Meillä Kiikalassa vuonna 2010 alokaskauden ekalla leirillä jollain kanssa kastui saappaat eikä vaihtanut sukkia koko leirin aikana niin jouduttiin sitten amputoimaan varpaita Lohjan sairaalassa tms.
Ehkä näidenkin suhteen varsinkin P-kauden ekoilla leireillä voitaisiin olla vähän tarkempina kantahenkilökunnan ja varusmiesjohtajien toimesta.
Ei näin rauhanaikana ole oikein tuon arvoista touhu vaikka monesti pitkälti omaa syytä homma.
Samalla leirillä myös joukkuekaverin aseen hihna tarttui syöksyessä oksaan ja RK-62 metallinen perä suoraan leukaan.
Ei kauhean kivan näköistä kun naama auki ja ihan veressä. No, tulipahan ainakin heti alkuun autenttista fiilistä siitä mitä sodankäynti on...
Itse kävin armeijan Sodankylässä 2/96.
Ainakin silloin aina ennen talvileiriä pidettiin extra oppitunti paleltumista. Näytettiin piirtoheittimellä kuvia paleltuma vammoista ja annettiin ohjeita kuinka toimia.
En muista koko omana aikana koko prilaatista, vakavempaa paleltumista, vaikka oli aika rapsakka talvi Sodankylän mittapuullakin.
Meidän komppaniasta kolme alikessua "palellutti" sormet Masin lavalla Rova-Sodankylä välillä. Kävivät vissiin veksissä kääntymässä.
Saivat kunnon haukut luutnantilta. "Saatanan idiootit, ettekö edes tajunneet laittaa käsiä housuihin mulukun viereen. "
Ja ainakin meidän komppaniassa kouluttajat painotti varusmiesjohtajille vastuuta varusmiesten tarkkailusta talvileireillä.
Varsinkin kun tuli alokkaat ja ei vielä tunnettu mikä osaamistaso kullakin on. Valitettavasti jo 90-luvulla oli varusmiehiä jotka eivät osanneet pukeutua ilman neuvomista. Ja osa niin tolloja että olisivat vartiossa palelluttaneet itsensä, kun eivät uskalla tulla pois rangaistuksen pelossa. Ei nyt sentään sota tilanne ollut päällä.
Näitä piti sitten öisin käydä tarkistamassa ja potkimassa telttaan lämmittelemään.
En muista että minun olisi ollut armeija aikana koskaan kovaa kylmä. Ainut ongelma oli kädet.
Meillä oli mustat nahkasormikkaat ja rukkaset kaksilla sisävuorilla.
Niilläkin pärjäsi, kun piti toisia sisävuoria tai sormikkaita takin alla mahaa vasten. Oli aina laittaa lämpimät käteen, jos joutui hetken paljain käsin kovassa pakkasessa jotakin tekemää. Siis kierrätti näitä kaksia sisävuoria ja sormikkaita, niin että aina yhdet niistä mahan päällä lämpiämässä.
Muuten varustus oli sellainen ettei niillä voi Suomessa pakkasella tulla kylmä. Meille oli jo tullut hellyhansenin paksu lämpökerrasto ja mikä parasta sarkapuku ainoana Ivalon lisäksi vielä käytössä. Siihen kun vielä kiskaisi pakkaspuvun päälle ja karvalakki malliin c, niin aivan sama paljonko pakkasta.
Kusella käynti tietysti oli siinä varustuksessa oma operaationsa.
Kuinkahan naisvarushenkilöt hoitaa talvella rapsakalla pakkasella tarpeensa?
Jotta juttu oikeen rönsyäisi. Näin joskus tilaston paljonko talvisodassa suomalaisia joutui paleltumien takia pois rintamalta, lukema oli iso.
Ja jos en väärin muista oli isoin syy miksi esimerkiksi Raatteen tien taisteluista joutui miehiä pois rivistä.
Eli oli siellä suomalaisillakin kylmä.