PV:n sodanajan kokoonpano 2022?
- Viestiketjun aloittaja StmSvejk
- Aloitus PVM
Honcho
SMLNKO M/83
Mitä fyysiseen suoriutumiseen tulee, niin tietyssä mielessä aataminaikuinen aluejärjestelmä, jossa joukot tulivat samoista kylistä ym. oli hyvä, koska jotakuinkin tiedettiin mitkä "vanhat ukot" saattoi hyvin ottaa sotaan mukaan (ja huom. silloin nelikymppinen, neljävitosesta puhumattakaan oli huomattavasti vanhempi kuin samanikäiset tänään) ja toisaalta, kuka viisi vuotta sitten asevelvollisuuden suorittanut kaksvitonen on onnistunut lihomaan muodottomaksi tai telomaan jalkansa ilman että SA INTille olisi sana kulkenut. Tai kuka on täysi lusmu tai epäluotettava poliittisessa mielessä, kun vihollinen on ihannevaltio.
En ole siis tuomassa tuota järjestelmää takaisin, mutta tuo oli siinä yksi hyvä puoli. ("Marokon Kauhu" keksi muitakin hyviä puolia motivointimielessä...miehettömät kylät Talvisodan jälkeen on sitten se huono puoli...). Tätä puolta voisi tietysti nykyteknologialla hoitaa nykyistä paremmin, netti tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tietojen pitämiseen ajantasaisena. Ilman raskasta kalustoa tai parhaimmillaan kirjavan ulkomaanhankinta/lahjoituskaman avulla varustetut joukot ovat sitten "Volksgrenadiereita" (eivät sentään -Sturmia, vaikka sitäkin kuulee) mutta väitän että jos sota tulee niin se ei tule olemaan siisti ja hallittu operaatio, ei ole oikein harjoitusvastustajan intresseissä tehdä seuraavaa torjuntavoittoa (tm) meille helpoksi.
Raha on sitten se asia, mikä taitaa tehdä realistisesti katsottuna mahdottomaksi kertauttaa yhtään isompaa porukkaa, koska edes se juhlallinen SA-vahvuus ei ehkä kertaa tarpeeksi. Jonkinlainen vapaaehtoisuuden ja kustannustehokkuuden huomioiva ja nykyistä järjestelmällisempi ratkaisu olisi ainoa mahdollisuus. Toki soisin että maanpuolustus olisi myös niitä asioita joihin käytetyn rahan EI VOIDA KATSOA OLEVAN KENELTÄKÄÄN POIS ja kaikki vahvuudet skaalattaisiin mieluummin yläkanttiin vastustajaan verrattuna. Kaikki kävisivät kertaamassa säännöllisesti 50:iin asti ja enemmänkin, toki kärkinyrkki huomattavasti enemmän. Epäsuoraa hankittaisiin enemmän samoin kuin kunnon jalkaväkivarustusta (myös ja etupäässä kärkivoimille). A-tarviketta olisi varastossa sen verran ettei tykistönammuksia tarvitsisi säästellä ainakaan ensimmäiseen puoleen vuoteen, kunhan vastustajaa kylmenee. Mutta ei taida tapahtua.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Jätetään se PV:n raha nyt rauhaan kun ei sitä kuitenkaan ole.
PV:n tarvitse ainoastaa kertoa reserviläisille millaista koulutusta tarvitaan isossa mittakaavassa ja sen jälkeen maanpuolustusjärjestöt alkavat tehdä sellaisia juttuja. PV:ltä tarvitaan vain muutama asia: 1) ohjeet siihen mitä kannattaa puuhata 2) lupa alueiden käyttöön 3) yleinen myötämielinen suhtautuminen ja ressuille naureskelun lopettaminen.
Mikä tässä on niin vaikeata? Sekö että reviiripervertikot eivät halua rinnakkaista sotilaskoulutusorganisaatiota vai mikä on?
.
Honcho
SMLNKO M/83
Tämä.
Edit: Ja halukkuuden, osaamisen ja terveydentilan (reserviläisen omaan ilmoitukseen uskoen) seuranta jonkun nettilomakkeen kautta. Luulisi että olisi järkevää tietää mistä päästä sijoittamatonta reserviä voidaan repiä väkeä mihinkin juttuun. Mutta touhuun kyllä tuntuu liittyvän väärinymmärrettyä reviiripelkoa - kyseessä on PVn kouluttamat reserviläiset jotka siis harjoittelisivat kuten nytkin esim MPKn kouluttajien avulla, mutta koordinoidummin. Asian vertaaminen johonkin Michiganin Militiaan on aika vajakkia.
Viimeksi muokattu:
Laitetaan oma pitkäveto aiheeseen, sekä offtopicia täyslaidallinen. Vuonna 2020 eli neljän vuoden päästä määrä on edelleen sama.
ILMAN PUOLUSTUSLIITTOJA-> kymmenen vuoden sisällä määrä tulee laskemaan niin että on alle 200 tuhatta reservissä.
NATO -> reservin vahvuus, alle 50000.
RUOTSIN KANSSA YHTEINEN PUOLUSTUS -> 150 tuhatta.
Mikäli varusmiespalveluksen kestoa lyhennetään esim puolitetaan niin muuttaa se kristallipallon tuloksia.
EDIT 2.0
Ajatusleikkinä jota toivottavasti ei tarvitse nähdä.
Eli Jos ja kun aina tulee pakkosäästöjä tuli mieleen palvelusajan puolittaminen. (Olettaen että se toisi säästöjä.)
Erikoisjoukot jäisivät pois säästöliekistä eli laskuvarjo, sukeltaja ja rajavartio.
Jakaisin Palvelusajan mukaan 7kk A luokka ja 3kk B luokka.
b-luokkaan hakiessa tarvitsisi olla jokin erikoistaito esim siviilissä hommattu koulutus, esim , lääkintä, kuskit, spadet.
Alokasaika olisi kaikilla sama Peruskoulutuskausi eli P-kausi 8 viikkoa
Jonka jälkeen b luokka erikoistuisi omiin tehtäviin asevoimien versiona 4viikkoa.
A luokka KAIKKI kävisiv joko aukin taikka rukin , näin ollen osa aukkilaisista tekis miehistön hommia ja soveltuvimmat olisivat ryhmänjohtajia.
A luokan kesto yhteensä noin 7kk.
Kun miehistönä toimii alikessuja niin koko vuoden smaan koulutuksen jankkaaminen olisi turhaa.
Muita huomioita, koulutus päivät voisivat olla vähintään 12h näin ollen kouluttajat tekisivät aamu ja iltavuoroja.
Suurin osa varusmiespalveluksesta nukuttaisiin teltoissa sekä harjoitukset olisivat metsässä mikä olisi realistisempaa kuin kasarmilla makoilu klo 17 jälkeen.
Ei ole mitään hajua miten kyseiset mettäpäivät toisivat lisäkustannuksia valtiolle kun kouluttajat saisivat lisätuloja ylim metsäpäivistä.
Omakohtanen kokemus, en oppinut mitään lisää aukin jälkeen . Sekä hyvin toimiva aukki porukka vaihtui 6kk miehistöön ei ollut mielestäni pv n edunmukaista.
myös parhaimmat tulokset saatiin aukki aikana omalla porukalla.
ILMAN PUOLUSTUSLIITTOJA-> kymmenen vuoden sisällä määrä tulee laskemaan niin että on alle 200 tuhatta reservissä.
NATO -> reservin vahvuus, alle 50000.
RUOTSIN KANSSA YHTEINEN PUOLUSTUS -> 150 tuhatta.
Mikäli varusmiespalveluksen kestoa lyhennetään esim puolitetaan niin muuttaa se kristallipallon tuloksia.
EDIT 2.0
Ajatusleikkinä jota toivottavasti ei tarvitse nähdä.
Eli Jos ja kun aina tulee pakkosäästöjä tuli mieleen palvelusajan puolittaminen. (Olettaen että se toisi säästöjä.)
Erikoisjoukot jäisivät pois säästöliekistä eli laskuvarjo, sukeltaja ja rajavartio.
Jakaisin Palvelusajan mukaan 7kk A luokka ja 3kk B luokka.
b-luokkaan hakiessa tarvitsisi olla jokin erikoistaito esim siviilissä hommattu koulutus, esim , lääkintä, kuskit, spadet.
Alokasaika olisi kaikilla sama Peruskoulutuskausi eli P-kausi 8 viikkoa
Jonka jälkeen b luokka erikoistuisi omiin tehtäviin asevoimien versiona 4viikkoa.
A luokka KAIKKI kävisiv joko aukin taikka rukin , näin ollen osa aukkilaisista tekis miehistön hommia ja soveltuvimmat olisivat ryhmänjohtajia.
A luokan kesto yhteensä noin 7kk.
Kun miehistönä toimii alikessuja niin koko vuoden smaan koulutuksen jankkaaminen olisi turhaa.
Muita huomioita, koulutus päivät voisivat olla vähintään 12h näin ollen kouluttajat tekisivät aamu ja iltavuoroja.
Suurin osa varusmiespalveluksesta nukuttaisiin teltoissa sekä harjoitukset olisivat metsässä mikä olisi realistisempaa kuin kasarmilla makoilu klo 17 jälkeen.
Ei ole mitään hajua miten kyseiset mettäpäivät toisivat lisäkustannuksia valtiolle kun kouluttajat saisivat lisätuloja ylim metsäpäivistä.
Omakohtanen kokemus, en oppinut mitään lisää aukin jälkeen . Sekä hyvin toimiva aukki porukka vaihtui 6kk miehistöön ei ollut mielestäni pv n edunmukaista.
myös parhaimmat tulokset saatiin aukki aikana omalla porukalla.
Viimeksi muokattu:
PJ85
Eversti
Jos noin tapahtuu, niin siirrytään samantien vaikka ammattiarmeijaan tai johonkin muuhun. Ei puolella kestolla saada suorituskykyisiä joukkoja ainakaan valtaosaltaan.
Olisiko tuo huono vaihtoehto? Koko ikäluokka, naiset ja miehet, alokaskaudelle, siitä sitten valikoidaan halukkaat riittävästi palkattuun vaikkapa vuoden palvelukseen operatiivisten joukkojen täyttämiseksi. Kustannukset olisivat nykyluvuissa. Pitkässä kriisissä nämä 2kk Volkssturm- soijanakkijoukot koulutettaisiin makkaranpaistajien toimesta täyteen iskuun.
Ei ole tarkoitus ketään väheksyä, mutta oletko koskaan ollut järjestämässä maanpuolustuskoulutusta. Tai edes MPK:n kurssien osallistujana?
Kun niiden muutaman asian joukossa ei näytä olevan tiloja, missä koulutus pidettäisiin, välineitä harjoitteluun, kuten aseita jv-miehille, tykkejä tykkimiehille ja viestilaitteita viestimiehille jne. Reviiritaisteluja
ei sen sijaan tainut olla silloin kun tällainen rinnakkainen organisaatio viimeksi oli. Päinvastoin moni armeijasta eri syistä pois lähtenyt löysi uuden kodin Suojeluskuntajärjestöstä.
Hei vaan kaikille.
Vuosi 2022 tulee oman toiveeni kannalta liian nopeasti, ehkä 2030 olisi realistisempi ajankohta. Mutta toivoisin, että Suomen Puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano koostuisi 30 000 ammattisotilaasta ja sodanajan kokoonpano 30 000 ammattisotilaasta ja 50 000 reserviläisestä. Tuo rauhanajan 30 000 jakaantuisi siten, että Merivoimat 7000, Ilmavoimat 7000, 'keskushallinto' 1000 ja Maavoimissa loput 15 000. Rauhanajan maavoimien kokoonpano muodostuisi kolmesta prikaatista, joista yksi olisi Pohjois-Suomessa (KajPr), Itä-Suomessa (KarPr) ja Länsi-Suomessa (PorPr).
Sodanajan kokoonpanot olisivat Merivoimat 6000 + 6000, Ilmavoimat 7000 + 7000, 'keskushallinto' 1000 + 2000 ja Maavoimat 15 000 + 35 000 [Ensin mainittu luku aktiivisotilaat ja jälkimmäinen reserviläiset]. Maavoimien sodanajan vahvuus koostuisi kolmesta aktiivisotilaiden miehittämistä prikaatista ja neljästä reserviläisten miehittämästä prikaatista. Loput noin 15 000 maavoimien reserviläistä olisivat erilaisissa tukitehtävissä.
Ja sitten perustelut:
A) Nykyinen asevelvollisuuteen perustuva malli on kallis. Varsinaisen Puolustusbudjetin (n. 2,7 Mrd€) päälle on laskettava kansantaloudelliset menetykset (noin 20 000 henkilötyövuotta).
B) Suomen Puolustusvoimien tämän hetken suurin ongelma liittyy valmiuteen, ei voimaan. 230 000 sotilaan massa-armeijasta ei ole mitään hyötyä, jos 1) hallituksella ja eduskunnalla ei ole 'munaa' kutsua joukkoja tarvittaessa koolle, tai 2) liikekannallepanoa ei ennätetä suorittaa.
C) Sotavarustelun kallis hinta. Meillä ei riitä rahat ostaa massa-armeijalle asianmukaista varustusta, mutta tuollaiselle 80 000 sotilaan porukalle kyllä. Aktiiviprikaateilla varustuksen 'kierto' olisi noin 20 vuotta. Toisin sanoen siellä olisi käytössä noin vuosina 1996 - 2016 hankittu kalusto. Reserviläisprikaateille siirtyisi asteittain vapautuva vanhempi kalusto, joka olisi tänä päivänä 1976 - 1996 välillä hankittua. Toki esimerkiksi viestivälineitä ja pimeänäkölaitteita pitäisi reserviläisprikaateille hommata uutenakin.
Lisäisin tähän omaan fantasia(pitsaani), että Suomi olisi tuolloin Naton jäsen ja että Rajavartiolaitoksen resursseja ja kykyä olisi vahvistettu myös sotilaallisen maanpuolustuksen saralla siten, että Rajavartiolaitoksen sodanajan vahvuus olisi 2-3 prikaatia.
Vuosi 2022 tulee oman toiveeni kannalta liian nopeasti, ehkä 2030 olisi realistisempi ajankohta. Mutta toivoisin, että Suomen Puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano koostuisi 30 000 ammattisotilaasta ja sodanajan kokoonpano 30 000 ammattisotilaasta ja 50 000 reserviläisestä. Tuo rauhanajan 30 000 jakaantuisi siten, että Merivoimat 7000, Ilmavoimat 7000, 'keskushallinto' 1000 ja Maavoimissa loput 15 000. Rauhanajan maavoimien kokoonpano muodostuisi kolmesta prikaatista, joista yksi olisi Pohjois-Suomessa (KajPr), Itä-Suomessa (KarPr) ja Länsi-Suomessa (PorPr).
Sodanajan kokoonpanot olisivat Merivoimat 6000 + 6000, Ilmavoimat 7000 + 7000, 'keskushallinto' 1000 + 2000 ja Maavoimat 15 000 + 35 000 [Ensin mainittu luku aktiivisotilaat ja jälkimmäinen reserviläiset]. Maavoimien sodanajan vahvuus koostuisi kolmesta aktiivisotilaiden miehittämistä prikaatista ja neljästä reserviläisten miehittämästä prikaatista. Loput noin 15 000 maavoimien reserviläistä olisivat erilaisissa tukitehtävissä.
Ja sitten perustelut:
A) Nykyinen asevelvollisuuteen perustuva malli on kallis. Varsinaisen Puolustusbudjetin (n. 2,7 Mrd€) päälle on laskettava kansantaloudelliset menetykset (noin 20 000 henkilötyövuotta).
B) Suomen Puolustusvoimien tämän hetken suurin ongelma liittyy valmiuteen, ei voimaan. 230 000 sotilaan massa-armeijasta ei ole mitään hyötyä, jos 1) hallituksella ja eduskunnalla ei ole 'munaa' kutsua joukkoja tarvittaessa koolle, tai 2) liikekannallepanoa ei ennätetä suorittaa.
C) Sotavarustelun kallis hinta. Meillä ei riitä rahat ostaa massa-armeijalle asianmukaista varustusta, mutta tuollaiselle 80 000 sotilaan porukalle kyllä. Aktiiviprikaateilla varustuksen 'kierto' olisi noin 20 vuotta. Toisin sanoen siellä olisi käytössä noin vuosina 1996 - 2016 hankittu kalusto. Reserviläisprikaateille siirtyisi asteittain vapautuva vanhempi kalusto, joka olisi tänä päivänä 1976 - 1996 välillä hankittua. Toki esimerkiksi viestivälineitä ja pimeänäkölaitteita pitäisi reserviläisprikaateille hommata uutenakin.
Lisäisin tähän omaan fantasia(pitsaani), että Suomi olisi tuolloin Naton jäsen ja että Rajavartiolaitoksen resursseja ja kykyä olisi vahvistettu myös sotilaallisen maanpuolustuksen saralla siten, että Rajavartiolaitoksen sodanajan vahvuus olisi 2-3 prikaatia.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Eikös se ole jo? Prikaati on aika liukuva käsite joten 2-3 prikaatiin mahtuu 6000-15000 sotilasta. Tällä hetkellä rajan joukot voi katsoa parhaiten koulutetuiksi, kun joka neljäs rajan SA-vahvuudessa oleva on ammattailaisrajavartija.
https://www.raja.fi/tietoa/rajavartiolaitos_lukuina
Taas kerran tulee miettineetksi että mitkä sodan ajan tarvikkeet tulevat kallistumaan ja halpenemaan.
Tuleeko osa kalustosta halpenemaan sitä mukaa kun useat eri valmistajat kykenevät valmistamaan moisia.
Saako tulevaisuuden Matit ja punapistetähtäimet halvemmalla kuin nyt?
Entä bonukset ja NLAW;t?
Tuleeko osa kalustosta halpenemaan sitä mukaa kun useat eri valmistajat kykenevät valmistamaan moisia.
Saako tulevaisuuden Matit ja punapistetähtäimet halvemmalla kuin nyt?
Entä bonukset ja NLAW;t?
Kaikki IP kameroihin perustuva tulee halpenemaan, koskapa noiden valmistustekniikka kehittyy ja noita alkaa esiintymään myös siviilikäytössä.
PP tähtäimien hinnat luultavasti tulevat alas, tuotantolinjoja on tehty täyttämään armeijoiden tilauksia ja kun niihin tehdyt investoinnit on kuoletettu, niin sitten se tuotantohinta tulee alas.
Bonuksien ja NLAW:ien hinnat riippuvat tilauksen koosta ja aikataulusta, myös siitä että tilaako muut samaan aikaan ja miten paljon. Tällä hetkellä nuo eivät erityisesti hyödy massatuotannosta, joten hinnat tuskin laskevat huomattavasti.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Ymmärrän kyllä, että reserviläisten on vaikeaa saada tykkejä, panssarivaunuja ja laivoja, mutta eipäs mennä sen vaikeimman kautta. Toimiakseen tarkempi suunnittelu tulee pohjautua strategiatasolla siihen että valtiovallan taholta ensin tunnustetaan tarve kouluttaa osaamattomia reserviläisiä. Todetaan, että koska PV:llä ei ole laajaa käytännön resurssia harjoituksiin, niin ovet avataan reserviläisille sen motivaation kautta mikä reserviläisillä on. Yllättävän kumma porukkaa lisäksi kun ovat valmiita omasta lompakostaan, vapaa-aikana satsamaan maanpuolustukseen. Tämä nyt vaan hyödynnettävä x 100.000 !
Yksinkertaisimmillaan harjoitus on vaikka teoriaoppia uudistetusta taistelutavasta ja siitä on hyvä jatkaa käytännön harjoituksiin. Sisätiloja teoriakoulutukseen, ampumaratoja, käsiaseita, viestilaitteita....jne...PV asettaa käyttöön sen mukaan millaista harjoitusta järjestetään. Tällaiseen harjoitustoimintaan osallistuvien oman aseen hankintaa tuetaan nykyistä aktiivisemmin, esimerkiksi vaikka yhdeksi luvan lisäperusteeksi reserviläisyys.
Miehet on rekisteröity yhdistyksiinsä (tai mikä se muoto tulevaisuudessa olisikin?) ja osaamisen tiedot ja kuntoisuustilanne täydentyvät suoraan PV:n järjestelmiin.
Pohdinnassa pitäisi lähteä jälleen kerran "sekä-että" ajattelusta. Sotilaskoulutusta saa sekä puolustusvoimissa, että reserviläisvoimissa. Nykyinen malli, jossa sotilaskoulutusta saa joko puolustusvoimista tai ei saa ollenkaan ei mielestäni tue laajaan asevelvollisuus-osaamiseen ja tahtoon perustuvaa maanpuolustusta niin hyvin kuin sen voisi toteuttaa. Siksi kannatan "sekä-että" mallia.
Tavoite tietenkin PV:n tarpeen mukaisena.
Loput allekirjoituksestani.
Esimerkiksi. nykyinen 12kk olisi 6-7kk ja 6 kk olisi 3kk. 3kk po
Väsään uuden ketjun tästä
Olen samoilla linjoilla. Osa tekniikasta tulee halpenemaan vuosien saatossa. Haasten tuo tietysti se että tarve uusille ja kalliille ratkaisulle tulee pysymään jatkossakin.
Se on sitten oma lukunsa tulevatko esimerkiksi ohjukset halpenemaan tulevaisuudessa. Olisi hauska päästä näkemään joskus ohjustehdas. Miten paljon siellä on käsitöytä ja kuinka paljon automaatiota.
kertakenttään
Ylipäällikkö
http://www.defmin.fi/files/1223/Tulostavliite3.pdf, sodan ajan vahvuus pataljoonan tarkkuudella 2012
Tai no ei ihan pataljoonan tarkkuudella, mutta joukkotyypeittäin.
Tai no ei ihan pataljoonan tarkkuudella, mutta joukkotyypeittäin.
En usko että vapaaehtoiset kertaajat kauheasti lisääntyisivät, mutta selkeämpi urapolku ja nousujohteinen kertaaminen voisivat olla avainsanoja.
Sen jälkeen voisi sitoutua MPK:n ojarummunvartiojoukkuuseen 5 vuodeksi. Joka kävisi läpi 15 kurssin kokonaisuuden.
Kursseilla kerrattaisiin ampuminen, ensiapu, ja joukkueen hyökkäys sekä torjunta.
Uutena sitten siltavahin voimankäyttö, pimeätoiminta ojarumpua aktiivisesti vartioiden ja ojarummun hävitys jos tarve vaatii. Ja ekstrakurssina jos siltarummulta joudutaan vetääntymään, niin sissitoimintaan siirtyminen.
Sitoumuksen voi tehdä vain jos ei ole PVn sijoitusta
Tuo asiakirja onkin vuodelta 2008.