Puolustusvoimien ja maavoimien kehitysnäkymät

arix

Eversti
Aina te jaksatte puhua noista ohjuksista...ovat ohimenevä villitys, eiköhän kohta palata tähän lajiin mitä varmaan saisi paljonkin kahden koneen hinnalla :sneaky:

View attachment 28133

Voisin muuten kuvitella, että maavoimien täysi liikekannallepano kiireessä ja vastustajan lähes täydellisen ilmaherruuden vallitessa olisi aika räväkkää touhua. Ei kävisi ainakaan aika pitkäksi kun niinsanotusti sattuisi ja tapahtuisi paljon muutenkin piristävän vauhdikkaassa elämäntilanteessa...
Sitä oppisi aika nopsaan kaivautumisen jalon taidon, oli maa roudassa tai ei...
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
Sitä oppisi aika nopsaan kaivautumisen jalon taidon, oli maa roudassa tai ei...
Konfliktin kokonaiskuva voisi olla hieman liioiteltuna se, että nähdään nälkää maakuopassa, panokset loppuneena ensimmäisen tuliannoksen kuluttua loppuun, kunnes käsketään antautumaan.
 
Kettuilua.

Puolustusministeri Niinistö avasi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin viimeistä kertaa ministerikaudellaan. Julkaistussa puheessaan Niinistö varoitti puolustuskyvyn kehittämisen karsimisesta.

Ministerin mukaan Suomessa ollaan yksimielisiä tarpeesta Merivoimien uudelle korvettilaivueelle ja Ilmavoimien seuraaville hävittäjille. Niinistön mukaan ei kuitenkaan tule unohtaa Maavoimia, joiden toimintakyvyn hän katsoo olevan ainoastaan tyydyttävällä tasolla.

– Lopulta juuri Maavoimilla, joihin pääosa 280 000 sotilaan sodan ajan kokonaisvahvuudesta kuuluu, torjutaan tarvittaessa laajamittainen hyökkäys ja turvataan kansakunnan itsenäisyys, Niinistö sanoi.
Arctic Lockin kerrotaan olevan kotimaan puolustusta tukeva kansainvälinen harjoitus, johon kutsutaan reilut kymmenen maata sekä EU:n ja Naton edustajat. Kutsut aiotaan lähettää tällä viikolla.
Harjoituksiin osallistuu noin 20 000 sotilasta Suomesta. Ulkomaalaisten osallistujien määrä tarkentuu myöhemmin. Arctic Lock on Puolustusvoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitus.

Niinistö ehdotti harjoituksen nimeksi alun perin Arctic Foxia, eli naalia. Puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnat toivoivat nimen vaihtamista, koska Arctic Foxin katsottiin tuovan mieleen Suomen ja natsi-Saksan yhteisen operaation vuodelta 1941. Polarfuchs-nimisessä operaatiossa natsi-Saksa hyökkäsi Lapin Sallasta Neuvostoliittoon osana laajempaa Operaatio Barbarossaa. Englanniksi operaatio on käännetty Arctic Foxiksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006022892.html

Ketuiksi meni yhdistetty operaatio hopea- ja platina- eli napakettu. Barbarossa 2.0?
 
Näitä kahta jutun asiaa mä ihmettelen:

- Eduskunnalle esitetyssä arviossa puolustusvoimat laskee, että sen investointitarve kiinteistöihin on vuoteen 2030 mennessä jopa kaksi miljardia euroa.
-> käsittämättömän iso rahamäärä!

-Rakennukset ovat yhä suurempi rahareikä muun muassa uusien hankintojen takia: Uudet alushankinnat vaativat uusia laitureita, uudet hävittäjät uusia halleja.
-> Eihän se näin pitänyt olla. Eikös Laivue2020 ja HX-hankkeissa ollut maininta, että nykyisellä infralla täytyy tulla toimeen.
Laivue 2020 hankkeessa ilmoitetaan mm. näin: Aluksen koko tullaan optimoimaan siten, että se kykenee hyödyntämään saariston infrastruktuuria (väylästö, ankkuripaikat, suoja-alueet, laiturit ja sota-satamat).


https://yle.fi/uutiset/3-10673436

Komentajan käsitys ammuttiin alas – valtio ei sittenkään riistä puolustusvoimiaan kiskurivuokrilla

Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin mukaan valtion liikelaitos, Senaatti-kiinteistöt on ylihinnoitellut puolustusvoimien vuokrat.
Valtiovarainministeriön ja Senaatin mukaan käsitys on väärä.


Puolustusvoimat joutuu pulittamaan vuokria valtiolle siinä määrin että se alkaa vaarantaa jo maanpuolustuksen toimintamenoja - näin laskee puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

– Olemme takomasa miekat taloiksi, hän kiteytti huolensa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avauspuheessaan maanantaina.

Puolustusvoimilla on erilaisia kiinteistöjä huikea määrä, 2,7 miljoonaa neliömetriä. Neliöitä on vähennetty vauhdilla ja kokonaisia varuskuntia lopetettu. Vielä vuonna 2002 sitten neliöitä oli neljä miljoonaa.

Tilojen vähentämisestä huolimatta puolustusvoimien kiinteistökulut paisuvat.
Nyt kiinteistöihin ja vuokriin menee jo kymmenesosa budjetista. Lindbergin mukaan puolustusvoimat maksaa tiloistaan ylihintaa.

– Puolustusvoimat maksaa suurempaa vuokraa, kuin niistä syntyy kustannuksia, Lindberg sanoi puheessaan.

Käytännössä siis valtio rahastaisi puolustusvoimiaan.

Senaatti: nolla-tulos selittää
Senaatti-kiinteistöissä puolustusvoimien tiloista vastaava toimialajohtaja Jari Panhelainen tyrmää komentaja Lindbergin käsityksen oitis.

– Miten tuo voisi pitää paikkansa, kun Senaatin tasolla vuokraustulos lähenee nollaa.

Vuonna 2003 puolustusvoimien kiinteistöt siirrettiin puolustusministeriöltä valtion liikelaitokselle, jolta niitä nyt vuokrataan puolustusvoimien käyttöön.

Senaatti-kiinteistöille sen saama kiinteistöpotti ei ollut pelkästään iloinen yllätys.

Keskimäärin rakennusten peruskorjauksesta oli vierähtänyt 37 vuotta, kun Panhelaisen mukaan 25 vuotta olisi tavallinen peruskorjausikä.


Hevospilttuut panssaritalleiksi

Sittemmin puolustusvoimien tiloihin on palanut Senaatilta 1,3 miljardia euroa korjaamis- ja rakentamiskuluina.

Se näkyy myös vuokrahinnoittelussa. Toisaalta myös rakennusten laatu on kohentunut ja vastaa paremmin asiakkaan eli puolustusvoimien tarpeita.

– Esimerkiksi Niinisalossa hevospilttuut on korvattu panssaritalleilla, Panhelainen konkretisoi.

– Kaikki uudet investoinnit hinnoitellaan kuluja vastaaviksi, toisin sanoen ne eivät tuota voittoa, hän toistaa painokkaasti.

Liikelaitos Senaatti on valtiovarainministeriön valvonnassa. Ministeriössä ylijohtaja Juha Sarkio ihmettelee, mihin laskelmiin Lindbergin esittämä ajatus ylisuurista vuokrista perustuu.

– Olen nähnyt kaikki laskelmat, enkä tiedä mihin tämä perustuu.

Sarkio selventää vielä:

– Jos rakennusta korjataan miljoonilla euroilla niin yllätys, yllätys: vuokra nousee.


Valtio ottaa, valtio antaa

Toisella kädellä valtion Senaatti-kiinteistöt perii vuokraa eri virastoilta ja toisella kädellä valtion budjetista annetaan niille rahat vuokriin.

– Onhan se on sisäkiertoista rahaa, Sarkio myöntää, mutta näkee siinä järkeäkin.

– Kaikilla virastoillahan on unelma, että vuokria ei olisi ollenkaan, mutta silloin mikään ei ohjaisi tilatarvetta ja tehostumista.

Sarkio johtaa työryhmää, jossa mietitään valtion kiinteistöjen vuokraperusteita. Luvassa on toistakymmentä ehdotusta, jotka tekevät hinnoittelua “läpinäkyvämmäksi ja hyväksyttävämmäksi”.

– Mutta ei se rahapulaa lopeta, Sarkio ennustaa.



Luvassa entistä suurempia rahareikiä

Puolustusvoimien vuokraongelma ei siis ratkea, ja itse asiassa ongelmat näyttävät paisuvan entisestään.
Eduskunnalle esitetyssä arviossa puolustusvoimat laskee, että sen investointitarve kiinteistöihin on vuoteen 2030 mennessä jopa kaksi miljardia euroa.


– Jos investointitarvetta on, eikä pääluokka (budjetti) kasva samassa suhteessa, niin silloinhan se menee operatiivisesta budjetista, Sarkio ynnää.

Rakennukset ovat yhä suurempi rahareikä muun muassa uusien hankintojen takia: Uudet alushankinnat vaativat uusia laitureita, uudet hävittäjät uusia halleja.

Lindberg ei esitä omaa ratkaisumalliaan esimerkiksi seuraavia hallitusneuvotteluja varten, mutta toive lopputuloksesta on selvä.

– Hyvän mallin voisi kiteyttää niin, että saadaan katkeamaan tämä jatkuva kustannusten nousu ja kiinteistöjen leikkaaminen.
 
https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9743

Asiantuntijaryhmän suositus: puolustushallinnon kiinteistönomistajuus pois Senaatti-kiinteistöiltä

Puolustusministeriön tilaama ulkopuolinen esiselvitys puolustushallinnon kiinteistöjen hallintamallista luovutettiin kansliapäällikkö Jukka Juustille perjantaina 8.3.2019.
Selvityksen mukaan puolustushallinnon kiinteistöjen hallintamallia tulisi muuttaa niin, että kiinteistönomistajuus siirretään Senaatti-kiinteistöiltä perustettavaan puolustushallinnon alaiseen liikelaitokseen.

Eduskunnan puolustusvaliokunta velvoitti puolustusministeriötä selvittämään puolustushallinnon toimitilojen omistajuuden hallinnan siirtoa uuteen laitokseen, johon yhdistettäisiin osa nykyisestä Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustushallinnon rakennuslaitos kokonaisuudessaan.
Tämän perusteella puolustusministeriö tilasi ulkopuolisilta kiinteistöalan asiantuntijoilta esiselvityksen puolustushallinnon kiinteistöjen hallintamallista.

Esiselvityksessä todetaan, että kiinteistöjen hallintamalli ei nykymuodossaan ole toimiva.
Turvallisuustilanne on muuttunut epävakaammaksi, ja puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmän tulee tukea paremmin puolustusvoimien toimintaa.
Nykyjärjestelmässä kustannukset kasvavat nopeasti ja kiinteistökulujen kasvunäkymät ovat vaikeasti ennustettavissa.

Asian valmistelua jatketaan virkamiestyönä puolustushallinnossa.
 
https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9739

Eduskunta hyväksyi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämislait

Eduskunta hyväksyi 7.3.2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakipaketin, jonka tarkoituksena on kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta ja vahvistaa sen asemaa paikallispuolustuksessa.

Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen antaminen siirtyy Puolustusvoimien tehtäväksi.
Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään organisaationa, joka antaa poikkeusolojen osaamista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.
Sen tehtävänä on myös varusmiespalvelukseen liittyvän tutustumistoiminnan järjestäminen.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksesta kehitetään nousujohteinen kokonaisuus, joka tukee Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta.
Vapaaehtoisille reserviläisille tarjotaan jatkossa aiempaa parempi mahdollisuus opetella yksittäisen sotilaan perustaitoja ja hankkia uutta osaamista, joka voi johtaa poikkeusolojen eri tehtäviin Puolustusvoimien joukoissa.
Vapaaehtoisten osaamista ja aktiivisuutta hyödynnetään aiempaa enemmän Puolustusvoimien antaman koulutuksen tukemisessa.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uudeksi tehtäväksi säädetään asepalvelusta suorittamattomille yli 16 vuotta täyttäneille suunnatun varusmiespalvelukseen liittyvän tutustumistoiminnan järjestäminen.
Täysi-ikäisille naisille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, kehitetään mahdollisuutta tutustua varusmiespalveluksessa annettavaan koulutukseen.

Esityksessä muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampuma-aselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.

Eduskunnan hyväksymät lait viedään seuraavaksi tasavallan presidentin vahvistettaviksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020
 
https://www.verkkouutiset.fi/puolustusvoimille-simulaattoreita-virtuaaliseen-koulutukseen/

Saab on allekirjoittanut sopimuksen sisäampumasimulaattoreista.

Ampuma- ja perustaistelukoulutusta varten tarkoitettujen simulaattoreiden tilaukseen sisältyy järjestelmän ylläpito.
Kaupan arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa, ja toimitukset alkavat tänä vuonna.

Hankinta on osa Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmaa, ja koulutussimulaattorit ovat palveluskäytössä koko laajuudessaan ensi vuonna.
Järjestelmän tarkoituksena on antaa suomalaisille sotilaille laadukasta koulutusta turvallisella ja ympäristöä säästävällä tavalla sisätiloissa.

– Tämä sopimus on merkittävä läpimurto uudelle GC IDT eli Ground Combat Indoor Trainer järjestelmällemme.
Suomi saa koulutukseen enemmän leveyttä ja syvyyttä tarjoavan virtuaalikoulutusjärjestelmän, joka sopii niin peruskoulutukseen kuin haasteellisempiinkin koulutusskenaarioihin, sanoo Saab Dynamicsin Training & Simulation liiketoimintayksikön johtaja Åsa Thegström.

Sopimukseen kuuluu Suomen käyttämän aseistuksen mallinnus sekä virtuaaliympäristön ja koulutuksen jälkeiset analyysitoiminnot tarjoavan ohjelmiston sisältävät tietokoneet.
Lisäksi Saab vastaa järjestelmän ylläpidosta.

1552293186503.png
 

rööperi

Luutnantti
Luodeista ja aseiden huollosta on tulossa niin kallista valtiolle, että seuraava talvisota kannattaa mieluummin digitalisoida eli organisoida vaikkapa kountter-straik turnauksen muodossa.
 

1.4.2019 Puolustusvoimissa haluja kehittää taisteluhyönteisiä

Puolustusvoimissa on Ruotuväen tietojen mukaan herännyt haluja ryhtyä kehittämään taisteluhyönteisiä Ottawan sopimuksen takia menetetyn miinakauhun korvaamiseksi.

Pienentyvien ikäluokkien vuoksi tyhjille jääviä kasarmeja voitaisiin käyttää hyönteisten kasvatukseen.

Puolustusvoimien johtava hyönteisasiantuntija Sirkka Kärpänen-Vägglus sanoo, että jos laboratoriokokeet onnistuvat, ensimmäiset taisteluhyönteislaivueet voidaan saada testikäyttöön jo loppukesästä.
Niiden kokeilemiseksi on tarkoitus järjestää Pohjois-Suomessa Räkkä 19 -harjoitus.

- Kaikki riippuu kevään kosteusoloista laboratoriomme lammikoissa, joihin taistelukäyttöön valikoitujen hyttyslajien munia on laskettu viime syksynä.
Oma vaikeutensa on saada kuoriutuneet taistelijat pidettyä suljetussa tilassa ennen harjoituksen alkua, Kärpänen-Vägglus sanoo.

Jos kokeilut hyttysillä onnistuvat, myös muut hyönteislajit saattavat päästä puolustusvoimien palvelukseen.
Rannikkopuolustus on kiinnostunut punkeista ja loppusyksyllä hirvikärpästen arvioidaan olevan tehokkaimpia maanpuolustajia.

Johtava hyönteisasiantuntija Kärpänen-Vägglus korostaa, että hyönteiset ovat ympäristöystävällinen tapa torjua mahdollisen vihollisen aikeita.
Karkuun päässeistä tosin voi olla pientä haittaa myös siviiliväestölle.

Hyönteistutkimuksesta etsitään apua myös omavaraisuuden kehittämiselle puolustusvoimien ruokahuollossa.
Jo tällä viikolla varuskuntien ruokaloissa osa lihasta on korvattu hyönteisillä.
Varusmiehille ei kuitenkaan kerrota, mihin ruokalajeihin sirkkoja ja toukkia on muhennettu.
:cool:
 

Puolustusvoimat haluaa painaa korkeat vuokrat alemmas

Puolustusvoimissa halutaan eroon jyrkästi nousevista kustannuksista. – On toissijaista kuka tiloja tulee hallinnoimaan, sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen sanoo.


Toimitiloista
puolustusvoimille aiheutuvat kustannukset ovat nousemassa, minkä vuoksi puolustusministeriön tilaamassa ulkopuolisessa esiselvityksessä on ehdotettu toimitilojen eriyttämistä valtion muusta kiinteistövarallisuudesta puolustusvoimia palvelevaan laitokseen.

Nykyisessä mallissa toimitilojen hallinta on erillisenä toimivan Senaatti-kiinteistön käsissä ja tilojen ylläpidosta vastaa puolustushallinnon rakennuslaitos.
Puolustusvoimien mukaan ongelmaksi on nousemassa kustannustavoitteiden ylittäminen.


– Tilakustannukset kokonaisbudjetista tulisi olla korkeintaan 11 prosenttia, mutta tulevaisuuden ennakoitu nousu on jyrkästi yli tavoitteen.
Vuokrataso pyritään saamaan todellisten kulujen mukaiselle tasolle, kertoo sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Timo Rotonen.

– On toissijaista kuka tiloja tulee hallinnoimaan. Tärkeämpää on saada käyttöön selkeä vuokramalli, joka olisi kustannustehokkaampi ja palvelisi puolustusvoimien tarpeita paremmin, Rotonen selventää.


Toisenlainen kanta on valtiovarainministeriöllä. Heidän mukaansa lisää uusia kiinteistöorganisaatioita ei ole järkevää valtiolle muodostaa, kun vuokramallia ja toimintaa voidaan parantaa.

– Nykyinen vuokrajärjestelmä on nollakatteinen. Senaatti ei tee vuokraustoiminnalla voittoa, valtionhallinnon kehittämisosaston ylijohtaja Juha Sarkio painottaa.

Kiinteistökustannuksista ei ministeriön mukaan säästetä organisaatioita lisäämällä, vaan turhista tiloista luopumalla sekä järkevällä rakentamisella ja ylläpidolla.

– Ymmärrän kyllä turhautumisen, jos komentajalla on edessään kaksi eri toimijaa (Senaatti ja Rakennuslaitos), mutta se voidaan muuttaa.
Vuokramallin ja Senaatin toiminnan uudistamisen taustalla on se, että vuokralainen [puolustusvoimat] saisi paremmin oman äänensä kuuluville ja vuokramalli vastaisi paremmin heidän tarpeitaan,
Sarkio väittää.


Puolustusvoimien kantana on, että omistuksen ja käytön pitäminen erillään ei tue puolustusvoimien tarpeita, ja nykyisessä mallissa puolustuksellinen näkökulma ei ole ollut selvästi näkyvillä.
Myös turvallisuusvaatimukset, sekä tilojen pitäminen tehokkaassa käytössä on tuottanut nykyisessä mallissa ongelmia.

– Poikkeusolojen tilat pyritään saamaan jatkuvaan käyttöön ja muualla käyttöönoton valmistelut pitää tapahtua nopeammin.
Kiinteistöt ja tilat tulisi nähdä enemmänkin osana puolustusvoimien suorituskykyä, Rotonen valaisee.


Puolustusvoimat pyrkii korostamaan tilojen kuntoa ja käytettävyyttä. Nykyisessä mallissa vastuu ylläpidosta jää käyttäjälle eli puolustusvoimille.
Odotettavissa oleva kustannusten kasvu ei ole loogista puolustusvoimien kannalta, ja selvityksessä on esitetty verrokkina huomattavasti nykyistä edullisempia malleja.


– Puolustusvoimat on ollut tyytymätön kustannustason nousuun. Pääomavuokra kertyy kiinteistöihin investoimisen jälkeen, jonka vuoksi siihen kertyy peruskorjausta ennakoiva rahoitus,
jossa on turvamarginaaleja sekä indeksiehtoja todellisen kustannuksen ja perityn kustannuksen välillä, Rotonen nostaa.

Rakennuslaitoksen kustannustaso on tullut alaspäin, kun toisaalta Senaatin osuus on mennyt vain ylöspäin.


Puolustusministeriö on tilannut ulkopuolisen selvityksen, jonka mukaan kiinteistöjen omistajuuden hallinta ja ylläpito tulisi keskittää yhdelle toimijalle.
Tilojen nykyinen ulkoistamismalli ei tue niiden strategista merkitystä, ja syynä ulkoistamiseen on ollut lähinnä pääomien vapauttaminen ja keskittyminen ydintoimintoihin.
Uudessa mallissa pyritään myös pienentämään tiloihin kohdistuvia kustannuksia.


Puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön johtajan Matias Warstan mukaan tavoitteena on niin sanottu yhden luukun malli, eli kiinteistöillä ei tulevaisuudessa olisi kuin yksi hallinnoiva laitos,
joka palvelisi kustannustehokkaasti puolustusvoimien tarpeita.

– Esiselvitys on ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemys ja puolustusvoimat sekä puolustusministeriö päätyvät yhdessä omaan arvion ja analyysiin siitä miten mallia pitäisi kehittää. Warsta selventää.

Hankaluutena on ollut monimutkainen toimintamalli ja puolustusvoimien erityistarpeiden tukeminen.

– Senaatilla on ollut mahdoton tehtävä pystyä vastaamaan kaikkiin hallinnonalojen tarpeisiin, sillä tarpeet ovat hyvin erilaisia.
Tarkoituksena on syvempi kumppanuusmalli, missä toimijat ovat lähempänä ydintoimijaa eli puolustusvoimia, Warsta täydentää.
 
Top