Se on mulle kyllä arvoitus, että miksi talvisormikasta ei vain kertakaikkiaan osata tehdä. Omana palvelusaikanani ainoat tarjolla olevat käsineet olivat halvat nahkasormikkaat ja paskat no-can-dot, joilla ei olisi voinut operoida mitään rautakankea hienovaraisempaa. 1940-luvulla ilmeisesti osattiin, joten missä on vika? Onko tarjolla joku, joka voidaan ottaa kiinni ja kierittää tervassa ja höyhenissä, ihan vain opiksi ja ojennukseksi?
Ainakin meillä oli noukkareiden alle jaettu erittäin hyvät liipaisinsormelliset villalapaset ("soukkarit" eli sanaleikki noukkareita mukaillen "some-can-do"), joissa oli kämmenessä villan päällä kumista/tekonahkaista pitoaluetta aseenkäsittelyä varten. Näitä suosittelinkin itse alokkailleni ainakin pikkupakkasilla käytettäväksi sellaisenaan, ja moni piti sitä hyvänä neuvona. Meille jaettiin nahkarukkaset, nämä mainitsemani villalapaset, "puutarhahanskat" ja prinsessat (puuvillaiset alushanskat). Tai ne perusmallin villavuoriset nahkahanskat olivat lomahanskoiksi, mutta niitä ei saanut käyttää maastossa, ja suojeluvarustukseen kuuluivat laminaattihanskat ja niiden alle laitettavat prinsessojen kaltaiset alushanskat. Nuo teille jaetut "nahka"sormikkaat taisivat olla niitä vanhempia tekonahkaisia sormikkaita, joita haukuttiin vielä näitä meidän puutarhanskojamme huonommiksi; lomahanskoina meillä olleet nahkahanskat olisivat olleet ihan hyvät.
Kuvittelisin, että kylmällä säällä ampuessa noita voisi käyttää ampumaradallakin - itselläni ainakin oli aika tuskaa ampua 20 asteen pakkasessa ilman hanskoja. Toki kouluttajat lähtökohtaisesti lähtevät siitä, että ammuntaa harjoitellaan ilman hanskoja, mutta kyllä omaa kehoa pitää sen verran pystyä kuuntelemaan, että jos paleltuma alkaa uhata, niin ne hanskat myös menevät käteen (tai kädet vaikkapa kaulalle, kainaloihin tai nivusiin hetkeksi lämpiämään aina kun voi).
Ylipäätään talvihanskoiksi oikein kylmälle lapasmalliset ovat ainoat pätevät, koska sormikkaissa sormet pääsevät erillään ollessaan kylmettymään.
Että saa molemmista käsistä palellutettua kaksi sormea ampuradalla on jo suoritus. Tietämättä minkälaiset häsläykset sitten taustalla.
Voipi olla, että kyseisellä varusmiehellä on käsien verenkierto Gaussin käyrän alempaa laitaa, sekin kun on yksilöllinen ominaisuus ja riippuu paljon yksilöllisistä seikoista. Jos veri kiertää ääreisosissa pienemmällä virtauksella kuin keskimäärin, voi hyvinkin olla ongelmia paleltumien estämisessä. Esim. korkea hemoglobiini (josta muuten sotilaalle on paljonkin hyötyä parempana suhteellisena hapenottokykynä) voi vähentää etenkin ääreisosien minuuttivirtausta, sekä siksi, että veri on silloin paksumpaa ja virtaa suuremmalla vastuksella, että verenkierron pääasiallinen tarkoitus, eli hapen tuonti kudoksiin, hoituu pienemmällä verivolyymilla, ja myös verisuonten sisähalkaisija ("kaliiperi") vaikuttaa asiaan. Myös lievä nestehukka vähentää todella paljon ääreisosien virtausta, ja kylmällä voi helposti laiminlyödä riittävän vedenjuonnin, koska jano ei tule lainkaan niin nopeasti,
Voi toki olla, että tässä on toimittu niin, että on oltu koko ajan ilman hanskoja, mikä voi ehkä äkkiseltään vaikuttaa kätevältä kun hanskoja ei tarvitse välpätä, mutta sillä kyllä nopeasti saa ainakin lievän paleltuman. Itse tein niin, että vain ampuessa olin ilman asekäden hanskaa, muuten hanskat olivat koko ajan käsissä, tai kädet kaulalla lämpiämässä.