Puolustusvoimien ja maavoimien kehitysnäkymät

Luuletko että jonkun maakin SA-vahvuus on ollut vain joukkue alussa kun sitoutuneita ei vielä juuri ollut?

Juuri näin, tuosta reservistä sijoittamisesta oli erityisesti alussa juttua lehdissä kun varsinkin miehistöön ei löytynyt riittävästi vapaaehtoisia. Maakki pystytään silti kutsumaan ns. etukäteen palvelukseen eikä esim. joku 10-20% vajaus vielä estä sen toimintaa vaikka paikallisen LKP kohteen suojaamisessa/tukena. Täydentyy sitten täyteen vahvuuteen LKP mukana ja tehtävätkin varmaan siinä samalla.

Alkuperäinen pointti tosin oli se että jos MAAK kokonaisvahvuus on 5000hlö kokoluokassa, niin 10-20% heitto siinä vapaaehtoisten määrässä ei muuta suuruusluokkaa suuntaan eikä toiseen kun sitä peilataan koko SA-vahvuuteen.
 
Ennen muutosta ei perustamisorghanisaatiota laskettu sodanajan vahvuuteen. Mukaan alettiin laskea myös rajajoukot ja osa varusmiehistä.

Kaikki kolme komponenttia olivat luonnollisesti olemassa jo ennen muutosta. Sodanajan vahvuuden nousu 50 tuhannella ei siis tarkoita, että olisi saatu vaikkapa 20 jalkaväkipataljoonaa ja näiden tukiorganisaatiot. Saatiin ainoastaan komeampi luku. Tästä syystä muutoksesta ei myöskään tullut mitään kustannuksia, kun kaikki oli jo olemassa.

Näinhän se olikin, kyllähän tuosta silloin keskusteltiin täälläkin, oli vaan päässyt unohtumaan.
 
Juuri näin, tuosta reservistä sijoittamisesta oli erityisesti alussa juttua lehdissä kun varsinkin miehistöön ei löytynyt riittävästi vapaaehtoisia. Maakki pystytään silti kutsumaan ns. etukäteen palvelukseen eikä esim. joku 10-20% vajaus vielä estä sen toimintaa vaikka paikallisen LKP kohteen suojaamisessa/tukena. Täydentyy sitten täyteen vahvuuteen LKP mukana ja tehtävätkin varmaan siinä samalla.

Alkuperäinen pointti tosin oli se että jos MAAK kokonaisvahvuus on 5000hlö kokoluokassa, niin 10-20% heitto siinä vapaaehtoisten määrässä ei muuta suuruusluokkaa suuntaan eikä toiseen kun sitä peilataan koko SA-vahvuuteen.
Ei kyllä noita kutsuttiin/kutsutaan komppanioiksi koska nimenomaan ovat niitä.
Jos sitoutuneita on tarpeeksi SA-vahvuuteen niin sitten on mutta loput täytetään myöhemmin sijoitetuista.

Ennen muutosta ei perustamisorghanisaatiota laskettu sodanajan vahvuuteen. Mukaan alettiin laskea myös rajajoukot ja osa varusmiehistä.

Kaikki kolme komponenttia olivat luonnollisesti olemassa jo ennen muutosta. Sodanajan vahvuuden nousu 50 tuhannella ei siis tarkoita, että olisi saatu vaikkapa 20 jalkaväkipataljoonaa ja näiden tukiorganisaatiot. Saatiin ainoastaan komeampi luku. Tästä syystä muutoksesta ei myöskään tullut mitään kustannuksia, kun kaikki oli jo olemassa.
Kyllä tuossa vahvuudessa on jotain ihan uusia yksiköitäkin.
En tiedä sitten mistä ja millaiset varusteet noille on kaivettu varikon perältä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tuossa vahvuudessa on jotain ihan uusia yksiköitäkin.
En tiedä sitten mistä ja millaiset varusteet noille on kaivettu varikon perältä.
Kokoonpanohan elää jatkuvasti, kun joukkotuotanto pyörii. Olennaista on että taistelevien osien vahvuutta ei nostettu kun kokonaisvahvuutta Sipilän hallituksen aikana kasvatettiin.
 
Kokoonpanohan elää jatkuvasti, kun joukkotuotanto pyörii. Olennaista on että taistelevien osien vahvuutta ei nostettu kun kokonaisvahvuutta Sipilän hallituksen aikana kasvatettiin.
Mitä tarkoitat tässä taistelevalla osalla?
Lasketaanko esimerkiksi Sergei-joukkue taisteleviin?
 
Joskus maakuntajoukkojen alkuhämärässä kun itse niihin kuuluin, oli kyllä ainakin yhdessä kertausharjoituksessa meidän joukkueeseen sijoitettu kaveri ihan ilman omaa aloitetta. Nykyään en tiedä miten on. Mutta luulisi että on vähän pakko sijoittaa jos ei vapaaehtoisina saada vahvuuksia täyteen.
Rekry alueita eli maakuntia yhdistellään ja vastaavasti toisissa maakunnissa on useampi maakki.
 
Jos pysytään tuossa vahvuuden nostossa, niin perustamisorganisaatio ei kuulu taistelevin osiin, rajajoukot kyllä ja varusmieskokoonpanotkin todennäköisesti.
Niin tuossa vahvuuden nostossa oli muutakin. Keskustelu tästä on vain vähän hankalaa julkisella foorumilla.
 
Jos pysytään tuossa vahvuuden nostossa, niin perustamisorganisaatio ei kuulu taistelevin osiin, rajajoukot kyllä ja varusmieskokoonpanotkin todennäköisesti.

Meille kerrottiin että varusmiehet tod.näk. osallistuvat LKP:ssa ensimmäisen lähdön reserviläisten varustamiseen, ylipäätään varuskuntien ja lähivarikkojen/varastojen suojaamiseen josta ne ihan ensimmäiset valmiusosat tod.näk. varustetaan (mm. käyttövalmiit vaunut otettaisiin suoraan koulutuksesta eikä varikkojen perältä). Kuulostaa ainakin omaan korvaa ihan loogiselta, varuskunnissa on aina palveluksessa riittävästi porukkaa joka osaa koulutuksen vaiheesta huolimatta vähintäänkin tyydyttävästi suojata kohteita ja siirrellä kalustoa esim. varikoilta perustamis paikoille.
Se on sitten tietysti ihan oma lukunsa jos joukkoja aletaan perustamaan juuri sellaiseen aikaan että varusmieskokoonpano on luokkaa loppusotaa vaille valmis yksikkö, silloinkin varuskunnasta löytyy vielä niitä perustamisessa tarvittavia apukäsiä tuoreemman saapumiserän muodossa joiden palvelus ei ole kuitenkaan edennyt vielä joukkokoulutuskauden loppupuolelle.

Voisin kuvitella että maakit, parustamisorganisaatio ja joukkokoulutuksellisesti ei vielä valmiit varusmies osastot toimivat aika samoissa tehtävissä ainakin LKP alussa.
 
Vedit ässän hihasta :D

Tuohon on helppo lääke. Julkisella foorumilla tukeudutaan julkisiin lähteisiin. Jos on ristiriidassa niiden kanssa olevaa salassa pidettävää tietoa, niin sitä ei pidä mainita edes otsaketasolla. Helppoa kuin mikä.
On tuosta ihan julkisiakin viitteitä kuten
Nykyinen sotilaseläkejärjestelmä on tärkeä osa Suomen puolustusratkaisua. Valiokunta toteaa, että sodan ajan kokoonpanon tehtävien osaamis- ja kokemusvaatimukset edellyttävät 230 000 hengen sodan ajan vahvuudessa - jatkossa SA-vahvuus on puolustusselonteon linjausten mukaan 280 000 henkeä — 11 000 ammattisotilaaksi koulutettua henkilöä. Puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanossa on noin 8 000 sotilastehtävää.

Liikekannallepanotilanteessa tarvitaan siis vähintään 3 000 reserviin siirtynyttä ammattisotilasta, joilla on riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky näihin tehtäviin. Jokainen vuosi, jolla alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin nykyisestä, vähentää ammattisotilasreserviä 300 hengellä vuodessa. Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimat pyrkii paikkaamaan ammattisotilasvajetta muun muassa tarkistamalla sodan ajan joukkojen tehtävien sijoitusvaatimuksia sekä sijoittamalla aiempaa laajemmin reserviläisiä sodan ajan johtotehtäviin. Valiokunta huomauttaa, että reserviläisten osaamistaso on kuitenkin erilainen kuin ammattisotilaiden.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_3+2017.aspx
Venäläisten tiedustelustakin löytynee sen verran lyhyttä matikkaa osaavia että pystyvät ynnäämään ettei noista perustamisorganisaatio + rajajoukot + varusmieskokoonpanot muodostu vielä +50K.
Edit: Raja + rajan reservi joku 13K+ PV:n muu kuin siviilihenkilökunta 8K + varusveijareita ehkä joku 17 K (kaikki eivät palvele 347) = noin 38K eli perustamisorganisaation pitäisi olla joku 12K että päästään 50K vahvuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
On tuosta ihan julkisiakin viitteitä kuten
Nykyinen sotilaseläkejärjestelmä on tärkeä osa Suomen puolustusratkaisua. Valiokunta toteaa, että sodan ajan kokoonpanon tehtävien osaamis- ja kokemusvaatimukset edellyttävät 230 000 hengen sodan ajan vahvuudessa - jatkossa SA-vahvuus on puolustusselonteon linjausten mukaan 280 000 henkeä — 11 000 ammattisotilaaksi koulutettua henkilöä. Puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanossa on noin 8 000 sotilastehtävää.

Liikekannallepanotilanteessa tarvitaan siis vähintään 3 000 reserviin siirtynyttä ammattisotilasta, joilla on riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky näihin tehtäviin. Jokainen vuosi, jolla alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin nykyisestä, vähentää ammattisotilasreserviä 300 hengellä vuodessa. Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimat pyrkii paikkaamaan ammattisotilasvajetta muun muassa tarkistamalla sodan ajan joukkojen tehtävien sijoitusvaatimuksia sekä sijoittamalla aiempaa laajemmin reserviläisiä sodan ajan johtotehtäviin. Valiokunta huomauttaa, että reserviläisten osaamistaso on kuitenkin erilainen kuin ammattisotilaiden.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_3+2017.aspx
Venäläisten tiedustelustakin löytynee sen verran lyhyttä matikkaa osaavia että pystyvät ynnäämään ettei noista perustamisorganisaatio + rajajoukot + varusmieskokoonpanot muodostu vielä +50K.

Edit: Raja + rajan reservi joku 13K+ PV:n muu kuin siviilihenkilökunta 8K + varusveijareita ehkä joku 17 K (kaikki eivät palvele 347) = noin 38K eli perustamisorganisaation pitäisi olla joku 12K että päästään 50K vahvuuteen.

Siis missä on sanottu ettei 8000 pv ammattisotilasta sisältyneet 230 000 SA-vahvuuteen? Mielestäni ovat aina sisältyneet, ihan luonnollisesti.
Rajan tarkka SA-vahvuus taisi olla tuohon aikaan (ilmeisesti edelleenkin) 11 600 ja sisältää ihan samaan tapaan tietysti rauhanajan palkatun henkilöstön myöskin.

edit: eli varusmiehistä ja perustamisorganisaatiosta pitäisi saada kasaan joku +38 000 käsiparia. Jos kaikki palveluksessa olevat varusmiehet lasketaan, niin perustamisorganisaation vahvuudeksi tulisi joku 17 000hlö, kuulostaa turhan paksulta vaikka tuolla olisi tarkoitus jatkaa esim. varusmiesten kouluttamista LKP jälkeen :unsure:
 
Viimeksi muokattu:
Siis missä on sanottu ettei 8000 pv ammattisotilasta sisältyneet 230 000 SA-vahvuuteen? Mielestäni ovat aina sisältyneet, ihan luonnollisesti.
Rajan tarkka SA-vahvuus taisi olla tuohon aikaan 11 600 ja sisältää ihan samaan tapaan tietysti rauhanajan palkatun henkilöstön myöskin.
Niin tuolla se perustamisorganisaation pitäisi olla joku 21K että päästään 50K vahvuuteen. Pointti on että 230K -> 280K ei ollut vain kirjanpitotemppu.
 
Niin tuolla se perustamisorganisaation pitäisi olla joku 21K että päästään 50K vahvuuteen. Pointti on että 230K -> 280K ei ollut vain kirjanpitotemppu.

Mikään PV SA-vahvuuteen liittyvä uutisointi/sille annettu julkinen selitys ei ikinä kestä lähempää tarkastelua :LOL: :ROFLMAO: 🤯
Samahan se on noissa edestakaisin seilaavissa kalustomäärien ilmoituksissa:sneaky:
 
Back
Top