PV:n sodanajan kokoonpano 2022?

Oma veikkaukseni kysytyille kokoonpanoille, tässä ei mukana erillisiä joukkueita/komppanioita:
Operatiiviset joukot
KARJPR
PORJPR
2 MEKTSTOS tai vaihtoehtoisesti 2 MEKP/PSP (millä nimellä haluaakaan kutsua), jos tykkejä ei tule ja supistuu mekanisoiduksi pataljoonaksi (vahvennettu).

MTTSTOS on menossa poistoon noilla tietämillä minun arvauksen mukaan.

Alueelliset joukot
4 JVPR, joiden alla on vaihtevasti taisteluosastoja

Ylijohdon alla on RSRAKH, sekä 155K98 ja K83 muodostettuja pattereita/patteristoja.

Samaa mieltä muuten mutta epäilen PORJPR:n jatkoa. Senkin tulevaisuus saattaa pitää sisällään purkutuomion ja kalujen jyvittämisen alueellisille taisteluosastoille. Pieni operatiivinen nyrkki ja budjetin mukaan määrittyvä rypäs ( n. 10-15 kpl ) alueellisia taisteluosastoja on realistinen malli 20-luvun loppupuoliskolle. Taisteluosastoista saa sitten kasattua 2-3 jalkaväkiprikaatia.

Siksi nyt käynnissä oleva tykkihankekaan ei ole tolkuttoman kunnianhimoinen koska jo vaikkapa 36kpl tulee riittämään kaikkien tärkeimpien kokoonpanojen varustamiseen.
 
Samaa mieltä muuten mutta epäilen PORJPR:n jatkoa. Senkin tulevaisuus saattaa pitää sisällään purkutuomion ja kalujen jyvittämisen alueellisille taisteluosastoille. Pieni operatiivinen nyrkki ja budjetin mukaan määrittyvä rypäs ( n. 10-15 kpl ) alueellisia taisteluosastoja on realistinen malli 20-luvun loppupuoliskolle. Taisteluosastoista saa sitten kasattua 2-3 jalkaväkiprikaatia.

Siksi nyt käynnissä oleva tykkihankekaan ei ole tolkuttoman kunnianhimoinen koska jo vaikkapa 36kpl tulee riittämään kaikkien tärkeimpien kokoonpanojen varustamiseen.
Kyllä, hiukan itsekin epäilin tuon PORJPR laittamista listoille. Saattaa olla MEKJP jatkaa 360-kalustolla, ja loput pasit annetaan alueellisille. MEKJP on hyvän liikkumiskyvyn omaavana hyvä lisä vaikka KARJPR:n vahvistamiseen.
 
Samaa mieltä muuten mutta epäilen PORJPR:n jatkoa. Senkin tulevaisuus saattaa pitää sisällään purkutuomion ja kalujen jyvittämisen alueellisille taisteluosastoille. Pieni operatiivinen nyrkki ja budjetin mukaan määrittyvä rypäs ( n. 10-
15 kpl ) alueellisia taisteluosastoja on realistinen malli 20-luvun loppupuoliskolle. Taisteluosastoista saa sitten kasattua 2-3 jalkaväkiprikaatia.

Siksi nyt käynnissä oleva tykkihankekaan ei ole tolkuttoman kunnianhimoinen koska jo vaikkapa 36kpl tulee riittämään kaikkien tärkeimpien kokoonpanojen varustamiseen.

Kyllä, eli vaikka selonteossa PORPR näkyisikin niin tuskin enää PTL:ssä 2022 on. Eli 2020-luvulla meillä on KARPR jonka tehtävä on johtaa taistelua Kurskissa koko 5-8 pataljoonan voimalla ja erilaisia alueellisia johtoportaita jotka voivat olla nimeltään alueellisia jalkaväkiprikaateja tai vaikka sotilasläänejä tms. Näillä alueellisille johtoportailel on jyvitetty joitain, ehkä max. 10, taisteluosastoa ja sitten paikallisjoukkoja. Alueellisten joukkojen ja johtoportaiden yhteydessä on turha takertua nimityksiin, viimeisen 20 vuoden aikana joka kierroksella on keksitty jokin uusi nimike esikuntamajurin riemuksi.

Seuraava pohdiskelu onkin sitten tulevien maavoimien kantaupseerien tarve. Nythän ilmeisesti joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta komppanian päällikkö on lähtökohtaisesti ammattiupseeri. Itse olisin sitä mieltä että jatkossa esim. jalkaväessä reserviupseerin korkein asema poikkeusoloja, (esim. Volkssturmista perustettavia yksikköjä), lukuun ottamatta pitäisi olla joukkueen varajohtaja. Joukkueenjohtat voisivat olla esim. kadiksen oppilaita ja juuri valmistuneita. Joukkueenjohtajien suurien tappioiden vuoksi uratietoiselle reserviupseerille varajohtajan pesti pitäisi nähdä ponnahduslautana.

Laitetaanpa karkea laskelma jääkäri- ja jalkaväkikomppanioiden (ml. ps/psjv) määrästä tärkeimmissä joukoissa. Rannikkojoukot pois laskuista.

1997: 27 prikaatia (2 PsPr, 10JPr, 14 JvPr). PsPr 12 KPääll; JPr 12 KPääll, JvPr 16 KPääll. Yhteensä 380. 102 pataljoonaa
2001: 21 prikaatia (2 PsPr, 8 JPr, 11 JvPr). Yhteensä 296
2008 todellinen: 3 valmiusprikaatia (27), 2 JPr (24), 2 mektstos (8), 6 alueellista prikaatia (96?). Yhteensä 155.
2015 tavoite (todellinen on toki pienempi) 3 valmiusprikaatia (27), 2 mektstos (8), 3 alueellista prikaatia (48?). Yhteensä 83.

Erilaisia paikallispumppuja on ruunattu vielä kovemmalla kädellä. Nyt ollaan karkeasti komppanioissa niissä määrissä mitä 1990-luvulla pataljoonissa. 2030-luvulla sitten joukkueissa samoissa määrissä mitä nyt komppanioissa, varmaankin, mikä tarkoittaisi kolmijakoisella organisaatiolla karkeasti yhdeksää pataljoonaa, eli vaikkapa kolmea operatiivisten joukkojen pataljoonaa ja kuutta alueellisten joukkojen pataljoonaa. Todellisuudessa tiputus ei ole aivan niin suuri johtuen nykyhetken realistisemmassta jakovarustus / määrävahvuus -suhteesta kuin aiemmin.

Ennen kuin huudetaan koko maan puolustamisesta tai Venäjän panssarilautoista pitäisi pohtia molempia käsitteitä tarkemmin. Mikä on Venäjän SA-vahvuus n. 2025? Koko maata on aina puolustettu ja oltu puolustamatta. Ei 1939 ryhmitytty jäykkään puolustukseen rajalinjalle vaan vetäydyttiin pääasemaan. Kylmän sodan aikana puhuttiin elintärkeistä alueista, karkeasti Tornio-Jyväskylä-Lahti -linjasta. Jatkossa paremman liikkuvuuden ja asevaikutuksen ansiosta pv taistelee koko valtakunnan alueella mutta ei se tarkoita sitä etteikö osa maasta joutuisi väliaikaisesti miehitetyksi.
 
Viimeksi muokattu:
No niin, taisi olla eka kommentti jossa myös itä huomioitu, hyvä!

Tuo Venäjän "ikuisuus" näyttää kaikilla olevan ainoa vaihtoehto. Pohditaan myös miten käy jos idässä toteutuu toinen romahdus, eli rahat loppuu ja vahvat alueet alkavat taas itsenäistyä ja jopa itsenäistyvät, eli skenario olisikin Neuvostoliiton toinen hajoamiskierros. Nykymenolla normaalirahat loppuvat ensi vuonna ja kikkailulla saadaan kasaan rahaa vielä pariksi vuodeksi. Sitten on "mielenkiintoiset ajat". Jos näistä selvitään ilman ydinaseita, voisi naapurina olla joku Pietarin ympäristön tasavalta.

Pitäisimmekö siinäkin vaihtoehdossa nykyisenlaista puolustusta, vai siirryttäisiinkö keveämpään systeemiin? Menisikö Suomi tuollaisessa vaiheessa Natoon?

Epäilen, että nykyisen kaltainen laskukierre on riittävä. Joukko heikompia valtioita naapurissa näet voisi tarkoittaa mahdollisesti suurempaa potentiaalia epävakauksiin, tehostetun rajavalvonnan tarvetta, rauhanturvajoukkojen lähettämistä jne. Määrärahoja laskettaisiin, mutta säästöt suuntautuisivat high-end tuotteisiin. Eli HX ja monitoimialukset hyllylle, sen sijaan olemassa olevat jalkaväkijoukot saisivat toimivan varustuksen koska niille olisi tuossa tilanteessa enemmän potentiaalista käyttöä.
 
Kysyn yksittäisen nimimerkin näkemystä sillä kannustimella kun vaikuttaa olevan asioista perillä. Minusta ainutlaatuinen tilaisuus jota ei voi jättää käyttämättä.

No. kyllä tänne keskusteluihin näyttää kaikenlaista mahtuvan, joten joustavuus voisi olla mahdollinen tässäkin ketjussa. Jokainen vetää keskustelupalstoilla myös oman fiiliksensä pohjalta.

En tainnut viestissäni tarkoittaa aivan tuota.

Se on kyllä totta, että keskustelupalstoilla voi halutessaan vetää puhtaasti fiilispohjalta. Jos sattuu vaikka joku asia harmittamaankin, niin ei muuta kuin kapslokki pohjaan ja antaa palaa.

@Honcho
Sinä sen sanoit, en minä.
 
Millaisia joukkoja meillä poistuu 2030 mennessä pelkästää kaluston vanhenemisen takia, jos korvaavaa ei löydy?

4+26 patteristoa 122 PSH ja 63H
Kymmeniä 23ITK pattereita
6 panssarijääkärikomppaniaa MTLB

Kaluston vanhenemisen takia poistuisi n. 20000 sotilasta. Ainakin, koska varmasti unohdin jotain.
 
En tainnut viestissäni tarkoittaa aivan tuota.
Joo, mä ymmärsin viestistäsi kyllä sen, että tiettyjä raameja näet tämän asian keskustelussa. Tietenkin näin on varsinkin virkakoneistossa, kuten sanoit:
.... asialähtöisesti määriteltyjen tarpeiden pohjalta, minkä perusteella muodostettava organisaation virallinen kanta on tässä asiassa se ratkaiseva tekijä.
Virallinen kanta on se lopullinen muoto siitä kun on jo pohdittu tarpeita kabinettikeskusteluissa ja yhdistetty se budjettiin = eli käytännössä lopetettu keskustelu siihen missä kohdassa määräraha leikkaa jatkokeskustelun. Tässäkin mielestäni merkitsevää on se, että yleisölle kommunikoidaan "virallinen kanta" vasta sitten kun asiat on jo päätetty. Leikattu keskustelun osa voi silti jatkua maanpuolustukseen suuntautuvalla foorumilla ihan vapaasti.

Sen saa virallisesti pyytämällä ja kysymyksen voit tämän tasoisen kysymyksen tapauksessa osoittaa kirjallisena kansalaiskirjeenä esimerkiksi Puolustusministeriöön tai Pääesikuntaan,
Viittaan edelliseen. Kyselylle ei ole tarvetta, koska päätökset voi lukea muistakin lähteistä.

Keskustelufoorumit ja sosiaalinen media eivät ole oikea kanava siihen tarkoitukseen.
Itse taas näen asian siten, että niitä raja-aitoja on mahdollista helpoiten kaataa juuri nimenomaan tällaisessa keskustelussa. Out-of-box tuuletus on jotain sellaista mikä ajatuksellisesti sijoittuu yllä mainittuihin kabinettikeskusteluihin ja koska reserviläisiä koskeva osuus on siellä leikattu määrärahan takia pois, niin sitä voi ja pitääkin jatkaa muualla. Minun mielestäni PV:n määrärahalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa etteikö keskustelua voisi jatkaa budjetin ulkopuolella - tämähän on lopulta niiden intressi jotka on leikattu pois (ressut), jotka kuitenkin ovat samoja heppuja kenen odotetaan osallistuvan maanpuolustukseen.
On absurdi ajatus että puoli miljoonaa ukkoa pidetään harjoittamattomana mutta hädän hetkellä heillä on velvollisuus osallistua taidoilla jotka eivät edes ole tätä päivää. Täysin järjetöntä!

Kabinettikeskusteluista perillä olevat henkilöt voivat aivan hyvin kertoa, miten haluaisivat käyttää reserviä, jos ei sitä rahaleikkuria olisi kannettu sinne suunnitteluhuoneeseen. Tuo tavoitesuunta olisi ihan hyvä kommunikoida yleisölle ja sen jälkeen katsotaan miten tavoitteeseen voidaan päästä. Ainainen rahaan vetoaminen ei ole mitään muuta kuin surkea excuse.


.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisia joukkoja meillä poistuu 2030 mennessä pelkästää kaluston vanhenemisen takia, jos korvaavaa ei löydy?

4+26 patteristoa 122 PSH ja 63H
Kymmeniä 23ITK pattereita
6 panssarijääkärikomppaniaa MTLB

Kaluston vanhenemisen takia poistuisi n. 20000 sotilasta. Ainakin, koska varmasti unohdin jotain.

Crotale, 130K, 152K, 122RAKH, tornikanuunat

Yksi merkittävä on kaiketi Nasu on sitä myöten todennäköisesti koko KAIJPR.

MT-LB/V on tietysti sikäli monitahoisempi juttu että sillä on varustettu melko laajalti kaikki mekanisoidut ja moottoroidut tst-osastot joten vaikutus on paljon laajempi kuin 6 jääkärikomppaniaa. Kaikkien entisiin ps-joukkoihin pohjaavien kokoonpanojen tulevaisuus on tuossa kohdin vaakalaudalla. Leo-2 ja BMP-2 eivät yksin riitä.
 
Crotale, 130K, 152K, 122RAKH, tornikanuunat

Yksi merkittävä on kaiketi Nasu on sitä myöten todennäköisesti koko KAIJPR.

MT-LB/V on tietysti sikäli monitahoisempi juttu että sillä on varustettu melko laajalti kaikki mekanisoidut ja moottoroidut tst-osastot joten vaikutus on paljon laajempi kuin 6 jääkärikomppaniaa. Kaikkien entisiin ps-joukkoihin pohjaavien kokoonpanojen tulevaisuus on tuossa kohdin vaakalaudalla. Leo-2 ja BMP-2 eivät yksin riitä.

Jäädään nuo mukaan lukien alle 25000 poistuvaan sotilaaseen. Hetkonen, nyt foliohattu päähän... PVKOM tulee saamaan luvan käskeä 25000 ressua palvelukseen omalla luvallaan, poikkitieteellinen hurufoorumi laskee poistuvien määräksi 25000... Joko PVKOMilla on kyky nostaa kuolleista ja Stenasta poistuneet joukot vahvuuteen tai jotain muuta karmaisevaa. Jos tulee tarve kutsua ressuja valmiuden kohotukseen, niin ekana kutsutaan Lagus panssarijoukkoineen.
 
Mitä tuohon miesmäärään tulee niin saattaa olla jopa suurempi kun myös kerrannaisvaikutukset huomioidaan.
 
Jos nyt kerta maavoimien vahvuus on sillä tasolla, että lisäleikkaukset vaarantaisivat puolustuskyvyn niin eikö kannattaisi ajatella enemmänkin joukkojen koostumusta kuin määrää. Tukevista aselajeista IT ja tykistö teknistyvät ja kallistuvat, mutta myös kasvattavat suorotuskykyä paremmalla kalustolla. Loogisesti ajateltuna jalkaväkijoukkoja, joiden varustaminen on melko halpaa, suhde tukeviin aselajeihin kasvaa. Jatkossa olisi vähemmän, mutta suorituskykyisempiä pattereita ja patteristoja ja enemmän tämän hetkisen suorituskyvyn jääkärikomppanioita. Tukevien aselajien varustamisesta ja kouluttamisesta säästyneillä rahoilla voidaan myös varustaa jalkaväkeä isomalla määrällä vaikka Nlaweja tai ostamalla uusia, nykyistä parempia aseita.
 
Ennen kuin huudetaan koko maan puolustamisesta tai Venäjän panssarilautoista pitäisi pohtia molempia käsitteitä tarkemmin. Mikä on Venäjän SA-vahvuus n. 2025? Koko maata on aina puolustettu ja oltu puolustamatta. Ei 1939 ryhmitytty jäykkään puolustukseen rajalinjalle vaan vetäydyttiin pääasemaan. Kylmän sodan aikana puhuttiin elintärkeistä alueista, karkeasti Tornio-Jyväskylä-Lahti -linjasta. Jatkossa paremman liikkuvuuden ja asevaikutuksen ansiosta pv taistelee koko valtakunnan alueella mutta ei se tarkoita sitä etteikö osa maasta joutuisi väliaikaisesti miehitetyksi.

Ostan ajatuksen että kunnolla kalustetut operatiiviset joukot tulevat pitkälti skaalautumaan näin. Mitä koko maan puolustamiseen tulee, erityisesti Ukraina-tyyppisessä operaatiossa missä osin maskirovkan ja osin vakinaisten joukkojen säästelyn vuoksi käytetään kaikenlaista palkattua, pakotettua tai kiihotettua rupusakkia haluttaneen pitää mahdollisuus nostaa sitä Kansanrynnäkköä - tai puhutaanko moraalisyistä Volksgrenadiereistä? Koulutus lienee VG+ mutta varustetaso puhdasta Volkssturmia, kuten vastustajillakin. :D

Em. syystä, sekä halusta pitää sijoitettu reservi entistäkin nuorempana, uskoisin asevelvollisuuden säilyvän, kun sillä on iso kannatuskin. Valikoivuus voi toki lisääntyä siten että enää halukkaat ja semi-halukkaat koulutetaan, semi-haluttomien jäädessä haluttomien kanssa rannalle. Tällöin SA-vahvuus on kuitenkin entistäkin nuorempi, ammattimaisempi ja sijoitus siinä entistä lyhyemmän aikaa, jolloin kertausten merkitys vähenee. Suhteellisesti entistä suuremmassa sijoittamattomassa reservissä kustannustehokas omaehtoinen "puuhastelu" jää vallalle, mutta paremmin koordinoidummin ja suuremmalla arvostuksella, koska tiedostetaan nykyistä paremmin ettei SA-vahvuus välttämättä ole ainoa joukko joka perustetaan konfliktitilanteessa.
 
Jos nyt kerta maavoimien vahvuus on sillä tasolla, että lisäleikkaukset vaarantaisivat puolustuskyvyn niin eikö kannattaisi ajatella enemmänkin joukkojen koostumusta kuin määrää. Tukevista aselajeista IT ja tykistö teknistyvät ja kallistuvat, mutta myös kasvattavat suorotuskykyä paremmalla kalustolla. Loogisesti ajateltuna jalkaväkijoukkoja, joiden varustaminen on melko halpaa, suhde tukeviin aselajeihin kasvaa. Jatkossa olisi vähemmän, mutta suorituskykyisempiä pattereita ja patteristoja ja enemmän tämän hetkisen suorituskyvyn jääkärikomppanioita. Tukevien aselajien varustamisesta ja kouluttamisesta säästyneillä rahoilla voidaan myös varustaa jalkaväkeä isomalla määrällä vaikka Nlaweja tai ostamalla uusia, nykyistä parempia aseita.

No, jalkaväen tehtävänähän on suluttaa liikkeen pysäyttämiseksi ja avustaa liikkeen pysähdyttyä tulenjohtajua jotta tappiot tuotetaan epäsuoralla tulella... :D Vakavammin, tappiot syntyvät epäsuoralla tulella ja erilaisilla miinoitteilla mihin tullaan tulevaisuudessa keksimään yhä kettumaisempia elementtejä. Eikä jalkaväkikään ole halpaa. Kilpailukykyinen varustus maksaa puhumattakaan ajoneuvoista.
 
No, jalkaväen tehtävänähän on suluttaa liikkeen pysäyttämiseksi ja avustaa liikkeen pysähdyttyä tulenjohtajua jotta tappiot tuotetaan epäsuoralla tulella... :D Vakavammin, tappiot syntyvät epäsuoralla tulella ja erilaisilla miinoitteilla mihin tullaan tulevaisuudessa keksimään yhä kettumaisempia elementtejä. Eikä jalkaväkikään ole halpaa. Kilpailukykyinen varustus maksaa puhumattakaan ajoneuvoista.

Enemmän sitten HAJPeja, ei tarvii ajoneuvoista huolehtia.
 
Enemmän sitten HAJPeja, ei tarvii ajoneuvoista huolehtia.

Tämähän on varmaankin tulevaisuus. Yhdistettynä sitten erilaisiin automaatisiin sensoreihin ja pitkän kantaman aseisiin, esim. aseistettuihin pieniin lennokkeihin, kauko-ohjattuihin miinakenttiin ja pitkän kantaman kuituohjattuihin pst-ohjuksiin. Ihmistyön määrä vähentyy, automatiikan lisääntyy. Epäsuoralla tulella saadaan kuitenkin aikaan aika iso vaikutusalue verrattuna jalkaväkeen mikä nostanee tehokkuuslukua erilaisissa vertailuissa. Vaikutus on myös keskitettävissä välittömästi eri tavalla kuin jalkaväellä. Täsmäammusten lisääntyessä vaikutus muuttuu myös nopeammin häiritsemisestä tuhoamiseksi.

Edit: Vaikka vaikutus ei ole suoraan vertailtavissa, niin vaikkapa 155/52 tykillä voi vaikuttaa 40km päähän, eli 5000 neliökilometrin alueelle. Aika monta jv-yksikköä tarvitaan vastaavaan vaikutusalueeseen. Tämä vaan muistutuksena, tosiasiassahan epäsuoralla ei tee mitään ilman maalitietoja eikä toisaalta jalkaväellä oikein mitään ilmaan epäsuoraa tukea.
 
Viimeksi muokattu:
MT-LB/V on tietysti sikäli monitahoisempi juttu että sillä on varustettu melko laajalti kaikki mekanisoidut ja moottoroidut tst-osastot joten vaikutus on paljon laajempi kuin 6 jääkärikomppaniaa. Kaikkien entisiin ps-joukkoihin pohjaavien kokoonpanojen tulevaisuus on tuossa kohdin vaakalaudalla. Leo-2 ja BMP-2 eivät yksin riitä.
Laitetaan Motit luiskaan, niin saadaan Mekeille ällien tarve varmistettua kun on vaunujen osalta varaa mistä valita, ja jotain vaunuja voisi kannibalisoidakin. Niin päästäisiin 2030-luvulla noilla?
 
Laitetaan Motit luiskaan, niin saadaan Mekeille ällien tarve varmistettua kun on vaunujen osalta varaa mistä valita, ja jotain vaunuja voisi kannibalisoidakin. Niin päästäisiin 2030-luvulla noilla?

Varmaankin niin jos siellä on riittävän hyvässä kunnossa olevaa tavaraa olemassa. Eikä kai MTLB:n peruskorjauskaan mikään mahdottomuus ole?
 
Ostan ajatuksen että kunnolla kalustetut operatiiviset joukot tulevat pitkälti skaalautumaan näin. Mitä koko maan puolustamiseen tulee, erityisesti Ukraina-tyyppisessä operaatiossa missä osin maskirovkan ja osin vakinaisten joukkojen säästelyn vuoksi käytetään kaikenlaista palkattua, pakotettua tai kiihotettua rupusakkia haluttaneen pitää mahdollisuus nostaa sitä Kansanrynnäkköä - tai puhutaanko moraalisyistä Volksgrenadiereistä? Koulutus lienee VG+ mutta varustetaso puhdasta Volkssturmia, kuten vastustajillakin. :D

Nyt tulee vain tämä mieleen @StmSvejk in ennustuksista:

upload_2016-3-26_21-37-20.png

Saatanan tunarit! Kolmella prikaatilla ja paikallisjoukoillako tätä maata on tarkoitus puolustaa?

Kyllä saavat MTA2020 ja HX ihan uudet merkitykset tulevaisuuden panssarilaivoina, jos maavoimat supistuvat samalla kolmeen prikaatiin. Olisko mitään leikata yksi paatti ja yksi laivue ja jyvittää rahat vielä parin prikaatin varustamiseen maavoimiin? Tosin ilman erillisrahoituksia ei ole mitä jyvittää...

Kyse ei ole toiveista, vaan rahoitukselllisesta todellisuudesta nykymenolla. Suomen puolustuskyky Venäjää vastaan on aina suhteellinen. Täytyy ottaa huomioon, että Venäjän SA-kokoonpano 2022 saati 2030 on myös roimasti pienempi kuin neuvostoihmeet päätyvät lopullisesti Stenatovsk-Grupin materiaaliksi. Näkisin että jos mietimme puhtaasti oman maan puolustamista tuona aikana pitäisi keksiä uusia ratkaisuja hyödyntää yhä parempia tietoliikenneyhteyksiä, halventuvia sensoreja ja kaukovaikutteisia aseita. Oman lisämausteensa 2030 tullee antamaan myös yhä halventuva robotiikka, vaikkapa iki-ihanan Sergein yhdistettynä robo-pickupiin voinee modata robo-technicaaliksi. :solthum:

2030 ei ole mikään takaraja neuvostokaluston suhteen. Katsotaanpa hieman:

Venäjän maavoimien neuvostokalustoa on päivitetty varsin kiitollisia määriä, mm. päivitettyjä T-72 on puolentuhatta, ja T-90 tst-panssarivaunuja on vahvuuksissa suunnilleen saman verran. Venäjän kokonaisvahvuus tst-panssarivaunuissa on Wikin mukaan suunnilleen 2 800 vaunua. Siihen nähden 1 000 jokseenkin ajanmukaista vaunua ei ole ihan pieni määrä, ja jos Venäjä pystyy tekemään vuositasolla 100 vaunun luokkaa olevia hankintoja (päivityksiä ja/tai uustuotantoa), niin Venäjä pystyy osapuilleen säilyttämään nykyisen vaunumääränsä. Parhaimmassa maksukyvyttömyys-skenaariossakin vaunujen määrä supistuisi kahdella kolmanneksella, ja suorituskyky supistuisi ehkä kolmanneksella-puolella.

Rynnäkköpanssarivaunujen ja kuljetuskaluston puolella tilanne on heikompi, mutta onpa sielläkin hankittu runsas puolentuhatta BMP-3 rynnäkköpanssarivaunua sekä sadoittain erilaisia pyöräajoneuvoja (mm. Iveco LMV). Toisaalta iso osa kalustosta, kuten BMP-2 ja BTR-80, on varmasti päivitettävissä suhteellisen edullisesti, jos rahaa uushankintoihin ei ole. Eivät nuo niin vanhaa perua ole, ja Suomikin aikoo mennä Bemareilla ja Paseilla 2030-luvulle.

Maavoimien suurimmat haasteet tulevat luultavasti ilmatorjunta-aseissa, kun neuvostoaikaiset vehkeet eivät enää vastaa uusien länsimaisten koneiden häiveominaisuuksiin, elektronisen sodankäynnin järjestelmiin ja stand-off-aseisiin. Toinen ongelmakohta tulee olemaan tykistö, joka varmasti supistuu murto-osaan nykyisestä 2030 mennessä, kun kalustoa on uusittu vain niukasti. Miljoonien laukausten ampumatarvikehankinnatkin voivat olla taloudellisesti vaikeita. Toisaalta, eipä sitä tykistöä ole muuallakaan enää yhtä paljon kuin ennen, ja tehokkuus lisääntyy erikoisampumatarvikkeiden käyttöönoton myötä.

Ilma- ja merivoimissa voi sitten käydäkin katoa neuvostokaluston osalta. Lentotukialus varmaan pyörii vahvuuksissa jatkossakin, mutta muuten alkaa kalusto olemaan pitkälti mennyttä 2022 saati sitten 2030. Neuvostoperäisten ilma-alusten taisteluarvo taas on kyseenalainen jo nykyisessä ajassa. Päivitetyt neuvostokoneet ovat varmasti vielä mukana 2022, mutta päivittämättömiä korkeintaan minimaalisesti, ja enemmistö päivitetyistäkin menee pataan 2030 mennessä. Toisaalta Venäjän ilmavoimat on kyennyt uusimaan kalustoaan kelvollista tahtia, vaikka tavoitteista onkin jääty. Esimerkiksi hävittäjiä ja hävittäjäpommittajia on hankittu yli 50 kpl vuodessa viime vuosien ajan. Sillä tahdilla ei vahvuuksissa varsinaista pudotusta tule, päinvastoin, todellinen konevahvuus kasvaakin, jos osa paperitiikerilaivueista korvautuu ihan oikeasti lentopalveluskelpoisilla laivueilla.

No niin, taisi olla eka kommentti jossa myös itä huomioitu, hyvä!

Tuo Venäjän "ikuisuus" näyttää kaikilla olevan ainoa vaihtoehto. Pohditaan myös miten käy jos idässä toteutuu toinen romahdus, eli rahat loppuu ja vahvat alueet alkavat taas itsenäistyä ja jopa itsenäistyvät, eli skenario olisikin Neuvostoliiton toinen hajoamiskierros. Nykymenolla normaalirahat loppuvat ensi vuonna ja kikkailulla saadaan kasaan rahaa vielä pariksi vuodeksi. Sitten on "mielenkiintoiset ajat". Jos näistä selvitään ilman ydinaseita, voisi naapurina olla joku Pietarin ympäristön tasavalta.

Pitäisimmekö siinäkin vaihtoehdossa nykyisenlaista puolustusta, vai siirryttäisiinkö keveämpään systeemiin? Menisikö Suomi tuollaisessa vaiheessa Natoon?

Venäjän hajoaminen on tietysti yksi juttu; silloin jokin kolme prikaatia + paikallisjoukot + 64 kpl F-35 voisivat riittää mahdollisen invaasion torjumiseen sillä kovin Nato-yhteensopivalla ajatusmallilla, että Varsovan Pietarin liiton panssarilautat pommitetaan ajasta ikuisuuteen.

Natoon varmaankin mentäisiin, jos kansa myöntyisi. Ehkä ankarien torjuntataisteluiden jälkeen voisi suostuakin? Jos Venäjän hajoaminen taas tapahtuu rauhallisesti, niin Pietarin liittotasavalta varmaankin menee Natoon demokratisoiduttuaan, ja Suomi jää jälleen kerran rannalle katsomaan. :facepalm:
 
Back
Top