta se on ennenkaikkea asennevamma..
Se on selvää, että asianmukaiset YT-menettelyt tulee aidosti käydä, eikä siis vain muodollisesti välttämättömänä pahana. Jos kuitenkin käy niin, ettei YT:n avulla löydetä muutä JÄRKEVÄÄ ratkaisua kuin irtisanominen, niin sitten siihen pitää myös uskaltaa ryhtyä. Tähän kohtaan taitaa loppua se uskallus..
Jos edelleen tarkastellaan esimerkkinä läänitason esikuntaa..mitkä siis mitä ilmeisimmin ovat yhtenä todennäköisimpänä lakkautuskohteesta..niin huomaamme nopeasti niiden henkilöstörakenteen olevan todella haastava sen suhteen, että heille löytyisi uudelleen organisoidusta armeijasta koulutusta ja kokemusta vastaavia töitä.
Siinä tilanteessa on mielestäni ehdottomasti myös uskallettava toteuttaa tarvittavat irtisanomiset! Muussa tapauksessa käy juuri se mitä "Zero the hero:kin" jo maalaili: henkilöstörakenne vinoutuu erityisesti upseeriston osalta hankalasti. Sitä ei pitäisi tässä kohtaa päästää tapahtumaan..varsinkin jos ja mitä ilmeisimmin kun, tässä todella on tehdä ensimmäinen todellinen kokonaisuudistus sitten toisen maailmansodan.
Nyt on rakennettava tarkoituksenmukainen organisaatio sekä sodan, että rauhanajan tarpeisiin, poistettava henkilöstörakenteen vinoutumat/ estettävä sellaisten synty jatkossa - rakentaa sellaiset Puolustusvoimat jolla voidaan tehokkaasti mennä eteenpäin..ilman että viiden vuoden kuluttua olemme jälleen rakennemuutoksen edessä! Siinä mielessä armeija eroaa yritysmaailmasta, että armeijan on elettävä koko ajan se 15-20 vuotta eteenpäin, eikä kvartaali kerrallaan "pitkän tähtäimen" ollessa 2-3v.
koponen
Kenraali
Arvon Kapiaiselle suosittelen tutustumista raskaamman teollisuuden tai investointipainotteisen palveluliiketoiminnankin suunnittelusykleihin, ettei mielikuva parturikampaamon muutosnotkeudesta yleisty koko yksityistä sektoria koskevaksi. Itse asiassa järjestelmätason asioiden rakentaminen on koko lailla yhtä nopeaa molemmin puolin aitaa. 10 vuodessa ideasta ratkaisuksi, toinen 10 vuotta yleistymiseen / jalkauttamiseen. +-10 vuotta kumpaankin.
Samaa mieltä olen muutoksen mahdollisuudesta. 'Rauhan ajan armeija', joka työllistää itsensä saamatta op-puolella kaikkea mahdollista tikkiinsä, on remontin tarpeessa. Näin ei onneksi ole kokonaisvaltaisesti nytkään, mutta keneltä tahansa firmassa työskentelevältä tai kosketuksessa olevalta voisi löytyä 'pari juttuu' joilla ei ole todellisuudessa suorituskykyä tai valmiutta parantavaa eikä todellista riskiä pienentävää vaikutusta. Mikä muu perustelee olemassaolonsa Puolustusvoimissa?
Samaa mieltä olen muutoksen mahdollisuudesta. 'Rauhan ajan armeija', joka työllistää itsensä saamatta op-puolella kaikkea mahdollista tikkiinsä, on remontin tarpeessa. Näin ei onneksi ole kokonaisvaltaisesti nytkään, mutta keneltä tahansa firmassa työskentelevältä tai kosketuksessa olevalta voisi löytyä 'pari juttuu' joilla ei ole todellisuudessa suorituskykyä tai valmiutta parantavaa eikä todellista riskiä pienentävää vaikutusta. Mikä muu perustelee olemassaolonsa Puolustusvoimissa?
koponen kirjoitti:
Tässä tapauksessa jutteluni ei perustu parturikampaamoihin vaan lähinnä IT- ja rahoitusalalla työskentelevien/työskennelleiden ystävien ja tuttavien kokemuksiin siitä millaisella syklillä siellä on tavattu mennä.
Tosin tätä rytmiä moni on myös kritisoinut ja peräänkuuluttaa mieluummin oikeasti pitkäjänteisempää strategiaa yritystoimintaan kuin mihin nykyisin ilmeisesti siis joillakin aloilla on menty. 10 vuotta ideasta ratkaisuksi on kuitenkin nykypäivän maailmassa useimmilla aloilla aivan liian pitkä aika. Se ei kohta enää toimi edes armeijoissa moneltakaan osin..saati sitten bisnespuolella.
koponen
Kenraali
Henkistä kalpamiekkailua jatkaakseni (ja molemmilla mainituilla toimialoilla työskennelleenä), ideasta ratkaisuksi 10 vuotta on aika lyhyt aika. Toki jos tarkastellaan yksittäisen yrityksen kannalta, on näkökulma koko asiaan suppea ja suunnittelusykli siksi nopeampi. Usein vielä joku "kehitystehtävässä" toimiva henkilö arvioi syklejä suppeimmasta näkökulmastaan. Toimialojen ja markkinoiden näkökulmasta tuollainen tempo on taas hirmuisen kiivas. Kiivasta aikaa monella alalla eletäänkin. Silti esimerkiksi siihen että syntyy uuden tyyppisiä yrityksiä joita ei osattaisi mitata, ostaa ja myydä entisin parametrein (perustellusti!) kuluu aina vuosikaupalla, joskus vuosikymmenkaupalla. Suosittelen (kaikille) keskusteluja hallitustyötä tekevien ihmisten kanssa kohinan ja todellisen muutoksen asettamiseksi mittasuhteisiin.
Vertailun vuoksi voisi tarkastella esimerkiksi panssarintorjunta-aseistuksen kehittymistä 1900-luvulla. Kuinka pitkään meni uuden konseptin oivaltamisesta ensimmäisiin toimiviin toteutuksiin, ja kuinka pitkään siihen että massa-armeijoilla oli laajasti kyseistä ratkaisua käytössä? Ei se yksittäisen tykin, singon, ontelopanoksen, komento-ohjatun ohjuksen, robottiohjuksen kehittäminen sitä aikaa ota, mutta järjestelmän kyllä. Sodankäynti toki lyhentää sykliä rajusti yliresursoimalla ja ylikysyntäistämällä asetelmaa.
Vastaavalla tavalla voisi ottaa vaikkapa tablettitietokoneet taloudellisine ja toiminnallisine ekosysteemeineen tai käänteiset kiinnelainat tai paikkariippumattoman tietoliikenneyhteyden tai numeeriset suurnopeustyöstökoneet tai... Kaikki monimutkaisten riippuvuussuhteiden kulloisestakin asetelmasta vallitsevien edellytysten lapsia, eivät "kerralla kuntoon" -asioita.
Puolustusvoimien kannalta suunnittelusyklin vaihtelut liittyvät tietenkin siihen onko PV puhtaasti loppukäyttäjäorganisaatio (kuten useimmiten) vai osallistuuko se jollain tavalla kehitystyöhön. Aikamoisen matolaatikon saattaisimme avata jos lähtisimme ruotimaan sitä suurta ylpeyttä jota joskus tunnetaan kun opitaan käyttämään jonkun tuotteistamaa pakettia, kutsuen sitä ylpeydellä kehitystyöksi. Ei sillä etteikö ko. panostus olisi tarpeellista jalkautusta ajatellen.
Semanttisen onanointini jälkeen olisin oikeastaan huomattavasti kiinnostavampi kuulemaan kommentteja edellisen viestin jälkimmäisestä kappaleesta...
Vertailun vuoksi voisi tarkastella esimerkiksi panssarintorjunta-aseistuksen kehittymistä 1900-luvulla. Kuinka pitkään meni uuden konseptin oivaltamisesta ensimmäisiin toimiviin toteutuksiin, ja kuinka pitkään siihen että massa-armeijoilla oli laajasti kyseistä ratkaisua käytössä? Ei se yksittäisen tykin, singon, ontelopanoksen, komento-ohjatun ohjuksen, robottiohjuksen kehittäminen sitä aikaa ota, mutta järjestelmän kyllä. Sodankäynti toki lyhentää sykliä rajusti yliresursoimalla ja ylikysyntäistämällä asetelmaa.
Vastaavalla tavalla voisi ottaa vaikkapa tablettitietokoneet taloudellisine ja toiminnallisine ekosysteemeineen tai käänteiset kiinnelainat tai paikkariippumattoman tietoliikenneyhteyden tai numeeriset suurnopeustyöstökoneet tai... Kaikki monimutkaisten riippuvuussuhteiden kulloisestakin asetelmasta vallitsevien edellytysten lapsia, eivät "kerralla kuntoon" -asioita.
Puolustusvoimien kannalta suunnittelusyklin vaihtelut liittyvät tietenkin siihen onko PV puhtaasti loppukäyttäjäorganisaatio (kuten useimmiten) vai osallistuuko se jollain tavalla kehitystyöhön. Aikamoisen matolaatikon saattaisimme avata jos lähtisimme ruotimaan sitä suurta ylpeyttä jota joskus tunnetaan kun opitaan käyttämään jonkun tuotteistamaa pakettia, kutsuen sitä ylpeydellä kehitystyöksi. Ei sillä etteikö ko. panostus olisi tarpeellista jalkautusta ajatellen.
Semanttisen onanointini jälkeen olisin oikeastaan huomattavasti kiinnostavampi kuulemaan kommentteja edellisen viestin jälkimmäisestä kappaleesta...
Puolustusvoimat on mielestäni selkeä palveluorganisaatio... se tuottaa loppujen lopuksi ns. näkymättömän arvon, joka konkretisoituu toiminnaksi turvallisuustilanteen niin vaatiessa.
Jos ajatellaan palveluyritystä yksityispuolella, jossa toimii sanotaan nyt 8000 henkeä ja hopsis hoksataan kuinka yksi porras on osoittautumassa "turhaksi" tai edes heikosti perusteltavissa olevaksi niin kyllä se homma menee niin, että se porras lähtee. Harvoin ryhdytään etsimään portaalle sopivaa uutta käyttöä, kyllä se on so long. Ja varsinkin pörssiyhtiö tekee tämän aivan tasan taatusti. Ja kas, nauttii vielä muutaman kvartaalin verran osakkeen arvonnousua toimenpiteen johdosta.
Jos ajatellaan palveluyritystä yksityispuolella, jossa toimii sanotaan nyt 8000 henkeä ja hopsis hoksataan kuinka yksi porras on osoittautumassa "turhaksi" tai edes heikosti perusteltavissa olevaksi niin kyllä se homma menee niin, että se porras lähtee. Harvoin ryhdytään etsimään portaalle sopivaa uutta käyttöä, kyllä se on so long. Ja varsinkin pörssiyhtiö tekee tämän aivan tasan taatusti. Ja kas, nauttii vielä muutaman kvartaalin verran osakkeen arvonnousua toimenpiteen johdosta.
Minusta tilanne näyttää olevan se, että puolustusministeri ei ole keskusteluyhteydessä PV:n komentajaan.. Tai sitten ministerillä ja komentajalla on hieman erilainen näkemys asiassa?!
Mielestäni komentajan näkökulma on hyvä ja perusteltu..ministeri puhuu vähemmän harkitun ja ennenkaikkea vähemmän asiantuntevan tuntuisesti.
Saattaa tulla kiintoisa kamppailu Puolustusvoimien ja poliitikkojen näkemysten välille vielä..
Mielestäni komentajan näkökulma on hyvä ja perusteltu..ministeri puhuu vähemmän harkitun ja ennenkaikkea vähemmän asiantuntevan tuntuisesti.
Saattaa tulla kiintoisa kamppailu Puolustusvoimien ja poliitikkojen näkemysten välille vielä..
