Puolustusvoimien hankinnat: huhut, ilmoitukset, kilpailutukset, tilaukset, toimitukset

Mitäs tuo summa sisältää. Tutkat, ohjukset, laukaisulaitteet kpl määrät...

Edit. 1 ohjus maksaa miljoona dollaria.
 
Viimeksi muokattu:
Suomi vaati Israelilta takuut että it-ohjusjärjestelmän toimitukset pyörivät myös kriisitilanteessa.

Tuo ei oikeastaan ole uutinen. Jos ei olisi vaadittu toimitusvarmuutta kaikissa olosuhteissa olisi uutinen ja neuvotteluvastuussa olleille työsuhteen purkuperuste.
Israel sattuneesta syystä varmaan yksi parhaimmista it-järjestelmien osaajista, ellei paras.
 
Suomi vaati Israelilta takuut että it-ohjusjärjestelmän toimitukset pyörivät myös kriisitilanteessa.

Tuosta linkin takaa:
"David’s Sling - eli Daavidin linko -järjestelmän verollinen hinta on pääsopimuksen ja heti tapahtuvan ensimmäisen option lunastuksen jälkeen yhteensä 392 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi on varannut noin 264 miljoonan euron option lisäostolle, jonka toteuttamisesta päätetään myöhemmin.
Jos kaikki optiot toteutetaan, tulee David’s Slingin verolliseksi hinnaksi yhteensä noin 656 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Puolustusvoimat joutuu hankkimaan myöhemmin ”suorituskyvyn rakentamisen edellyttämää yksikkövarustusmateriaalia”.
Lisämateriaaliin kuuluu muun muassa ajoneuvoja, radioita, liityntälaitteita, kaapeleita ja pimeänäkölaitteita. Niiden arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Niistä tehdään erillinen päätös myöhemmin."

Kyllä se lopulta kipuaa hinta tuonne 700M€ tietämille kaikkine veroineen, optioineen ja tilpehööreineen eli ei se ennakkoon povailtu "merkittävin hankinta strategisten hankkeiden jälkeen" ihan pieleen mennyt. Kyllä tuolla hinnalla pitäisi tulla 3-4 patteria linkoja.
 

Lisää silmiä taivaalle – Parrot-lennokkien koulutus varusmiehille alkaa loppuvuodesta​


Ranskalaisen Parrotin Yhdysvalloissa valmistamista drooneista on myynnissä samalla nimellä versioita avoimilla markkinoilla.
Everstiluutnantti Riku Rantakarin mukaan Puolustusvoimille tulevat laitteet eivät ole kuitenkaan samoja kuin markettien hyllyillä.


Puolustusvoimien lennokkivalikoima monipuolistuu lähiaikoina, kun Parrot ANAFI USA -lennokit tulevat käyttöön.
Noin puoli kiloa painavia drooneja koulutetaan parhaillaan henkilöstölle, ja varusmiehille koulutuksen on määrä alkaa loppuvuodesta.
Ranskalaisen Parrotin Yhdysvalloissa valmistamista drooneista on myynnissä samalla nimellä versioita avoimilla markkinoilla.
Everstiluutnantti Riku Rantakarin mukaan Puolustusvoimille tulevat laitteet eivät ole kuitenkaan samoja kuin markettien hyllyillä.

– Nämä ovat kovennettuja laitteita, joissa on salattu tiedonsiirto, joka estää lentolaitteen kaappaamisen.
Runkoratkaisu näissä on periaatteessa sama ja sitä kautta varaosien saatavuus on hyvä, Maavoimien esikunnassa osastoesiupseerina työskentelevä Rantakari toteaa.

Rantakarin mukaan drooneja tulee Maavoimissa, Ilma- ja Merivoimissa sekä Rajavartiolaitoksessa käyttöön useaan joukko-osastoon ja eri aselajeille.

– Voimme käyttää näitä tietojen hankkimiseen säästä tai vuorokauden ajasta riippumatta. Kohde tai maali voidaan paikantaa tykistön perusteiksi itse paljastumatta.
Laadukas lämpökamera taas mahdollistaa operoinnin pimeälläkin, eikä tämä ole samalla tavalla keliriippuvainen kuin siviiliverrokit.
Kohdennamme näitä laajalle joukolle. Jalkaväestä tulenjohtomies voi olla se vastaava, joka esimerkiksi käyttää näitä maalin paikannukseen.

Oma haasteensa lennokkien hankkimisessa on alan kiivasta vauhtia etenevä kehitys.
Rantakari ei halua sanoja tarkkoja lukuja, mutta mainitsee lennokkien aiemman tavoitetason olleen noin 1 000–2 000 laitetta.

– Järjestelmän elinkaari ei ole kovin pitkä, kun tekniikka kehittyy. Joitain vuosia tällä mennään nyt eteenpäin.
Rakennamme osaamista portaittain eteenpäin. Jos me nyt ostaisimme kerralla 2 000 lennokkia, ne olisivat jo vanhentuneita, kun olisimme saaneet ne kaikille koulutettua, Rantakari toteaa.

Koulutuslentolaitteiden hankinnan kokonaisarvo on 2,6 miljoonaa euroa.
Syklisyydessä Rantakari vertaa drooneja älypuhelimiin. Harvalla on taskussaan yli kolmea vuotta vanhempaa puhelinta.

– Osa kolahtaa puuhun tai muualle ja hajoaa. Akkujen elinkaari on toinen asia. Sellaisessa peruskelissä akunkesto on noin puoli tuntia uudella akulla, mutta akkukemiasta johtuen akkujen varauskapasiteetti laskee muutamassa vuodessa merkittävästi, eikä vanhempi akku mahdollista vastaavaa käyttöä.

Ukrainan sodasta somessa leviävien videoiden myöntä droonien käyttökelpoisuus taisteluissa on iskostunut myös monen suomalaisen mieliin.
Rantakari tunnistaa ilmiön, vaikka mikään varsinaisesti uusi asia ei kyseessä hänen mukaansa olekaan.

– Trendi on ollut olemassa jo vuosikymmeniä ja tuotekehitystä sotilaskäyttöön on seurattu pitkään.
Ukrainan myötä asiat ovat tulleet suuren yleisön tietoisuuteen. Siellä käytetään helposti saatavia välineitä ja sovelletaan tilanteen mukaan.

Vaikka sotilaallisten lennokkienkaan elinkaari ei ole pitkä, ovat ne Rantakarin mukaan kuitenkin aivan eri tasolla kuin siviililaitteet.

– Siviilidroonit sopivat tilapäisvälineiksi, jos muuta ei ole saatavilla. Kaupallisen koneen eliniän on laskettu olevan Ukrainassa 3–5 lentoa.
Sotilaallista ratkaisua ei voi rakentaa tuon kaltaisen kertakäyttöisyyden varaan.

Rantakari nostaa Ukrainaissa käytetyistä drooneista myös viestinnällisen näkökulman. Huippulaadukkaat videot hämmentävät somessa ja se on myös niiden yksi osatarkoitus.

– Pääsääntöisesti sotilaat käyttävät lennokkeja maalin etsimiseen ja paikantamiseen, mutta samalla syntyy materiaalia, jota voidaan hyödyntää informaatioympäristössä vaikuttamiseen.

Rantakarin mukaan drooneilla on paljon käyttötarkoituksia ja todennäköisesti tulevaisuudessa paletti monipuolistuu entisestään kehityksen edetessä.

– Halutaanko lennokkiin laittaa sensori, ase tai vaikka johtamisjärjestelmälinkki? Tekoälyä ja droonien parveilua ei ole vielä hyödynnetty käytännössä, vaikka demonstraatioita näistä on jo tehty.
 

Lisää silmiä taivaalle – Parrot-lennokkien koulutus varusmiehille alkaa loppuvuodesta​


Ranskalaisen Parrotin Yhdysvalloissa valmistamista drooneista on myynnissä samalla nimellä versioita avoimilla markkinoilla.
Everstiluutnantti Riku Rantakarin mukaan Puolustusvoimille tulevat laitteet eivät ole kuitenkaan samoja kuin markettien hyllyillä.


Puolustusvoimien lennokkivalikoima monipuolistuu lähiaikoina, kun Parrot ANAFI USA -lennokit tulevat käyttöön.
Noin puoli kiloa painavia drooneja koulutetaan parhaillaan henkilöstölle, ja varusmiehille koulutuksen on määrä alkaa loppuvuodesta.
Ranskalaisen Parrotin Yhdysvalloissa valmistamista drooneista on myynnissä samalla nimellä versioita avoimilla markkinoilla.
Everstiluutnantti Riku Rantakarin mukaan Puolustusvoimille tulevat laitteet eivät ole kuitenkaan samoja kuin markettien hyllyillä.

– Nämä ovat kovennettuja laitteita, joissa on salattu tiedonsiirto, joka estää lentolaitteen kaappaamisen.
Runkoratkaisu näissä on periaatteessa sama ja sitä kautta varaosien saatavuus on hyvä, Maavoimien esikunnassa osastoesiupseerina työskentelevä Rantakari toteaa.

Rantakarin mukaan drooneja tulee Maavoimissa, Ilma- ja Merivoimissa sekä Rajavartiolaitoksessa käyttöön useaan joukko-osastoon ja eri aselajeille.

– Voimme käyttää näitä tietojen hankkimiseen säästä tai vuorokauden ajasta riippumatta. Kohde tai maali voidaan paikantaa tykistön perusteiksi itse paljastumatta.
Laadukas lämpökamera taas mahdollistaa operoinnin pimeälläkin, eikä tämä ole samalla tavalla keliriippuvainen kuin siviiliverrokit.
Kohdennamme näitä laajalle joukolle. Jalkaväestä tulenjohtomies voi olla se vastaava, joka esimerkiksi käyttää näitä maalin paikannukseen.

Oma haasteensa lennokkien hankkimisessa on alan kiivasta vauhtia etenevä kehitys.
Rantakari ei halua sanoja tarkkoja lukuja, mutta mainitsee lennokkien aiemman tavoitetason olleen noin 1 000–2 000 laitetta.

– Järjestelmän elinkaari ei ole kovin pitkä, kun tekniikka kehittyy. Joitain vuosia tällä mennään nyt eteenpäin.
Rakennamme osaamista portaittain eteenpäin. Jos me nyt ostaisimme kerralla 2 000 lennokkia, ne olisivat jo vanhentuneita, kun olisimme saaneet ne kaikille koulutettua, Rantakari toteaa.

Koulutuslentolaitteiden hankinnan kokonaisarvo on 2,6 miljoonaa euroa.
Syklisyydessä Rantakari vertaa drooneja älypuhelimiin. Harvalla on taskussaan yli kolmea vuotta vanhempaa puhelinta.

– Osa kolahtaa puuhun tai muualle ja hajoaa. Akkujen elinkaari on toinen asia. Sellaisessa peruskelissä akunkesto on noin puoli tuntia uudella akulla, mutta akkukemiasta johtuen akkujen varauskapasiteetti laskee muutamassa vuodessa merkittävästi, eikä vanhempi akku mahdollista vastaavaa käyttöä.

Ukrainan sodasta somessa leviävien videoiden myöntä droonien käyttökelpoisuus taisteluissa on iskostunut myös monen suomalaisen mieliin.
Rantakari tunnistaa ilmiön, vaikka mikään varsinaisesti uusi asia ei kyseessä hänen mukaansa olekaan.

– Trendi on ollut olemassa jo vuosikymmeniä ja tuotekehitystä sotilaskäyttöön on seurattu pitkään.
Ukrainan myötä asiat ovat tulleet suuren yleisön tietoisuuteen. Siellä käytetään helposti saatavia välineitä ja sovelletaan tilanteen mukaan.

Vaikka sotilaallisten lennokkienkaan elinkaari ei ole pitkä, ovat ne Rantakarin mukaan kuitenkin aivan eri tasolla kuin siviililaitteet.

– Siviilidroonit sopivat tilapäisvälineiksi, jos muuta ei ole saatavilla. Kaupallisen koneen eliniän on laskettu olevan Ukrainassa 3–5 lentoa.
Sotilaallista ratkaisua ei voi rakentaa tuon kaltaisen kertakäyttöisyyden varaan.

Rantakari nostaa Ukrainaissa käytetyistä drooneista myös viestinnällisen näkökulman. Huippulaadukkaat videot hämmentävät somessa ja se on myös niiden yksi osatarkoitus.

– Pääsääntöisesti sotilaat käyttävät lennokkeja maalin etsimiseen ja paikantamiseen, mutta samalla syntyy materiaalia, jota voidaan hyödyntää informaatioympäristössä vaikuttamiseen.

Rantakarin mukaan drooneilla on paljon käyttötarkoituksia ja todennäköisesti tulevaisuudessa paletti monipuolistuu entisestään kehityksen edetessä.

– Halutaanko lennokkiin laittaa sensori, ase tai vaikka johtamisjärjestelmälinkki? Tekoälyä ja droonien parveilua ei ole vielä hyödynnetty käytännössä, vaikka demonstraatioita näistä on jo tehty.
Eikai tuollaiset nyt samalla päivällä vanhene kun uusi malli puskee linjalta ulos? Toki aikaa myöden varaosien saaminen saattaa heikentyä ja tekniikka toki kehittyy mutta kyllähän noilla niin kauan toimimaan pystyy kun vehje lentää ja kuvaa siirtyy.
 
Puolustusministeriön tiedotteesta oleellisin

Hankintaan sisältyy lisähankintavaraus, jonka lunastamalla on mahdollisuus hankkia enintään 70 ajoneuvoa lisää

Hankinnan arvonlisäverollinen kokonaisarvo lisähankintavaraus mukaan lukien on lähes 208 miljoonaa euroa.

Maavoimille hankitaan 91 kpl panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja varusteineen. Hankintaan kuuluu ajoneuvojen lisäksi muun muassa varaosia ja työkaluja sekä käyttö- ja huoltokoulutusta.

Ajoneuvojen toimitukset alkavat vuoden 2023 aikana.

1,3 meur / kpl sisältäen varaosaa ym. sekä tilaus "varusteineen" mitä se ikinä nyt pitääkään sisällään. Onko varusteet luokkaa lumiketjut ja lapio kylkeen vai jotain hieman tuntuvampaa? Toki noissa on varmasti optioita kameroiden ja elektroniikan suhteen, niin voipi olla näitäkin joukossa.
 
Puolustusministeriön tiedotteesta oleellisin

1,3 meur / kpl sisältäen varaosaa ym. sekä tilaus "varusteineen" mitä se ikinä nyt pitääkään sisällään. Onko varusteet luokkaa lumiketjut ja lapio kylkeen vai jotain hieman tuntuvampaa? Toki noissa on varmasti optioita kameroiden ja elektroniikan suhteen, niin voipi olla näitäkin joukossa.
Ylellä lyhyt video aiheesta:

Varustus suunnilleen sama kuin esisarjassa, jossa oli tuo kuvan mukainen varustus.
 
Back
Top