PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Poisto. @Vonka olikin jo ehtinyt tämän laittaa.
 
Myös Defenderin ojaanajon syy alkaa selvitä. Ensin maastoauto ajautui lähelle tien ulkoreunaa. Kuljettaja teki korjaavan ohjausliikkeen keskemmälle tietä.

Kuljettaja on kertonut kuulusteluissa, että korjausliike oli ollut liian voimakas, minkä jälkeen hän teki toisen nopean ohjausliikkeen keskiviivalta takaisin kohti tien reunaa. Tämän seurauksena maastoauto oli ajautunut ulos tieltä ja lähtenyt kierimään.

Liian äkkinäiset kädet.
 
Vonka kirjoitti:
Liian äkkinäiset kädet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vatasen jalat, mutta omat kädet....

En ole defua ajanut koskaan, mutta kohtuu kiikkerä alusta varmaan ja normi henkilöauton korjausliikkeet liikaa. Lähtee pian perä piirtämään tangentin suuntaan.
 
Vonka kirjoitti:
Myös Defenderin ojaanajon syy alkaa selvitä. Ensin maastoauto ajautui lähelle tien ulkoreunaa. Kuljettaja teki korjaavan ohjausliikkeen keskemmälle tietä.

Kuljettaja on kertonut kuulusteluissa, että korjausliike oli ollut liian voimakas, minkä jälkeen hän teki toisen nopean ohjausliikkeen keskiviivalta takaisin kohti tien reunaa. Tämän seurauksena maastoauto oli ajautunut ulos tieltä ja lähtenyt kierimään.

Liian äkkinäiset kädet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ajovirhe joo, mutta ei tossa autokaan ole varmasti yhtään antanut apuja. Tunnen persiissäni, miltä tuo korjaava ohjausliike ja sen jälkeen toinen korjaus on tuntunut. Kun liian tiukkaan erehtyy Defen rattia suoralla kääntämään, tuntuu kuin auto kaatuisi löysän jousituksen ja korkean alustan vuoksi ja tähän tietysti looginen ratkaisu on kääntää toiseen suuntaan. Sellainen keinu tuo on ajaa. Sen jälkeen on tosiaan nokka jo ojassa.

Pari kertaa olen moottorimarssilla erehtynyt kaistaa vaihtaessa kääntämään oman ajokin tapaan rattia Defenderillä ja aina se yllättää kiikkeryydellään.

Toki kuljettajan pitäis ko. ajoneuvon ominaisuudet tietää, mutta väitän, että nykyaikaisella autolla olisi voinut tilanne päättyä toisin. Kurja tapaus.
 
Vonka kirjoitti:
Kuljettaja on kertonut kuulusteluissa, että korjausliike oli ollut liian voimakas, minkä jälkeen hän teki toisen nopean ohjausliikkeen keskiviivalta takaisin kohti tien reunaa. Tämän seurauksena maastoauto oli ajautunut ulos tieltä ja lähtenyt kierimään.

Liian äkkinäiset kädet.
Klikkaa laajentaaksesi...
ak.tied kirjoitti:
Vatasen jalat, mutta omat kädet....

En ole defua ajanut koskaan, mutta kohtuu kiikkerä alusta varmaan ja normi henkilöauton korjausliikkeet liikaa. Lähtee pian perä piirtämään tangentin suuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vatanen on jossain haastattelussa sanonut, että voit aina korjata linjaa ja korjata vielä korjausta, mutta kolmatta korjausliikettä ei ole olemassakaan.
 
Tämän varmaan käsittelimme aikanaan puhki, mutta Yle lämmittelee Uudenmaan Prikaatin suurta vuoden 2017 onnettomuutta.

Sekä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus että Helsingin hovioikeus totesivat Skogbyn tasoristeyksen sellaiseksi, että kuorma-auton kuljettajana toiminut varusmies ei ollut voinut huomata lähestynyttä kiskobussia ajoissa.

Ilman uutta repimistä tästä aiheesta, tuo risteys olisi tietenkin pitänyt ottaa huomioon myös turvallisuussuunnitelmassa. Olen Leksvallintietä tullut tuohon kirkkaana kesäpäivänä moottoripyörällä, ja meinasi pää nyrjähtää kun katselin oikeaan. Se on ihan stop-risteys eikä lumisateella riitäkään. Pitäisi varmaan oikein sammuttaa kone ja kuunnella. Niin tietysti kuljettajan olisi pitänyt tehdä. Opasmies ulos. Näin joskus menettelimmekin pahoissa paikoissa. Sekin olisi pitänyt olla suunnitelmassa.


yle.fi

Steve Lindforsin vanhin poika kuoli palvellessaan Uudenmaan prikaatissa – nyt isä kyseenalaistaa asepalveluksessa olevien turvallisuuden

Yhdeksän Uudenmaan prikaatin varusmiestä joutui veden varaan lokakuun alussa. Se palautti Steve Lindforsin muistot mieleen kuuden vuoden takaa. Silloin hän menetti oman poikansa.
yle.fi yle.fi
 
Viimeksi muokattu:
Vonka kirjoitti:
Tämän varmaan käsittelimme aikanaan puhki, mutta Yle lämmittelee Uudenmaan Prikaatin suurta vuoden 2017 onnettomuutta.

Sekä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus että Helsingin hovioikeus totesivat Skogbyn tasoristeyksen sellaiseksi, että kuorma-auton kuljettajana toiminut varusmies ei ollut voinut huomata lähestynyttä kiskobussia ajoissa.

Ilman uutta repimistä tästä aiheesta, tuo risteys olisi tietenkin pitänyt ottaa huomioon myös turvallisuussuunnitelmassa. Olen Leksandintietä tullut tuohon kirkkaana kesäpäivänä moottoripyörällä, ja meinasi pää nyrjähtää kun katselin oikeaan. Se on ihan stop-risteys eikä lumisateella riitäkään. Pitäisi varmaan oikein sammuttaa kone ja kuunnella. Niin tietysti kuljettajan olisi pitänyt tehdä. Opasmies ulos. Näin joskus menettelimmekin pahoissa paikoissa. Sekin olisi pitänyt olla suunnitelmassa.


yle.fi

Steve Lindforsin vanhin poika kuoli palvellessaan Uudenmaan prikaatissa – nyt isä kyseenalaistaa asepalveluksessa olevien turvallisuuden

Yhdeksän Uudenmaan prikaatin varusmiestä joutui veden varaan lokakuun alussa. Se palautti Steve Lindforsin muistot mieleen kuuden vuoden takaa. Silloin hän menetti oman poikansa.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Surullista ja raskasta loukkaantuneille, heidän omaisilleen ja kuolleen varusmiehen omaisille, mutta minusta tuossa tapauksessa ongelma on vain se vaarallinen tasoristeys. Jos PV:llä olisi ollut tai eteenpäin tarkasteltuna olisi jokin tapa hoitaa tien ylitys turvallisesti opastemiestä tms. käyttäen niin kaikki jatkuisi ennallaan kunnes siinä paikassa tapahtuu vastaava asia sitten jollekin muulle seurueelle jotka rataa ylittävät, 5 henkinen perhe henkilöautossa, turistibussi, koulutaksi, mopoauto jne.

Ei pidä takertua lillukanvarsiin kun se ongelma on vaarallinen vartioimaton tasoristeys.
 
-TripleX- kirjoitti:
Surullista ja raskasta loukkaantuneille, heidän omaisilleen ja kuolleen varusmiehen omaisille, mutta minusta tuossa tapauksessa ongelma on vain se vaarallinen tasoristeys. Jos PV:llä olisi ollut tai eteenpäin tarkasteltuna olisi jokin tapa hoitaa tien ylitys turvallisesti opastemiestä tms. käyttäen niin kaikki jatkuisi ennallaan kunnes siinä paikassa tapahtuu vastaava asia sitten jollekin muulle seurueelle jotka rataa ylittävät, 5 henkinen perhe henkilöautossa, turistibussi, koulutaksi, mopoauto jne.

Ei pidä takertua lillukanvarsiin kun se ongelma on vaarallinen vartioimaton tasoristeys.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tasoristeysonnettomuuksissa meni pelkästään aikavälillä 2000 - 2017 kaikkiaan 122 ihmistä.

Hankalia liikennepaikkoja on vielä Suomessa jäljellä. Varoituslaitteettomia tasoristeyksiä oli vuoden 2022 lopussa vielä noin 2000. Ei ole sellaista holhousta, etteikö tieliikennelaissa jää jotain jäljelle tiellä liikkuvallekin. Tämä risteys oli potentiaalinen giljotiini. Ei sen olemassaolo tuntematon paikka silti voinut olla prikaatille.

Vielä 1960-luvun lopussa tasoristeyksiä oli yli 8 000 kpl, joten kehitystä on tapahtunut, mutta se on hidasta. Vuoden 2022 lopussa tasoristeyksiä oli valtion rataverkolla 2 515. Noin 500:ssa on jo opasteet. Niitä poistetaan vuodessa 20–30 kpl. Tämä Raaseporinkin oli jo ohjelmassa, mutta oliko valtiolla aina raha lopussa, kun ei sinne ollut ehditty. Sehän poistettiin käytöstä 2018 mutta vielä silloin jäi kuusi muuta vaaranpaikkaa pelkästään Raaseporiin. En tiedä, jokohan lopuistakin on päästy. Ainakin yksi taitaa vielä olla jäljellä.

Kehitys kehittyy, mutta ihmiselle jää aina myös oma osuus hoidettavaksi. Eikä se ole lillukanvarsi vaan raaka totuus.
 
Vonka kirjoitti:
Tasoristeysonnettomuuksissa meni pelkästään aikavälillä 2000 - 2017 kaikkiaan 122 ihmistä.

Hankalia liikennepaikkoja on vielä Suomessa jäljellä. Varoituslaitteettomia tasoristeyksiä oli vuoden 2022 lopussa vielä noin 2000. Ei ole sellaista holhousta, etteikö tieliikennelaissa jää jotain jäljelle tiellä liikkuvallekin. Tämä risteys oli potentiaalinen giljotiini. Ei sen olemassaolo tuntematon paikka silti voinut olla prikaatille.

Vielä 1960-luvun lopussa tasoristeyksiä oli yli 8 000 kpl, joten kehitystä on tapahtunut, mutta se on hidasta. Vuoden 2022 lopussa tasoristeyksiä oli valtion rataverkolla 2 515. Noin 500:ssa on jo opasteet. Niitä poistetaan vuodessa 20–30 kpl. Tämä Raaseporinkin oli jo ohjelmassa, mutta oliko valtiolla aina raha lopussa, kun ei sinne ollut ehditty. Sehän poistettiin käytöstä 2018 mutta vielä silloin jäi kuusi muuta vaaranpaikkaa pelkästään Raaseporiin. En tiedä, jokohan lopuistakin on päästy. Ainakin yksi taitaa vielä olla jäljellä.

Kehitys kehittyy, mutta ihmiselle jää aina myös oma osuus hoidettavaksi. Eikä se ole lillukanvarsi vaan raaka totuus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onnettomuudet on harvoin yhden tekijän aiheuttamia. Sään aiheuttama huono näkyvyys, risteyksen geometrian aiheuttaman huono näkyvyys, kuljettajalle tuntematon tai ainakin puolituntematon paikka, PV:n ohjaus reittivalinnassa ja valvonta miten toimitaan vaarallisissa paikoissa… Vaikka paikka olisi tuttu, paikallisetkin turtuu ja lipsuu turvallisista metodeista, kun ei ennenkään ole käynyt mitään. Katseet radan suuntaan muuttuu vuosien varrella aina vaan lyhyemmiksi vilkaisuiksi.

Edes opasteet ei tee tasoristeyksestä turvallista. Saavun paikalle, vastikään uusitut opasteet ovat alhaalla, opasteet nousee, ahaa, juna on mennyt juuri, vilkaisen varmuuden vuoksi, reitti selvä ja lähden liikkeelle. Kaksi sekuntia kiskon ylittämisen jälkeen Pendolino paahtaa 160km/h lasissa takaa ohi, jonka jälkeen puomi laskeutuu uudestaan hetkeksi. Saan edelleen vittuilua kun pysähdyn tasoristeyksissä joten tarjoan kävelyä vaihtoehdoksi.
 
Vonka kirjoitti:
Kehitys kehittyy, mutta ihmiselle jää aina myös oma osuus hoidettavaksi. Eikä se ole lillukanvarsi vaan raaka totuus.
Klikkaa laajentaaksesi...

En osta tuota logiikkaa, vähän sama kuin katettaisiin osa uima-altaasta ja tarkoitus on aina sukeltamalla päästä katetun osan ali altaan toiseen päähän. Ihmisellä on siinä aina oma osuus hoidettavana ja jos ei hoida niin kuolema korjaa, raaka logiikka, mutta ei poista sitä faktaa että katteen laittaminen on idioottimaista.

Tässä samassa yhteydessä siis tarkastellaan, että kuka käski sukeltaa katteen alta ja millä ohjeilla ja oliko vesi kylmää, hieman hämärää uimahallissa kun kattolamppuja on palanut, osasiko uimari tarpeeksi hyvin uida jne. sen sijaan, että käytettäisiin kaikki energia ja raha sekä motivaatio niiden lähtökohtaisesti kuolemanvaarallisten risteysten poistamiseen.

Jos Valtion Rautatiet tai kuka ikinä onkaan junaradat rakentanut olisi vaikkapa monikansallinen kaivosyhtiö niin mediassa lynkattaisiin armotta tuollaiset kuolemanloukut, mutta kun se on valtion oma yhtiö ja sen omaisuus niin whatever, olkoon.
 
Norppa kirjoitti:
Onnettomuudet on harvoin yhden tekijän aiheuttamia. Sään aiheuttama huono näkyvyys, risteyksen geometrian aiheuttaman huono näkyvyys, kuljettajalle tuntematon tai ainakin puolituntematon paikka, PV:n ohjaus reittivalinnassa ja valvonta miten toimitaan vaarallisissa paikoissa… Vaikka paikka olisi tuttu, paikallisetkin turtuu ja lipsuu turvallisista metodeista, kun ei ennenkään ole käynyt mitään. Katseet radan suuntaan muuttuu vuosien varrella aina vaan lyhyemmiksi vilkaisuiksi.

Edes opasteet ei tee tasoristeyksestä turvallista. Saavun paikalle, vastikään uusitut opasteet ovat alhaalla, opasteet nousee, ahaa, juna on mennyt juuri, vilkaisen varmuuden vuoksi, reitti selvä ja lähden liikkeelle. Kaksi sekuntia kiskon ylittämisen jälkeen Pendolino paahtaa 160km/h lasissa takaa ohi, jonka jälkeen puomi laskeutuu uudestaan hetkeksi. Saan edelleen vittuilua kun pysähdyn tasoristeyksissä joten tarjoan kävelyä vaihtoehdoksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa mieltä, ja ainakin maailmalla on jo rankkoja esimerkkejä siitä, että myös automatiikka on pettänyt.
 
-TripleX- kirjoitti:
En osta tuota logiikkaa, vähän sama kuin katettaisiin osa uima-altaasta ja tarkoitus on aina sukeltamalla päästä katetun osan ali altaan toiseen päähän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikäli tuo taas kelpaisi verrokiksi, tällaisia uima-altaita olisi julkisessa käytössä 2000 Suomessa. Kyse kun on tasoristeyksistä, ei uima-altaista.

Kannattaa pitää silmät auki tien päällä, koska maailma on valitettavan epätäydellinen paikka. Muuallakin kuin tasoristeyksissä.

Tasoristeyksiä automatisoidaan tai poistetaan joka vuosi, mutta niitä on vielä iso määrä. Siihen asti (tällä tahdilla noin 50 vuotta vielä) sellaista ylitettäessä pitää katsoa joka suuntaan ja mieluusti moneen kertaan.

Niin se vain on. Ei Väylä niistä 122 kuolonuhrista (ja kai niitä on tullut jo vuoden 2017 jälkeen lisää) käy vastaamaan. Ei vastaa Harakka ei Ranne, ei kukaan, eivät Väylän viranhaltijat niin kauan kuin ne ovat. Jos vastaisivat henkilökohtaisesti, ne suljettaisiin välittömästi ajoneuvo- ja kävelyliikenteeltä. Siksi ylittäjä vastaa tieliikennelain mukaan.

Tämä on realismia. Ei mitään muuta kuin realismia.
 
Anne Berner oli liikenneministerinä yhtenä aivoituksenaan poistamassa valvomattomat tasoristeykset käytöstä, vai oliko jopa kaikki tasoristeykset. Sillä olisi liikenneturvallisuusongelma poistunut. Olisi vaan tullut aika monta uutta ongelmaa tilalle.

Tasoristeykset ja yhtään mikään muukaan osa rataverkkoa eivät tietenkään ole VR:n omaisuutta, vaan valtion suoraan omistamaa infraa ilman mitään väliporrasta. No senkin Berner meinasi muuttaa, kun halusi yhtiöittää Suomen tieverkon. Mutta Bernerin visio ei toteutunut ja väylät kuuluvat edelleen sellaisenaan valtiolle. Yllättävän paljon muuten mollataan VR:ää junien myöhästymisistä silloinkin, kun myöhästymisen syynä on ratainfran huonous, kuten turvalaitteiden tai asetinlaitteiden vioittuminen. Varsin usein, jopa useimmiten, juna myöhästyy juuri tuollaisten syiden takia, ei esimerkiksi VR:n oman kaluston kuten veturin hajoamisen takia.
 
Vonka kirjoitti:
Kannattaa pitää silmät auki tien päällä, koska maailma on valitettavan epätäydellinen paikka. Muuallakin kuin tasoristeyksissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinpä niin, yhtä lailla sitä kuolee ihmisiä ihan tavallisissa tienristeyksissäkin, sellaista liikenne vaan on. On sanottu, että nykyisenkaltaista liikennettä tuskin hyväksyttäisiin, jos se keksittäisiin nyt, ja keksijä esittelisi sitä niin, että tässäpä olisi tapa liikkua nopeasti paikasta toiseen, mutta se vaatii sitten yli sata ihmishenkeä vuodessa.
 
Risteyksessä kolissut, osapuolina PV:n kuorma-auto ja melko priimakuntoinen Ford Orion. Ford ”ajautunut” kolmion takaa päätielle. Rumaa tehdä oletuksia, mutta arvaan, ettei 30-vuotiaalla Fordilla ole ajettu edes 100tkm ja kuljettaja on 80-vuotias joka käy kerran viikossa kaupassa ja toisen kerran kirkossa…

yle.fi

Puolustusvoimien kuorma-auto ja henkilöauto kolaroivat Kajaanissa – yksi sairaalaan

Henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä kärkikolmion takaa kuorma-auton eteen. Henkilöauton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa ja ensihoito kuljetti hänet sairaalaan.
yle.fi yle.fi
 
Viimeksi muokattu:
Norppa kirjoitti:
Risteyksessä kolissut, osapuolina PV:n kuorma-auto ja melko priimakuntoinen Ford Orion. Ford ajautunut kolmion takaa pääteille. Rumaa tehdä oletuksia, mutta arvaan, ettei 30-vuotiaalla Fordilla ole ajettu edes 100tkm ja kuljettaja on 80-vuotias joka käy kerran viikossa kaupassa ja toisen kerran kirkossa…

yle.fi

Puolustusvoimien kuorma-auto ja henkilöauto kolaroivat Kajaanissa – yksi sairaalaan

Henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä kärkikolmion takaa kuorma-auton eteen. Henkilöauton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa ja ensihoito kuljetti hänet sairaalaan.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Niskat ei ole kääntynyt varmaan enää viimeiseen 20 vuoteen. Noita saa varoa paikallisen Motonetin yms pihoilla.
 
www.hs.fi

Dragsvikin onnettomuus | Otkes: Pohja onnettomuuspaikalla on upottavaa mutaa ja vesi liian syvää veneestä poistumiseen

Otkesin tutkimukset paljastavat, että ranta Dragsvikin onnettomuuspaikalla on syvä ja mutainen.
www.hs.fi www.hs.fi

Jossain vaiheessa spekuloitiin , että merivesi oli äkillisesti noussut mikä teki paikasta kelvottoman maihinnousuun. Ei taida selitys ihan mennä läpi.

Olennainen:

"Onnettomuus tapahtui noin 22 metrin etäisyydellä rannasta.

d5b367297fbba157a3c2458fffc9ca0c.jpg


Veden syvyys oli kohdalla vähintään 1,8 metriä. Lisäksi pohjassa oli noin metri mutaa."
 
Norppa kirjoitti:
Risteyksessä kolissut, osapuolina PV:n kuorma-auto ja melko priimakuntoinen Ford Orion. Ford ”ajautunut” kolmion takaa päätielle. Rumaa tehdä oletuksia, mutta arvaan, ettei 30-vuotiaalla Fordilla ole ajettu edes 100tkm ja kuljettaja on 80-vuotias joka käy kerran viikossa kaupassa ja toisen kerran kirkossa…

yle.fi

Puolustusvoimien kuorma-auto ja henkilöauto kolaroivat Kajaanissa – yksi sairaalaan

Henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä kärkikolmion takaa kuorma-auton eteen. Henkilöauton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa ja ensihoito kuljetti hänet sairaalaan.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Escortti tuo on. Viisto C-pilari juoruaa sen olevan Escobar eikä sisarmalli Orion.

Priimakuntoisen näköinen, mutta nyt on "pelastettu" museoinnilta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top