PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Meillä aikanaan oltiin milloin missäkin käsketyssä varustuksessa rivissä palelemassa, kapiukoilla toppavehkeet päällä, saattaa olla ettei kouluttajilla aina tullut mieleen kylmäntorjunta. Nahkahanskojen sallittavuuskin oli vähän niin ja näin
 
Mitään kovinkaan hyvää talvihanskaa on ihan turha jakaa varusmiehille. Niitä tuhoutuu vuosittain sadalla tuhannella eurolla, kun porukka käsittelee kuumaa kamiinaa.
 
esim. motonetistä saa vitosella ihan hyvät talvityökäsineet. Eli jos tuollaisia tuhoutuisi vuodessa 100k€ edestä, tarkoittaisi että saapumiserän lähes jokainen taistelija olisi tuhonnut hanskansa.


En nyt siis sano että PV:n kannattaisi tilata hanskansa motonetistä, mutta joku varusmies vois ihan hyvin.
 
Onko tosiaan niin että Puolustusvoimilla ei ole tämä kuvan kaltaisia kuorikäsineitä vaan Varusteleka itse keksi tehdä?
Minä käytän näitä pyöräillessä kun on oikein kylmää, alla yksi tai kaksi pari villakäsineitä riippuen kuink kylmää. Liipasin
sormen ansiosta voi käsitellä avainta ja vaijerilukko käsineet päällä.

35125582c522a5e7db.jpg
 

Ampumiseen jotain tuon kaltaista. Tukikädessä voi mitä tahansa, liipasinkäteen etusormi pitää jäädä paljaaksi, ainakin sormenpää.

Suurin ongelma nykypäivänä lienee se, että varusmiehissäkin on osa ulkoilmaelämään täysin tottumatonta porukkaa.

Ei ne vehkeet niin ihmeellisiä olleet kun itse olin varusmiehenä. Nahkarukkaset ja niiden alla lapaset. Ammuttiin kovemmallakin kelillä. Yksikään ei palelluttanut mitään ruumiinosia.
 
Tuli tässä mieleen, että sveitsiläisten sigissä oli sivuunkääntyvä liipasinkaari, pystyy ammuskelemaan rukkaset kädessä jossen nyt väärin muista
 
Tuli tässä mieleen, että sveitsiläisten sigissä oli sivuunkääntyvä liipasinkaari, pystyy ammuskelemaan rukkaset kädessä jossen nyt väärin muista
Kyllä äijän kokoiseen tauluun osuu RK:llä rukkasetkin kädessä. Kultainen ampumerkki ei kuitenkaan lähde sillä umpihansikkaat tai rukkaset kädessä. Aikoinaan suorituksesta sai 3 vrk kuntoisuuslomaa.

Mikä lie käytäntö nykyään tuon loman suhteen.

Jos parhaaseen suoritukseen pyritään, niin liipasinsormessa ei voi olla massiivisia toppauksia. Muut sormet kannattaa luonnollisesti suojata kylmältä.
 
Kyllä äijän kokoiseen tauluun osuu RK:llä rukkasetkin kädessä. Kultainen ampumerkki ei kuitenkaan lähde sillä umpihansikkaat tai rukkaset kädessä. Aikoinaan suorituksesta sai 3 vrk kuntoisuuslomaa.

Mikä lie käytäntö nykyään tuon loman suhteen.

Jos parhaaseen suoritukseen pyritään, niin liipasinsormessa ei voi olla massiivisia toppauksia. Muut sormet kannattaa luonnollisesti suojata kylmältä.
Just noin, mutta eikö lopullinen tarkoitus olekin osua just äijänkokoiseen maaliin
 
Se on mulle kyllä arvoitus, että miksi talvisormikasta ei vain kertakaikkiaan osata tehdä. Omana palvelusaikanani ainoat tarjolla olevat käsineet olivat halvat nahkasormikkaat ja paskat no-can-dot, joilla ei olisi voinut operoida mitään rautakankea hienovaraisempaa. 1940-luvulla ilmeisesti osattiin, joten missä on vika? Onko tarjolla joku, joka voidaan ottaa kiinni ja kierittää tervassa ja höyhenissä, ihan vain opiksi ja ojennukseksi?
Kyllä niitä osataan tehdä, tosin siinä tapauksessa tilaaja ei ole puolustusvoimat ja valmistaja ei ole kotimainen. Esim. Hestran Army Leatherit ovat hyvät. Volkssturmin varusteissa yllättäen hinta näyttelee isoa osaa, mutta normaalijoukoille jaettavat kylmän kelin käsineet ovat huonot.
Joissain joukko-osastoissa varusmiehille jaettavat granqvistin hanskat ovat periaatteessa hyvät, sopivat tosin vain kesäkeleille.

Itse asiaan liittyen; ryhmänjohtajaa ja viimekädessä kouluttajaa on helppo näistä aina syyttää; ja varmasti viimeksimainittu asiaa saa selvittää. Typerästi asia oli kuitenkin kandin suhteen hoidettu, jos on vain ilmoitettu "ettei ole paikkaa missä lämmitellä". Ehkä kyseessä oli kokemattomuus tms, mutta tällä hetkellä on syytä huomioida ettei palveluksessa olevat varusmiesjohtajatkaan ole nähneet kylmyyttä palveluksessa-> ei kokemusta-> ei kykyä opettaa alokkaita.
 
Kyllä äijän kokoiseen tauluun osuu RK:llä rukkasetkin kädessä. Kultainen ampumerkki ei kuitenkaan lähde sillä umpihansikkaat tai rukkaset kädessä. Aikoinaan suorituksesta sai 3 vrk kuntoisuuslomaa.

Mikä lie käytäntö nykyään tuon loman suhteen.

Jos parhaaseen suoritukseen pyritään, niin liipasinsormessa ei voi olla massiivisia toppauksia. Muut sormet kannattaa luonnollisesti suojata kylmältä.

Ei hätää, ampumaohjelmisto uusiutui tälle vuodelle, perinteinen ATT on (onneksi) kuollut ja kuopattu. Eli kymppien ampuminen jäi pois, nyt haetaan osumia tst-varustus päällä.

Kyllä kuntoisuuslomia edelleen saa, mutta käytännössä niillä ei tee juuri mitään, kiitos koronan.
 
mutta normaalijoukoille jaettavat kylmän kelin käsineet ovat huonot.
En ole tästä täysin samaa mieltä, ne noukkareiden aluslapaset ovat vallan pätevät käsineet. Kylmällä säällä (-20 ja sitä rataa) mitkään sormikkaat eivät ole enää hyvät, koska erillään sormet kuitenkin kylmettyvät. Toki puutteita on, sitä en kiistä

Ei hätää, ampumaohjelmisto uusiutui tälle vuodelle, perinteinen ATT on (onneksi) kuollut ja kuopattu. Eli kymppien ampuminen jäi pois, nyt haetaan osumia tst-varustus päällä.
Ymmärtääkseni ampumisen perusteissa säilyy kuitenkin vanhat RK1- ja RK2-ammunnat, eli viitosen ja kympin kilpasarjat 150 metristä. Se on kuitenkin erittäin hyvä keino opettaa oikeaoppinen laukaisu- ja tähtäystekniikka, esim. USA:ssa on nimenomaan menty siihen suuntaan takaisin ampumakoulutuksessa, että aloitetaan radalla pötköttelyammunnalla rautatähtäimillä, jotta oikea ampumatekniikka opitaan ennen toiminnallisempaan ammuntaan siirtymistä, eikä toiminnallinen ammunta ole vain liipaisimen hätäistä nykimistä joidenkin videopelien luoman mielikuvan pohjalta. Toiminnallisemmalla ammunnalla on huono opettaa aivan perusteita, se on pätevää koulutusta vasta kun perusteet laukaisun ja tähtäämisen osalta osataan, ja nykyaikana yllättävän harva varusmies on ampunut edes pienoiskiväärillä, saatika kiväärillä, ennen inttiin menoa.

Jos ei osu RK1:ssä, ei ole toivoakaan oppia ampumaan toiminnalisemmassa ammunnassa. Minullakin oli alokkaita, jotka eivät aluksi osuneet tauluun lainkaan (eikä vika ollut kohdistuksessa), ei heistä olisi saanut toiminnallisemmalla ammunnalla mitään irti.

PV:n nykyinen pistoolikoulutuskin perustuu aluksi muutamaan tavalliseen kilpasarjaan, sen ainakin tiedän varmasti sanoa.

Onko tosiaan niin että Puolustusvoimilla ei ole tämä kuvan kaltaisia kuorikäsineitä vaan Varusteleka itse keksi tehdä?
Minä käytän näitä pyöräillessä kun on oikein kylmää, alla yksi tai kaksi pari villakäsineitä riippuen kuink kylmää. Liipasin
sormen ansiosta voi käsitellä avainta ja vaijerilukko käsineet päällä.

35125582c522a5e7db.jpg
Niin, PV:n noukkareissa ei ole liipaisinsormea, mutta aluslapasissa on.

Suurin ongelma nykypäivänä lienee se, että varusmiehissäkin on osa ulkoilmaelämään täysin tottumatonta porukkaa.
Aivan niin.
 
Mennään vähän offtopik mutta kerta ampumaohjelmistosta puhutaan (muuttuu vissiin 2022 tämänkaltaiseksi)

Rk1 = ammutaan kohdistukset, normitaulu ja ei tstvarustusta
Rk2 = 5 laukauksen pisteytettävä ammunta, tstvarustus
Rk3 = polvelta tst-varustuksessa, spol- taulu.
JATKOSSA KAIKKI AMMUNNAT TST VARUSTUKSESSA SPOL-TAULUUN
Rk4 = Pystystä
Rk5 = alokasjakson ampumakoe. 50m 2 pysty/2 polvi/2 makuulta 》"lisenssi osallistua tstammuntoihin läpäistyä ammunta"
Rk6 = "wanha RK7" eli kääntyvät taulut makuulta.
Rk7 = Ampumataitotesti
Rk8 = taisi olla henkilökunnan rk12 ampumakoe
Saatoin unohtaa yhden ammunnan vielä, ulkomuistista luettelin

Mitä asioita panin merkille on se että "kympin ampuminen" muuttuu "vaikuta kohteeseen" ajatteluun: osumia lasketaan, ei pisteitä. Spol-taulu, Tst varustus kypärät päässä ja "lähialueen tarkistus" eli putkinäön rikkominen jne tuhoaa sen vakiintuneen asennon.

Varmaan 2035 taas palataan tarkkuuteen.


Lisäyksenä vielä että varusmies ampuu nuo RK 1 ja 2 maksimissaan pari kertaa, ja sitten sisäampumasimulaattorilla. Puhutaan siis jostain 30 patruunan määrästä PERUSTEISIIN
 
Viimeksi muokattu:
Meillä Kiikalassa vuonna 2010 alokaskauden ekalla leirillä jollain kanssa kastui saappaat eikä vaihtanut sukkia koko leirin aikana niin jouduttiin sitten amputoimaan varpaita Lohjan sairaalassa tms. ☹️

Ehkä näidenkin suhteen varsinkin P-kauden ekoilla leireillä voitaisiin olla vähän tarkempina kantahenkilökunnan ja varusmiesjohtajien toimesta.

Ei näin rauhanaikana ole oikein tuon arvoista touhu vaikka monesti pitkälti omaa syytä homma.

Samalla leirillä myös joukkuekaverin aseen hihna tarttui syöksyessä oksaan ja RK-62 metallinen perä suoraan leukaan.

Ei kauhean kivan näköistä kun naama auki ja ihan veressä. No, tulipahan ainakin heti alkuun autenttista fiilistä siitä mitä sodankäynti on...
Itse kävin armeijan Sodankylässä 2/96.

Ainakin silloin aina ennen talvileiriä pidettiin extra oppitunti paleltumista. Näytettiin piirtoheittimellä kuvia paleltuma vammoista ja annettiin ohjeita kuinka toimia.

En muista koko omana aikana koko prilaatista, vakavempaa paleltumista, vaikka oli aika rapsakka talvi Sodankylän mittapuullakin.
Meidän komppaniasta kolme alikessua "palellutti" sormet Masin lavalla Rova-Sodankylä välillä. Kävivät vissiin veksissä kääntymässä.
Saivat kunnon haukut luutnantilta. "Saatanan idiootit, ettekö edes tajunneet laittaa käsiä housuihin mulukun viereen. "

Ja ainakin meidän komppaniassa kouluttajat painotti varusmiesjohtajille vastuuta varusmiesten tarkkailusta talvileireillä.
Varsinkin kun tuli alokkaat ja ei vielä tunnettu mikä osaamistaso kullakin on. Valitettavasti jo 90-luvulla oli varusmiehiä jotka eivät osanneet pukeutua ilman neuvomista. Ja osa niin tolloja että olisivat vartiossa palelluttaneet itsensä, kun eivät uskalla tulla pois rangaistuksen pelossa. Ei nyt sentään sota tilanne ollut päällä.
Näitä piti sitten öisin käydä tarkistamassa ja potkimassa telttaan lämmittelemään.

En muista että minun olisi ollut armeija aikana koskaan kovaa kylmä. Ainut ongelma oli kädet.
Meillä oli mustat nahkasormikkaat ja rukkaset kaksilla sisävuorilla.
Niilläkin pärjäsi, kun piti toisia sisävuoria tai sormikkaita takin alla mahaa vasten. Oli aina laittaa lämpimät käteen, jos joutui hetken paljain käsin kovassa pakkasessa jotakin tekemää. Siis kierrätti näitä kaksia sisävuoria ja sormikkaita, niin että aina yhdet niistä mahan päällä lämpiämässä.

Muuten varustus oli sellainen ettei niillä voi Suomessa pakkasella tulla kylmä. Meille oli jo tullut hellyhansenin paksu lämpökerrasto ja mikä parasta sarkapuku ainoana Ivalon lisäksi vielä käytössä. Siihen kun vielä kiskaisi pakkaspuvun päälle ja karvalakki malliin c, niin aivan sama paljonko pakkasta.
Kusella käynti tietysti oli siinä varustuksessa oma operaationsa.
Kuinkahan naisvarushenkilöt hoitaa talvella rapsakalla pakkasella tarpeensa?

Jotta juttu oikeen rönsyäisi. Näin joskus tilaston paljonko talvisodassa suomalaisia joutui paleltumien takia pois rintamalta, lukema oli iso.
Ja jos en väärin muista oli isoin syy miksi esimerkiksi Raatteen tien taisteluista joutui miehiä pois rivistä.
Eli oli siellä suomalaisillakin kylmä.
 
Ei suurin osa pääkaupunkiseudulla kasvaneista nuorista ole koskaan edes kokenut mitään -25°C lämpötiloja, saati sitten joutunut olemaan oikeasti ulkona sellaisissa. Pohjoisessa nuorilla on enemmän kokemusta noista olosuhteista, mutta harvat nuoret sielläkään joutuvat olemaan pitkiä aikoja ulkona kun mittari näyttää tuollaisia lukemia.

Muuten varustus oli sellainen ettei niillä voi Suomessa pakkasella tulla kylmä. Meille oli jo tullut hellyhansenin paksu lämpökerrasto ja mikä parasta sarkapuku ainoana Ivalon lisäksi vielä käytössä. Siihen kun vielä kiskaisi pakkaspuvun päälle ja karvalakki malliin c, niin aivan sama paljonko pakkasta.

Ainakaan meillä ei karvalakkia edes saanut käyttää maastossa. Miksi? Koska sen kanssa ei voi käyttää kypärää, ja kypärä on aina päässä. (Samoin takeissa huppu on täysin turha, koska sinulla on aina kypärä päässä.)

Omana varusmiesaikana (eli lähinnä 2011 talvena) kokemani paleltumiset tapahtuivat lähinnä kahden asian takia: Oman ja varusmiesjohtahien tyhmyyden takia.
Omaa tyhmyyttä oli kun ei tajuttu varata vaihto huopikkaita / hanskoja mukaan (tai ne olivat märät) ja / tai ei uskallettu vaatia pääsyä tukikohtaan vaihtamaan kuivia.
Varusmiesjohtajat eivät puolestaan osanneet/tajunneet/halunneet järjestää tilaisuutta käydä tukikohdassa tai osanneet varmistaa että porukka ottaa mukaan vaihtovaatteita.

Itse näin P-kauden leirillä omaa reppuni vain aamulla tukikohdasta lähdettäessä ja illalla uudestaan sinne palatessa. Jos ei ollut vaihtokamoja mukana, niin sitten paleltiin koko päivä märissä kamoissa. Parhaimmillaan marssittiin suoraan vartioon, nuoremmaksi vartiomieheksi kulkematta repun kautta.

Pakkasta oli alle -10°C komppanian saapuessa Kiikalaan, mutta sitten heti pian se kiristyi sinne -25°C tienoille. Muistaakseni -28 meni rikki k.o reissun aikana. Eli hyvin haastavat olosuhteet varsinkin ENSIMMÄISELLE leirille.

Monelle se P-kauden leiri oli (ja varmaan edelleen on) ensimmäinen ja ainoa kokemus pitkäaikaisesta kylmässä toimimisesta, joten ei oikein voida olettaa että ihmiset osaisivat varustautua tai toimia tuollaisissa olosuhteissa. Kerrospukeutuminen on vaikea laji, varsinkin kun alokkailla harvoin on oikeaa käsitystä siitä, että mitä ollaan tekemässä, ja saati miten siihen tulisi pukeutua. Joka usein johtaa siihen että porukalla on kaikki vaatteet päällä, koska on kylmä ja tiedetään että joudutaan odottamaan. Jos johtajilla on pelisilmää ja käsitys aikataulusta, niin saattavat osata vinkata, että kannattaa keventään, koska kohta sykitään, mutta usein näin ei tapahtunut.

Sitten kun hanskat tai huopavuoret kastuvat, niin niiden kuivaaminen on leiriolosuhteissa vaikeaa, tai peräti mahdotonta.

Vähän mennään asian vierestä, mutta ei anneta sen haitata.. ;)
 
Hyviä uutisia nakki-casesta (y)

Karjalan prikaatissa sormensa palelluttanut varusmies jatkaa palvelustaan normaalisti – Huhut sormien amputoinnista eivät pidä paikkaansa​

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/fa36e7fe-7739-4634-9431-a56bc963b09e

Tuohon voi olla ihan järkeväkin selitys. Eli lääkäri on voinut sanoa varusmiehelle, että nyt on amputaatio lähellä ja että ukko pysyy sairaslomalla nyt toistaiseksi. Tämä on varuskunnassa tulkittu siten, että saikulla ollaan amputaation takia. Tosiasiassa varusmies on ainakin jonkin tason tarkkailussa jossa katsotaan että alkaako sormiin palata elämä, vaiko ei.
 
Voipi olla, että kyseisellä varusmiehellä on käsien verenkierto Gaussin käyrän alempaa laitaa, sekin kun on yksilöllinen ominaisuus ja riippuu paljon yksilöllisistä seikoista. Jos veri kiertää ääreisosissa pienemmällä virtauksella kuin keskimäärin, voi hyvinkin olla ongelmia paleltumien estämisessä. Esim. korkea hemoglobiini (josta muuten sotilaalle on paljonkin hyötyä parempana suhteellisena hapenottokykynä) voi vähentää etenkin ääreisosien minuuttivirtausta, sekä siksi, että veri on silloin paksumpaa ja virtaa suuremmalla vastuksella, että verenkierron pääasiallinen tarkoitus, eli hapen tuonti kudoksiin, hoituu pienemmällä verivolyymilla, ja myös verisuonten sisähalkaisija ("kaliiperi") vaikuttaa asiaan. Myös lievä nestehukka vähentää todella paljon ääreisosien virtausta, ja kylmällä voi helposti laiminlyödä riittävän vedenjuonnin, koska jano ei tule lainkaan niin nopeasti,
Itsellä oli nuorempana tuollaista valkosormisuutta. Sormista loppui pintaverenkierto ja tunto hävisi täysin jo kesäöiden lämpötiloissa. Muutaman kerran käteni kyllä palellutinkin kunnolla. Paleltumista ei huomannut kun sormissa ei ole ollut tuntoa alunperinkään.
 
Back
Top