Puolustusvoimien liikunta

Itse varmaan lähtisin opettamaan varusmiehille itsepuolustusta ihan siitä puolustautumisen ja hengissä pysymisen osalta. Hyökkäävissä tekniikoissa on oma riskinsä, homma pitää osata aika hyvin jos meinaa vahingoittaa toista mutta selvitä itse vahingoittumattomana. Käytännössä mielummin siis taktinen ylivoima kaverin tai pidemmän aseen jne. muodossa kuin että otetaan rehellinen 1vs1-matsi.

Taistelutilanteessa ensisijaisena tavoitteena siis pitäisin, että saadaan vastustajaa sidottua tai pidettyä kauempana niin kauan että kaveri ehtii apuun. Perusmallin kilpikonnapuolustus, etäisyyden pito, puun takana piilottelu ja neliraajatakertuminen ovat ihan käyttiksiä tekniikoita, kun tietää mikä on tarkoituksena. Niin kauan kun vastustaja ei saa sinua pois pelistä, on vähintään yksi mies sidottu sinun takiasi. Puolustavat tekniikat ovat myös toimivia kadulla, eikä tule kauheana rikossyytteitäkään.
 
Totta tuo mitä baikal kirjoittelee.. Valtiokonttoria on kuitenkin pakko hiukan kritisoida vielä.. Varusmies on suorittamassa lakisääteistä asevelvollisuuttaan ja ammattisotilas tekee työtään, johon osalla kuuluu ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitoon tietynlaiset fyysiset suoritteet, usein esimiehen käskemänä palveluksena. Sitten kun esim. juuri kamppailu-/lähitaisteluharjoitustilanteessa sattuu vammoja, on kohtuutonta että Valtiokonttori käsittelee tapaturmaa samoin perustein kuin mitä muutkin vakuutusyhtiöt käsittelevät normaalia tapataturmavakuutuksen vakuutustapahtumaa - eli kehittää välittömästi ongelman siitä, että vamma on syntynyt kamppailutreenissä. Olisi ehkä syytä käsitellä näitä tapahtumia samoin kuin siviilipuolella sellaista vakuutustapahtumaa jonka korvaus tulee kamppailulajiin tarkoitetusta vakuutuksesta.
No, ikuisuusongelma - onhan tähän asiaan varmaan kaikki mahdolliset Puolustusvoimissa palvelevia edustavat liitotkin ottaneet kantaa - tähän mennessä tosin turhaan..


Kyllä mielestäni tämä on varten otettava ongelma nykyaikana. Ihan naurettavaa kikkailua että valtionkonttori muka käsittelee tapaturmana tuollaista kamppailutilanne juttua.

Ensinnäkin oikeudeton hyökkäys esim pahoinpitely joka johtaa kamppailutilanteeseen. Ok tuollainen ilmeisesti korvataan uhrille tapaturmana. Uhri joutui rikollisen ja oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi.

Intissä kuitenkin käsketään käskyvallalla varusmiehet vastakkain kamppailulajissa. Vähän eri asia on kyseessä kuin tapaturma. Jos sut käsketään tappelemaan jotain varusmiestä vastaan niin ei se kyllä maalaisjärjellä ole tapaturma jos tulee pahoja vahinkoja esim. tukielimiin ja niveliin. Vastuu oli esimiehellä elikkä käskyttäjällä.

Esimies kyllä on osittain vastuussa alaisistaan. Jos järjestetään vaarallista koulutusta varomääräyksiä rikkoen ja tulee vahinkoja niin eipä olekkaan hyvä juttu.

Suomi ei vissiin ole mikään muinainen Sparta. Ja mielestäni hyvä niin. Kehitystä on tapahtunut kuitenkin.

Spartassa paskat välitettiin mistään loukkaantumisista ja ongelmista sotilaskoulutuksessa.

Jopa muonitus pidettiin tarkoituksenmukaisesti huonona. Ihan vain vitutusta lisäämään. Huono ruoka kuitenki heikentää sotilaiden tehokkuutta. Vitutuksen kestäminen ei korvaa oikein loogisesti ajateltuna huonoa suorituskykyä ruoka vajeesta johtuen.

Sparta valloitettiin monta kertaa eikä se ollut ensinnäkään "voittamaton" vaikkakin heidän koulutuksensa oli hardcore.
 
Itse varmaan lähtisin opettamaan varusmiehille itsepuolustusta ihan siitä puolustautumisen ja hengissä pysymisen osalta. Hyökkäävissä tekniikoissa on oma riskinsä, homma pitää osata aika hyvin jos meinaa vahingoittaa toista mutta selvitä itse vahingoittumattomana. Käytännössä mielummin siis taktinen ylivoima kaverin tai pidemmän aseen jne. muodossa kuin että otetaan rehellinen 1vs1-matsi.

Taistelutilanteessa ensisijaisena tavoitteena siis pitäisin, että saadaan vastustajaa sidottua tai pidettyä kauempana niin kauan että kaveri ehtii apuun. Perusmallin kilpikonnapuolustus, etäisyyden pito, puun takana piilottelu ja neliraajatakertuminen ovat ihan käyttiksiä tekniikoita, kun tietää mikä on tarkoituksena. Niin kauan kun vastustaja ei saa sinua pois pelistä, on vähintään yksi mies sidottu sinun takiasi. Puolustavat tekniikat ovat myös toimivia kadulla, eikä tule kauheana rikossyytteitäkään.


2002 Vekaralla käytiin pikaisesti läpi juurikin karkeaita perusjuttuja: Suorat lyönnit, etupotku/pysäri, kuristus-/hallintaote takaapäin, lonkkaheitto, päällä istuvan vastustajan horjuttaminen ja lyöntien torjuntoja. Riittävän yksinkertaisia tekniikoita, jotka suurin osa oppisi nopeasti, JOS niitä vaan harjoiteltaisiin tarpeeksi eli vähintään pari tuntia viikossa. Meillä taisi kamppailut jäädä pariin tuntiin koko koulutuksen aikana eli käytännössä meni hukkaan koko homma.. En muista kuuluiko nuo virallisesti koulutusohjelmaan vai oliko se jonkun skapparin omaa ohjelmaa. Se jäi mieleen, että porukka koki harjoittelun mielekkääksi, vaikka harjoittelu tapahtui ulkona ja lumipenkka toimi tatamina :D

Näin jälkeenpäin ajateltuna puolustusvoimien liikuntaa, ottaisin ohjelmaan säännöllisen punttitreenin heti alusta. 1-2krt viikkoon yksinkertaisia perusjuttuja, joilla saadaan ruotoon lisää voimaa ja osalle porukasta kipinä punttien kilistelyyn siviilissä. Niin ja tietysti parempaa ravintoa, kun hernekeitolla ei ehkä optimoida liikunnasta tavoiteltavaa hyötyä..
 
Oman asepalvelukseni otti päähän aivan helvetisti "herra luutnantti, voitaisko me muuttaa tää marssi vaikka jalkapallon pelaamiseksi?" tyylinen meinki: porukkaa kyllä kiinnosti jalkapallon pelaaminen, mutta sitten kun joskus pitäisi mennä mentiin marssimaan, niin sinne lähteminen ei ollutkaan niin kivaa - eipä se välttämättä olekaan "kivaa", mutta ei se siellä sodassakaan ole kivaa ja sotaa ei jalkapalloa pelaamalla käydä - itse kannoin viimeisen marssin aikana omien varusteideni lisäksi aluksi yhden tyypin taisteluvyötä ja viimeisen etapin aikana (taisteluvyö-tyyppi päätti evakuoida itsensä autokyydillä, vaikka ennen viimeistä etappia oli muutaman tunnin unet laavussa!) toisen tyypin reppua (tämä tyyppi oli aina innoissaan jalkapalloa pelaamassa, mutta marssiminen sitten ei sitten hoitunutkaan niin innokkaasti....); ei se ollut erityisen kivaa, mutta jonkun nekin varusteet oli pakko kantaa.

Itse en todellakaan ole mikään urheilun vihaaja ja toki sitä jalkapalloa ja muuta voi olla myös, mutta mutta jos joidenkin inttiin menevien nuorten käsitys meiningeistä on, että taistelukoulutuksen ohella kaiken liikunnan pitäisi suunnilleen olla jalkapalloa tai jotain muuta palloilua ja se sodan kannalta oleellisempi liikanta on sitten "voitaisko tää muuttaa vaikka jalkapalloksi", niin ei helvetti.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä o tietenki ainoa oikea ratkaisu tetsarifutis sälät niskassa :D
Siinä olis hyvä riuhtoa kaveriakin kun on paikkoja ja lenkkejä mistä ottaa kiinni. :D Pitäisikö pelata rynkyt kourassa? Eli käpälien käyttö kielletty ihan kokonaan. Ei saisi edes kaatuessa irrottaa otetta rynkystä. Vai osuisiko siinä touhussa sysäri tai perä jonkun naamaan joka matsissa? Varustetaan pelaajat nappikuulokkeilla ja kurkkumikeillä. Skapparit voisi heitellä kentälle savuja mielivaltaisesti, samalla kun ajelevat jeepillä tai pasilla radan ympäri paskarinkiä, jos siis urheilukentän reunamilla kulkee juoksurata. Ottelun viimeisessä erässä savut vaihdetaan kyynelkaasuun, eli sitten pelataan nasset naamalla, ainakin jonkun aikaa. Ensimmäisen kyynelkaasun lentäessä peli hidastuisi kun varusmiehet alkaisivat laittamaan naamareitaan päälle, yrittäen samalla hätäisesti potkia palloa. Ennen peliä annetaan joillekin pelaajille tehtäväksi kaatua ja näytellä haavoittunutta jonain tiettynä ajan hetkenä, riippumatta siitä mikä on tilanne pelissä. Muutama muu pelaaja määrätään "lääkintämieheksi" (numeroituna esim. 1-4), ja järjestyksessä ensimmäisen lämärin välittömäksi tehtäväksi tulee raahata haavoittunut pois kentältä. Useimmat varmasti raahaisivat "haavoittuneen" lähimpään laitaan mutta joku viheliäisempi saattaisi raahata kaverinsa kentän halki pituussuunnassa kaarrellen kuin käärme. :D
 
Siinä olis hyvä riuhtoa kaveriakin kun on paikkoja ja lenkkejä mistä ottaa kiinni. :D Pitäisikö pelata rynkyt kourassa? Eli käpälien käyttö kielletty ihan kokonaan. Ei saisi edes kaatuessa irrottaa otetta rynkystä. Vai osuisiko siinä touhussa sysäri tai perä jonkun naamaan joka matsissa? Varustetaan pelaajat nappikuulokkeilla ja kurkkumikeillä. Skapparit voisi heitellä kentälle savuja mielivaltaisesti, samalla kun ajelevat jeepillä tai pasilla radan ympäri paskarinkiä, jos siis urheilukentän reunamilla kulkee juoksurata. Ottelun viimeisessä erässä savut vaihdetaan kyynelkaasuun, eli sitten pelataan nasset naamalla, ainakin jonkun aikaa. Ensimmäisen kyynelkaasun lentäessä peli hidastuisi kun varusmiehet alkaisivat laittamaan naamareitaan päälle, yrittäen samalla hätäisesti potkia palloa. Ennen peliä annetaan joillekin pelaajille tehtäväksi kaatua ja näytellä haavoittunutta jonain tiettynä ajan hetkenä, riippumatta siitä mikä on tilanne pelissä. Muutama muu pelaaja määrätään "lääkintämieheksi" (numeroituna esim. 1-4), ja järjestyksessä ensimmäisen lämärin välittömäksi tehtäväksi tulee raahata haavoittunut pois kentältä. Useimmat varmasti raahaisivat "haavoittuneen" lähimpään laitaan mutta joku viheliäisempi saattaisi raahata kaverinsa kentän halki pituussuunnassa kaarrellen kuin käärme. :D

Pelaisin! Tähänhän saisi ympättyä vaikka mitä. Tietenkin kenttä olisi sitten merkattuna keskelle mättäikköä tai suota, ja edetä saisi vain syöksyen. Pari miestä olisi 30m kentän laidalta paintball-pyssyjen kanssa, ja pystyssä olevia saisi yrittää haavoittaa. Haavoittuneet pitäisi kuljettaa lähimmän rajaviivan yli, jonka jälkeen lääkintämiehet evakuoisivat tämän oman maalin taakse henkiinherätettäväksi. Kentällä tietenkin olisi myös muutama viheltävä tulenosoituspanos jne.

Kuulostaa kyllä niin eeppiseltä että o melkein pakko alkaa järjestämään 'sotafutista' - lähtisiköhän SA:n liikuntakoulutus mukaan? :D
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top