PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita


12 varusmiestä joutui uhkaavaan vaaratilanteeseen – puolijoukkueteltta syttyi tuleen keskellä yötä

Karjalan Prikaatissa sattuneessa onnettomuudessa teltta tuhoutui täysin.
Varusmiehet pelastuivat ripeän toiminnan ansios
ta.

12 varusmiestä oli vaarassa viime yönä, kun puolijoukkueteltta tuhoutui täysin tulipalossa Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen tulipalosta perjantaina aamuyöllä kello 4.15.

– Vartiomies havaitsi palon neljän aikaan.
Ripeistä toimista huolimatta hän ei ehtinyt sammuttaa sitä, kertoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana Skyttä Karjalan prikaatista.

Palon havaittuaan vartiomies herätti puolijoukkueteltassa nukkuneet ihmiset.
Teltassa nukkui tammikuussa armeijan aloittaneita alokkaita.

– Varusmiehet kerkesivät pois palavasta teltasta, mutta heidän henkilökohtaisia tavaroita ja ryhmäkohtaista materiaalia jäi telttaan.
Ne vaurioituivat palossa, Skyttä toteaa.

Palo lähtenyt todennäköisesti kamiinasta
Teltta paloi täysin käyttökelvottomaksi. Vielä ei ole täyttä varmuutta palon syttymissyystä.

– Vielä on liian aikaista arvioida palon tarkkaa syttymissyytä.
Kamiinalla lämmitettävä teltta oli kyseessä eli siihen syttymissyykin liittyy, sanoo Skyttä.

Skyttä kertoo, että kyseessä ei ollut valopetroolilla lämmitettävä teltta.

Vekarajärvellä oli käynnissä harjoitus, ja teltta seisoi lähiharjoitusalueella.
Teltan läheisyydessä ei ollut muita telttoja, jotka olisivat joutuneet vaaraan palon takia.

– Minun muistissani tai tiedoissani ei ole, onko Karjalan prikaatissa sattunut tällaista aiemmin.
Kyllä puolustusvoimissa lähes vuosittain tällaista tapahtuu, mutta aika harvinainen tilanne kuitenkin,
kertoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana SkyttäKarjalan prikaatista.

Kriisiapua tarjolla
Teltassa kipinävahti pitää huolen, ettei tuli pääse leviämään telttaan esimerkiksi kipinöistä.
Lisäksi hän hoitaa alkusammutuksen, jos tuli pääsee irti.
Viime yönä alkusammutusta ei ehditty tehdä.

– Palo oli levinnyt nopeasti, nähtävästi teltan katosta alkaen.
Sitä ei saatu sammumaan niin, että palo olisi ollut hallinnassa, Skyttä kuvailee.

Varusmiehet olivat toimineet ripeästi ja poistuneet teltasta.

– Varusmiesten ripeän toiminnan ja nopean herätyksen ansiosta henkilövahingoilta ja kaikelta vakavalta vältyttiin.

Varusmiesten kanssa tilanteesta on puhuttu.

– Varusmiesten kesken henki on hyvä, ja tarvittaessa kriisiapua on tarjolla, sanoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana Skyttä Karjalan prikaatista.

Nyt vielä selvitetään, mistä palo sai alkunsa. Tietoa käytetään hyväksi toiminnan kehittämiseen, ettei samanlaista tilannetta pääsisi tapahtumaan uudestaan.
 

12 varusmiestä joutui uhkaavaan vaaratilanteeseen – puolijoukkueteltta syttyi tuleen keskellä yötä

Karjalan Prikaatissa sattuneessa onnettomuudessa teltta tuhoutui täysin.
Varusmiehet pelastuivat ripeän toiminnan ansios
ta.

12 varusmiestä oli vaarassa viime yönä, kun puolijoukkueteltta tuhoutui täysin tulipalossa Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen tulipalosta perjantaina aamuyöllä kello 4.15.

– Vartiomies havaitsi palon neljän aikaan.
Ripeistä toimista huolimatta hän ei ehtinyt sammuttaa sitä, kertoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana Skyttä Karjalan prikaatista.

Palon havaittuaan vartiomies herätti puolijoukkueteltassa nukkuneet ihmiset.
Teltassa nukkui tammikuussa armeijan aloittaneita alokkaita.

– Varusmiehet kerkesivät pois palavasta teltasta, mutta heidän henkilökohtaisia tavaroita ja ryhmäkohtaista materiaalia jäi telttaan.
Ne vaurioituivat palossa, Skyttä toteaa.

Palo lähtenyt todennäköisesti kamiinasta
Teltta paloi täysin käyttökelvottomaksi. Vielä ei ole täyttä varmuutta palon syttymissyystä.

– Vielä on liian aikaista arvioida palon tarkkaa syttymissyytä.
Kamiinalla lämmitettävä teltta oli kyseessä eli siihen syttymissyykin liittyy, sanoo Skyttä.

Skyttä kertoo, että kyseessä ei ollut valopetroolilla lämmitettävä teltta.

Vekarajärvellä oli käynnissä harjoitus, ja teltta seisoi lähiharjoitusalueella.
Teltan läheisyydessä ei ollut muita telttoja, jotka olisivat joutuneet vaaraan palon takia.

– Minun muistissani tai tiedoissani ei ole, onko Karjalan prikaatissa sattunut tällaista aiemmin.
Kyllä puolustusvoimissa lähes vuosittain tällaista tapahtuu, mutta aika harvinainen tilanne kuitenkin,
kertoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana SkyttäKarjalan prikaatista.

Kriisiapua tarjolla
Teltassa kipinävahti pitää huolen, ettei tuli pääse leviämään telttaan esimerkiksi kipinöistä.
Lisäksi hän hoitaa alkusammutuksen, jos tuli pääsee irti.
Viime yönä alkusammutusta ei ehditty tehdä.

– Palo oli levinnyt nopeasti, nähtävästi teltan katosta alkaen.
Sitä ei saatu sammumaan niin, että palo olisi ollut hallinnassa, Skyttä kuvailee.

Varusmiehet olivat toimineet ripeästi ja poistuneet teltasta.

– Varusmiesten ripeän toiminnan ja nopean herätyksen ansiosta henkilövahingoilta ja kaikelta vakavalta vältyttiin.

Varusmiesten kanssa tilanteesta on puhuttu.

– Varusmiesten kesken henki on hyvä, ja tarvittaessa kriisiapua on tarjolla, sanoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana Skyttä Karjalan prikaatista.

Nyt vielä selvitetään, mistä palo sai alkunsa. Tietoa käytetään hyväksi toiminnan kehittämiseen, ettei samanlaista tilannetta pääsisi tapahtumaan uudestaan.
Kipinämikko tunkenut kamiinan täyteen ja ottanut ihan pikku tirsat?
 

12 varusmiestä joutui uhkaavaan vaaratilanteeseen – puolijoukkueteltta syttyi tuleen keskellä yötä

Karjalan Prikaatissa sattuneessa onnettomuudessa teltta tuhoutui täysin.
Varusmiehet pelastuivat ripeän toiminnan ansios
ta.

12 varusmiestä oli vaarassa viime yönä, kun puolijoukkueteltta tuhoutui täysin tulipalossa Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen tulipalosta perjantaina aamuyöllä kello 4.15.

– Vartiomies havaitsi palon neljän aikaan.
Ripeistä toimista huolimatta hän ei ehtinyt sammuttaa sitä, kertoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana Skyttä Karjalan prikaatista.

Palon havaittuaan vartiomies herätti puolijoukkueteltassa nukkuneet ihmiset.
Teltassa nukkui tammikuussa armeijan aloittaneita alokkaita.

– Varusmiehet kerkesivät pois palavasta teltasta, mutta heidän henkilökohtaisia tavaroita ja ryhmäkohtaista materiaalia jäi telttaan.
Ne vaurioituivat palossa, Skyttä toteaa.

Palo lähtenyt todennäköisesti kamiinasta
Teltta paloi täysin käyttökelvottomaksi. Vielä ei ole täyttä varmuutta palon syttymissyystä.

– Vielä on liian aikaista arvioida palon tarkkaa syttymissyytä.
Kamiinalla lämmitettävä teltta oli kyseessä eli siihen syttymissyykin liittyy, sanoo Skyttä.

Skyttä kertoo, että kyseessä ei ollut valopetroolilla lämmitettävä teltta.

Vekarajärvellä oli käynnissä harjoitus, ja teltta seisoi lähiharjoitusalueella.
Teltan läheisyydessä ei ollut muita telttoja, jotka olisivat joutuneet vaaraan palon takia.

– Minun muistissani tai tiedoissani ei ole, onko Karjalan prikaatissa sattunut tällaista aiemmin.
Kyllä puolustusvoimissa lähes vuosittain tällaista tapahtuu, mutta aika harvinainen tilanne kuitenkin,
kertoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana SkyttäKarjalan prikaatista.

Kriisiapua tarjolla
Teltassa kipinävahti pitää huolen, ettei tuli pääse leviämään telttaan esimerkiksi kipinöistä.
Lisäksi hän hoitaa alkusammutuksen, jos tuli pääsee irti.
Viime yönä alkusammutusta ei ehditty tehdä.

– Palo oli levinnyt nopeasti, nähtävästi teltan katosta alkaen.
Sitä ei saatu sammumaan niin, että palo olisi ollut hallinnassa, Skyttä kuvailee.

Varusmiehet olivat toimineet ripeästi ja poistuneet teltasta.

– Varusmiesten ripeän toiminnan ja nopean herätyksen ansiosta henkilövahingoilta ja kaikelta vakavalta vältyttiin.

Varusmiesten kanssa tilanteesta on puhuttu.

– Varusmiesten kesken henki on hyvä, ja tarvittaessa kriisiapua on tarjolla, sanoo esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juhana Skyttä Karjalan prikaatista.

Nyt vielä selvitetään, mistä palo sai alkunsa. Tietoa käytetään hyväksi toiminnan kehittämiseen, ettei samanlaista tilannetta pääsisi tapahtumaan uudestaan.
Hyvä että on kriisiapua tarjolla. Joku poloinenhan voisi saada tästä PTSD:n.
tuon kriisiavun sinällään vakavimmissa onnettomuuksissa ymmärrän, mutta nykyään se tungetaan jo joka ristuksen paikkaan.
 
Kipinämikko tunkenut kamiinan täyteen ja ottanut ihan pikku tirsat?
...päästänyt sen sammumaan ja sitten koettanut sytyttää sen uudestaan hyvällä tulella...


Palo lähtenyt jutun mukaan ilmeisesti katosta. Olisko ollut varusteita kuivatuksessa ja liian lähellä kamiinaa ja jonkun polyesterit siitä roihahtaneet. Tai sitten ihan kuluneen materiaalin piikkiin eli kamiinapiipun aukossa metallisuoja pettänyt/irronnut kankaasta ja putki nojannut kangasta vasten. Veikkaan kyllä ensimmäistä, kyllä meilläkin aikoinaan varusteita lievästi kärähteli jouduttuaan liian likelle kamiinaa (tosin ahdas sissiteltta).

Alokkaille on tuskin hyvä tulta jaettu.

Niin tai näin, vakava tilanne ollut käsillä. Jos roihahtaa kunnolla niin paniikissa poistuminen ei ole ihan riskitöntä ja ottaa hetken. Onneksi ei sattunut henkilövahinkoja.
 
Palo lähtenyt jutun mukaan ilmeisesti katosta. Olisko ollut varusteita kuivatuksessa ja liian lähellä kamiinaa ja jonkun polyesterit siitä roihahtaneet. Tai sitten ihan kuluneen materiaalin piikkiin eli kamiinapiipun aukossa metallisuoja pettänyt/irronnut kankaasta ja putki nojannut kangasta vasten. Veikkaan kyllä ensimmäistä, kyllä meilläkin aikoinaan varusteita lievästi kärähteli jouduttuaan liian likelle kamiinaa (tosin ahdas sissiteltta).

Alokkaille on tuskin hyvä tulta jaettu.

Niin tai näin, vakava tilanne ollut käsillä. Jos roihahtaa kunnolla niin paniikissa poistuminen ei ole ihan riskitöntä ja ottaa hetken. Onneksi ei sattunut henkilövahinkoja.
Yksi vielä: Kamina oljenkeltainen, putki koko matkalta punainen. Tämän "saunomisen" seurauksena kattokangas aivan kuiva ja kuuma. Maailmanlopun veto päällänsä ja torvesta töräyttänyt vähän isomman kipinän, oikean kekäleen. Se kattokankaan päälle ja hums.
Kylläkään en tiedä 2000-luvun telttamateriaaleista, enkä kaminoista, mutta kylmänsodan :)aikaan ne olivat melkoisen reikäisiä katot, kun oli palosuojat sateessa huuhtoutuneet.
 
Palo lähtenyt jutun mukaan ilmeisesti katosta. Olisko ollut varusteita kuivatuksessa ja liian lähellä kamiinaa ja jonkun polyesterit siitä roihahtaneet. Tai sitten ihan kuluneen materiaalin piikkiin eli kamiinapiipun aukossa metallisuoja pettänyt/irronnut kankaasta ja putki nojannut kangasta vasten. Veikkaan kyllä ensimmäistä, kyllä meilläkin aikoinaan varusteita lievästi kärähteli jouduttuaan liian likelle kamiinaa (tosin ahdas sissiteltta).

Alokkaille on tuskin hyvä tulta jaettu.

Niin tai näin, vakava tilanne ollut käsillä. Jos roihahtaa kunnolla niin paniikissa poistuminen ei ole ihan riskitöntä ja ottaa hetken. Onneksi ei sattunut henkilövahinkoja.

Kävin justiinsa vilkaisemassa Varustelekasta, että olisiko saatavilla Nomex makuupussin päällistä...
 

Yhtä varusmiestä ja kahta ammattisotilasta epäillään sotilasrikoksista – liittyy ammuksen räjähtämiseen viime keväänä

Varusmies sai lieviä vammoja ammuksen räjähdettyä käsiin Lohtajalla.

Pääesikunta on saanut valmiiksi esitutkinnan onnettomuudesta, jossa ilmatorjuntakanuunan ammus räjähti varusmiehen käsissä valtakunnallisessa ilmapuolustusharjoituksessa viime toukokuussa Lohtajalla.

Panssariprikaatin varusmiestä epäillään vaaran aiheuttamisesta ja palvelusrikoksesta.
Kahta puolustusvoimien ammattisotilasta epäillään palvelusrikoksesta.

Varusmiehen epäillään määräysten vastaisesti lyöneen ammusta toisella ammuksella hänen vyöttäessään niitä.
Hän sai lieviä vammoja, kun yksi ammuksista räjähti.

Lisäksi on syytä epäillä, että varusmiesten valvonta ja koulutus on ollut puutteellista.
Asia on siirretty Panssariprikaatin komentajalle, joka päättää sen lähettämisestä syyttäjälle syyteharkintaa varten.
 
Kotimaa
Kaitafilmi paljastaa ”kertakaikkisen” tuhon: Uudenkylän asevarikon räjähdys vuonna 1965 sinkosi kivenjärkäleitä kuin pommeja
Terrikallion katastrofi on kadonnut suomalaisten kollektiivisesta muistista lähes kokonaan. Jos räjähdys olisi sattunut pari tuntia myöhemmin, kuolonuhreja olisi voinut olla neljän sijasta sata. Sosiaalisessa mediassa video on kirvoittanut aikalaisten muistoja.


2c4f75c6cc6347f9a907773cc6c5470b.jpg

Varusmiehiä komennettiin vartioimaan kymmenien hehtaarien tuhoaluetta. (KUVA: LEHTIKUVA)


cd7058d3c53048db8b4a9c2e067f9d0f.jpg

Taustalla näkyy Terrikallio räjähdyksen jälkeen. (KUVA: HOLGER EKLUND / LEHTIKUVA)
e1ecf2a3ba1848099616c0bc70a6725c.jpg

HS:n alkuperäisessä grafiikassa näkyy luolaston rakenne ja sen mittakaava.

0bbc9bee9925414caf3e231778a7aaea.jpg

Maanmittauslaitoksen Terrikallion rinnevarjostuskuvasta erottuu yhä hyvin ristin kohdalla oleva yli satametrinen räjähdyskraatteri. (KUVA: JARMO HUHTANEN HS)



 
Totahan ei ole raivattu, eikä sitä voi ikinä raivata. Veikkaukset on, että siellä voi olla vielä tonneittain a-tarviketta sisällä.
 
^Ei ole kadonnut muistista ihan täysin. Sisko oli silloin Pajulahden Urheiluopistossa (n.10km) ja kertoi ajatelleensa, että nyt tuli loppu. Olihan kylmä sota ym. kukkeimmillaan.
 
Syytettä pukkaa, myös varusmiehelle. Miten tämä on mahdollista, sympatiat taas varusmiehen puolella: lipastaa aseen annetuilla paukkupatruunoilla kiireessä, pimeässä, väsyneenä. Ja jotenkin käsittämättömästi siellä on kova seassa..? Sama syyte varusmiehelle kun harjoitusta valvoneelle skapparille.

Voisinpa taas heittää ajatuksen, että hommatkaa nuorillenne jotka menevät varusmiespalvelukseen vastuuvakuutus. Toki sellaista tuotetta ei taida olla. Mutta sellainen pitäisi olla.

Hullua joutua tällaiseen vastuuseen asevelvollisuutta täyttäessään, ja vastuu ja syyte tulee kovimman mukaan. Muoks huomoiden siis, että kavereille vaan nakattiin laatikko lattialle, että lipastakaa tosta. Muoks2 ja huomioiden vielä sen, että monissa harjoituksissa haetaan suorituskyvyn rajoja ja treenataan jaksamisen rajalla, ja tähän pitäisi kyllä pystyä tarjoamaan turvallinen ympäristö. Mutta taas varusmies keskiössä tapahtuneessa. En tykkää.


Syyte: Sotaharjoitus päättyi järkyttävällä tavalla Helsingissä – luodin sirpaleita lensi varusmiehen päähän erikoisen syyn takia
Onnettomuus tapahtui rynnäkkökiväärillä, joka näkyy tässä kuvassa. Paukkupatruunoiden sekaan oli joutunut yksi kova ammus. Paukkupatruunan tunnistaa siitä, että siinä on sininen pää, kovassa ammuksessa on kuparinen pää. Aliupseerioppilaan ampuma kova ammus lävisti aseen päässä olleen sysäyksenvahvistimen, ja luodista irronneita sirpaleita osui varusmiehen päähän sekä jalkoihin.

Onnettomuus tapahtui rynnäkkökiväärillä, joka näkyy tässä kuvassa. Paukkupatruunoiden sekaan oli joutunut yksi kova ammus. Paukkupatruunan tunnistaa siitä, että siinä on sininen pää, kovassa ammuksessa on kuparinen pää. Aliupseerioppilaan ampuma kova ammus lävisti aseen päässä olleen sysäyksenvahvistimen, ja luodista irronneita sirpaleita osui varusmiehen päähän sekä jalkoihin.
Kuva: Kaartin jääkärirykmentti
Jaa
Julkaistu: 6:30
Sotaharjoituksessa oli tarkoitus ampua paukkupatruunoilla. Ammusten sekaan joutui tuntemattomasta syystä kuitenkin yksi kova ammus. Varusmies loukkaantui.
JÄRKYTTÄVÄ onnettomuus tapahtui Helsingin Santahaminassa vuoden 2018 lokakuussa.
Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehet harjoittelivat kaupunkitaistelua rakennuksissa. Toimintaosasto hyökkäsi maaliosastoa vastaan.
Kyseisessä sotaharjoituksessa oli määrä käyttää paukkupatruunoita. Puolustusvoimien palveluksessa kouluttajana työskennellyt kersantti jakoi patruunat maaliosastolle.
Patruunat olivat irrallaan ammuslaatikossa.
VARUSMIESTEN piti laittaa rynnäkkökiväärin lippaaseen 30 paukkupatruunaa. Näin yritti toimia myös aliupseerioppilas. Hän ei huomannut kuitenkaan sitä, että patruunoiden seassa oli yksi kova ammus.
Se jäi keskiviikkoisessa oikeudenkäynnissä epäselväksi, miten kova ammus päätyi paukkupatruunoiden sekaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
– Miten yksi kova ammus on laatikkoon tullut, on mysteeri minullekin, aluesyyttäjä Mikko Larkia totesi Helsingin käräjäoikeudessa.

Aliupseerioppilas laittoi lippaaseen siis 29 paukkupatruunaa ja yhden kovakärkisen rynnäkkökiväärin patruunan. Paukkupatruunassa on sininen pää, kovassa ammuksessa kuparinen pää.
Kuvassa vasemmalla kova ammus ja oikealla paukkupatruuna.

Kuvassa vasemmalla kova ammus ja oikealla paukkupatruuna.
Kuva: Kaartin jääkärirykmentti
HARJOITUS alkoi.
Maaliosastossa ollut aliupseerioppilas ampui useita laukkauksia toimintaosastossa ollutta kaartinjääkäriä kohti. Syyttäjän mukaan miesten välillä oli alle kymmenen metriä.
Sitten kaartinjääkäri lyyhistyi yhtäkkiä maahan.
Tällä aseella onnettomuus tapahtui. Aseen päässä sysäyksenvahvistin kiinnitettynä.

Tällä aseella onnettomuus tapahtui. Aseen päässä sysäyksenvahvistin kiinnitettynä.
Kuva: Kaartin jääkärirykmentti
– Tunsin sähköiskun päästä varpaisiin ja lyyhistyin maahan. Sitten näin housuissa reiän ja kouluttaja tuli paikalle. Aloitettiin toimenpiteet ja hän tarkisti jalan. Tuli ambulanssi ja minut vietiin pois paikalta, kaartinjääkäri sanoi.

Paljastui, että aliupseerioppilas oli ampunut paukkupatruunoiden lisäksi yhden kovan ammuksen, joka lävisti rynnäkkökiväärin piipussa olleen sysäyksenvahvistimen. Tämän seurauksena luodin metallisia sirpaleita lensi kaartinjääkäriä kohti.

Sirpaleita osui miestä jalkoihin ja pään alueelle.
Sysäyksenvahvistimet takaa päin kuvattuna. Vasemmalla tapaturmassa käytetty sysäyksenvahvistin, jossa näkyy luodinvaipasta jäänteitä sekä lukitusruuvin kohdalla ulkokuoren murtuma. Oikealla kuvassa ehjä sysäyksenvahvistin.

Sysäyksenvahvistimet takaa päin kuvattuna. Vasemmalla tapaturmassa käytetty sysäyksenvahvistin, jossa näkyy luodinvaipasta jäänteitä sekä lukitusruuvin kohdalla ulkokuoren murtuma. Oikealla kuvassa ehjä sysäyksenvahvistin.
Kuva: Kaartin jääkärirykmentti
– (Kaartinjääkärille) on häneen osuneista rynnäkkökiväärin luodin sirpaleista aiheutunut 1,5 senttimetriä ja pitkä 2,5 senttimetriä syvä haava oikeaan reiteen, haava vasempaan reiteen, haava oikean nivusen alueelle ja kuhmu sekä haava vasemman ohimon alueelle. Lisäksi oikean reiden sisään on jäänyt luodin sirpaleita, Larkia totesi.
KOKEMUS oli kaartinjääkärille järkyttävä. Hänellä on yhä kipuja, joihin hän joutuu ottamaan särkylääkkeitä. Mies oli oikeudessa ”lukossa” ja hänen oli vaikea kertoa tapahtumista.
– On särkyä ja kipua. Jos on rankka duunipäivä, voi olla sen jälkeen säteilevää kipua reisien alueella. Joudun ottamaan kipulääkkeitä, että se kipu lähtisi pois, uhri kertoi.

– Mä näen pahaa unta välillä. En halua muistella asiaa, koska se tuntuu tosi pahalta päässä.

– Asia vaivaa minua, mies lisäsi.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy käytetyn sysäyksenvahvistimen liekinsammuttimen sisällä olleen lieriöosan laajentuminen sekä luodin vaipan jäänteitä. Oikeanpuoleisessa kuvassa aseen piipun päässä jäänteitä luodista.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy käytetyn sysäyksenvahvistimen liekinsammuttimen sisällä olleen lieriöosan laajentuminen sekä luodin vaipan jäänteitä. Oikeanpuoleisessa kuvassa aseen piipun päässä jäänteitä luodista.
Kuva: Kaartin jääkärirykmentti
SYYTTÄJÄ vaatii aliupseerioppilaalle 40 päivän sakkorangaistusta tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Syyttäjän mukaan hän aiheutti huolimattomalla menettelyllään kaartinjääkärille vammoja.
– Paukkupatruuna ja kova panos ovat eri näköiset ja painoiset. Huolellisesti toimivan ihmisen pitäisi huomata, että aseeseen menee kova patruuna eikä paukkupatruuna, Larkia kertoi.

Syyttäjän mukaan aliupseerioppilas ei noudattanut kaikkea annettuja ohjeita ja määräyksiä, kuten sitä, että alle kymmenen metrin etäisyydeltä ei olisi saanut ampua toista kohti. Ohjeistuksen mukaan kohteesta olisi pitänyt ampua ohitse.

ALIUPSEERIOPPILAS kiisti syytteet.
Hän ei varsinaisesti muistanut, että olisi tähdännyt ketään kohti.

– Ammuin sinne päin, mistä vastustaja tuli, aliupseerioppilas totesi.

Syyttäjä vaatii maaliosaston kouluttajana toimineelle kersantille 40 päivän sakkorangaistusta palvelusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Syyttäjän mukaan hän oli vastuussa kaartinjääkärin vammoista, kun hän ei huolehtinut siitä, että kaikki ammukset olisivat paukkupatruunoita. Myös hän kiisti syytteet.

– Jälkiviisaana olisi pitänyt tarkistaa kaikki patruunat ja perehtyä varomääräyksiin ja sitä kautta olla jakamatta niitä, kersantti sanoi.

Helsingin käräjäoikeus antaa asiassa tuomion 18. maaliskuuta.
 
Viimeksi muokattu:
Saako nykyään rynkyllä osoitella toista varusmiestä kohti? En ymmärrä nyt ollenkaan, onko käytännöt noin muuttuneet. En muista omilta ajoilta, että missään olosuhteissa olisi saanut ihmistä kohti osoitella edes...
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
"Syyttäjän mukaan aliupseerioppilas ei noudattanut kaikkea annettuja ohjeita ja määräyksiä, kuten sitä, että alle kymmenen metrin etäisyydeltä ei olisi saanut ampua toista kohti. Ohjeistuksen mukaan kohteesta olisi pitänyt ampua ohitse."

Vaikka ampuisi 10m päästä useita metrejä tarkoituksella ohitse, niin se on täysin herran hallussa mihin sirpaleet lähtee.
 
"Syyttäjän mukaan aliupseerioppilas ei noudattanut kaikkea annettuja ohjeita ja määräyksiä, kuten sitä, että alle kymmenen metrin etäisyydeltä ei olisi saanut ampua toista kohti. Ohjeistuksen mukaan kohteesta olisi pitänyt ampua ohitse."

Vaikka ampuisi 10m päästä useita metrejä tarkoituksella ohitse, niin se on täysin herran hallussa mihin sirpaleet lähtee.
Hassua, tuo 10 metriä ei perustu mihinkään varomääräyksiin. Varomääräysten mukaan tuo raja on 5 metriä, sikäli kun käytetään suojalaseja ja patruunat ovat joko avaamattomista rasioista tai tarkastettuja (ym. ehtoja), muulloin 30 metriä.
 
Saako nykyään rynkyllä osoitella toista varusmiestä kohti? En ymmärrä nyt ollenkaan, onko käytännöt noin muuttuneet. En muista omilta ajoilta, että missään olosuhteissa olisi saanut ihmistä kohti osoitella edes...
Saa tietysti. Eihän simulaattorivehkeet edes toimi, jos ei niillä osoita kohti.
90-luvulla varoetäisyys oli 30 metriä, nykyään 30 tai 5, jos käytetään suojavarusteita.
 
Hassua, tuo 10 metriä ei perustu mihinkään varomääräyksiin. Varomääräysten mukaan tuo raja on 5 metriä, sikäli kun käytetään suojalaseja ja patruunat ovat joko avaamattomista rasioista tai tarkastettuja (ym. ehtoja), muulloin 30 metriä.

Jutun mukaan harjoiteltiin rakennuksissa (sisällä), missä yli 30m ampumaetäisyydet eivät oikeastaan ole mahdollisia. Perusteltua odottaa patruunoiden olleen tarkastettuja, koska ei niitä noissa oloissa olisi muuten sopinut käyttää.

Varusmies nyt sitten yksin syytteessä asiasta? Jos ei ollut pimeää olisi tuo väärä patruuna pitänyt huomata, mutta ei jaetut patruunat täyttäneet turvamääräyksiä alunperinkään. Jutussa kersanttikin sen myöntää, ettei ollut tarkastanut niitä.

Kuinka vaikeaa olisi nuo laatikot tarkastuttaa jo varastolla? Lajittelija hihnakuljetuslaitteella ja laskurilla. Sitten laatikko sinettiin ja leima ”tarkastettu 1000kpl paukkupatruunoita”. Valtavan läjän tarkastaminen käsipelillä varsinkaan maastossa ei ole luotettava tapa.
 
Tai on käynyt niin, että patruunoita on pantu vaikka taskuun, kun eivät ole lippaisiin mahtuneet, tai on säästetty seuraavasn vetoon. Taskun pohjalle on sitten jäänyt jostain kovapanosammunnasta kova patruuna ja tullut mukana lippaaseen. Tuollaisesta meitä ainakin varoiteltiin ja olen itsekin löytänyt kotona taskusta paukkupatruunan joka sinne oli jostain harjoituksesta jäänyt. Ampumaradalla aina muistutettiin, että kovia ei pidä laittaa taskuun ettei ne unohdu sinne.
 
Back
Top