Rajavartiolaitos

[Merten sheriffi]

mutua puhtaasti! Nimenomaan autokansi soveltuisi sairaalatilaksi, hytteihin nyt potilaita ei saa millään. Silja Serenaden keskikatu antaisi tilojen puolesta vaihtoehtoja.

EDIT: ja onhan tosiaan jokaisella suuremmalla sairaalalla väistötilat, joita voi kalustaa käyttöön.

Autokannella kun ei ole niitä saniteettitiloja. Muutenkin hyvin epähygienisiä tiloja. Serenaden keskikäytävälle en kyllä ihan heti keksisi hyvää syytä myöskään. Miksi autolautalle pitäisi ylipäätään siirtää potilaita? Lähinnä toimisivat tilapäisinä karanteenitiloina paremmin tai hotelleina.

 

[Herman30]

Nykykalustosta Siljan, Tallinkin ja Vikingin porauslautat olisi kohtuuhelppo muuttaa sairaalalaivoiksi. Autokannella on tilaa ja LVIS-ratkaisut tukevat aikamoista populaatiota.

Nuo laivat vain eivät ole suomalaisomistuksessa. Pitäisi ensin saada lupaa virolaisilta ja ruotsalaisilta.

 

[Hanski]

Autokannella kun ei ole niitä saniteettitiloja. Muutenkin hyvin epähygienisiä tiloja. Serenaden keskikäytävälle en kyllä ihan heti keksisi hyvää syytä myöskään. Miksi autolautalle pitäisi ylipäätään siirtää potilaita? Lähinnä toimisivat tilapäisinä karanteenitiloina paremmin tai hotelleina.

Nuo laivat vain eivät ole suomalaisomistuksessa. Pitäisi ensin saada lupaa virolaisilta ja ruotsalaisilta.

Suomalaisomistukseen löytyi helposti vastaukset, ohessa hyvä summaus Helsingin uutisista postilakon ajalta viime syksyltä:
"Viking Linen laivoista Suomen lipun alla purjehtivat Helsingistä liikennöivät Mariella ja Gabriella. Turusta käsin kulkevat Amorella ja Viking Grace sekä Maarianhaminasta puolestaan Rosella. Nämä laivat siis jäävät 25. marraskuuta alkaen satamiin kokonaan, jos lakon tukitoimet pitkittyvät.

Silja Linen laivoista kaksi on rekisteröity Suomen lipun alle. Silja Serenaden lähtösatama on Helsinki ja Baltic Princessin puolestaan Turku. Nämäkään laivat eivät siis lakon tukitoimien vuoksi liikennöi 25. marraskuuta alkaen lainkaan.

Eckerö Linen molemmat alukset kuuluvat tukitoimien vuoksi liikennöintikiellon piiriin: Finlandia liikennöi Helsingistä Tallinnaan ja Finbo Cargo Vuosaaresta Viron Muugaan."

Autokannelle voisi laittaa isommat laitteistot, pyykkivarastot, yms. tila avaativat asiat. Laivojen kokoustilat voisi kalustaa sairaaloiksi.

Tämä on tosin ehkä vasta viides tai kuudes järkevä vaihtoehto. Nythän sairaalat ovat ottaneet käyttöön omia tilojaan, kuten HUS muutti kirran muiden kuin koronapotilaiden hoitoon. Tämän jälkeen on käytössä sairaaloiden väistötilat, vanhat sairaalat ja kasarmit, intin kenttäsairaaloiden suunnitellut tilat, muut isot tilat ja väestönsuojat. Lisäksi autolautat ovat ainakin tähän saakka olleet todella kiireisiä kumipyörärahdin kuljetuksissa.

 

[magitsu]

Lisäksi autolautat ovat ainakin tähän saakka olleet todella kiireisiä kumipyörärahdin kuljetuksissa.

Onkohan näin kun vasta oli juttu, että Viikkarilla neljä seitsemästä seisoo. Niillä kolmella saa toki huhkia, mutta kapasiteettia vaikuttaisi olevan toimettomana.

 

[tulikomento]

Erikoisrajajääkärikoulutus pyörii poikkeusoloista huolimatta.

Raja- ja merivartiokoululla on vältytty koronatartunnoilta – Varusmiesten terveydentila on jopa erinomainen: "Tavallista flunssaa on normaalia vähemmän"

Poikkeusoloista huolimatta erikoisrajajääkärien koulutus jatkuu normaalisti Immolassa.

uutisvuoksi.fi

 

[Einomies1]

Ikäloput valvontalentokoneet lopettavat lentämisen viiden vuoden kuluttua – Suomen rajaturvallisuuden säilyttäminen vaatisi 350 miljoonan kalustosatsausta

Vuonna 2025 Rajavartiolaitoksella ei ole enää käytössä toimintakuntoisia valvontalentokoneita, jos kalustoa ei uusita. Päivittämistä kaipaavat kipeästi myös käyttöikänsä päähän tulevat öljyntorjuntaan osallistuvat ulkovartiolaivat ja rajojen tekninen valvontakalusto.

Rajavartiolaitoksen valvonta- ja vartiointikalusto vanhenee käsiin. Suomen valtion rajojen valvonnan jatkaminen nykyisellä turvallisuustasolla vaatisi 350 miljoonan euron satsauksen pelkästään kaluston uusimiseen.

Esimerkiksi Rajan nykyisten valvontalentokoneiden käyttöikä päättyy viiden vuoden kuluttua.

– Vuonna 2025 Rajalla ei ole enää käytössään toimivia lentokoneita eli lentokoneet eivät enää lennä, jos kalustoa ei uusita, sanoi Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen perjantaina vartiolaiva Turvalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kahden lentokoneen korvaaminen uusilla maksaa 60 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan 40 vuotta täyttävien ulkovartiolaivojen korvaaminen uusilla huutaa 240 miljoonaa euron panostusta. Maa- ja merirajojen 30 vuotta vanhan teknisen valvontajärjestelmän päivitys söisi 50 miljoonaa euroa.

Vartiolaiva Turvalla järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), joka kertoi kantavansa huolta Suomen rajaturvallisuuden säilyttämisestä ennallaan. Ohisalo muistutti, että rajavalvonta on sisäisen turvallisuuden kannalta yhtä olennaista kuin poliisitoiminta.

– Rajavartiolaitoksella on vielä ehkä kovempi resurssipaine kuin poliisilla, jonka tarpeita pidetään hyvin aktiivisesti esillä esimerkiksi mediassa ja eduskunnassa, Ohisalo sanoi.

Ohisalon mukaan prosessi Rajavartiolaitoksen ikälopun kaluston korvaamiseksi on käynnistettävä tällä hallituskaudella. Kiirelistalla kärjessä ovat lentokoneet.
– Lisäksi on selvää, että Rajavartiolaitoksen nykyisen suoritustason turvaaminen jatkossa vaatii tasokorotusta nykyiseen vuosibudjettiin, Ohisalo totesi.
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön Markku Hassisen mukaan tämä edellyttäisi sitä, organisaation vuosibudjettia korotetaan vähintään 10–15 miljoonalla eurolla.

Rajavartiolaitoksella on käytössään kaksi Dornier 228 -valvontalentokonetta. Ne on valmistettu vuonna 1995, joten koneet täyttävät viiden vuoden kuluttua 30 vuotta.

Molemmilla lentokoneilla lennetään noin 1 000 tuntia vuodessa.

Vuonna 2019 käytöstä poistui huonokuntoinen ulkovartiolaiva Merikarhu, ja viiden vuoden päästä käyttöikänsä päässä on myös kaksi 40 vuotta täyttävää vartiolaivaa, Uisko ja Tursas.

Rajavartiolaitos toivoo saavansa kolmen laivan tilalle kaksi alusta.

Rajojen valvonnan lisäksi ulkovartiolaivojen tehtävänä on muun muassa merialueilla tapahtuva öljyntorjunta.

– Nykyinen tekninen valvontajärjestelmä esimerkiksi itärajalla on 30 vuotta vanhaa, epätarkkaa ja epäluotettavaa, Hassinen sanoo.

Toimiva tekninen rajavalvontajärjestelmä vastaa 150 rajavartijan työpanosta vuosittain.
https://www.lapinkansa.fi/ikaloput-valvontalentokoneet-lopettavat-lentamisen/625896

 

[Commander]

Ikäloput valvontalentokoneet lopettavat lentämisen viiden vuoden kuluttua – Suomen rajaturvallisuuden säilyttäminen vaatisi 350 miljoonan kalustosatsausta

Vuonna 2025 Rajavartiolaitoksella ei ole enää käytössä toimintakuntoisia valvontalentokoneita, jos kalustoa ei uusita. Päivittämistä kaipaavat kipeästi myös käyttöikänsä päähän tulevat öljyntorjuntaan osallistuvat ulkovartiolaivat ja rajojen tekninen valvontakalusto.

Rajavartiolaitoksen valvonta- ja vartiointikalusto vanhenee käsiin. Suomen valtion rajojen valvonnan jatkaminen nykyisellä turvallisuustasolla vaatisi 350 miljoonan euron satsauksen pelkästään kaluston uusimiseen.

Esimerkiksi Rajan nykyisten valvontalentokoneiden käyttöikä päättyy viiden vuoden kuluttua.

– Vuonna 2025 Rajalla ei ole enää käytössään toimivia lentokoneita eli lentokoneet eivät enää lennä, jos kalustoa ei uusita, sanoi Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen perjantaina vartiolaiva Turvalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kahden lentokoneen korvaaminen uusilla maksaa 60 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan 40 vuotta täyttävien ulkovartiolaivojen korvaaminen uusilla huutaa 240 miljoonaa euron panostusta. Maa- ja merirajojen 30 vuotta vanhan teknisen valvontajärjestelmän päivitys söisi 50 miljoonaa euroa.

Vartiolaiva Turvalla järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), joka kertoi kantavansa huolta Suomen rajaturvallisuuden säilyttämisestä ennallaan. Ohisalo muistutti, että rajavalvonta on sisäisen turvallisuuden kannalta yhtä olennaista kuin poliisitoiminta.

– Rajavartiolaitoksella on vielä ehkä kovempi resurssipaine kuin poliisilla, jonka tarpeita pidetään hyvin aktiivisesti esillä esimerkiksi mediassa ja eduskunnassa, Ohisalo sanoi.

Ohisalon mukaan prosessi Rajavartiolaitoksen ikälopun kaluston korvaamiseksi on käynnistettävä tällä hallituskaudella. Kiirelistalla kärjessä ovat lentokoneet.
– Lisäksi on selvää, että Rajavartiolaitoksen nykyisen suoritustason turvaaminen jatkossa vaatii tasokorotusta nykyiseen vuosibudjettiin, Ohisalo totesi.
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön Markku Hassisen mukaan tämä edellyttäisi sitä, organisaation vuosibudjettia korotetaan vähintään 10–15 miljoonalla eurolla.

Rajavartiolaitoksella on käytössään kaksi Dornier 228 -valvontalentokonetta. Ne on valmistettu vuonna 1995, joten koneet täyttävät viiden vuoden kuluttua 30 vuotta.

Molemmilla lentokoneilla lennetään noin 1 000 tuntia vuodessa.

Vuonna 2019 käytöstä poistui huonokuntoinen ulkovartiolaiva Merikarhu, ja viiden vuoden päästä käyttöikänsä päässä on myös kaksi 40 vuotta täyttävää vartiolaivaa, Uisko ja Tursas.

Rajavartiolaitos toivoo saavansa kolmen laivan tilalle kaksi alusta.

Rajojen valvonnan lisäksi ulkovartiolaivojen tehtävänä on muun muassa merialueilla tapahtuva öljyntorjunta.

– Nykyinen tekninen valvontajärjestelmä esimerkiksi itärajalla on 30 vuotta vanhaa, epätarkkaa ja epäluotettavaa, Hassinen sanoo.

Toimiva tekninen rajavalvontajärjestelmä vastaa 150 rajavartijan työpanosta vuosittain.
https://www.lapinkansa.fi/ikaloput-valvontalentokoneet-lopettavat-lentamisen/625896

Tässä voisi olla se paljon puhutun telakkatuen paikka. Ja pääosa investointirahastakin voisi jäädä Suomeen.

 

[Talvela]

Tässä voisi olla se paljon puhutun telakkatuen paikka. Ja pääosa investointirahastakin voisi jäädä Suomeen.

Kunhan katsotaan se sodanajan roolitus kuntoon.

 

[Commander]

Kunhan katsotaan se sodanajan roolitus kuntoon.

Eiköhän RVL:n poikkeusolojen rooli, ja siihen valmistautuminen ole vieläkin sillä tasolla kuin sen pitääkin olla. Laitoksesta on tosin tullut aika-ajoin ihmeellisiä, mahd tarkoitushakuisia ulostuloja, mutta vastavuoroisesti sieltä löytyy myös päteviä, maanpuolustukseen vakavasti suhtautuvia henkilöitä. En ainakaan itse ole pienimmässäkään määrin huolestunut tilanteesta.

 

[Merten sheriffi]

Tässä voisi olla se paljon puhutun telakkatuen paikka. Ja pääosa investointirahastakin voisi jäädä Suomeen.

Vähennetään yksi hävittäjä (ei tunnu missään). Tällä rahalla varmasti saataisiin jo muutama pätevämpi peli. Uudessa Siivet lehdessä muuten käydään läpi potentiaalisia vaihtoehtoja.

 

[Talvela]

Eiköhän RVL:n poikkeusolojen rooli, ja siihen valmistautuminen ole vieläkin sillä tasolla kuin sen pitääkin olla. Laitoksesta on tosin tullut aika-ajoin ihmeellisiä, mahd tarkoitushakuisia ulostuloja, mutta vastavuoroisesti sieltä löytyy myös päteviä, maanpuolustukseen vakavasti suhtautuvia henkilöitä. En ainakaan itse ole pienimmässäkään määrin huolestunut tilanteesta.

En olekaan huolissani henkilökunnan enemmistön tahtotilasta, tunnen ja olen tavannut monia, omaakin sukua ollut kirjoilla, siellä on pitkät perinteet ja aina ollut erittäin tiukka seula.

Olen huolissani sisäministeriön ja poliisin tilanteesta ja mikä vaikutus heillä on rajaan.

 

[Commander]

Vähennetään yksi hävittäjä (ei tunnu missään). Tällä rahalla varmasti saataisiin jo muutama pätevämpi peli. Uudessa Siivet lehdessä muuten käydään läpi potentiaalisia vaihtoehtoja.

Juu niin käydään, ja kun en itse kuulu tilaajiin, ja kirjastot kiinni, niin parempia aikoja odotellessa...

 

[Commander]

En olekaan huolissani henkilökunnan enemmistön tahtotilasta, tunnen ja olen tavannut monia, omaakin sukua ollut kirjoilla, siellä on pitkät perinteet ja aina ollut eritäin tiukka seula.

Olen huolissani sisäministeriön ja poliisin tilanteesta ja mikä vaikutus heillä on rajaan.

No tuskinpa nykyinen poliittinen johto pystyy rikkomaan mitään siten, jota ei myöhemmin pystyisi korjaamaan, hopefully!

 

[Merten sheriffi]

Täällä foorumilla on monella jokin tahtotila militarisoida rajavartiosto. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen ja siihen ei ole muutosta tulossa. Emme siis tule näkemään valvontakoneiden pudottavan torpedoja vastaisuudessakaan tai edes pitkää asetta rajapartioilla. Pistooli vyöllä piisaa. Reisikotelo jo liian tactical eikä sovi kuvaan.

 

[Talvela]

Täällä foorumilla on monella jokin tahtotila militarisoida rajavartiosto. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen ja siihen ei ole muutosta tulossa. Emme siis tule näkemään valvontakoneiden pudottavan torpedoja vastaisuudessakaan tai edes pitkää asetta rajapartioilla. Pistooli vyöllä piisaa. Reisikotelo jo liian tactical eikä sovi kuvaan.

Se on kuule ihan kirjattu lakiin..

Rajajääkärit eivät ole mikään poliisivoima päätehtävältään ja suomen merivartioston alusten tulisi olla jo rauhan aikana varustettu niin tykein kuin torpedoin koska kun konflikti alkaa niin rannikoillamme riittää ammuttavaa.

 

[Commander]

Täällä foorumilla on monella jokin tahtotila militarisoida rajavartiosto. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen ja siihen ei ole muutosta tulossa. Emme siis tule näkemään valvontakoneiden pudottavan torpedoja vastaisuudessakaan tai edes pitkää asetta rajapartioilla. Pistooli vyöllä piisaa. Reisikotelo jo liian tactical eikä sovi kuvaan.

Eihän kukaan nyt ole militarisoimassa RVL:ää, eikä sitä voi oikein tehdäkkään, kun em laitoksella on oma tietty ja tärkeä rooli osana maanpuolustusta. Se juontaa kaukaa historiasta jo itsenäisyyden alkuajoista, jota mm Pariisin rauhansopimus rajoitteineen vaan korosti. Ja Niinistön kaudella RVL sisällytettiin taas uudestaan Suomen SA-vahvuuteen.

 

[Talvela]

Eihän kukaan nyt ole militarisoimassa RVL:ää, eikä sitä voi oikein tehdäkkään, kun em laitoksella on oma tietty ja tärkeä rooli osana maanpuolustusta. Se juontaa kaukaa historiasta jo itsenäisyyden alkuajoista, jota mm Pariisin rauhansopimus rajoitteineen vaan korosti. Ja Niinistön kaudella RVL sisällytettiin taas uudestaan Suomen SA-vahvuuteen.

Järjetön ajatus että ensimmäinen vihollista vastaanottava taho olisi varustettu vain pistoolein ja huomioliivein sekä vetelisi perässään vain jotain puomia.

 

[Commander]

Järjetön ajatus että ensimmäinen vihollista vastaanottava taho olisi varustettu vain pistoolein ja huomioliivein sekä vetelisi perässään vain jotain puomia.

Kyllä löytyy muutakin kuin pistooleja ja huomioliivejä, niistä puomeista en nyt oikein tiedä. Mutta perinteiseen kapiaistyylin totean nyt, että meillä edelleenkin määrätään asevelvollisia rajakomppanioihin, pystyvimmät voivat hakeutua erikoisrajajääkärikoulutukseen, Ja kukahan ne merivartiokomppanioiden henkilöstön kouluttaa? upseerit tulevat kadettikursseilta ja käyvät jatkokoulutuksen MPKK:n maisterikursseilla sekä joko esiupseerikurssin tai sotakorkeakoulun - ei siis mitään poliisikorkeakoulun kursseja. Ne jotka ovat palvelleet rajajoukoissa, lienevät joutuneet tekemisiin mm operatiivisen tulenkäytön kanssa jne jne. Eli kyllä voisi päätellä, että meillä edelleenkin on jonkinmoinen rooli tälle "poliisiorganisaatiolle"

 

[Talvela]

Kyllä löytyy muutakin kuin pistooleja ja huomioliivejä, niistä puomeista en nyt oikein tiedä. Mutta perinteiseen kapiaistyylin totean nyt, että meillä edelleenkin määrätään asevelvollisia rajakomppanioihin, pystyvimmät voivat hakeutua erikoisrajajääkärikoulutukseen, Ja kukahan ne merivartiokomppanioiden henkilöstön kouluttaa? upseerit tulevat kadettikursseilta ja käyvät jatkokoulutuksen MPKK:n maisterikursseilla sekä joko esiupseerikurssin tai sotakorkeakoulun - ei siis mitään poliisikorkeakoulun kursseja. Ne jotka ovat palvelleet rajajoukoissa, lienevät joutuneet tekemisiin mm operatiivisen tulenkäytön kanssa jne jne. Eli kyllä voisi päätellä, että meillä edelleenkin on jonkinmoinen rooli tälle "poliisiorganisaatiolle"

Oletan että alusten aseistamattomuus rauhan aikana on pääosin YYA perua?
Kun kuitenkin monessa maassa ne ovat pysyvästi aseistettuja ja kun Itämeri sekä Suomenlahti erityisesti on lyhyitä reagointiaikoja vaativia ympäristöjä, eikö olisi perusteltua aseistaa uudet alukset?
Uusien alusten tapauksessa se onnistuu pienemmällä media huomiollakin, se Tanskan flexi systeemi ja ne alukset yleensä kyllä kiehtoisi itseä.

 

[tulikomento]

Kyllä löytyy muutakin kuin pistooleja ja huomioliivejä, niistä puomeista en nyt oikein tiedä. Mutta perinteiseen kapiaistyylin totean nyt, että meillä edelleenkin määrätään asevelvollisia rajakomppanioihin, pystyvimmät voivat hakeutua erikoisrajajääkärikoulutukseen, Ja kukahan ne merivartiokomppanioiden henkilöstön kouluttaa? upseerit tulevat kadettikursseilta ja käyvät jatkokoulutuksen MPKK:n maisterikursseilla sekä joko esiupseerikurssin tai sotakorkeakoulun - ei siis mitään poliisikorkeakoulun kursseja. Ne jotka ovat palvelleet rajajoukoissa, lienevät joutuneet tekemisiin mm operatiivisen tulenkäytön kanssa jne jne. Eli kyllä voisi päätellä, että meillä edelleenkin on jonkinmoinen rooli tälle "poliisiorganisaatiolle"

Oikeassa olet. Rauhan ajan rajapoliiseja. Harmaan vaiheen käynnistyessä sotilaita. Ja sodan ajan varustus on jotain aivan muuta kuin 9mm virkapistooli ja huomioliivi.