Pitkään tässä menikin PV:n viime perjantaisen ilmoituksen jälkeen.
Entiset ja nykyiset työntekijät kertovat ongelmista Puolustusvoimien sisällä. Puolustusvoimat kiistää väitteet.
yle.fi
"MOT selvitti: Monta upseeria tuomittu seksuaalisesta häirinnästä ja työsyrjinnästä – everstiluutnantin mukaan "asiat pyritään hoitamaan poikien kesken"
MOT:n selvitys osoittaa, että Puolustusvoimien työkulttuurissa on monia ongelmia. Henkilökunnan kokemat ongelmat kiertyvät usein niin kutsutun vaikenemisen kulttuurin ympärille, jossa esimiesten väärinkäytöksiin ei uskalleta puuttua.
– Jos esittää kritiikkiä, se voi katkaista etenemisen virkauralla, Upseeriliiton puheenjohtaja
Ville Viita sanoo.
MOT haastatteli neljäätoista entistä ja nykyistä Puolustusvoimien työntekijää sekä tutkijoita, syyttäjiä ja muita asiantuntijoita. Lisäaineistoa löytyi upseerien tuomioistuimissa saamista tuomioista, oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista ja Puolustusvoimien sisäisistä asiakirjoista.
Haastatteluista muodostuu kuva organisaatiosta, jonka työntekijöillä on vahva motivaatio ja halu työskennellä juuri Puolustusvoimissa.
Kutsumustyöllä on myös synkempi puoli: esimiesten asiattomasta käytöksestä ei valiteta, koska työntekijät pelkäävät organisaation kostoa. Samasta syystä haastateltavat haluavat pysyä anonyymeinä tässä jutussa.
MOT:n selvityksen mukaan korkea-arvoisia upseereita on myös tuomittu useaan otteeseen vakavista rikoksista, kuten seksuaalisesta häirinnästä, esimiesaseman väärinkäyttämisestä ja työsyrjinnästä.
Kadettiveljeä ei petetä
Upseerit toimivat Puolustusvoimissa johto-, suunnittelu- ja koulutustehtävissä. Heidän keskinäisessä käyttäytymiskoodistossaan korostetaan kadettiveljeyttä, jonka rakentaminen alkaa jo Maanpuolustuskorkeakoulussa.
– Epäkohtia esille tuodessaan upseeri saattaa haastaa tätä veljeyden normia. Se on yksi syy, miksi epäkohtien esille tuominen on vaikeaa. Toinen asia ovat niistä mahdollisesti seuraavat urariskit, työelämätutkija
Katri Otonkorpi-Lehtoranta sanoo.
MOT:n haastattelema everstiluutnantti kertoo kokeneensa tämän itse jouduttuaan todistajaksi esitutkinnassa, jossa hänen esimiestään epäiltiin palvelusrikoksesta ja syrjinnästä.
Syyttäjä ei lopulta vienyt esimiehen tapausta oikeuteen saakka, mutta upseerin urakehitys katkesi, ja hänet määrättiin aiempaa alempiin tehtäviin. Tämä oli iso isku miehelle, joka ehti työskennellä Puolustusvoimissa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Samalla muuttui myös yhteydenpito ja koko ilmapiiri minun ja esimiesteni välillä, hän kertoo.
Upseereita tuomittu lukuisista rikoksista
MOT kävi läpi yli 130 Helsingin hovioikeudessa käsiteltyä sotilasrikostapausta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajalta ja löysi parikymmentä korkea-arvoisten upseerien saamaa tuomiota. Niitä on annettu esimerkiksi esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksista, seksuaalisesta häirinnästä ja työsyrjinnästä.
Todettuja väärinkäytöksiä oli muun muassa sukulaisten suosiminen, alaisten kiusaaminen, alkoholin väärinkäyttö työtehtävissä ja sidosryhmätapaamisen ohessa järjestettyjen 50-vuotisjuhlien järjestelyjen teettäminen alaisilla.
Joissain tapauksissa väärinkäytökset ovat jatkuneet vuosia ilman, että niihin on puututtu.
Hovioikeuden ratkaisuista löytyy esimerkiksi tapaus, jossa alempiarvoisen upseerin todettiin syyllistyneen palvelusrikokseen, työsyrjintään ja työturvallisuusrikokseen, koska hän ei ollut puuttunut esimiehensä vuosia työpaikalla harjoittamaan seksuaaliseen häirintään.
Seksuaalisesta häirinnästä tuomittu esimies palkittiin myöhemmin Suomen Leijonan I luokan ritarimerkillä.
Ongelmat lakaistaan maton alle
MOT:n haastattelemat henkilöt kertovat, että Puolustusvoimien vahva hierarkia johtaa siihen, että ylemmän tason toimintaan on mahdotonta puuttua. Rikkeitä ja jopa epäiltyjä laittomuuksia piilotellaan. Haastateltujen mukaan oikeuteen asti edenneet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.
– Olen nähnyt useita esimerkkejä siitä, että asiat pyritään hoitamaan ikään kuin poikien kesken tai perhepiirissä. Olennaista on, että Puolustusvoimien julkikuvaa tai mainetta pyritään pitämään viimeiseen asti puhtaana ja antaa ymmärtää, että mitään järjestelmällistä tai toistuvia epäkohtia ei ole, MOT:n haastattelema everstiluutnantti sanoo.
Ongelmien siivoaminen maton alle on noussut esille myös Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tekemissä tasa-arvokyselyissä.
– Ongelmiin puuttumattomuus nähtiin Puolustusvoimien organisaatiossa jatkuvana ongelmana, Otonkorpi-Lehtoranta kertoo.
Monen kerroksen väkeä
Monien haastateltujen työntekijöiden mielestä henkilösuhteilla on Puolustusvoimissa jopa liikaa merkitystä. Vuosi sitten Lännen Median
haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Merivoimien entinen henkilöstöpäällikkö puhui
hyvä veli -verkostosta.
Myös MOT:n tekemissä haastatteluissa termi nousee esiin useampaan otteeseen.
– Hyvä veli -verkosto on Puolustusvoimissa aika vahva. Minullekin on sanottu, että ei se ole tärkeää, mitä teet, vaan se kenen kaveri olet. Henkilösuhteilla on tosi iso merkitys urakehitykselle, ja mitä ylemmäs hierarkiassa ja sotilasarvoissa mennään, sitä tärkeämpää se on, MOT:n haastattelema everstiluutnantti kertoo.
Everstiluutnantti kertoo, että urakehityksen edistämiseksi hänellekin suositeltiin liittymistä tiettyyn metsästysporukkaan tai herrainkerhoon, kuten Suomalaiseen klubiin, joissa on jäseninä kenraaleja.
Puolustusvoimat kiistää väitteet ongelmista
Puolustusvoimain komentaja
Timo Kivinen kiistää jyrkästi hyvä veli -verkoston olemassaolon.
– Ajatus siitä, että täällä jollain tavalla olisi joku hyvä veli -verkosto, joka junailee asioita, se ei pidä paikkaansa. Lähtökohta on aina se, että jos joku väärinkäytös avataan, niin siihen on esimies velvollinen puuttumaan ja myös alainen on velvollinen tuomaan esille havaitsemansa väärinkäytökset, hän sanoo.
Kivinen ei ole huolissaan Puolustusvoimien työilmapiiristä, mutta ei myöskään kiellä yksittäisten työntekijöiden kokemuksia.
– Varmaan on yksittäisiä ihmisiä, jotka kokevat, että heitä olisi jossain yksittäisessä tilanteessa ja esimiesten toimesta voitu kohdella toisella tavalla. Kun kierrän tuolla joukko-osastoja ja keskustelen varusmiesten ja henkilökunnan kanssa, niin kyllä siellä tulee semmoinen positiivinen ja hyvä olo, komentaja toteaa.
Komentaja nostaa esiin Puolustusvoimien vuosittain tekemien työilmapiirikyselyjen hyvät tulokset.
– Viime vuoden työilmapiirikyselyyn vastasi 10 000 [henkilöä] nimettömänä, vapaaehtoisesti. He arvioivat meidän erityiseksi vahvuudeksi esimiestoiminnan, oman työtehtävän sisällön ja me-hengen, Kivinen sanoo.
Käytännössä esimiesarviot ulottuvat vain keskijohdon tasolle, sillä yksiköiden ja työpisteiden päälliköillä ei ole työilmapiirikyselyssä vastaamismahdollisuutta omia esimiehiään koskeviin arviointikysymyksiin.
MOT:n haastatteluissa käy myös ilmi, ettei työilmapiirikyselyihin aina uskalleta vastata rehellisesti. Sama asia on noussut esille Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen toteuttamissa tasa-arvokyselyissä.
– On ihmisiä, joilla on kokemuksia työilmapiirikyselyn vastausten epäasiallisesta läpikäynnistä. Eli jos esimies ei ole ollut tyytyväinen tuloksiin, se on saattanut näkyä vastaajan mielestä jollakin tavalla tulosten käsittelyssä, Otonkorpi-Lehtoranta kertoo.
Komentaja Kivisen mukaan Puolustusvoimissa kannustetaan avoimeen epäkohtien esille tuomiseen.
– Jokainen yksilö vastaa omien tuntemuksiensa perusteella ja siitä se kokonaisuus syntyy. Kyllä me kannustetaan ihmisiä tällaiseen avoimeen epäkohtien esille tuomiseen.
Jos paha veri kiehahtaa, järjestelmä jyrää
MOT:n haastattelema everstiluutnantti toi kokemansa esimiehen epäasiallisen kohtelun esille organisaation sisäisesti. Aiheesta keskusteltiin myös esimiehen ja alaisen välisissä kehityskeskusteluissa.
Everstiluutnantti nauhoitti keskusteluja salaa oikeusturvansa varmistamiseksi. MOT on saanut nauhat käyttöönsä. Keskusteluissa viitataan useisiin tapauksiin Puolustusvoimien sisällä, joissa järjestelmä on hiljentänyt kriitikot tavalla tai toisella.
– Tää järjestelmä, jos paha veri kiehahtaa, niin tää jyrää saakeli. Siihen kyllä keinot keksitään, nyt sanon rehellisesti. Kannattaako sellaiseen ryhtyä, se on mun vinkki. Kannattaako marttyyriksi ruveta, esimies neuvoi kehityskeskustelussa.
MOT kertoi Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Vesa Virtaselle tallenteella käydystä keskustelusta ja pyysi kommenttia asiasta.
– En tunne tätä tapausta. Jos näin on toimittu, niin on toimittu ehdottoman väärin. Näin ei missään nimessä pitäisi toimia. Kehityskeskustelun tavoitteena on puolin ja toisin esittää parantamiskohteita, Virtanen kommentoi.
Arvoristiriita johti eroon Puolustusvoimista
Kun valitukset Puolustusvoimien sisällä eivät tuottaneet tulosta, everstiluutnantti otti yhteyttä poliisiin, joka suoritti asiassa esitutkinnan. Syyttäjä ei kuitenkaan nähnyt suoraa syy-yhteyttä everstiluutnantin kuvaamien tapahtumien ja urakehityksen tyssäämisen välillä, joten syytettä ei nostettu.
Pettynyt mies päätyi lopulta irtisanoutumaan työpaikastaan.
– Se oli kova päätös ja ja tein sitä aika pitkään. Lähdön syynä oli nimenomaan arvoristiriita, eli ne arvot, mitä Puolustusvoimat organisaationa edustaa, eivät mielestäni toteutuneet käytännön työssä ainakaan sillä tasolla, missä itse työskentelin. Tämä ristiriita oli se syy, mikä sitten lopulta sai minut lähtemään, entinen upseeri kertoo."