Aloitukseen viitaten: En näe, että PV:n kalusto olisi kovin dramaattisesti erilainen, vaikka Suomi olisikin kokenut jonkinlaisen käänteisen heimosota-aatteen ja päättänyt joskus sotien jälkeen ajautua itäblokin kainaloon, muttei osaksi sitä. Huomio siitä, että koska päävihollinen olisi paljon kaukaisempi ja abstraktimpi USA ja länsi, on merkittävä. Asevelvollisuus olisi varmaankin silti voimassa, mutta suppeampana. Ehkä traktoriprikaatit oltaisiin jätetty välistä ja moottoroitu kaikki prikaatit 70-lukuun mennessä Sisuilla, Zileillä ja Uraleilla? Sodanajan vahvuus olisi jossain määrin nykyistä pienempi, mutta keskimäärin paremmin varustettua läpi aikain. Ilmavoimien ja panssareiden vahvuus olisi varmaan numeerisesti suurempi.
Näkyvin ero olisi varmasti ilmavoimissa. MiG-29 olisi varmasti pääkalusto (versioita mahdollisesti hankinta-ajankohtien mukaan useita), mutta tässä skenaariossa Ilmavoimilla saattaisi olla muitakin tehtäviä kuin hävittäjätorjunta. Heitänpä villin veikkauksen, että yksi lennosto olisi varustettu Su-24:llä. Helikoptereissa MD500:n tilalla saattaisi olla Mi-2 tai joku eurooppalainen traineri, kuten Alouette. Pääkopterit olisivat tietysti Mi-8 ja -17 ja tusinan verran Mi-25. Hawkin tilalta oltaisiin hankittu Aero Albatroseja. Drakeneita olisi saattanut olla, riippuen siitä, millainen Suomen asema olisi tarkkaan ottaen ollut idän ja lännen välissä.
Kotimainen Pasi oltaisiin varmasti sisäpoliittisista syistä kehitetty, tosin vaihdelaatikko saattaisi olla eri valmistetta, mahdollisesti Scanian tai Volvon. Samasta syystä RK62 oltaisiin kehitetty, eikä tyydytty tilaamaan AKM:ää. Todella monet itäblokinkin maat toimivat näin, ja tuottivat itse omat rynnäkkökiväärinsä ja miehsitövaununsa. Radiot olisivat varmasti eri vekottimia kuin nykyiset LVI241:t, joka taitaa olla iippamaasta kotoisin. Sama pätee ranskalaisiin kaukovalvontatutkiin.
Leopardien tilalla olisi luonnollisesti T-72 jota oltaisiin päivittämässä T-90:een vuosituhannen vaihteesta lähtien. CV90 saattaisi olla käytössä BMP:n tornilla, mutta epäilenpä. Olisi varmasti ollut halvempaa tilata suoraan BMP-3:a. Jännittävä mauste saattaisi olla DANA-pyörähaupitsi, joita oltaisiin todennäköisesti hankittu, ja jätetty kotimainen 155mm kehittämättä - tosin sen tilalla saattaisi olla 152 tai 130 mm vastine.
KESin ja Apilaksen tilalla olisivat RPG-7 ja -29, tai ruotsalainen Gustav-sinko. Ehkä oltaisiin kehitetty oma?
Pääasiassa siis amerikkalaisten tuotteiden tilalla olisi venäläinen, ja keskiraskaan kaluston osalta sekaisin ruotsalaista ja keskieurooppalaista. Kotimaisen kaluston osuus olisi vähintäänkin nykyistä vastaava ellei korkeampi; jos itäiseen kelkkaan oltaisiin lähdetty, markkinoiden vapautuminen olisi ollut hitaampaa ja maltillisempaa, eli olosuhteet ja tullimuurit olisivat ruokkineet sisäpoliittista painetta kotimaisiin tilauksiin. Maa olisi toisaalta BKT:ltaan Ruotsiin nähden samassa asemassa, kuin todellisuudessa 70-luvun loppuvaiheilla, mikä olisi vaikuttanut määrärahoihin. Veikkaanpa, että tässä skenaariossa se olisi rokottanut pahiten merivoimia, koska Itämeri ei olisi yhtä strateginen huoltovarmuuden kannalta - varmasti luotettaisiin enemmän itätuontiin ja rautatieyhteyksiä olisi himen tihemämmässä. Merivoimien tehtävä olisin todennäköisesti Suomenlahden varmistaminen ja rannikkopuolustus. Ohjusveneet olisivat pienempiä ja rannikkopataljoonissa ja -pattereissa olisi enemmän miehiä maavoimien aleellisten joukkojen kustannuksella. Sukellusveneentorjuntahelikoptereita saattaisi olla (Mi-14?) tai ilmavoimilla alustorjuntaohjuksia (Moskito? Exocet?)
