Ostan ajatuksen että kunnolla kalustetut operatiiviset joukot tulevat pitkälti skaalautumaan näin. Mitä koko maan puolustamiseen tulee, erityisesti Ukraina-tyyppisessä operaatiossa missä osin maskirovkan ja osin vakinaisten joukkojen säästelyn vuoksi käytetään kaikenlaista palkattua, pakotettua tai kiihotettua rupusakkia haluttaneen pitää mahdollisuus nostaa sitä Kansanrynnäkköä - tai puhutaanko moraalisyistä Volksgrenadiereistä? Koulutus lienee VG+ mutta varustetaso puhdasta Volkssturmia, kuten vastustajillakin.
Nyt tulee vain tämä mieleen
@StmSvejk in ennustuksista:
Saatanan tunarit! Kolmella prikaatilla ja paikallisjoukoillako tätä maata on tarkoitus puolustaa?
Kyllä saavat MTA2020 ja HX ihan uudet merkitykset tulevaisuuden panssarilaivoina, jos maavoimat supistuvat samalla kolmeen prikaatiin. Olisko mitään leikata yksi paatti ja yksi laivue ja jyvittää rahat vielä parin prikaatin varustamiseen maavoimiin? Tosin ilman erillisrahoituksia ei ole mitä jyvittää...
Kyse ei ole toiveista, vaan rahoitukselllisesta todellisuudesta nykymenolla. Suomen puolustuskyky Venäjää vastaan on aina suhteellinen. Täytyy ottaa huomioon, että Venäjän SA-kokoonpano 2022 saati 2030 on myös roimasti pienempi kuin neuvostoihmeet päätyvät lopullisesti Stenatovsk-Grupin materiaaliksi. Näkisin että jos mietimme puhtaasti oman maan puolustamista tuona aikana pitäisi keksiä uusia ratkaisuja hyödyntää yhä parempia tietoliikenneyhteyksiä, halventuvia sensoreja ja kaukovaikutteisia aseita. Oman lisämausteensa 2030 tullee antamaan myös yhä halventuva robotiikka, vaikkapa iki-ihanan Sergein yhdistettynä robo-pickupiin voinee modata robo-technicaaliksi.
2030 ei ole mikään takaraja neuvostokaluston suhteen. Katsotaanpa hieman:
Venäjän maavoimien neuvostokalustoa on päivitetty varsin kiitollisia määriä, mm. päivitettyjä T-72 on puolentuhatta, ja T-90 tst-panssarivaunuja on vahvuuksissa suunnilleen saman verran. Venäjän kokonaisvahvuus tst-panssarivaunuissa on Wikin mukaan suunnilleen 2 800 vaunua. Siihen nähden 1 000 jokseenkin ajanmukaista vaunua ei ole ihan pieni määrä, ja jos Venäjä pystyy tekemään vuositasolla 100 vaunun luokkaa olevia hankintoja (päivityksiä ja/tai uustuotantoa), niin Venäjä pystyy osapuilleen säilyttämään nykyisen vaunumääränsä. Parhaimmassa maksukyvyttömyys-skenaariossakin vaunujen
määrä supistuisi kahdella kolmanneksella, ja suorituskyky supistuisi ehkä kolmanneksella-puolella.
Rynnäkköpanssarivaunujen ja kuljetuskaluston puolella tilanne on heikompi, mutta onpa sielläkin hankittu runsas puolentuhatta BMP-3 rynnäkköpanssarivaunua sekä sadoittain erilaisia pyöräajoneuvoja (mm. Iveco LMV). Toisaalta iso osa kalustosta, kuten BMP-2 ja BTR-80, on varmasti päivitettävissä suhteellisen edullisesti, jos rahaa uushankintoihin ei ole. Eivät nuo niin vanhaa perua ole, ja Suomikin aikoo mennä Bemareilla ja Paseilla 2030-luvulle.
Maavoimien suurimmat haasteet tulevat luultavasti ilmatorjunta-aseissa, kun neuvostoaikaiset vehkeet eivät enää vastaa uusien länsimaisten koneiden häiveominaisuuksiin, elektronisen sodankäynnin järjestelmiin ja stand-off-aseisiin. Toinen ongelmakohta tulee olemaan tykistö, joka varmasti supistuu murto-osaan nykyisestä 2030 mennessä, kun kalustoa on uusittu vain niukasti. Miljoonien laukausten ampumatarvikehankinnatkin voivat olla taloudellisesti vaikeita. Toisaalta, eipä sitä tykistöä ole muuallakaan enää yhtä paljon kuin ennen, ja tehokkuus lisääntyy erikoisampumatarvikkeiden käyttöönoton myötä.
Ilma- ja merivoimissa voi sitten käydäkin katoa neuvostokaluston osalta. Lentotukialus varmaan pyörii vahvuuksissa jatkossakin, mutta muuten alkaa kalusto olemaan pitkälti mennyttä 2022 saati sitten 2030. Neuvostoperäisten ilma-alusten taisteluarvo taas on kyseenalainen jo nykyisessä ajassa. Päivitetyt neuvostokoneet ovat varmasti vielä mukana 2022, mutta päivittämättömiä korkeintaan minimaalisesti, ja enemmistö päivitetyistäkin menee pataan 2030 mennessä. Toisaalta Venäjän ilmavoimat on kyennyt uusimaan kalustoaan kelvollista tahtia, vaikka tavoitteista onkin jääty. Esimerkiksi hävittäjiä ja hävittäjäpommittajia on hankittu yli 50 kpl vuodessa viime vuosien ajan. Sillä tahdilla ei vahvuuksissa varsinaista pudotusta tule, päinvastoin, todellinen konevahvuus kasvaakin, jos osa paperitiikerilaivueista korvautuu ihan oikeasti lentopalveluskelpoisilla laivueilla.
No niin, taisi olla eka kommentti jossa myös itä huomioitu, hyvä!
Tuo Venäjän "ikuisuus" näyttää kaikilla olevan ainoa vaihtoehto. Pohditaan myös miten käy jos idässä toteutuu toinen romahdus, eli rahat loppuu ja vahvat alueet alkavat taas itsenäistyä ja jopa itsenäistyvät, eli skenario olisikin Neuvostoliiton toinen hajoamiskierros. Nykymenolla normaalirahat loppuvat ensi vuonna ja kikkailulla saadaan kasaan rahaa vielä pariksi vuodeksi. Sitten on "mielenkiintoiset ajat". Jos näistä selvitään ilman ydinaseita, voisi naapurina olla joku Pietarin ympäristön tasavalta.
Pitäisimmekö siinäkin vaihtoehdossa nykyisenlaista puolustusta, vai siirryttäisiinkö keveämpään systeemiin? Menisikö Suomi tuollaisessa vaiheessa Natoon?
Venäjän hajoaminen on tietysti yksi juttu; silloin jokin kolme prikaatia + paikallisjoukot + 64 kpl F-35 voisivat riittää mahdollisen invaasion torjumiseen sillä kovin Nato-yhteensopivalla ajatusmallilla, että
Varsovan Pietarin liiton panssarilautat pommitetaan ajasta ikuisuuteen.
Natoon varmaankin mentäisiin, jos kansa myöntyisi. Ehkä ankarien torjuntataisteluiden jälkeen voisi suostuakin? Jos Venäjän hajoaminen taas tapahtuu rauhallisesti, niin Pietarin liittotasavalta varmaankin menee Natoon demokratisoiduttuaan, ja Suomi jää jälleen kerran rannalle katsomaan.
