vehamala
Kenraali
Museo kirjoitti:Tilastollisesti on aina mahdollista että muutama heistä on jopa asioista perillä.
Minusta tämä edustajien "arpominen/valinta" on enemmän stokastiikkaa kuin tilastotiedettä
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Museo kirjoitti:Tilastollisesti on aina mahdollista että muutama heistä on jopa asioista perillä.
Alfa-keitin kirjoitti:Aika isot supistukset odotettavissa jos kantahenkilökuntaakin joudutaan irtisanomaan. Koskeekohan irtisanomiset aliupseeristoa ja erikoisupseereita vai tuleeko upseereillekin potkuja? Näyttää siltä, että varuskuntia tullaan lakkauttamaan useita. Riittääkö viisi lakkautettavaa joukko-osastoa vai nouseeko luku lähelle kymmentä?
baikal kirjoitti:Irtisanomisiin ei mennä, sanokaa sanoneen.
Zero The Hero kirjoitti:Mitä varuskuntien lakkauttaiseen tulee, on hassua kuunnella perusteena pieneneviä ikäluokkia, sillä ne eivät pienene mihinkään. Pientä aaltomaista liikettä on syntyvydessä, mutta ei sen kaltaista notkahdusta joista ylin porras puhuu. Päätös liittyy siis käytännössä asevelvollisuuden yleisyyteen ja siitä vapautetavien määrään. Voidaan toki kysyä, onko kaikkia tarpeen kouluttaa, mutta seuraava kysymys onkin, kuinka koulutettavat valitaan?
Kapiainen kirjoitti:En ymmärrä, miksi se poispotkiminen on niin hemmetin vaikea juttu armeijassa niellä! Siviilitöissä moni on jo pitkään elänyt työssään jopa vain kvartaali kerrallaan..eikä sitä enää nykyään pidetä edes mitenkään kummallisena.
Museo kirjoitti:Koska en usko että sotalaitoksessa oltaisiin tässä asiassa täysin ammattitaidottomia niin pahin ongelma taitaa olla jonkin tahon asennevamma?
koponen kirjoitti:Arvon Kapiaiselle suosittelen tutustumista raskaamman teollisuuden tai investointipainotteisen palveluliiketoiminnankin suunnittelusykleihin, ettei mielikuva parturikampaamon muutosnotkeudesta yleisty koko yksityistä sektoria koskevaksi. Itse asiassa järjestelmätason asioiden rakentaminen on koko lailla yhtä nopeaa molemmin puolin aitaa. 10 vuodessa ideasta ratkaisuksi, toinen 10 vuotta yleistymiseen / jalkauttamiseen. +-10 vuotta kumpaankin.
Häkämies hoputtaa puolustuspolitiikan isoja linjauksia
Verkkouutiset/Politiikka
Kirjoittanut ILPO KIURU 08.11.2010
Puolustuspolitiikan seurannan Jyri Häkämies siirtäisi parlamentaariselta työryhmältä kahdelle eduskunnan valiokunnalle.
Puolustusministeri ehdotti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina, että seuraavan hallituksen ohjelmassa linjattaisiin puolustuspolitiikan muutoksen suuret linjat perustettavaa työryhmää varten.
Häkämiehen ehdotuksen mukaan vaalien jälkeinen hallitus nimittäisi pelkästään puolustusta tarkastelevan selontekotyöryhmän, joka valmistelisi valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnalle esitykset ja valiokunta antaisi yhdessä tasavallan presidentin kanssa selonteon eduskunnalle vuoden 2012 alkuun mennessä.
Rakennemuutoksen aikataulu edellyttää ripeyttä
Puolustuspolitiikan irrottamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan raamista sekä selonteon aikaistamista Häkämies perusteli puolustusvoimien rakennemuutoksen aikataululla.
- Rakennemuutoksen päätökset eduskuntakäsittelyineen tarvitaan vuoden 2012 alkupuolella. Aikataulu ei mahdollista laajemman selonteon valmistelua ja käsittelyä, hän sanoi.
Parlamentaarinen seuranta uusiksi
Aikaisempien selontekojen yhteydessä on nimetty erillinen parlamentaarinen seurantaryhmä. Häkämies ehdotti parlamentaarisen seurannan järjestämiseen uutta mallia.
- Eduskunnassahan on jo kaksi parlamentaarista elintä, jotka ovat perehtyneet syvällisesti puolustuksen asioihin, puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta. Puolustuksen rahoituksen osalta olisi luontevaa tietenkin ottaa mukaan Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaos. Näiden rooliin sopisi hyvin selonteon seurantatyö, hän katsoi.
Valiokunnissa seurantatyötä tehtäisiin Häkämiehen mukaan työn etenemisen tahdissa. Tällä saavutettaisiin hänen mukaansa myös ajanvoittoa eduskuntakäsittelyssä.
- Valiokuntien kokoonpano noudattaa ja valmiiksi parlamentaarisia voimasuhteita, joten parlamentaarisuus toteutuisi täysimääräisesti. Tässäkin edettäisiin pilkulleen perustuslain mukaan eli "Asia tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä", Häkämies sanoi.
Kolme syytä kiireen vähyyteen
Ministeri perusteli myös sitä, miksi puolustusvoimauudistusta ei aloitettu jo tällä hallituskaudella, vaikka muutostarve oli jo tunnistettu. Häkämiehen mukaan asiaan on kolme syytä.
- Maavoimien materiaalin massavanheneminen ajoittuu vasta vuosikymmenen puoliväliin. Ei ole järkevää luopua materiaalista ennen sen käyttöiän loppua. Miespuoliset ikäluokat pienenevät niin ikään 2015 alkaen. Petipaikat eivät olisi riittäneet, jos rakenne olisi ohennettu jo nyt. Alueellisten joukkojen varustaminen korvaavalla materiaalilla on vasta alkamassa. Uusittavat joukot olisivat jääneet ilman keskeistä materiaalia, hän huomautti.
Häkämiehen mukaan mainituista seikoista johtuen rakennettiin silta edellisestä selonteosta tulevaisuuteen eli vuoteen 2016. Se mahdollistaa hallitun rakennemuutoksen ja olemassa olevan suorituskyvyn hyödyntämisen loppuun asti.
- Resursseja ei ole syytä haaskata, ministeri sanoi.
Museo kirjoitti:Hieman tulkinnanvaraisia perusteluja kyllä ministerillä. Eikö muuten Clausewitzilla tai jollain vastaavalla hepulla ollut myös suurin piirtein kaikkiin sotalaitokseen liittyviin asioihin kolme perustelua?
Häkämies hoputtaa puolustuspolitiikan isoja linjauksia
Rakennemuutoksen aikataulu edellyttää ripeyttä
Puolustuspolitiikan irrottamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan raamista sekä selonteon aikaistamista Häkämies perusteli puolustusvoimien rakennemuutoksen aikataululla.
- Rakennemuutoksen päätökset eduskuntakäsittelyineen tarvitaan vuoden 2012 alkupuolella. Aikataulu ei mahdollista laajemman selonteon valmistelua ja käsittelyä, hän sanoi.
Leikkuri laulaa jo runsaan vuoden päästä? Ehkäpä viimeinkin tuodaan päivänvaloon, miksi alueellisten joukkojen varustaminen aina epäonnistuu. Kolme valmaria jää ja niiden takaa nipsaistaan huru-ukkojen muodostama häntä irti.
Second kirjoitti:Heikkilä kirjoitti:PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA KENRAALI ARI PUHELOINEN 194. MAANPUOLUSTUSKURSSIN
AVAJAISISSA HELSINGISSÄ 20.9.2010
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/7e4ada0044050b48a108f52be70b87a8/pv_komentajan_puhe_20_9_2010.pdf?MOD=AJPERES
Poimintoja:
Rahoitushaasteissamme emme voi laskea sen varaan, että mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen ratkaisisi ne.
Puolustusperiaatteena tulee olemaan alueellinen puolustus, tosin edelleen kehiteltynä.
Asevelvollisuuden toimivuus varmistetaan. Johtamisketjuja lyhennetään. Alussa mainitsemastani alueellisten kokonaisuuksien itsenäisyydestä ja omavaraisuudesta on paljolti luovuttava ja puolustuskyky siltä osin taattava muilla järjestelyillä.
Kun vuoden 2008 rakennemuutoksessa irrotettiin henkilöstöä kehittämistehtäviin, on nyt tärkeänä tavoitteena turvata tarvittava henkilöstö joukko-osastoissa perusyksiköiden kouluttajatehtäviin.
Tavoitteena on vuosikymmenen puolivälin jälkeiset puolustusvoimat, joilla on edellytykset suorittaa tehtävänsä myös 2020-luvulla. Siksi on ajanmukaistettava maavoimien alueelliset joukot ja turvattava merivoimien puolustuskyky ennen 2020-luvun lopulla eteen tulevaa torjuntahävittäjien uusintaa, jossa hankintapäätökset on tehtävä 2020-luvun alkuvuosina.
Olenko pessimisti vai onko alleviivaamillani kohtien välillä muidenkin mielestä jokin yhteys?
Siis minä näen tuon jotenkin niin että jatkossa pyritään panostamaan enemmän Operatiivisiin joukkoihin, panostamisella tarkoitan sitä että niiden kokoa suhteessa alueellisiin joukkoihin kasvatetaan. Alueelliset taisteluryhmien ennakoivia hautajaisia kai tässä siis vietetään? Mutta samalla voimme ehkä juhlia taisteluryhmien operatiivisen pikkuveljen syntymää, olkoot sitten vaikka operatiiviset taisteluryhmät. Noin minä sen käsittäisin.
Ylipäätään koko tässä SA-vahvuuden supistamis kierteessä minusta huomion arvoista on ollut operatiivisten juokkojen kutistaminen. Tässä kovin kutistus kävi silloin kun vahvuus laksi alle puolen miljoonan miehen, silloin oli 10 jääkäriprikaatia ja toinen mokoma jalkaväkiprikaatia jotka olivat muistaakseni operatiivisia joukkoja, suhdeluku operatiivisten ja alueellisten joukkojen kesken taisi olla 50-50, tai jopa siten että oper.joukkoissa miehiä oli enemmän kuin alueellisissa. Nykyinen muutaman prikaatin operatiivinen kokonaisuus on aika ihmeellinenkin asia siitä perspektiivistä katsottuna... Toki alueelsiten juokkojen supistukset on nyt iohan viime vuosina tasanneet noita suhdelukuja.
Tuohan voisi käsittää myös niin että etenkin Lapissa PV:n rooli heikkenee, eli varuskuntia suljetaan.