Puolustusvoimien ja maavoimien kehitysnäkymät

Benelli kirjoitti:
On tuosta ihan julkisiakin viitteitä kuten
Nykyinen sotilaseläkejärjestelmä on tärkeä osa Suomen puolustusratkaisua. Valiokunta toteaa, että sodan ajan kokoonpanon tehtävien osaamis- ja kokemusvaatimukset edellyttävät 230 000 hengen sodan ajan vahvuudessa - jatkossa SA-vahvuus on puolustusselonteon linjausten mukaan 280 000 henkeä — 11 000 ammattisotilaaksi koulutettua henkilöä. Puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanossa on noin 8 000 sotilastehtävää.

Liikekannallepanotilanteessa tarvitaan siis vähintään 3 000 reserviin siirtynyttä ammattisotilasta, joilla on riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky näihin tehtäviin. Jokainen vuosi, jolla alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin nykyisestä, vähentää ammattisotilasreserviä 300 hengellä vuodessa. Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimat pyrkii paikkaamaan ammattisotilasvajetta muun muassa tarkistamalla sodan ajan joukkojen tehtävien sijoitusvaatimuksia sekä sijoittamalla aiempaa laajemmin reserviläisiä sodan ajan johtotehtäviin. Valiokunta huomauttaa, että reserviläisten osaamistaso on kuitenkin erilainen kuin ammattisotilaiden.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_3+2017.aspx
Venäläisten tiedustelustakin löytynee sen verran lyhyttä matikkaa osaavia että pystyvät ynnäämään ettei noista perustamisorganisaatio + rajajoukot + varusmieskokoonpanot muodostu vielä +50K.
Edit: Raja + rajan reservi joku 13K+ PV:n muu kuin siviilihenkilökunta 8K + varusveijareita ehkä joku 17 K (kaikki eivät palvele 347) = noin 38K eli perustamisorganisaation pitäisi olla joku 12K että päästään 50K vahvuuteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olihan samoihin aikoihin erilaisia valmiusjärjestelyjä yms. kehitteillä, mutta ne eivät liittyneet tuohon sa-vahvuuden kasvattamiseen. Liittyikö perustamisorganisaatio täsmälleen olemassa olleessa muodossaan paikallisjoukkoihin, vai rakennettiinko sinne uusi jne. Minusta hankkeen saama rahoitus, nolla euroa, kertoo kuitenkin kaiken olennaisen.

PV:n kehittymisen yksityiskohtia ei yleensäkään voi pilkuntarkasti arvioida, kun tilanne muuttuu jopa viikoittain. Ja joukkotuotanto sylkee porukkaa vähintään puolivuosittain, jolloin joku vanha kokoonpano aina korvautuu uudenlaisella jne.
 
Kippari kirjoitti:
Minusta hankkeen saama rahoitus, nolla euroa, kertoo kuitenkin kaiken olennaisen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuon jälkeen on Ukrainaankin vielä riittänyt kaikenlaista eli vanhan kaluston hävitystä ei viety ihan niin pitkälle kuin mitä pahimmat pessimistit pelkäsivät.
 
Benelli kirjoitti:
Tuon jälkeen on Ukrainaankin vielä riittänyt kaikenlaista eli vanhan kaluston hävitystä ei viety ihan niin pitkälle kuin mitä pahimmat pessimistit pelkäsivät.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vielä kun tiedettäisiin mitä on viety :D

Mut joo. Kaikenlaista sopivaa tavaraa oli vielä jemmassa. Olisipa ollut ne poistettujen ps-prikaatien kamat ja itäväljyinen tykistö vielä varastossa samaan tapaan kuin muualta Euroopasta löytyy ykkösleopardeja sun muita reliikkejä. Kaikki olisi kelvannut. Jotain olikin jemmassa, mutta kato oli ehtinyt käydä.
 

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja: Kriisitilanteessa Suomi voisi tarvita jopa satoja tuhansia drooneja vuodessa​

Suomalaiset alan toimijat ja asiantuntijat julkaisivat droonistrategian, jossa Suomesta hahmotellaan droonien kehittämisen suurvaltaa.

yle.fi

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja: Kriisitilanteessa Suomi voisi tarvita jopa satoja tuhansia drooneja vuodessa

Suomalaiset alan toimijat ja asiantuntijat julkaisivat droonistrategian, jossa Suomesta hahmotellaan droonien kehittämisen suurvaltaa.
yle.fi yle.fi

Kriisitilanteessa Suomi voisi tarvita jopa satoja tuhansia drooneja vuodessa, arvioi puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola.

– Ukrainassa puhutaan miljoonasta droonista vuodessa. Suomeen skaalattuna puhutaan kymmenistä-, ellei jopa sadoista tuhansista drooneista vuodessa, joita tarvittaisiin kriisitilanteessa, Kosola arvioi.

Kriisiajan tarpeen varmistaminen tarkoittaisi Kosolan mukaan sitä, että myös rauhan aikana suomalaisen droonituotannon olisi kyettävä tuottamaan merkittäviä määriä kalustoa vuodessa.
 
leiskaseiska kirjoitti:
Onko maakuntajoukkoihin pääsyä lääkintämiehen koulutuksella?
Klikkaa laajentaaksesi...
Lääkintämiehen koulutuksella olevia halutaan maakkeihin. Mutta jos lääkintämies on alle 30 v ja sijoitettuna operatiivisiin joukkoihin, niin häntä ei välttämättä päästetä edellisestä sijoituksesta pois.
 
HS-haastattelu | Puolustusvoimain komentaja: ”Emme halua taistella niin kuin ukrainalaiset"

Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola sanoo, että Suomen puolustuksen organisaatioita on syytä tarkastella uudelleen. Puolustusvoimat harkitseekin sodan ajan kokoonpanon kasvattamista Venäjän uhan ja Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi. Jaakkola kiistää, että olisi tuonut itse aktiivisesti esille henkilömiinat kieltävästä Ottawan miinasopimuksesta irtautumista.

Puolustusvoimat harkitsee muutoksia sodan ajan joukkojensa määrään ja kokoonpanoon. Syynä ovat Venäjän kasvanut uhka ja Suomen Nato-jäsenyyden tuomat lisävaatimukset.

”Vanhat käytössä olevat organisaatiot on optimoitu puhtaasti kansalliseen puolustukseen”, sanoo Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola HS:n haastattelussa.

Tuoreessa valtioneuvoston puolustusselonteossa linjataan, että puolustushallinnon pitää selvittää, vaatiiko liittolaismaiden joukkojen toiminta Suomessa muutoksia Puolustusvoimien kokoon. Jaakkolan mukaan esimerkiksi Pohjois-Suomessa on välttämätöntä kehittää logistiikkaa ja kykyä vastaanottaa liittolaisten joukkoja.

”Tarvitseeko sitä varten vahventaa tai lisätä sodan ajan vahvuutta vai pärjätäänkö nykyisellä, niin se on selonteossa mainittu selvitystehtävä”, hän sanoo.

Jaakkola kuvaa nykyistä taistelukenttää Ukrainassa toisenlaiseksi kuin se oli Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheissa helmikuussa 2022. Venäjän tuolloin harjoittama liikkuva, nopea ja mekanisoitu sodankäynti on nyt seisahtunut kulutussodaksi. Syynä ovat droonien yleistyminen, elektronisen sodankäynnin tehokkuus, kehittyneet sensorit ja kaukovaikuttaminen kuten tykistö ja raketinheittimet.

”Et pysty liikkumaan. Silloin olet jämähtänyt siihen”, Jaakkola tiivistää. ”Me emme halua taistella niin kuin ukrainalaiset taistelevat. Ei mikään länsimaa – ja väitän myös, ettei mikään itämaa – halua taistella sillä tavalla, johon Ukrainassa on menty olosuhteiden pakosta, koska liike on otettu pois.”

Suomen asevoimilla pitää olla kuitenkin kyky puolustautua sille edullisilla paikoilla, ettei vihollisen toiminta olisi pelkkä läpijuoksu, Jaakkola painottaa.

www.hs.fi

HS-haastattelu | Puolustusvoimain komentaja: ”Emme halua taistella niin kuin ukrainalaiset”

Paine Puolustusvoimien sodan ajan organisaation kasvattamiseksi lisääntyy, sanoo kenraali Janne Jaakkola.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Viimeksi muokattu:
Kiusankpl kirjoitti:
HS-haastattelu | Puolustusvoimain komentaja: ”Emme halua taistella niin kuin ukrainalaiset"

Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola sanoo, että Suomen puolustuksen organisaatioita on syytä tarkastella uudelleen. Puolustusvoimat harkitseekin sodan ajan kokoonpanon kasvattamista Venäjän uhan ja Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi. Jaakkola kiistää, että olisi tuonut itse aktiivisesti esille henkilömiinat kieltävästä Ottawan miinasopimuksesta irtautumista.

Puolustusvoimat harkitsee muutoksia sodan ajan joukkojensa määrään ja kokoonpanoon. Syynä ovat Venäjän kasvanut uhka ja Suomen Nato-jäsenyyden tuomat lisävaatimukset.

”Vanhat käytössä olevat organisaatiot on optimoitu puhtaasti kansalliseen puolustukseen”, sanoo Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola HS:n haastattelussa.

Tuoreessa valtioneuvoston puolustusselonteossa linjataan, että puolustushallinnon pitää selvittää, vaatiiko liittolaismaiden joukkojen toiminta Suomessa muutoksia Puolustusvoimien kokoon. Jaakkolan mukaan esimerkiksi Pohjois-Suomessa on välttämätöntä kehittää logistiikkaa ja kykyä vastaanottaa liittolaisten joukkoja.

”Tarvitseeko sitä varten vahventaa tai lisätä sodan ajan vahvuutta vai pärjätäänkö nykyisellä, niin se on selonteossa mainittu selvitystehtävä”, hän sanoo.

Jaakkola kuvaa nykyistä taistelukenttää Ukrainassa toisenlaiseksi kuin se oli Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheissa helmikuussa 2022. Venäjän tuolloin harjoittama liikkuva, nopea ja mekanisoitu sodankäynti on nyt seisahtunut kulutussodaksi. Syynä ovat droonien yleistyminen, elektronisen sodankäynnin tehokkuus, kehittyneet sensorit ja kaukovaikuttaminen kuten tykistö ja raketinheittimet.

”Et pysty liikkumaan. Silloin olet jämähtänyt siihen”, Jaakkola tiivistää. ”Me emme halua taistella niin kuin ukrainalaiset taistelevat. Ei mikään länsimaa – ja väitän myös, ettei mikään itämaa – halua taistella sillä tavalla, johon Ukrainassa on menty olosuhteiden pakosta, koska liike on otettu pois.”

Suomen asevoimilla pitää olla kuitenkin kyky puolustautua sille edullisilla paikoilla, ettei vihollisen toiminta olisi pelkkä läpijuoksu, Jaakkola painottaa.

www.hs.fi

HS-haastattelu | Puolustusvoimain komentaja: ”Emme halua taistella niin kuin ukrainalaiset”

Paine Puolustusvoimien sodan ajan organisaation kasvattamiseksi lisääntyy, sanoo kenraali Janne Jaakkola.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Nousiskohan sodanajan vahvuus alkuun 320k taistelijaan ja lopulta 350k, tämä olisi toteutettavissa 5-vuoden aikaikkunalla. Tietysti viisaammat näistä päättää. Todennäköisesti olisi sodanajan hommia, niille nuorille, joilla sijoitus päättyy jo 25 vuoden nurkilla ja plus 40 vuotiaille tukeviin tehtäviin. Tietysti tämän myötä tarvitsisi kertausharjoituksen ressulle, jolle sijoitus tuleekin
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top