Rajavartiolaitos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MoRsE
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Estonia upposi yöllä, yhdenkään kopterin miehistö ei päivystänyt tukikohdassa. Yhden (saattoi olla kaksi?) RVL:n kopterin miehistö päivysti kotona ja kone oli valmis meripelastustehtävälle. Kaikkien muiden miehistöjä alettiin soittamalla koota kasaan kun ensin oli saatu käskyt esimiehille. Lisäksi koneita piti mahdollisesti tarkastaa, tankata ja varustella ennen tehtävää. Alle tunnissa uppoava matkustajalaiva ei ollut eikä ole uhka, johon olisi järkevää varautua 24/7.
 
Samovarius kirjoitti:
Kirjoitin Estonian pelastustöistä lyhyen oppimäärän jo pari vuotta sitten:

https://*Riittää mainostus*/2022/09/oscar-hotel-hotel-victor-golf.html

Mukana mm. taulukko koptereiden hälytys- ja lähtöajoista. Hotel Victor Golfin suoritus oli täysin omaa luokkaansa, pääasiassa siksi että se onnistui evakuoimaan pelastetut suoraan autolautoille ja näin jatkamaan tehtävää heti. Tämä oli kovassa merenkäynnissä erityisen vaikea tehtävä ja siinä onnistui lisäksi ainoastaan Hotel Victor Delta.


Katso liite: 104839

Katso liite: 104840
Klikkaa laajentaaksesi...
Ikävää luettavaa tuo lista. Jos hälytys olisi lähtenyt heti 0135 kaikille lopulta hälytetyille yksiköille, olisi pelastettu jopa satoja ihmisiä enemmän.
 
Samovarius kirjoitti:
Hotel Victor Golfin suoritus oli täysin omaa luokkaansa,
Klikkaa laajentaaksesi...
Q 97:n varusmies pelasti näemmä myös 15 elävänä. Vaikka kapasiteettin nähden toki se on saattanut olla vain 1 keikka vrt HVD:n useampi. G sitten tosi isot numerot.
Super Pumalla kapasiteetti piisaa ja herättää luottamusta, että sillä on turvattu nämä vuodet. Silti tuon Bellin useampi keikka on jopa yllättävän hyvä suoritus.
 
Viimeksi muokattu:
Tässäpä vielä tunnelmointia Hårsfjärdenin sukellusvenejahdista vuodelta 1982. Ruotsalaiset räjäyttivät miinoja ja syvyyspommeja jahdatessaan vieraan valtion sukellusveneitä aluevesiltään. Myös helikopterit olivat näkyvässä roolissa.

 
magitsu kirjoitti:
Q 97:n varusmies pelasti näemmä myös 15 elävänä. Vaikka kapasiteettin nähden toki se on saattanut olla vain 1 keikka vrt HVD:n useampi. G sitten tosi isot numerot.
Super Pumalla kapasiteetti piisaa ja herättää luottamusta, että sillä on turvattu nämä vuodet. Silti tuon Bellin useampi keikka on jopa yllättävän hyvä suoritus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tarvi arvailla kun kirjoitin sen suoraan:

Qvintus 97​

MRCC Turku välitti hätäviestin myös Ruotsiin. Flygvapnetin eli ilmavoimien helikopteri Qvintus 97 oli valmiudessa 28. syyskuuta koiran vuonna 1994. Miehistö sai hälytyksen puhelimella koteihinsa klo 02:05, ja helikopteri nousi Visbystä klo 02:50. Hotel Victor Golfin tapaan sekin oli Super Puma, mutta sen matka kestäisi Gotlannista tunnin Itämeren pohjoisreunalle. Se saapui alueelle 03:50, ja otti Hotel Victor Golfin paikan tämän lähtiessä Turkuun tankkaamaan ja hakemaan toisen pintapelastajan. Qvintus 97 löysi ja pelasti kuusi ihmistä kahden ympärikääntyneen pelastusveneen kölien päältä. Pitkä lentomatka oli syönyt Super Puman kerosiinia, ja olosuhteet olivat muutenkin ankarat, joten Qvintus 97 sai kenttäjohtaja OSC:ltä ohjeet viedä pelastetut Utön linnakesaarelle, missä kone voitaisiin tankata. Polttoainetta oli saarella rajallisesti, sillä edellisenä päivänä päättynyt öljyntorjuntaharjoitus oli verottanut valmiiksi niukkaa säiliötä, eikä täydennystä olisi luvassa ennen seuraavaa aamua. Pysähdys antoi kuitenkin Qvintus 97:n miehistölle mahdollisuuden soittaa puhelimella ARCC Arlandaan, ja pyynnön lähettää paikalle niin monta helikopteria kuin mahdollista. Onnettomuuden laajuus alkoi käydä ilmi. Qvintus 97 nousi jälleen synkälle taivaalle, ja jatkoi kullanarvoista työtään hirveissä oloissa. Super Puma veti merestä vielä viisi sielua pelastuslautalta, ja neljä merestä. Heidät Qvintus 97 laski Hangon urheilukentälle klo 07:35. Paikalliset asukkaat soittivat puhelimella paikalle nopeasti ambulansseja, ja opastivat Qvintus 97:n Hangon merivartioaseman laskeutumispaikalle, missä oli kerosiinia. Qvintus 97 nousi jälleen polttoainetta saatuaan klo 08:10, mutta työ oli jo tehty. Se ei löytänyt merestä kuin vainajia.
 
mechanicus kirjoitti:
Ikävää luettavaa tuo lista. Jos hälytys olisi lähtenyt heti 0135 kaikille lopulta hälytetyille yksiköille, olisi pelastettu jopa satoja ihmisiä enemmän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tiedonkulku kesti kieltämättä hämmentävän pitkään, ja esmes Hotel VIctor Deltan liikkeisiin jäi epäselvyyksiä:

Helsingin päivystäjä oli Hotel Victor Delta. Miehistö hälytettiin kodeistaan klo 02:25, ja tukikohdassa he olivat 02:55. He ilmoittautuivat MRCC Helsingille, joka ilmoitti, että tilannetta johtaa MRCC Turku. MRCC Turku oli alkutilanteessa yhden miehen varassa, ja tämän saatua hälytettyä paikalle esimiehiään, oli Itämeren suurinta siviilikatastrofia hoitamassa kolme miestä, joita sitoi tiukka demariprotokolla. Lisäksi vallalla oli suuri hämmennys ja epäusko. Nämä seikat selittävät sen, että Hotel Victor Deltan lähtökäsky venyi 03:20 asti, mutta eivät selitä sitä, miksi se saapui paikalle vasta 05:32.

Mitä ilmeisimmin kenttäjohtajille ei heti syvimpänä yönä ollut selvää miten vakava onnettomuus oli kyseessä. Mahdollisesti hämmennys ulottui myös viestiprotokollaan, eli ei ollut selvää kenen tehtävä oli ottaa yhteyttä kehenkin. Myös Olle 95:n vatulointi varustuksen muuttamisen kanssa turhautti koneen päällikköä, joka joutui hukkaamaan vähintään tunnin täysin turhaan - kenttäjohtaja ilmeisesti pelkäsi ihmisiä olevan veden varassa ilman pelastusvälineitä, vaikka nämä varmaankin olivat tuossa vaiheessa (aamuneljän jälkeen) jo menehtyneet. Tärkeintä olisi ollut saada poimittua ihmisiä merestä mahdollisimman nopeasti.

Se lienee selvää, että mikäli aamukuuteen mennessä oltaisiin paikalle saatu enemmän kuin 6 helikopteria, olisi se merkinnyt varmasti useamman pelastumista. Satoihin en kuitenkaan usko, Estoniasta oli päässyt ulos ehkä reilut 300 sielua, joista 138 saatiin poimittua elävänä ja nämä kaikki joko pelastuslautalta tai -veneestä. Lyhyempi viive hälytyksessä ei olisi myöskään ratkaissut esim. Boeing Vertolien vaijeririkkoja, Qvintus 91:n lastuvaroittimen aktivoitumista tai lentokerosiinin loppumista Utön linnakkeelta. Mutta varmasti vähintään kymmeniä olisi voitu vielä pelastaa, jos useampi kopteri oltaisiin saatu ilmaan keskellä yötä.

Varmaan tästä kuvasta näkyvat parhaiten koptereiden toiminta-ajat tuloksineen alueella:

1727819657484.webp

Tunninkin höyläämisellä pois olisi ollut varmasti merkitystä.
 
Muistelen VictorDeltan tuolloisen kipparin (RIP) ja pinturin aikoinaan jutelleen, mistä tuo lähtöviivästys johtui. Heidän mukaan koneelle annettiin tehtäväksi ottaa mukaan pelastuslaitoksen LEKA-ryhmä. Kone nousi Malmilta ilmaan ja oli Suokissa hakemassa pinturia, kun asiasta ilmoitettiin. (Pintapelastajat oli tuohon aikaan Suomenlinnassa palvelevia merivartijoita, jotka tosin tekivät ähes täyspäiväisesti pipe-tehtävää.)
Tästä johtui tuo viive paikalle saapumiseen.

Tuo laskeutuminen vallitsevassa kelissä matkustajalautoille AB-412 koneella, oli vieläkin haastavampaa, miltä se kuulostaa. Koneessahan oli kiinteät jalakset, eikä Puman tapaan jousitettuja laskutelineitä. Kertomusten mukaan aluksien liikkeet oli tosi suuria, ja liian "kova kosketus" olisi saattanut aiheuttaa jalaksien pettämisen.
 
Kopterien toiminta-aikataulukosta katsottuna eniten ihmisiä on pelastunut noin 0600-0730 (oletettavasti lisääntyvä valo helpotti?). Tanskalaiset Sea Kingitkin olisivat ehtineet tähän ajanjaksoon pelastustehtäviin, jos ne olisi hälytetty 2h aiemmin. Ainakin 7 kopteria menetti tästä tärkeäst ajanjaksosta 30-60 min myöhäisen hälytyksen vuoksi.
 
Sjööpe kirjoitti:
Tuttuja maisemia ja muistoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä! Vanhemmilla metsää ja mökki tuolla Jukajärven maisemissa. Muutoin ei mitään kokemusta tuollaisesta suorituksesta. Jäisi tekemättä eli täysi kunnia marssista selvinneille.

:salut:

Miten lienee, onko tuo myös suunnistustehtävä? Ei kai kun samaa reittiä vetävät kaikki.
 
Samovarius kirjoitti:
Itelle tulisi mieleen, että SUTO olisi ehkä enemmän PV:n kuin Rajan tehtävä. Fregatteihinhan tuleekin kevyttorpedoaseistus ilmeisesti juuri tätä varten?

Oliko 80-luvulla jokin syy miksi tehtävä oli osa RVL:n kopterihankinnan vaatimuksia? Pariisin rauhansopimushan kielsi torpedot ja sukellusveneet muttei käsittääkseni hydrofoneja tai syvyyspommeja. Oliko kalusto liian raskasta Mi-8:lle? Vai edellytettiinkö toimintavapautta myös Ahvenanmaan alueella ja siten siviilirekisteröityä helikopteria?
Klikkaa laajentaaksesi...
Suto on ollut vahvasti mukana rajan hommissa pitkään. Turva taitaa olla ensimmäinen vartiolaiva sitten 50-luvun, jossa ei ole varauduttu sota-ajan vakiovarusteluun mallilla ITK - SRH - SPP - sonarit. Sonarit olivat joko runkoasenteisia, syvyytettävää mallia, tai sitten molempia. Myös Sonac PTA oli monessa vartiolaivassa vaihtoehtona.
 
Museo kirjoitti:
Mitään lähdettä ei ole mutta eikö se ollut joku Super Frelonin sonarin kevytversio?

Pikaisesti googlailtuna siis Thomson Sintra HS-12?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyseessä oli juurikin HS-12. Minulle on jäänyt epäselväksi oliko noita jokaiseen Super Pumaan, vai ainoastaan yksi vaihtolaite. Todennäköisesti vain yksi. Kokeilut eivät ainakaan olisi puoltaneet lisähankintaa.

Suorituskyvyltään tuo oli hyvin vaatimaton. Kanta oli pieni ja keilat sitä myöten väistämättä leveitä, joten häiriöitä oli melkoisesti. Liikkuvan suven havainnointi onnistui jotenkuten, jos käyttäjä oli skarppina ja onni myötä. Pohjassa makaavaa venettä ei tuolla löytänyt edes tuurilla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top