PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
En muista olenko tämän jo kertonut, ei se mitään, kerron sen silti.
-70-luvun lopun omaistenpäivä.
Olimme harjoitellleet maihinnousu-näytöstä kaksi päivää. Varsinainen näytös tapahtuisi märissä vermeissä, sillä kuivia ei olisi kuin sundikset.
Offensiivi toteutettiin tavan mukaan Öbiksen kentälle, jonka reunalla oli omaisia seuraamassa.
En muista enää, mitä paikkaa pelasin, mutta kantamuksenani oli
sillä kertaa tuki.
Kevyen heittimen osat painavat n. 20 kg/kpl. On otettava huomioon, että olin silloin n.70 kiloinen käivänä.
Alus, josta poistuimme oli jonkinlainen kalustolautta, sitäkään en muista, mikä silloin oli käytössä.
Eteen oli laitettu Rasko, ajan henkeen Valmet-502 vetämänä.
Oliko se koko potti lavalla, vai Rasko murikan perässä ja ryhmä "antande", en puolen vuosisadan jälkeen muista.
Tätä seurasivat kaksi heitinryhmää, parijonossa.
Lukuisissa harjoituksissa kaikki oli mennyt belissimo, mutta tässä tapahtui seuraavaa:
Murikka kärryineen rantautuessaan työnsi lauttaa kauemmaksi taaksepäin. Ilmeisesti venemiehillä ei ollut paakia eteenpäin, tai ei ainakaan tehoja tarpeeksi.
Olin toisen ryhmän keskivaiheilla, joten alus oli peräytynyt jo jonkun verran päästessäni rampille.
Siitä mereen ja lisäpainojen avulla välittömästi pohjaan.
Ei voi sanoa, että olisin kävellyt pohjaa pitkin, mutta luonnehtisin sitä joksikin eteenpäin pomppimiseksi.
Luutnantti K. sanoi minulle jälkeen, että kyllä hän seurasi, että hyvin menee. 😏
Mielestäni silloin oli "sellaista sattuu" menttaliteetti, enkä itsekkään pitänyt sitä potentiaalisena onnettomuustilanteena.
Kyllä siellä puolen joukkuetta yski ja kakoi vettä, kunhan ensin oli saatu heittimet asemiin.

Olisiko se luti ehtinyt kaikki pelastaa, jos olis eskaloitunut.

Silloin oli silloin ja nyt on nyt.
Olin vaan hengessä mukana, kun rannikkojääkärit pulikoi.

Jälkitilanteesta on kuvaa foorumilla, jos osaa katsoa.

@Rannari muistaa ehkä vielä ikävämmän tapauksen omaisten päivältä.
 
Jossain vaiheessa spekuloitiin , että merivesi oli äkillisesti noussut mikä teki paikasta kelvottoman maihinnousuun. Ei taida selitys ihan mennä läpi.

Olennainen:
"Onnettomuus tapahtui noin 22 metrin etäisyydellä rannasta.

d5b367297fbba157a3c2458fffc9ca0c.jpg

Veden syvyys oli kohdalla vähintään 1,8 metriä. Lisäksi pohjassa oli noin metri mutaa."

"Otkes kertoo ottaneensa tulosten arvioinnissa huomioon veden korkeuden muutokset, joten mittaustulokset, rantaviivan paikka ja kuvat vastaavat onnettomuushetken tilannetta."

Onnettomuushetkellä meriveden korkeus oli +98cm, eli normivedellä syvyys olisi ollut se n.80-100cm.
Tämän voisin kuvitella olevan olleen tarkoitus rantaumissyvyydeksi.
 
"Otkes kertoo ottaneensa tulosten arvioinnissa huomioon veden korkeuden muutokset, joten mittaustulokset, rantaviivan paikka ja kuvat vastaavat onnettomuushetken tilannetta."

Onnettomuushetkellä meriveden korkeus oli +98cm, eli normivedellä syvyys olisi ollut se n.80-100cm.
Tämän voisin kuvitella olevan olleen tarkoitus rantaumissyvyydeksi.
On siinä silti vielä metrin verran mutapohjaa.
 
"Otkes kertoo ottaneensa tulosten arvioinnissa huomioon veden korkeuden muutokset, joten mittaustulokset, rantaviivan paikka ja kuvat vastaavat onnettomuushetken tilannetta."

Onnettomuushetkellä meriveden korkeus oli +98cm, eli normivedellä syvyys olisi ollut se n.80-100cm.
Tämän voisin kuvitella olevan olleen tarkoitus rantaumissyvyydeksi.
Meriveden korkeus ja pohjaolosuhteet kun olisi huomioitu niin tilanne olisi ollut hallinnassa. Metriseen veteen kovalle pohjalle hyppääminen on täysin ok.
 
Jos Valtion Rautatiet tai kuka ikinä onkaan junaradat rakentanut olisi vaikkapa monikansallinen kaivosyhtiö niin mediassa lynkattaisiin armotta tuollaiset kuolemanloukut, mutta kun se on valtion oma yhtiö ja sen omaisuus niin whatever, olkoon.
Raaseporin kautta kulkevan Hangon rata on rakennettu yksityisin varoin 1873 Suomen suuriruhtinaskunnassa, valtio lunasti sen 1875. VR ei omista metriäkään rataa muualla kuin omilla varikoillaan.

Noin muutenkaan pääosin toissa ja viime vuosisadan alkupuoliskolla rakennettu rataverkko ei ole alkuaan suunniteltu autoliikenteen tarpeita ajatellen. Vuosisadan vaihteessa höyryveturit kulkivat pääosin noin 60-80 km/h ja tieliikenne hevosilla.
 
Risteyksessä kolissut, osapuolina PV:n kuorma-auto ja melko priimakuntoinen Ford Orion. Ford ”ajautunut” kolmion takaa päätielle. Rumaa tehdä oletuksia, mutta arvaan, ettei 30-vuotiaalla Fordilla ole ajettu edes 100tkm ja kuljettaja on 80-vuotias joka käy kerran viikossa kaupassa ja toisen kerran kirkossa…

Mä vähän veikkaisin samaa, Ford Escort mk.4 näyttää olleen kaikkineen hienossa kunnossa ja maalipinnaltaan suorastaan kiiltävä ennen mälläämistä. Ei oikein vaikuta keskiluokan perheautolta tai lippalakkinuorison rilluttelupeliltä. Tai no, neljännesvuosisata sitten olisi vaikuttanut.

Kuva myös osoittaa hyvin, miten tinapeltiä autot olivat pitkälle 90-luvulle (neloskoppaekkeriä tehtiin 1986-92), on papparaisen onni, että kuormuri tuli vasemmalta eikä vänkärin paikalla ollut ketään, siinä olisi henki lähtenyt. Turvakori otti hyvin merkittäviä harppauksia juuri 90-luvun aikana ja jo vuosituhannen vaihteen autot pysyvät muodossaan ihan eri tavalla.

Jutulla ei oikein ole uutisarvoa kuin paikallislehdessä, ainoa täky jutussa on, että syytön osapuoli oli PV:n kuormuri ja että hyvin säilynyt kinneri ei pääse eläkepäiville museorekisteriin.
 
Viimeksi muokattu:
Pelkkä metri vettäkin vaatii hyvät varmistukset. Sinne kun kaatuu tst-varustuksessa voi henki hyvinkin lähteä. Jonkun pitää olla nopsaan niskassa kiinni.
Muutenkin jos merivesi on ollut metrin verran normia korkeammalla, niin melkoista tunarointia jos sitä ei ole huomattu / huomioitu. Ne kouluttaa rannikkojääkäreitä, ei perkele pitäisi tulla yllätyksenä että meressä tuppaa vedenkorkeus vaihdella.
 
Muutenkin jos merivesi on ollut metrin verran normia korkeammalla, niin melkoista tunarointia jos sitä ei ole huomattu / huomioitu. Ne kouluttaa rannikkojääkäreitä, ei perkele pitäisi tulla yllätyksenä että meressä tuppaa vedenkorkeus vaihdella.
Eikä varusmieskoulutuksessa voi missään olosuhteissa tulla tilanteita joissa koulutettavat todennäköisesti selviytyvät hengissä. Pitää pelata varman päälle vaikka oltaisiin olevinaan mitä erikoisporukkaa.

Kyllähän tuossa on haettu juurikin sitä että osallistujat kastuvat oikein kunnolla. Siltä osin toteutus oli onnistunut.
 
En muista olenko tämän jo kertonut, ei se mitään, kerron sen silti.
-70-luvun lopun omaistenpäivä.
Olimme harjoitellleet maihinnousu-näytöstä kaksi päivää. Varsinainen näytös tapahtuisi märissä vermeissä, sillä kuivia ei olisi kuin sundikset.
Offensiivi toteutettiin tavan mukaan Öbiksen kentälle, jonka reunalla oli omaisia seuraamassa.
En muista enää, mitä paikkaa pelasin, mutta kantamuksenani oli
sillä kertaa tuki.
Kevyen heittimen osat painavat n. 20 kg/kpl. On otettava huomioon, että olin silloin n.70 kiloinen käivänä.
Alus, josta poistuimme oli jonkinlainen kalustolautta, sitäkään en muista, mikä silloin oli käytössä.
Eteen oli laitettu Rasko, ajan henkeen Valmet-502 vetämänä.
Oliko se koko potti lavalla, vai Rasko murikan perässä ja ryhmä "antande", en puolen vuosisadan jälkeen muista.
Tätä seurasivat kaksi heitinryhmää, parijonossa.
Lukuisissa harjoituksissa kaikki oli mennyt belissimo, mutta tässä tapahtui seuraavaa:
Murikka kärryineen rantautuessaan työnsi lauttaa kauemmaksi taaksepäin. Ilmeisesti venemiehillä ei ollut paakia eteenpäin, tai ei ainakaan tehoja tarpeeksi.
Olin toisen ryhmän keskivaiheilla, joten alus oli peräytynyt jo jonkun verran päästessäni rampille.
Siitä mereen ja lisäpainojen avulla välittömästi pohjaan.
Ei voi sanoa, että olisin kävellyt pohjaa pitkin, mutta luonnehtisin sitä joksikin eteenpäin pomppimiseksi.
Luutnantti K. sanoi minulle jälkeen, että kyllä hän seurasi, että hyvin menee. 😏
Mielestäni silloin oli "sellaista sattuu" menttaliteetti, enkä itsekkään pitänyt sitä potentiaalisena onnettomuustilanteena.
Kyllä siellä puolen joukkuetta yski ja kakoi vettä, kunhan ensin oli saatu heittimet asemiin.

Olisiko se luti ehtinyt kaikki pelastaa, jos olis eskaloitunut.

Silloin oli silloin ja nyt on nyt.
Olin vaan hengessä mukana, kun rannikkojääkärit pulikoi.

Jälkitilanteesta on kuvaa foorumilla, jos osaa katsoa.

@Rannari muistaa ehkä vielä ikävämmän tapauksen omaisten päivältä.
Tiedän tapauksen jossa varusmies kuoli Lohen alle. Putosi jostain syystä rannan lähellä liikkeessä mereen ja löytyi jetin imuaukolta. Olikohan syynä viallinen ramppi tms.

Jos en ihan sekaisin ole niin tämä oli oman palvelukseni jälkeen. Yritin kuukkeloida mutten yhtäkkiä löytänyt tuosta mitään.
 
Tiedän tapauksen jossa varusmies kuoli Lohen alle. Putosi jostain syystä rannan lähellä liikkeessä mereen ja löytyi jetin imuaukolta. Olikohan syynä viallinen ramppi tms.

Jos en ihan sekaisin ole niin tämä oli oman palvelukseni jälkeen. Yritin kuukkeloida mutten yhtäkkiä löytänyt tuosta mitään.
Se oli koulun aikaan, joskus 80-luvulla.
Tapahtui muistaakseni tälläisenä omaisten vierailupäivänä. :(
 
Mä vähän veikkaisin samaa, Ford Escort mk.4 näyttää olleen kaikkineen hienossa kunnossa ja maalipinnaltaan suorastaan kiiltävä ennen mälläämistä. Ei oikein vaikuta keskiluokan perheautolta tai lippalakkinuorison rilluttelupeliltä. Tai no, neljännesvuosisata sitten olisi vaikuttanut.

Kuva myös osoittaa hyvin, miten tinapeltiä autot olivat pitkälle 90-luvulle (neloskoppaekkeriä tehtiin 1986-92), on papparaisen onni, että kuormuri tuli vasemmalta eikä vänkärin paikalla ollut ketään, siinä olisi henki lähtenyt. Turvakori otti hyvin merkittäviä harppauksia juuri 90-luvun aikana ja jo vuosituhannen vaihteen autot pysyvät muodossaan ihan eri tavalla.

Jutulla ei oikein ole uutisarvoa kuin paikallislehdessä, ainoa täky jutussa on, että syytön osapuoli oli PV:n kuormuri ja että hyvin säilynyt kinneri ei pääse eläkepäiville museorekisteriin.
Näin se on. Ensimmäinen automalli, jossa oli joltisenkin nykyaikainen turvakori sivutörmäyssuojarakenteineen oli Volvo 850 (1991 - 1997) ja samassa yhteydessä sivutörmäyssuojarakenne tuli myös joihinkin vanhempiin malleihin. Ja ainakin vielä viime vuosikymmenelläkin autovalmistajien välillä oli erilaisia suhtautumistapoja passiiviseen turvallisuuteen. Joko riitti pelkkä kolaritesteissä pärjääminen vai suhtauduttiinko asiaan laajemminkin. Sen melko karusti osoitti jenkkien törmäystestimallin muuttaminen uudenlaiseksi ja realistisemmaksi, jolloin ensimmäisellä kerralla melkein kaikki testatut automallit reputtivat testin poikkeuksina Volvo ja Lexus.
 
Back
Top