OK, eli FINGOP on yleisellä tasolla julkista tietoa. Hyvä tietää tämäkin asia!
Oli ainakin 10 vuotta sitten
Mitään syventävää aiheesta ei sitten löydykään.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
OK, eli FINGOP on yleisellä tasolla julkista tietoa. Hyvä tietää tämäkin asia!
Mutta NATO on julkaissut keskiverto-ressulle vähintään riittävän tietopläjäyksen operatiivisen suunnittelun perusteista. Julkisesta NATO-materiaalista voi hakea esimerkkejä yksityiskohdista, jos on tarpeen...
Taitaa kaikkien nykyisten esikuntien toimintamallit jollain tapaa linkittyä Preussin yleisesikuntaan, jossa ehdittiin aikanaan tehdä aika paljon uraa uurtavaa ja aikaa hyvin kestänyttä kehitystyötä.En ole aiheeseen sen paremmin tutustunut mutta lienevät jotain sukua toisilleen nuo Suomen ja Naton systeemit?
Ja Mannerheimhan ei ollut käynyt yleisesikunta-koulua, joten hän johti päämajaa kuin venäläistä divisioonaaTaitaa kaikki nykyisten esikuntien toimintamallit jollain tapaa linkittyä Preussin yleisesikuntaan, jossa ehdittiin tehdä aikanaan aika paljon uraa uurtavaa ja aikaa hyvin kestänyttä kehitystyötä.
Erilaisia ad-hoc -muodostelmia tarvitaan joka tasolla organisaatiota, vrt. esimerkiksi panssarintuhoajapartiot joukkueen tasalla tai kevyen KRHJ:n miehistä muodostettava vastahyökkäys/lähipuolustusnyrkki jne. Nämä tietenkin pitää(isi) suunnitella, niiden käyttötapa tuntea ja suunnitella, toiminta harjoitella ja joukkoa johtavan tulee tietää, mihin tällainen palikka soveltuu. Suunnittelu luonnollisesti monimutkaistuu joukon koon kasvaessa.Ja Mannerheimhan ei ollut käynyt yleisesikunta-koulua, joten hän johti päämajaa kuin venäläistä divisioonaa
Jatkosodassa/itärintamalla sekä Suomella että Saksalla oli tapana heittää kasaan eilaisia ad-hoc taisteluosastoja. Ongelmaksi tuli aina näiden johtaminen ja sen tietäminen, mihin erilaiset palikat soveltuivat.
On map: formation called bataillon care (battalion square). There were several combinations of this formation. The light cavalry rode ahead, probed and located the enemy, then reported back to headquarters (to Napoleon and his chief of staff) the positions of enemy's troops. As soon as the Emperor plotted them on the map, he would order one or both of his wing commanders to engage the nearest enemy force. The reserve was made of heavy cavalry and the Imperial Guard. All troops marched within supporting distance of one another. The wings consisted of one or two army corps each.
(Although the French army corps varied in size, they all shared one thing: each was a balanced, all-arm force of infantry, cavalry, artillery, engineers and staff. It was in fact a self-reliant miniature army able to take on much stronger enemy for a limited time. According to British historian David Chandler the French army corps could be left to move on its own, greatly easing the traffic on any particular set of roads.)
Napoleon had devised a strategy of the central position. It was designed to place the French army in such a position that it could defeat detachments of the enemy in turn. Napoleon could use a mere part of his force to tie down and occupy the attention of one enemy, then rapidly move his remaining forces to build up a local superiority against the other. This brilliant strategy brought him fantastic victories against stronger enemies. Even in 1815 "the Emperor came within a hairsbreadth of bringing off a major success by using this system." (Chandler - "Waterloo the hundred days" p 76)
According to David Chandler only Napoleon's computer-like mind and his fast marching army were suited to accepting this type of challenge.
Erilaisia ad-hoc -muodostelmia tarvitaan joka tasolla organisaatiota, vrt. esimerkiksi panssarintuhoajapartiot joukkueen tasalla tai kevyen KRHJ:n miehistä muodostettava vastahyökkäys/lähipuolustusnyrkki jne. Nämä tietenkin pitää(isi) suunnitella, niiden käyttötapa tuntea ja suunnitella, toiminta harjoitella ja joukkoa johtavan tulee tietää, mihin tällainen palikka soveltuu. Suunnittelu luonnollisesti monimutkaistuu joukon koon kasvaessa.
Mitä kaoottisemmaksi yleistilanne muuttuu, sitä enemmän improvisoituja alkavat tällaiset normaalista taistelujärjestyksestä poikkeavat joukot olla. Sekä Saksan että Suomen osalta löytyy briljantteja oppikirjaesimerkkejä tilanteen mukaisesta taistelujärjestyksestä / ad-hoc -joukosta ja niiden menestyksellisestä toiminnasta. Toisaalta löytyy niitä oppikirjan "vältä näitä" -toimintojakin, Viipurin puolustus ja Kuuterselän hyökkäys varmaan tutuimpina esimerkkeinä.
No, keksikää itse parempi organisaatio. Saatana.
Juu, totta kai on eri asia, mutta pohjaidea on sama. Joukkuetasolla suunnitteluun riittää ryhmyrit, joukkueen varajohtaja, tulenjohtaja ja joukkueen johtaja, komppaniatasolla suunnitteluun tarvitaan lisäukkoja ja pataljoona/taisteluosastotasolla onkin jo tarve varsinaiselle esikuntatyöskentelylle. Joukon johtajan / komentajan pitää tietenkin tietää eri joukkojen yleiset ominaisuudet, jotta osaa niitä käyttää hyödykseen. Perusperiaate ei kuitenkaan poikkea vaikkapa joukkuetasalta, esimerkkinä tulee mieleen joukkueelle hyökkäyksessä mahdollisesti alistettava pioneeriryhmä (tällaista ainakin me harjoittelimme aikanaan RUK:ssa).No, erilaisen pataljoonatason ja sen yli menevät taisteluosastot ovat hieman eri asia kuin panssarintorjuntapartiot. Kyse on nimenomaan esikuntatyöskentelyn vaikeudesta kun palikat ovat kokoon heitettyjä ja niiden kyvyt tuntemattomia. Joskus saattaa mennä hyvin, mutta lisää taatusti vaikeusastetta.
Aika peruskauraa pitäisi kaikessa sotilasjohtamisessa olla erilaiset taistelujärjestyksen muutokset, jonkin joukon osan luovuttamiset toiselle joukolle, alistuksen vastaanotto ja toimiminen pika- / poikkeavassa tilanteessa. Ja kyllähän näitä harjoitellaan jokaisella organisaatiotasolla.Olin aikoinaan esikuntaharjoituksessa, jossa tyrkättiin että "Tilanteesta johtuen muodostamme Taisteluosasto "Sardaukarin", joka koostuu RajaJP X:stä, vahvennettuna PionJ ja PSTJ. Siinä olikin sitten suu auki ihmettelemistä. Etenkin kun ei ollut mitään hajua tuollaisen pumpun johtamisesta.
Onneksi ihan oikeat skapparit neuvoivat.
Mutta ihan aikuisten oikeasti tuollaistakin treenataan.
Ei ole ja kuten @Talvela n postauksesta nähdään, Napoleonin ajan taktiset ajatukset ovat vielä nykyäänkin yllättävän ajankohtaisia.
Aika peruskauraa pitäisi kaikessa sotilasjohtamisessa olla erilaiset taistelujärjestyksen muutokset, jonkin joukon osan luovuttamiset toiselle joukolle, alistuksen vastaanotto ja toimiminen pika- / poikkeavassa tilanteessa. Ja kyllähän näitä harjoitellaan jokaisella organisaatiotasolla.
Ja peukku pystyyn @Sardaukar lle taisteluosaston komentamisesta!
Aika peruskauraa pitäisi kaikessa sotilasjohtamisessa olla erilaiset taistelujärjestyksen muutokset, jonkin joukon osan luovuttamiset toiselle joukolle, alistuksen vastaanotto ja toimiminen pika- / poikkeavassa tilanteessa. Ja kyllähän näitä harjoitellaan jokaisella organisaatiotasolla.
Ja peukku pystyyn @Sardaukar lle taisteluosaston komentamisesta!