PV säästökuurille

[baikal]

Juu, viedään kontti 200 metrin päähän turvaan....eikä tarvita kuin joukkueellinen vemppamiehiä kantamaan ammuksia tykille, kun aletaan soittamaan. Noh, tokko tätäkään systeemiä kovassa paikassa tarvii alkaa testaamaan, eiköhän perspektiivinä ollene alle 10 vuotta. Tahmotaan jotain täytettä julkisuuteen, eiköhän 122:n elinkaari alkane olla tiukasti ehtoopuolella? Ja sitä mukaa kätevästi hautautuu erilaiset tietokonein suunnitellut immelmannitkin.

Tykistöryhmän ruletti on varmasti jotain hirmuista. Näinköhän se salassa pysyy tänä päivänä?

KTR:n ruletti on jotain aivan uskomatonta, mutta pientä nyhertämistä verrattuna jokapäiväiseen rulettiin jota maassamme tapahtuu. Tällä tarkoitan ruokakauppojen tavaraketjuja ja logistiikkaa kuljetuksineen. Toivottavasti "kovassa tilanteessa" huolto- ja kuljetuspäälliköt saavat aisaparikseen reservin logistiikkaväkeä.

Aivan, sadat tuhannet nimikkeet virtailevat eri posteihin ja käsittämättömän tarkasti ja hyvin, ilman isoja virheitä. Tässä mielessä aina hieman kummeksun joskus julkituotua pelkoa "monista eri kalibereista käsiaseissa". SE ei voi olla mikään kipupaikka vuonna 2013. Paitsi jos osaamisessa onkin, hmmm, aukkoja.....

Yksi asia. Jos ajatellaan vaikka tykistöryhmää tai vaikkapa rykmenttiä, eikös olisikin aika mainio harjoitusaihe testata rauhan aikana oikeilla kilkkeillä ja varatuilla vehkeillä ja miehillä, miten homma pelaa vai pelaako se mitenkään? Oletan, että ko. juttuja voidaan mallintaa ilman vaikeuksia tietokonein, mutta entäs se elävän elämän kitka? Ja entäs sodan kitka? Toki nämäkin ovat mallinnettavissa, mutta hyvin monta kertaa vasta käytäntöön otettu teoria on SE juttu. Yritän esimerkitä jotain: on rakennettu puunkorjuuketju, uusi ja hieno, kallis ja ähäkkä, kaikki on teoriassa hirmu hyvin ja silti, kas, vasta käytäntö näyttää jo ensimmäisinä päivinä, mitä vääjäämättä joudutaan korjaamaan ja tekemään toisin. Joskus korjausliikkeet ovat suuriakin ja aikaa viepiä.

Arvostan tutkimusta ja innovointia, kehittelyä yms. ei siinä mitään, mutta vasta käytäntö paljastaa "ketjun" tosiolevuuden.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Juu, viedään kontti 200 metrin päähän turvaan....eikä tarvita kuin joukkueellinen vemppamiehiä kantamaan ammuksia tykille, kun aletaan soittamaan. Noh, tokko tätäkään systeemiä kovassa paikassa tarvii alkaa testaamaan,

En edelleenkään ole mikään epäsuoran tuntija, mutta ymmärtääkseni yksittäinen putki ei yhden tulitehtävän (edes vuorokauden) aikana päästele todellakaan kontillista A-tarvikkeita matkaan, antaako putki edes myöden tuollaista soitantaa? Jos jokaisen aseen vieressä on ammusmontuissa muutama(2-3?) kuormalavallinen murkulaa, niin eikö se muka riitä minkä tahansa tulitehtävän suorittamiseen? Traktori tuo piikeillään sitten seuraavaan lisää tavaraa.

Tali-Ihantalassa -44 päästiin eräiden lähteiden mukaan 2MS toiseksi suurimpaan tulentiheyteen maalialueella, mutta siellä roiskittiin menemään kirjoitusten mukaan samaan maaliin jopa yli 20 patteriston voimin. Pika googeltuksen mukaan esim. Raskas patteristo 14 ampui Talissa 28.6 uuden ennätyksen 935 laukausta/vrk. 12putkella se tekee n.78 murkulaa per putki/vrk ja edellisen ennätyksen tykkimiesten yhtäsoittoisella 18h tulivalmiudella päästään keskimäärin n. 4murkulaan / putki / tunti.

Suurimmissa myllyissä missä kaikki elollinen katosi ja raskaat vaunutkin kääntyivät katolleen pääsin laskennallisesti johonkin 6-7 murkulaan per putki minuutissa, kovin montaa minuuttiahan tuollaiset keskitykset eivät kestäneet joten oletettu 2-3 kuormalavallista ammuksia pitäisi riittä aika mainiosti vaativampaankin tulitehtävään, eiköstä vain?

Tykistöryhmän ruletti on varmasti jotain hirmuista. Näinköhän se salassa pysyy tänä päivänä?

Eihän se kokonaisuutena varmasti pysykkään, mutta yksittäiset tykit on syytä saada pysymään mahdollisemman hyvässä piilossa siinä vaiheessa kun naapuri lähtee metsästämään niitä ilmasta käsin. Ja kuten todettua, saatanallinen räjähdelasti tykin läheisyydessä ei tiedä hyvää siinä vaiheessa kun ilmassa on sirpaleita.

 

[Bodyguard]

Juu, viedään kontti 200 metrin päähän turvaan....eikä tarvita kuin joukkueellinen vemppamiehiä kantamaan ammuksia tykille, kun aletaan soittamaan. Noh, tokko tätäkään systeemiä kovassa paikassa tarvii alkaa testaamaan, eiköhän perspektiivinä ollene alle 10 vuotta. Tahmotaan jotain täytettä julkisuuteen, eiköhän 122:n elinkaari alkane olla tiukasti ehtoopuolella? Ja sitä mukaa kätevästi hautautuu erilaiset tietokonein suunnitellut immelmannitkin.

Tykistöryhmän ruletti on varmasti jotain hirmuista. Näinköhän se salassa pysyy tänä päivänä?

KTR:n ruletti on jotain aivan uskomatonta, mutta pientä nyhertämistä verrattuna jokapäiväiseen rulettiin jota maassamme tapahtuu. Tällä tarkoitan ruokakauppojen tavaraketjuja ja logistiikkaa kuljetuksineen. Toivottavasti "kovassa tilanteessa" huolto- ja kuljetuspäälliköt saavat aisaparikseen reservin logistiikkaväkeä.

Muistelen joskus jostain kriisiajan logistiikkaa käsittelevästä jutusta lukeneeni, että huolto- ja kuljetuspäälliköt ja -varapäälliköt nimettäisiin siten, että toinen heistä on kantaupseeri ja toinen logistiikan ammattilainen siviilielämästä. En muista kummin päin se sijoitus on, mutta jotenkin näin. Enkä ole varma, oliko se nykytilanne vai vaan visio....

 

[Tvälups]

Ruutipussit/kartussit, sytyttimet ja kranaatit valmistellaan tarpeen mukaan. Sytyttimet säilytetään aina erillään.

Kuormalavalla on 122mm H laukausyhdistelmiä 12 kpl (kahden Iskun verran = 2 min). 155 K ls-yhdistelmiä puolet vähemmän.
EUR-lava 800x1200mm. ISO-kontti (20jalkaa) vetää 13 eurolavaa = 78 122H ls-yhdistelmää.

 

[koponen]

Strategit miettivät huoltoa... Aika moni tutuistani logistiikan parissa työskentelevistä viettää aikaa vihreissä enemmän kuin ritsatoverinsa. Täydellisessä maailmassa armeijat on lopetettu tarpeettomina, kohtuullisessa molemmat saavat runsaasti harjoitusta tehtäväänsä, meillä logistikko saa kun ilman sitä ritsa ei sodi. Parempi näin kuin ei mitenkään.

 

[SJ]

Ruutipussit/kartussit, sytyttimet ja kranaatit valmistellaan tarpeen mukaan. Sytyttimet säilytetään aina erillään.

Kuormalavalla on 122mm H laukausyhdistelmiä 12 kpl (kahden Iskun verran = 2 min). 155 K ls-yhdistelmiä puolet vähemmän.
EUR-lava 800x1200mm. ISO-kontti (20jalkaa) vetää 13 eurolavaa = 78 122H ls-yhdistelmää.

Eli yksi kontti on tuliannoksen kokoinen? Näyttäisi täsmäävän.

 

[SJ]

Ja oleellinen kuljetettava asia on alueellisten epäsuoran a-tarvikkeet, joka vedetään traktorilla suoraan ampuvan aseen luo. Tämä on myös selitetty seikkaperäisesti Sotilasaikakauslehden uudistettua taistelutapaa koskevassa juttusarjassa, siinä osassa joka käsittelee huoltoa.

Kyllä tuo on käyty ainakin jonkun nettiversion kautta läpi... Tuntuu hieman epätodelliselta että jokaisen aseen luo hinattaisiin vaihtolavakontillinen A-tarvikkeita!?

Epäsuora toimii hajautetusti, realistisempi kuljetuyksikkö yhdellä kertaa jokaisen aseen luo on kuormalavallinen tai pari jotka oman mielikuvituksen mukaan siirtyy sinne fiksuiten patteriin sijoitettavan etunostimella varustetun maastotraktorin piikeissä. Kokonainen kontillinen A-tarvikkeita kannattaisi mieluummin tiputtaa sopivaan paikkaan tiensivuun ampuvien aseiden keskelle/takamaastoon (josta ne noudetaan ampuville aseille) jonne ei pitäisi olla mitään ongelmaa päästä siviiliautollakaan -> eihän niitä tykkejäkään mihinkään tiettömään korpeen rahdata, korkeintaan muutama sata metriä tiestöltä ulos jos vetokalustossa vaan riittää kyvyt.

Eli käytännössä jokaiselle tykille varataan kontillinen ammuksia per tuliannos ja sieltä sitten roudataan lavallinen ammuksia tykille aina kun tarvitaan. Tykin luona voi tietenkin olla useampi lavallinen ammuksia kaivettuna johonkin kuoppaan, se ei sinällään ole logistiikkaa, vaan enemmänkin asematoimintaa. Ja veikkaisin, että ei ole tarvetta kuskata ammuksia kunkin tykin "nimikko" kontista, vaan tyhjennetään yksi kerrallaan ja saadaan tyhjä kontti käyttöön saman tien. Käytetäänkö se kontti uuden lastin noutamiseen vai vaikka perustetaan komentopaikka sen sisään (itseasiassa yksi kontti vissiin tyhjenee saman tien kun kullekin tykille jaetaan ensimmäinen lava ammuksia (siis patteristossa).

 

[SJ]

En ole epäsuoran miehiä todellakaan, mutta tuntuu melko riskaapelilta/oudolta että tuollainen määrä murkulaa ajettaisiin kerrallaan tykin viereen???
Muutamalle kuormalavalle sentään kyetään vielä varmaan kaivamaan suht helposti naamioitavat suojapoterot jonne pystyy kävelemään yhdeltä sivulta sisään, mutta kokonaiselle kontille?

Ajattele näin: Aikaisemmin ammukset kuskattiin KA:n avolavalla ja ammusten määrä ei ole tiettävästi pienentynyt. Eli käytössä lienee vähintäänkin yhtä kovat turvatoimet kuin ennenkin ammusten kanssa. Antaa tykistön miettiä toimintatapansa itse.

 

[Ohjus-tiedustelija]

En ole epäsuoran miehiä todellakaan, mutta tuntuu melko riskaapelilta/oudolta että tuollainen määrä murkulaa ajettaisiin kerrallaan tykin viereen???
Muutamalle kuormalavalle sentään kyetään vielä varmaan kaivamaan suht helposti naamioitavat suojapoterot jonne pystyy kävelemään yhdeltä sivulta sisään, mutta kokonaiselle kontille?

Ajattele näin: Aikaisemmin ammukset kuskattiin KA:n avolavalla ja ammusten määrä ei ole tiettävästi pienentynyt. Eli käytössä lienee vähintäänkin yhtä kovat turvatoimet kuin ennenkin ammusten kanssa. Antaa tykistön miettiä toimintatapansa itse.

Tykistö joutuu miettimään toimintatapansa ihan sen mukaan mitä kalustoa sillä/sitä huoltavilla osilla on käytössä. Minusta on sekä ampuvien aseiden toimintakykyisenä pysymisen ja rahan säästämisenkin kannalta fiksumpaa että kokonainen ammuskontti pudotetaan jokusen sadan metrin päähän itse ampuvasta aseesta metsätien varteen.

Toimintakykyä turvaa kaemmaksi jätetyn kontin maastouttamisen helppous suuremman paikanvalinta mahdollisuuden muodossa sekä räjähdys vaaran/siitä seuraavien vahinkojen minimointi.

Rahaa säästyy sillä periaatteella että siviilistä ei liene juurikaan saatavissa kokonaisen kontin liikutteluun sopivaa maastokelposta kalustoa, jolloin kyseistä kalustoa pitäisi ostaa valmiiksi isoja määriä. Yksittäisten kuormalavojen liikuttelu maastossa ei sen sijaan ole ongelma eikä mikään pv:lle tarvittaessa ilmaiseksi käyttöön tulevilla etukuormaimella varusteluilla traktoreilla ja kontit saadaan tuotua siviiliautoilla metsäteiden varsiin. Tällä systeemillä voidaan siis nojata huomattavasti paremmin otto-ajoneuvoihin.

Näistä hankittavista tieliikennetraktoreista tulee uusien huoltokomppanioiden täydennysjoukkueiden peruskalustoa, siinä jutussa sanotaan että niitä käytetään kontin kuljetuksiin, purkamiseen ja aurauksiin. Tykistön A-tarvike täydennykset haukkaavat kuljetuskapasiteetistä varmasti melkoisen osan, ja kun näitä pitäisi käyttää muuhunkin täydennystoimintaa, niin kuulostaisi fiksulta jos jokaiseen patteriin sijoitettaisiin valmiiksi oma kontin purkamiseen tarkoitettu siviilistä saatava etukuormain traktori. Mitenhän homma on aikaisemmin hoidettu?

 

[baikal]

En osaa sanoa tykistöstä, mutta ammoin olin tilaisuudessa seurata raskaan heitinkomppanian työhelöintiä ja voin vakuuttaa, että traktoreista ei ollut pulaa. Raskaat heittimet kulkivat traktorin perässä ja tuo sama ajokki toimi muissa tehtävissä, kun ei tarvinnut kiskoa heitintä. Suomessa ei kerta kaikkiaan ole pulaa sopivista työkoneista, ei puhettakaan, siitä on vaikea vääntää ongelmaa.

Tuskin tässä kajoan sotasalaisuuksiin:

yksittäinen hajautettu haupitsi on 20 metrin päästä metsäautotiestä, naamioitu ja linnoitettu. Kontti peruutetaan samalla hollille ja kas, sehän saadaan ihan heittohollille eikös vain? Jos tuolle kontille on raastettu sirpalesuoja vielä, niin aina parempi. Ei ongelma, yksi caterpillari puskee patteriston kolot päivässä. Olen nähnyt, miten kirotun tehokkaasti valmistuu tänä päivänä mm. metsäautotiestö ym. ojitus ja muu siihen liittyvä, samoilla konsteilla ja koneilla syntyvät tykistönkin tarpeisiin käyvät koloset. Kuskeille vaan ohjeet, neuvonta ja valvonta päälle ja äkkiä on tykistö asianmukaisissa parkeissa, en muuta uskokaan.

Ja jos tykistöllä aiotaan ammuttaa oikein isän kädestä, niin en lähtisi kyllä ripottelemaan ammuslavoja pitkin mustikkakuusikoita ja hillasoita. Siihen vaan kontti tieuran poskeen ja on tykkimiehillä mitä latoa putkeen. Kranaattikontti on tietysti vaarallinen, mutta niin se on vastatykistön täysosuma muutenkin. Ja eikös se ole sama, osuuko vastatykistö kahteen vierekkäiseen lavaan siinä tykin äärellä vai konttiin 20 metrin päässä? Oletan, että lopputulos on tykkimiesten kannalta ihan sama.

Näitä olisi mukava seurata paikan päällä ja katsoa kuinka teoria siirtyy käytäntöön, todella mieluisaa.

 

[Vonka]

Strategit miettivät huoltoa... Aika moni tutuistani logistiikan parissa työskentelevistä viettää aikaa vihreissä enemmän kuin ritsatoverinsa. Täydellisessä maailmassa armeijat on lopetettu tarpeettomina, kohtuullisessa molemmat saavat runsaasti harjoitusta tehtäväänsä, meillä logistikko saa kun ilman sitä ritsa ei sodi. Parempi näin kuin ei mitenkään.

Tähän voisin mainita vielä sen tärkeän logistisen seikan, että NH90-kuljetushelikoptereilla voi kuljettaa perunoita Raumalta Poriin. Muuta niillä ei sotatilan vallitessa nimittäin voi tehdä. :idea:

 

[Ohjus-tiedustelija]

En osaa sanoa tykistöstä, mutta ammoin olin tilaisuudessa seurata raskaan heitinkomppanian työhelöintiä ja voin vakuuttaa, että traktoreista ei ollut pulaa. Raskaat heittimet kulkivat traktorin perässä ja tuo sama ajokki toimi muissa tehtävissä, kun ei tarvinnut kiskoa heitintä. Suomessa ei kerta kaikkiaan ole pulaa sopivista työkoneista, ei puhettakaan, siitä on vaikea vääntää ongelmaa.

Mitähän tykistön vetovälineistöksi on 2-portaassa suunniteltu, ennenvanhaan kaaviossa oli JvPr:lla tosiaan krh-komp. kohdalla traktori, mutta tykistön kohdalla Sisun sorakuorkki. Mahtaakohan nykyvahvuuksilla riittää kaikille jo vetoautoiksi pv:n maastokuormurit? Toisaalta niitä maastokuormureitakin on lähtenyt jo poistoon.

Tuskin tässä kajoan sotasalaisuuksiin:

yksittäinen hajautettu haupitsi on 20 metrin päästä metsäautotiestä, naamioitu ja linnoitettu. Kontti peruutetaan samalla hollille ja kas, sehän saadaan ihan heittohollille eikös vain?

Hajautettu toiminta helpottaa sopivan tuliaseman löytymistä, koska riittää että vain yhdelle tykille löyty sopivan tasainen alusta + siitä sopivasti /kohtuullisella raivaamisella aukeava kolonen tarvittavaan suuntaan. Jos maasto mahdollistaa tämän, niin ok! Kontin sisältämä räjähde määrä on vaan edelleenkin ongelmallinen käsin kantomatkan päässä aseesta...

Jos tuolle kontille on raastettu sirpalesuoja vielä, niin aina parempi. Ei ongelma, yksi caterpillari puskee patteriston kolot päivässä. Olen nähnyt, miten kirotun tehokkaasti valmistuu tänä päivänä mm. metsäautotiestö ym. ojitus ja muu siihen liittyvä, samoilla konsteilla ja koneilla syntyvät tykistönkin tarpeisiin käyvät koloset. Kuskeille vaan ohjeet, neuvonta ja valvonta päälle ja äkkiä on tykistö asianmukaisissa parkeissa, en muuta uskokaan.

Ja jos tykistöllä aiotaan ammuttaa oikein isän kädestä, niin en lähtisi kyllä ripottelemaan ammuslavoja pitkin mustikkakuusikoita ja hillasoita. Siihen vaan kontti tieuran poskeen ja on tykkimiehillä mitä latoa putkeen. Kranaattikontti on tietysti vaarallinen, mutta niin se on vastatykistön täysosuma muutenkin. Ja eikös se ole sama, osuuko vastatykistö kahteen vierekkäiseen lavaan siinä tykin äärellä vai konttiin 20 metrin päässä? Oletan, että lopputulos on tykkimiesten kannalta ihan sama.

No se meikäläisen pointti oli se että normaali vaativahkossakin yksittäisessä tulitehtävässä tarvittava murkula määrä menee 2-3 kuormalavalle. Ja ne on aikastalailla helpompi kaivaa korkeutensa verran/irtonaisina+valmisteltuna maan sisään sirpalesuojaan kuin kokonainen kontti! Kontin ongelma on siinä että sen itsensä + "laskurampin" kaivuusta syntyy melkoinen keko tuoretta maa-ainesta joka näkyy turhan hyvin ilmasta käsin! Koneillahan saadaan kohtuu vaihdikkaasti vaikka mitä aikaiseksi, mutta jos maata myllätään ihan poskettomasti, vaatii se siihen päälle maastoutustyötä myös toisen mokoman verran.

Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, toisaalta maasto kannattaisi yrittää pitää mahdollisemman neitseellisenä ilman suuria maansiirtotöitä, sirpalesuojan kannalta taas ei... Se kuinka usein on tarve siirtyä määrännee käytettävän taktiikan.

Näitä olisi mukava seurata paikan päällä ja katsoa kuinka teoria siirtyy käytäntöön, todella mieluisaa.

Kyllä vain ja ihan kunnon perusmetsässä eikä puhkikolutuilla leirikentillä!