Puolustusvoimien hankinnat: huhut, ilmoitukset, kilpailutukset, tilaukset, toimitukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
The BLT can lay two types of bridge, i.e. a 20m scissors bridge with an MLC 60 load classification and a 22m scissors bridge, with an MLC 70 load classification.
Kummasti nuo BLG:n sillat pettivät Leojen alla ja mm. Ruotsissa yksi kaatui katolleen sillan petettyä. Toki näitä siltoja voisi käyttää kevyempien joukkueen liikkeen edistämiseen edelleen missä esim Leot eivät liiku.
 
Niin, ja kun siltojen pitäs vielä kestää Abrams vaunujen paino.
Kummasti nuo BLG:n sillat pettivät Leojen alla ja mm. Ruotsissa yksi kaatui katolleen sillan petettyä. Toki näitä siltoja voisi käyttää kevyempien joukkueen liikkeen edistämiseen edelleen missä esim Leot eivät liiku.
 
Niin, ja kun siltojen pitäs vielä kestää Abrams vaunujen paino.
Tämä on kyllä hyvä pointti. Nyt pitää miettiä myös kavereiden tarpeita, että apua voidaan vastaanottaa.

Vaikea sanoa, että onko järkeä rynnäkkövaunuille pitää omaa kalustoa. Itse näkisin, että vähemmän eri alustoja on plussaa. Siirrettiinhän marksmannitkin pois lopulta idän alustala.

Näistä rasitusmurtumista en osaa sanoa mutta traktoreita on kovassa käytössä +30w. Toki näissä on paljon vähemmän painoa ja tekniikkaa.
 
Sikäli kun minä olen ymmärtänyt, noissa B-52:ssa on uusittu lähinnä avioniikkaa, elektroniikkaa, moottoreita jne. Runko ja siivet ovat edelleen alkuperäiset.
Tapa joilla B-52:lla lennetään ei ole erityisen rasittava, eli niillä ei liikehditä eikä lennetä kovin matalalla sään seassa. Muutenkin kuvittelen, että niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin matkustajakoneilla. Paineistussyklit luultavasti on noissa se kiinnostavin asia.
Toki kriittisiä rakenteita seurataan tarkasti, ja vuosikymmenten käytön jälkeen on varmasti hyvin selvää esim. se, mihin rakenteisiin tulee hiusmurtumia yms.

C-130 on toinen hyvä esimerkki koneesta joka vain porskuttaa menemään päivitettynä ja uusina versioina.
Ainakin Forbesiin haastateltu US ilmavoimien eversti oli sitä mieltä, että siellä ei ole enää muuta alkuperäistä kuin ihan syvimmällä olevat koneen osat (joiden oletan olevan ei-kantavia). Kaikki muu on vaihdettu.

https://www.forbes.com/sites/davida...uilding-its-b-52-bombers-from-the-rivets-out/
Miten asiasta paremmin tietävät näette mahdollisuuden, että osa A4 -rungoista muunnettaisiin erikoiskalustoksi? Evakkeja, IT-vaunuja, lisää siltoja? Toki jos runko haurastumassa käsiin, niin minkäs teet?
Meidän 2A4-lautassa on yksilöitä eri valmistuseristä, ja hajontaa on sen suhteen miten hyvässä hapessa ne on. Rahallahan saa kaikkea, eikä se erikoisvaunuksi muuttaminen huono idea ole. Ensin kuitenkin pitäisi päättää siitä että mitä sille 2A4-lautalle tehdään kokonaisuutena. Jos se peruskorjataan, niin silloin ehkä yksittäisiä vaunuja voisi muuttaa erikoisvaunuiksi muttei varmaan mitään mittavaa määrää. SA-käyttöä vartenhan ne on säästetty kun 2A6 tuli, eli se olisi jostain pois. Jos 2A4-lauttaa ei lähdetä peruskorjaamaan, niin sitten kannattaa ainakin harkita että tekisi parempikuntoisista erikoisvaunuja (vaikka se peruskorjauksen vaatisikin), että saa niistä vielä tiristettyä viimeiset kilometrit irti. Ei meillä liikkeenedistämiskalustoa kuitenkaan liikaa ole, ja Ukrainan oppien perusteella varsinkin raivausvaunuille on kovassa tilanteessa myös kova tarve. PV:ssä todennäköisesti tuota mietitään samalla kun ihmetellään mitä ensi vuosikymmenellä tehdään koko muulle vaunulautalle.

Näistä rasitusmurtumista en osaa sanoa mutta traktoreita on kovassa käytössä +30w. Toki näissä on paljon vähemmän painoa ja tekniikkaa.
Tuskin ihan alkuperäisessä kuosissa kuitenkaan. Eikä ne ole muutenkaan verrattavissa. Taistelupanssarivaunussa on kuitenkin painoa se 55t tai enemmän ja ne on taistelukoulutuksessa kovalla ja jatkuvalla käytöllä, vaikka koulutuskäytössä olevia vaunuyksilöitä kierrätetäänkin. Pelkkä ajamisesta tuleva tärinä aiheuttaa jo pidemmässä juoksussa komponenttivaurioita, sen takia puolet kevyemmissä rynnäkköpanssarivaunuissa monet maat vähintään tutkii kumiteloihin siirtymistä.
 
Ainakin Forbesiin haastateltu US ilmavoimien eversti oli sitä mieltä, että siellä ei ole enää muuta alkuperäistä kuin ihan syvimmällä olevat koneen osat (joiden oletan olevan ei-kantavia). Kaikki muu on vaihdettu.

https://www.forbes.com/sites/davida...uilding-its-b-52-bombers-from-the-rivets-out/

Meidän 2A4-lautassa on yksilöitä eri valmistuseristä, ja hajontaa on sen suhteen miten hyvässä hapessa ne on. Rahallahan saa kaikkea, eikä se erikoisvaunuksi muuttaminen huono idea ole. Ensin kuitenkin pitäisi päättää siitä että mitä sille 2A4-lautalle tehdään kokonaisuutena. Jos se peruskorjataan, niin silloin ehkä yksittäisiä vaunuja voisi muuttaa erikoisvaunuiksi muttei varmaan mitään mittavaa määrää. SA-käyttöä vartenhan ne on säästetty kun 2A6 tuli, eli se olisi jostain pois. Jos 2A4-lauttaa ei lähdetä peruskorjaamaan, niin sitten kannattaa ainakin harkita että tekisi parempikuntoisista erikoisvaunuja (vaikka se peruskorjauksen vaatisikin), että saa niistä vielä tiristettyä viimeiset kilometrit irti. Ei meillä liikkeenedistämiskalustoa kuitenkaan liikaa ole, ja Ukrainan oppien perusteella varsinkin raivausvaunuille on kovassa tilanteessa myös kova tarve. PV:ssä todennäköisesti tuota mietitään samalla kun ihmetellään mitä ensi vuosikymmenellä tehdään koko muulle vaunulautalle.


Tuskin ihan alkuperäisessä kuosissa kuitenkaan. Eikä ne ole muutenkaan verrattavissa. Taistelupanssarivaunussa on kuitenkin painoa se 55t tai enemmän ja ne on taistelukoulutuksessa kovalla ja jatkuvalla käytöllä, vaikka koulutuskäytössä olevia vaunuyksilöitä kierrätetäänkin. Pelkkä ajamisesta tuleva tärinä aiheuttaa jo pidemmässä juoksussa komponenttivaurioita, sen takia puolet kevyemmissä rynnäkköpanssarivaunuissa monet maat vähintään tutkii kumiteloihin siirtymistä.
Jos tuohon vielä lisää sen, että mikään ei ole niin rankkaa vaunulle maastona, kuin esim Parolannummen maastot ja urat joilla on ajettu jo vuosikymmeniä ja ihan kaikki kivet jne on saatua kaivettua esiin.
 
Jos tuohon vielä lisää sen, että mikään ei ole niin rankkaa vaunulle maastona, kuin esim Parolannummen maastot ja urat joilla on ajettu jo vuosikymmeniä ja ihan kaikki kivet jne on saatua kaivettua esiin.
Näinhän se on. Ja kun ajoluvat on kourassa niin sen jälkeen varusmiehet kaahaa noilla keskenään, ja aina ei ihan kaikkia kiviä ja teräviä osata vielä varoa.
 
Kummasti nuo BLG:n sillat pettivät Leojen alla ja mm. Ruotsissa yksi kaatui katolleen sillan petettyä. Toki näitä siltoja voisi käyttää kevyempien joukkueen liikkeen edistämiseen edelleen missä esim Leot eivät liiku.
Eri valmistajien tuotteita. Neuvosto kalustossa nyt voi olla tuftaa mukana.
 
PV tilannut 8kpl Lännen 8800M traktorikaivureita


Ko kone on tällainen

 
Viimeksi muokattu:
Olemassa ja aikaisemmin toteutetulla hankintamäärillä M60 pysyy jakotavarana.
Suojaliivien osalta pitää aina muistaa paneelien vanhenemisikä on 10 v jolloin materiaalia ei voi säilyttää varastoissa vuosikymmeniä.
Vielä ei ole tullut vastaan paneelia missä ei ole vanhenemisaikaa.
Nuo vanhenemisajat ovat ensisijaisesti juridisista syistä olemassa, käytännössä siis valmistajien selkänojana sille, että eivät joudu maksamaan korvauksia, jos vanhat suojaliivit eivät enää kestä.

Suurin syy pehmeiden suojien menemiseen huonoksi on käytössä tapahtuva kulutus.

Ainakin varastoituja komposiittikypäriä PV testasi, ja testien tulokset ovat olleet, että ehjät kypärät vain lujittuvat ikääntymisen myötä, kun liima-aineen liuottimet haihtuvat hiljalleen pois. Toki jos kypärän suojaava maalipinta on haljennut, eikä sitä korjata riittävän ajoissa, pääsee kosteus delaminoimaan kypärän kevlararkkeja toisistaan, ja kypärän suojauskyky romahtaa. Tämän takiahan se suojapäällisten käyttö on tarpeen iskuilta suojaamiseen, eikä kypäriä saisi heitellä siitäkään huolimatta.
 
Joo jos käsky tulisi ni kyllä itse ottaisin mielummin jonkun vanhenteneen levyn itselleni kuin että ei olisi ollenkaan. Ei olisi kovin vaikea valinta toi. Ja kypäräkin saa olla vanhentunut jos muuta ei ole tarjolla.
 
Havaintona vain Neuvostoliitosta ostettuja T-72M1 vaunuja ei voinut laadullisesti verrata esim Puolalaisiin tai Tsekkeihin. Neuvosto vaunut olivat laadullisesti niin paljon parempia.

Ei varsinaisesti yllättävää. Neuvostoliitolla oli pidemmät perinteet sekä panssarituotannosta että -sodankäynnistä. Itäblokin asevoimat oli kuin ANA ja Irakin armeija - miehittäjän pystyttämiä ja jälkeensäjättämiä. Ei varmaan tuore käyttäjätaho osannut vaatia valmistajalta samaa kuin kokeneempi, ja toisaalta lisenssin toimittajakaan ei ehkä halunnut opettaa ihan kaikkia panssarivalmistuksen saloja liittolaisilleen.

Kaikella on hintansa, toisella kädellä annetaan rahaa hankintoihin ja toisella kurjistetaan toiminta määrärahoja.


Voitaisiinko vaikka lopettaa Sergeiden koulutus ja varastointi, ja käyttää virat ja varastotila jonkin tehokkaamman systeemin operointiin?
 
Kustannustehokkaampi systeemi ennemminkin.
Nämä on jo hankittu ja koulutettu sekä määrät ovat riittäviä.
No se. Eihän se täydellinen asejärjestelmä ole missään nimessä, mutta tasoa riittävän hyvä. Niitä parempia järjestelmiä ei oikeasti ole missään eikä kellään hyllyssä nopeaan toimitukseen.

Markkinatilanne on jokseenkin haastava, koska useimmat maat on käytännössä luopuneet ammusilmatorjunnasta menneen maailman aselajina. Nyt kun taistelukentälle on tuotu uusi uhka, on yllättäen se aikoja sitten vanhentunut tekniikka yksi tehokkaimmista vastakeinoista.

Jos ja kun drooniuhkaan saadaan meillekin koulutukseen ja varastoon vastadrooneja, laseraseita, jammereita jne jne. Ei se tarkoita että toimiva järjestelmä kannattaisi stenata.

Yleensä kysymys on "vain" rahasta. Toisinaan mikään määrä rahaa ei auta. Ne on niitä hetkiä, kun valkoinen mies oppii että kultaa ei voi syödä.
 
Sergeihän on juurikin noussut elinkaarensa suurimpaan kukoistukseen. Mikä olisi se tehokkaampi systeemi?

Jokin joka osuu tarkemmin, vaikuttaa pidemmälle ja vaatii mahdollisimman vähän resursseja varastointiin, ylläpitoon, koulutukseen ja operointiin.

Sergein kenties läheisin verrokki on olkapääohjuslaukaisin. Osumatodennäköisyys on korkea yhdellä laukauksella, Sergei vaatii pitkiä sarjoja toinen toisensa perään. Ulottuvuus on olkapääohjuksella moninkertainen Sergeihin nähden. Jopa yksi mies voi operoida olkapääohjuslaukaisinta ja kaksi jo tehokkaasti, Sergei vaatii useamman ukon ja mielellään lähemmäs ryhmän (ja nämä kertautuu sitten huollossa ym.). Varastointikustannukset ovat inhimillisemmät, ohjuslaukaisin on paljon pienempi kuin tykki ja ohjukset vievät vähemmän tilaa kuin jumalaton määrä Sergein patruunalaukauksia. Ja olkapääohjuksetkin on suunniteltu jokseenkin huoltovapaiksi ja kenttäolosuhteita kestäviksi, joten ihan samanlaista ammattisotilaiden hellää huolenpitoa ne eivät vaatine kuin raskaammat ilmatorjuntajärjestelmät.

Mutta ei raskaampiakaan järjestelmiä voi väheksyä. Israel nojaa terroristien lentävien aseiden torjunnan ohjuksiin, ei tykkeihin. Ehkä he ovat laskeneet, että se on fiksu ratkaisu? Heillä on hyvä valmius rauhan aikanakin, meidän Sergeit taas eivät ole kehä III:n varrella, vaan ne on varikoilla, vaikka ryssä voi laukaista Shahedit Kiovan sijaan Helsinkiin vielä tänään.
 
Back
Top