PV:n virka-apu 80-luvulla

[Kapiainen]

Ajat ja olosuhteet muuttuvat ja toimintatapojen pitää muuttua niiden mukana.

Kyllähän se toisaalta on noinkin..mutta sitten taas toisaalta on se nyt yhtä pirua ettei vartiotehtävässä olevalle, koulutetulle sotilaalle voi enää nykyään antaa asetta + patruunoita!?

 

[baikal]

Jos normi kasarmivartiossa olisi yksinäisiä rk- miehiä panostetuinkin asein niin syntyisikö näistä pojista ja tytöistä tosiasiassa HOUKUTTELEVA KOHDE niille, jotka haluavat syystä tai toisesta rynnäkkökiväärin? Kassu rakennuksineen ra-oloissa tuskin isommin kiinnostaa moniakaan...rk:ta riiputtava keskivertovarusmies muodostaisi kenties lopun perin melko helpon maalin arvokkaaksi koetun esineen kantajana. Kusettaen, kolkaten ja kääntäen, rk poikineen lähtisi maailmalle.

Entäs tapaukset, joissa kyseessä on sovittu diili. "kolkkaa mut olevinaan, otat rynkyn ja maksat 800 egee".....ja ostajia löytyy kyllä.

Voin olla väärillä jäljillä, mutta tämmöisiä tuli mieleen...

 

[Kapiainen]

Kyllähän se tietysti noinkin on, mutta toisaalta ihan samaa problematiikkaa se on ollut ennenkin. Ehkä tämän päivän rikolliset ovat erilaisia kuin aikaisemmin, mutta onhan se RK varmasti 80-luvullakin ollut ase joka konnia on kiinnostanut..eikä niitä mitenkään erityisen paljoa silloinkaan vartiomiehiltä varastettu.
Toisaalta taas tänä päivänä konna joka sotilasaseen haluaa, todennäköisesti sellaisen pystyy hankkimaan muutenkin ja ennenkaikkea helpommalla ja turvallisemmin kuin vartiomieheltä varastamalla. Se vartiomieshän nimittäin saattaa olla kovastikin sitä mieltä, että ase pysyy hänellä ja 80-luvun säädöksien mukaanhan sitä asetta olisi voinut tarvittaessa myös käyttää..kuten useimmat meistä 80-90 luvun alkupuolen varusmiespalveluksessa olleet varmasti muistavat - varoituslaukausten jälkeen jopa kohti!

 

[vehamala]

Kyllähän se tietysti noinkin on, mutta toisaalta ihan samaa problematiikkaa se on ollut ennenkin. Ehkä tämän päivän rikolliset ovat erilaisia kuin aikaisemmin, mutta onhan se RK varmasti 80-luvullakin ollut ase joka konnia on kiinnostanut..eikä niitä mitenkään erityisen paljoa silloinkaan vartiomiehiltä varastettu.
Toisaalta taas tänä päivänä konna joka sotilasaseen haluaa, todennäköisesti sellaisen pystyy hankkimaan muutenkin ja ennenkaikkea helpommalla ja turvallisemmin kuin vartiomieheltä varastamalla. Se vartiomieshän nimittäin saattaa olla kovastikin sitä mieltä, että ase pysyy hänellä ja 80-luvun säädöksien mukaanhan sitä asetta olisi voinut tarvittaessa myös käyttää..kuten useimmat meistä 80-90 luvun alkupuolen varusmiespalveluksessa olleet varmasti muistavat - varoituslaukausten jälkeen jopa kohti!

Joo, kyllä meille tarkasti koulutettiin vartio-ohjeet, mitä saa ja voi tehdä erilaisissa tilanteissa ja todella siellä oli mukana myös ääri-tilanteet, joissa jopa aseen käyttö uhan torjumiseksi tai poistamiseksi oli mahdollista.
Mites nuo säädökset on varushenkilöiden voimankäyttöoikeuksien osalta muuttuneet vartiotehtävissä tai vast. ? Jos esim. olisi jostain syystä ase mukana ja joutuisi aseellisen uhan tai hyökkäyksen kohteeksi ?

 

[setämies]

Koulutetaanko edes rauhanajan vartiointia muille kuin Spolleille? Ainakin itse olen siinä käsityksessä, että jos tavallinen jalkaväen taistelija lataa kovat lippaaseen (tai pp:t harjoituksessa) ja siirtyy vartiotehtävään ollaan jo SIETO vaiheessa, jolloin on voimassa erillinen voimankäytön porrastus.

SIETO vaihehan korottuu portaittain ja antaa sitä mukaa säädökset voimankäytölle vartiotehtävässä. Sen aikana on myös voimassa Valmiuslaki.

Osittain asiaa sivuavana tuli mieleeni, että eikös Pääesikunnan kunniavartiolta koitettu joskus viedä rynkkyjä käsistä keskellä päivää? Juttu taisi päättyä siihen, että vartija täräytti rynkynperällä anastajaa leukaan niin että leegot lentelivät.

 

[koponen]

Aiempiin vartiotarinoihin liittyen, olin varuskunnan takatiellä pampun kanssa ulkoiluttamassa putkaveikkoa kun kysäisi "mahtaisitko pamputtaa jos koitan karata". Vastasin että "kyllä pamputan jos vaan saan kiinni". Ei karannut, liekö luullut että oon nopea kintuista.

Samassa vartiokuviossa oli pistooli varusmiesvartiopäälliköllä ja rynnäkkökiväärit aluepartiolla ja kehän tsekkarilla. Kaikilla kovat patruunat. Ainakin kaksi kertaa vahvensin yksinäisen takatien vartijan muistuttaen radiolla apaa kaavasta "...ja sitten jalkaan jos tilanne sallii, vaikutusta kuitenkin". Aika totinen oli tekemisen meininki siinä vaiheessa. Yhtään laukausta ei toisaalta kertaakaan ammuttu, eikä pientä painimista isompaa vääntöäkään lopulta tarvittu. Koulutustaso ja palvelusturvallisuus eivät nykymittarein kyllä kovin hyvin kohdanneet.

Muutaman vartiotehtävissä alaisina olleen kaverin taustoista kun kuulin jälkikäteen, en ikimaailmassa olisi antanut ladattua asetta keskelle talviyötä käteen. Onneksi ei mitään käynyt.

Valmiusjoukkuepaketti punkan alla tulikin nukutuksi monen monta yötä, ja valmiusharjoituksissa puskettua tavaraa maailmalle, ja välillä vähän kuunneltua uutisiakin kun palvelus keskeytettiin ja mentiin tupiin odottamaan lisäohjeita.

Hyvä että suorituskykyjen käyttöä osattiin silloinkin pohtia.

 

[Second]

Koulutetaanko edes rauhanajan vartiointia muille kuin Spolleille? Ainakin itse olen siinä käsityksessä, että jos tavallinen jalkaväen taistelija lataa kovat lippaaseen (tai pp:t harjoituksessa) ja siirtyy vartiotehtävään ollaan jo SIETO vaiheessa, jolloin on voimassa erillinen voimankäytön porrastus.

SIETO vaihehan korottuu portaittain ja antaa sitä mukaa säädökset voimankäytölle vartiotehtävässä. Sen aikana on myös voimassa Valmiuslaki.

Osittain asiaa sivuavana tuli mieleeni, että eikös Pääesikunnan kunniavartiolta koitettu joskus viedä rynkkyjä käsistä keskellä päivää? Juttu taisi päättyä siihen, että vartija täräytti rynkynperällä anastajaa leukaan niin että leegot lentelivät.

Kaiketi edelleen lähdetään siitä että vartiomiehen litannia pitää osata, eli tunnussana - tunnusana - seis - laskekaa ase - siirtykää x suuntaan x määrä askelia... tai miten se tilanteen kehittyminen sitten etenee.

Mitä ylipäätään pitäisi vartiomiehen osata? Siis tuon edellisen litannian lisäksi. Joissakin Huomio-lehtisissä on aika paljonkin tätä asiaa käsitelty juuri vartiokomppanioiden (maakuntajoukkojen) näkökulmasta. Ja kyllä sitä asiaa tuntuu olevan etenkin jos asiat halutaan kunnolla hoitaa. Etenkin jos siihen otetaan partioinnit mukaan (rakennusten tarkastaminen tuntuu olevan pirun työlästä ja pikkutarkkaa hommaa). Minulla on jollakin kurssilla tullut vastaan ikään kuin sivujuonteena näitä asioita. Olisiko ollut pelkästään että miten käsketään ja toimitaan kun tarkastetaan epäilyttävää henkilöä, sekä mahdollisesti hänet tarkastetaan.

Mutta mitä perus jääkärikomppaniaan sijoitetun jääkärin tarvitsee tietää näistä hommista? Ja voidaanko luottaa että vartiokomppanioissa on joku asian tuntija (spol-koulutettu) joka ryhtyy kiireen vilkkaasti kouluttamaan osaamattomia miehiä vartiopuuhien saloihin (kun kertausharjoituksia ei ole järjestetty).

Kuinkahan useasti ylipäätään tiedustelijat onnistuvat rauhan ajan koulutksessa hoitamaan hommat onnistuneesti juuri heikon vartiomiesten suorituksen vuoksi? melkein olisin valmis veikkaamaan että hyvin usein asia on juuri näin.

 

[sups]

Mites nuo säädökset on varushenkilöiden voimankäyttöoikeuksien osalta muuttuneet vartiotehtävissä tai vast. ? Jos esim. olisi jostain syystä ase mukana ja joutuisi aseellisen uhan tai hyökkäyksen kohteeksi ?

Tuolla mennään varusveijojen voimankäytön suhteen (oikeus hätävarjeluun on tietenkin tuon lisäksi):

"Laki puolustusvoimista

23 §
Sotilaan ja sotilasesimiehen voimankäyttö

Vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla, rikoslain 45 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla sotilaalla on vastarintaa kohdatessaan oikeus käyttää vastarinnan murtamiseksi sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon joukon tai vartioitavan kohteen tai alueen turvallisuus, virka- tai palvelustehtävän laatu ja vastarinnan vaarallisuus. Edellä mainituin edellytyksin vartiomiehellä on oikeus voimakeinojen käyttöön myös, kun joku hänen pysähtymiskäskystään huolimatta lähestyy vartioitavaa kohdetta tai aluetta, jonne tuleminen on kielletty."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070551?search[type]=pika&search[pika]=laki%20puolustusvoimista

Omasta mielestä on ainakin ihan hyvä (ihan jo noiden veijojen hölmöilyjen takia aiheutuneiden vammojen takia), että nykyään ei paljon varusmiehillä ole kovia patruunoita vartiotehtävissä. Aika harvassa on ne tilanteet siellä varuskunnan portilla tai kiertovartiossa, jossa voisi kuvitella, että varusmies tarvitsee ampuma-asetta joko voimankäyttöön tai hätävarjeluun, joten parempi pitää ne ampuma-aseet henkilökuntaan kuuluvilla virkamiehillä, joita tietääkseni on aina myös vuorossa ja vastaavat siitä varusmiesten toiminnasta. OC-sumutin ja patukka riittää sille portilla istuvalle varusmiehelle.

 

[Anti-Panzer]

Mutta mitä perus jääkärikomppaniaan sijoitetun jääkärin tarvitsee tietää näistä hommista? Ja voidaanko luottaa että vartiokomppanioissa on joku asian tuntija (spol-koulutettu) joka ryhtyy kiireen vilkkaasti kouluttamaan osaamattomia miehiä vartiopuuhien saloihin (kun kertausharjoituksia ei ole järjestetty).

Perusjääkärin osaamistasoksi kelpaa mainiosti se mitä puolustusvoimissa vartiomiehen toiminnasta opetetaan, jääkäriprikaatille riittänee tehtävää ihan rintamahommissa jossa asiat ovat aikalailla yksinkertaisempia tältä osin. Ja heilläkin on sotilaspoliisit. Vartiointi ja kohteensuojaus muualla kuin sotatoimialueella / ennen pilliin vihellystä on sitten erikseen. Ja kun jääkärille koittaa siirto pois operatiivisista yhtymistä, lisäkoulutus on varmasti tarpeen melkein sijoitetusta tehtävästä riippumatta.

Varsinaisesta kohteensuojauksesta raapaisin uuden ketjun niin pysynee tämä edes jotenkin kurssissaan.

 

[setämies]

Koulutetaanko edes rauhanajan vartiointia muille kuin Spolleille? Ainakin itse olen siinä käsityksessä, että jos tavallinen jalkaväen taistelija lataa kovat lippaaseen (tai pp:t harjoituksessa) ja siirtyy vartiotehtävään ollaan jo SIETO vaiheessa, jolloin on voimassa erillinen voimankäytön porrastus.

SIETO vaihehan korottuu portaittain ja antaa sitä mukaa säädökset voimankäytölle vartiotehtävässä. Sen aikana on myös voimassa Valmiuslaki.

Osittain asiaa sivuavana tuli mieleeni, että eikös Pääesikunnan kunniavartiolta koitettu joskus viedä rynkkyjä käsistä keskellä päivää? Juttu taisi päättyä siihen, että vartija täräytti rynkynperällä anastajaa leukaan niin että leegot lentelivät.

Kaiketi edelleen lähdetään siitä että vartiomiehen litannia pitää osata, eli tunnussana - tunnusana - seis - laskekaa ase - siirtykää x suuntaan x määrä askelia... tai miten se tilanteen kehittyminen sitten etenee.

Mitä ylipäätään pitäisi vartiomiehen osata? ...

Mutta mitä perus jääkärikomppaniaan sijoitetun jääkärin tarvitsee tietää näistä hommista? ...

Tosiaan. Oma kokemus vartiotehtävistä on juuri tuota kiertovartiointia ja oman majoituksen suojaamista, jossa viimeisenä voimakeinona oli kohti ampuminen, jos pimeydessä härväävä sankari alkoi liian aktiiviseksi. Koulutuksessa käytiin kuitenkin läpi kaikki SIETO:n portaat vartiomiehen kannalta eli jokainen tiesi (ainakin suurinpiirtein) mitä saa ja pitää tehdä tulijalle.

Lähinnä ajattelin noita voimankäyttöoikeuksia ja niiden tiedostamista vartiointitehtävissä. Ei siellä SIETO:n alkuvaiheessa voida kuitenkaan lähteä joka ikistä tulijaa ampumaan ja varmasti kaikennäköistä siviiliä alueelle eksyy jos ollaan majoittuneena jonnekkin isomman asutuskeskuksen läheisyyteen.

Mutta jatketaan Kohteensuojausketjussa tästä.

 

[vm78]

Kapiainen: osaatko veikkailla, millä keinoin varusmiehiä olisi voitu käyttää tuon Oulun kristalliyön rauhoitteluun? Lähinnä siis kiinnostaa että oliko voimankäyttöön varauduttu ja jos oli, niin minkälaiseen voimankäyttöön ja miten siihen oli valmistauduttu koulutuksellisesti/varustuksellisesti.

 

[uddis]

90-luvun laman ilmiöihin kuuluivat myös kasarmien lomatuvat. Ne oli tarkoitettu niille varusmiehille joilla ei ollut paikkaa mihin mennä lomillansa. (Vielä 80-luvulla perhe joka olisi ilmoittanut ettei lomille tuleva poika ole tervetullut kotiin olisi joutunut yleisen häpäisyn kohteeksi.) Yleensä niihin oli haalittu muutama nojatuoli ja joku sohva. Useimmiten tuvasta löytyi myös tv. Kyseisissä tuvissa sai siis viettää viikonloppu vapaat ilman aikaisia aamuherätyksiä jne..

Jostain kumman syystä asetuksia ja lakeja muutettiin melko nopeasti sellaisiksi, että asumisavustusta saivat myös perheettömät miehet ilman suurempia vaikeuksia. "Mikäs ihmeen tupa tämä on kun täällä on tv ja nojatuolit." "Öh herra ministeri tämä on kodittomien varusmiesten lomamajoitukseen..."

Olisi siinä jouduttu rukkaamaan vähän vanhaa slogania muotoon kasarmi, uskonto ja isänmaa.

No kyllä noilla oli muutakin käyttöä mm ulkomailta palvelukseen tulleet majottu osan viikonlopuist nois ja ainakin pspr oli 96-97 kassualueen rajalt vähä matkaa joku omakotitalo (mis oli muutama huone ja sänkyi + tv ja radio) mis saipi majottua. Ittekkin tuli majotuttua kun oli niit fiksui la lomille ja su takasin lomia. Julkisil neuvoil olisin kerenny kotia juomaan kahvit ja lähteen takasin päin.

 

[setämies]

90-luvun laman ilmiöihin kuuluivat myös kasarmien lomatuvat. Ne oli tarkoitettu niille varusmiehille joilla ei ollut paikkaa mihin mennä lomillansa. (Vielä 80-luvulla perhe joka olisi ilmoittanut ettei lomille tuleva poika ole tervetullut kotiin olisi joutunut yleisen häpäisyn kohteeksi.) Yleensä niihin oli haalittu muutama nojatuoli ja joku sohva. Useimmiten tuvasta löytyi myös tv. Kyseisissä tuvissa sai siis viettää viikonloppu vapaat ilman aikaisia aamuherätyksiä jne..

Jostain kumman syystä asetuksia ja lakeja muutettiin melko nopeasti sellaisiksi, että asumisavustusta saivat myös perheettömät miehet ilman suurempia vaikeuksia. "Mikäs ihmeen tupa tämä on kun täällä on tv ja nojatuolit." "Öh herra ministeri tämä on kodittomien varusmiesten lomamajoitukseen..."

Olisi siinä jouduttu rukkaamaan vähän vanhaa slogania muotoon kasarmi, uskonto ja isänmaa.

No kyllä noilla oli muutakin käyttöä mm ulkomailta palvelukseen tulleet majottu osan viikonlopuist nois ja ainakin pspr oli 96-97 kassualueen rajalt vähä matkaa joku omakotitalo (mis oli muutama huone ja sänkyi + tv ja radio) mis saipi majottua. Ittekkin tuli majotuttua kun oli niit fiksui la lomille ja su takasin lomia. Julkisil neuvoil olisin kerenny kotia juomaan kahvit ja lähteen takasin päin.

Mistä tulikin mieleeni että nykyään se talorykelmä toimii AKE-harjoittelumaastona.

 

[skärdis]

Minäkin apupäivystäjänä saatana teipatun kumipampun kanssa vartioin komppaniaa, komppanian ruokaillessa ruokalassa. Meinasi vieras majuri mennä komppaniaan niin kysyin että pieksänkö sian siniseksi justiinsa vai haluaako hän ensin koittaa karkkuun sillä välin kun haen kiväärin. Tosin kuteja minulla ei ollut, mutta voihan sillä lyödäkin.

...


No oikeasti avasin hänelle oven ja sain kahvilipun korvaukseksi, kuulemma otin komean 60 metrin spurtin että ehdin ovea avamaan. :a-smiley:

Meillä ei Kontiorannassa koskaan mitään noin jännää tapahtunut. Olinkohan virkaapuosastossa parikertaa, eikä kummallakaan kerralla tullut hälytyksiä.

Äläpä sano! Me oltiin PKarPr:n riveissä vartioimassa asuntomessujen portteja yökaudet.

Homman tarkoitusta ei meille kumipääalokkaille tietenkään kerrottu, joten joku rohkeni kysymään, että mitä tehdään jos joku pyrkii portista johonkin suuntaan. Vastauksena oli manailua ja alokkaiden haukkumista.. Vastaus jäi saamatta.

Kysymys oli kyllä sangen aiheellinen, koska kyllähän siellä messualueella öisin tehtiin kaikenmaailman kunnostustöitä ja tavarakuljetuksia. Toisaalta portin vahtiminen voi tarkoittaa sitäkin, ettei kukaan mene ainakaan siitä portista. Onneksi ketään ei tullut, olisi muuten olleet alokkaat ihmeissään.

Palvelusajan loppupuolella oli seuraava tiukka virka-apukeikka, kun meidät käskettiin yleisöksi ampumahiihtojen katsomaan ja käskystä piti hurrata.

 

[baikal]

Minäkin apupäivystäjänä saatana teipatun kumipampun kanssa vartioin komppaniaa, komppanian ruokaillessa ruokalassa. Meinasi vieras majuri mennä komppaniaan niin kysyin että pieksänkö sian siniseksi justiinsa vai haluaako hän ensin koittaa karkkuun sillä välin kun haen kiväärin. Tosin kuteja minulla ei ollut, mutta voihan sillä lyödäkin.

...


No oikeasti avasin hänelle oven ja sain kahvilipun korvaukseksi, kuulemma otin komean 60 metrin spurtin että ehdin ovea avamaan. :a-smiley:

Meillä ei Kontiorannassa koskaan mitään noin jännää tapahtunut. Olinkohan virkaapuosastossa parikertaa, eikä kummallakaan kerralla tullut hälytyksiä.

Äläpä sano! Me oltiin PKarPr:n riveissä vartioimassa asuntomessujen portteja yökaudet.

Homman tarkoitusta ei meille kumipääalokkaille tietenkään kerrottu, joten joku rohkeni kysymään, että mitä tehdään jos joku pyrkii portista johonkin suuntaan. Vastauksena oli manailua ja alokkaiden haukkumista.. Vastaus jäi saamatta.

Kysymys oli kyllä sangen aiheellinen, koska kyllähän siellä messualueella öisin tehtiin kaikenmaailman kunnostustöitä ja tavarakuljetuksia. Toisaalta portin vahtiminen voi tarkoittaa sitäkin, ettei kukaan mene ainakaan siitä portista. Onneksi ketään ei tullut, olisi muuten olleet alokkaat ihmeissään.

Palvelusajan loppupuolella oli seuraava tiukka virka-apukeikka, kun meidät käskettiin yleisöksi ampumahiihtojen katsomaan ja käskystä piti hurrata.

Nasakoita caseja on sattunut skärdiksen kohdalle...ei kuitenkaan tarvinnut tampata latu-uria tahi nuotioilla lämmittää liian korkealle koroittunutta pakkassäätä?

Ihan mielenkiinnosta kysyn: pitikö teidän oikeasti käskystä hurrata ja ihanko suomalaisille? Oliko tämä Juhani Suutarisen, Flöjdin ja Ikolan aikoihin?

 

[skärdis]

Nasakoita caseja on sattunut skärdiksen kohdalle...ei kuitenkaan tarvinnut tampata latu-uria tahi nuotioilla lämmittää liian korkealle koroittunutta pakkassäätä?

Eno kuulemma oli 70-luvun lopussa tamppaamassa Finlandiahiihdon latuja parin viikon komennuksella. Kehitys kehittyy ja 90-luvulla oli jo latukoneet käytössä.

Se latukonekin oli pv:n ja kuljettajana oli kaverini. Se oli mielenkiintoinen tehtävä, varsinkin huhtikuussa lumien hävittyä. Latukoneenkuljettaja oli siltikin latukoneenkuljettaja eli jamppa sitten palloili pari kuukautta kesäkuun alussa häämöttäneeseen reserviin siirtymiseen asti tekemättä yhtään mitään. :a-smiley:

Ilmatilan lämmittäminen nuotioilla tapahtui vasta pari palveluserää myöhemmin, silloin kun Kontiorannassa oli MM-kilpailut.

Ihan mielenkiinnosta kysyn: pitikö teidän oikeasti käskystä hurrata ja ihanko suomalaisille? Oliko tämä Juhani Suutarisen, Flöjdin ja Ikolan aikoihin?

Totta joka sana!

Emme tosin silloinkaan saaneet selville, miksi joillekin hurrattiin ja toisille ei. Hurrattiin siellä muillekin kuin suomalaisille.

Syy tähän virka-apuun oli se, ettei stadionin haluttu näyttävän niin tyhjältä. Tyhjyyteen oli tietty syynä se, ettei ampumahiihto jaksanut paikallisia kiinnostaa. Voin vakuuttaa, ettei virka-apuosastolla ollut taatusti senkään vertaa kiinnostusta asiaan.. Varsinkin kun leiriviikkojen jälkeen oli jääty ginekseen ja sitten rauhallisen viikonlopun sodessa istumisen, saunomisen ym. sijasta joudutaan tuntikausiksi antamaan "virka-apua" paikalliselle urheiluseuralle ja sen suuruudenhulluille tavoitteille.

 

[vm78]

Hahaa, legendaa noista kannustuskeikoista on joskus kuullut mutta näemmä niitä sitten tosissaan on ollut. Hyvä meininki

 

[Museo]

Hahaa, legendaa noista kannustuskeikoista on joskus kuullut mutta näemmä niitä sitten tosissaan on ollut. Hyvä meininki

Olin minäkin varusmiespalveluksen aikaan virka-apuosastossa kannustuskeikalla viikonloppupalveluksen aikaan pariinkin otteeseen. Muistaakseni joku skappari kuului järjestävään seuraan ja noin kasvatusluonteisena hommana laittoi varusmiehet kannustamaan kovaan ääneen suomalaisia. Käsitin ihan normitouhuksi. Myös VMTK järjesti joskus ilmaiseksi kasan varusmiehiä ja skappareita "valvojina" katsomaan naisten lentopalloa.

 

[Bodyguard]

Löysinpä tämänkin aiheen ja vaikka topikki on 80-luvun virka-apujutuista , niin lisäänpä tänne yhden 70-luvulta. Tuohon aikaan LP esitti aina virka-apupyynnön PV:lle, kun uudet alokkaat astuivat palvelukseen ( tuolloin 3 kertaa vuodessa, helmi-, kesä- ja lokakuussa ). Tuo virka-apuosasto oli sitten kulloinenkin SPolK:n kurssi, joka jaettiin kaukojuniin 2-3 ukon ryhmiksi yhden kapiaisen johdolla avustamaan junien poliisipartioita.
Itse olin Joensuusta Helsinkiin, aika rauhallinen reissu, vähän V-ttuilua ja uhoamista, mutta ei sen kummempaa. Pohjanmaan junassa oli sitten vähän vilkkaampaa, pojat oli joutuneet pari kertaa harrastamaan pohjalaisten kansallisurheilua. Ei sentään pesistä, mutta painia.

 

[jokiranta]

Arestilaisia ei ammuttu

No 80 - luvun alussa meille jaettiin kovat kun putkalaisia ulkoilutettiin. Kysyin PU:lta että jos karkuun yrittää niin tokaisi että ammu. Ja jos osuu päähän, tähtäsit jalkoihin kun kysytään. Ja tämä on tosi tarina.

Karkaavan arestilaisen ampuminen oli ohjesäännön vastaista.