Turvassahan on jo TRS-3D!En tunne tutkia ollenkaan, joten en osaa kommentoida. TRS-3D:tä vapautuisi Hämeenmaa-luokalta sopivasti, joten ehkä ne voisi kierrättää.
Sekä myös RWS.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Turvassahan on jo TRS-3D!En tunne tutkia ollenkaan, joten en osaa kommentoida. TRS-3D:tä vapautuisi Hämeenmaa-luokalta sopivasti, joten ehkä ne voisi kierrättää.
TRS taisi olla pätevä systeemi 2000 luvun alkupuolella. Foorumin tietäjät voisivat kommentoida @Analysti ja muutTurvassahan on jo TRS-3D!
Sekä myös RWS.
No TRS-3D on edelleen MLU-Haminoilla. Sekä LCSissä (tosin osa siirtynyt jo TRS-4D) Braunschweig-luokan (K130) korveteissa ja USCG:n Legend-luokalla.TRS taisi olla pätevä systeemi 2000 luvun alkupuolella. Foorumin tietäjät voisivat kommentoida @Analysti ja muut
Helikopeterikannen alla oleva tila olisi luonteva monitoimikanneksi, joka voisi rauhanaikana palvella meripelastuksen ja öljyntorjunnan tarpeita. Kriisin aikana siihen voisi ilmestyä miinakiskot.
Olisiko jokin tällainen Potsdam-luokan kaltainen alus sopiva myös Suomelle:
- alukset aseistettu 1 * 57 mm tykillä ja 2 * kk
- helikopterikansi, jolle Super Puma voi laskeutua
- mahdollisuus kuljettaa konteissa tehtäväkohtainen varustus
Potsdam-Klasse – Wikipedia
de.wikipedia.org
Suomalaiseen alukseen toivoisi lisäksi:
- kunnollinen tutka ilma- ja merivalvontaan
- kunnolliset sonarit
- SUTO-varustus (esim. merivoimat hankkisivat Tp47-putkia ja torpedoja asennettavaksi näihin)
- mahdollisuus miinoittamiseen
Olisiko helpompaa ottaa Pohjanmaa-luokan purkki ja riisua...
Kannattaako pienen maan apinoida suurvaltojen lähes pakkomieleenomaista "otetaan olemassa oleva ja muokataan vähän..."-lähestymistapaa, joka pääsääntöisesti johtaa kalliisiin ja huonoihin ratkaisuihin suunnittelijoiden pohtiessa muun muassa sitä, kuinka paljon referenssialusta voi ylipäätänsä muokata ennen kuin alkaa kitinä siitä, että sitä on jo muokattu liikaa? Suomen meriteollisuus on "viritetty" suunnittelemaan ja rakentamaan tehtävänmukaisia prototyyppialuksia, joten ehkä rajavartiolaitoksellekin voi tarjota heidän tehtäviinsä räätälöidyn ratkaisun eräänlaisen meriteknisen "badge engineeringin" sijaan.
Reaalitodellisuudessa voi hyvin mennä noin. Tai rakennetaan lisää Turvia, mikä kai mainittiin viralliseksi ajatukseksi aiemmin ketjussa.
Sen sijaan nimimerkin @Hanski toivomukset (miinanlasku, kunnollinen SUTO) kuulostavat mielestäni kovin sotaisilta ja sitä myöten lopputulos muistuttaisi varmaan enemmän Pohjanmaa-luokkaa kuin Turvaa tai Potsdamia. Sota-aluksessa kun saisi olla jonkinlaisia häiveominaisuuksia tänä päivänä ja ehkä miinojenkin lasku voisi toteutua muutoin kuin avoimelta takakannelta käsipelillä laidan yli työntämällä.
Olisiko helpompaa ottaa Pohjanmaa-luokan purkki ja riisua siitä sekä kaasuturbiini että suurin osa aseista? Jos lähdetään rakentamaan enemmän tai vähemmän puhtaalta pöydältä fitted-for-but-not-with -taistelualusta rajavartiovarustuksella, niin kuinka erilaiseen lopputulokseen voidaan päätyä?
Kun vartiolaivalla joka tapauksessa soisi olevan kyky myös vedenalaiseen valvontaan niin sutoaseistus on ihan luonnikas kylkiäinen. Kuten on Suomessa pitkään ollut ja saisi olla jatkossakin. Taitaa kuitenkin olla katoavaa kansanperinnettä ja torpedo aseena varsin hintava suhteessa meillä aiemmin käytettyihin aseisiin. Samoin ilmavalvontatutka Turvan tapaan ja joku 40mm tykki olisivat helppoja tapauksia. Etenkin jos kalustoa kohta on kierrätettävissä. Tuon lähemmäs sotalaivaa pääseminen vaatii sitten jo ponnisteluja ja panoksia. Miinojahan voi vähäisessä määrin laskea lähes miltä tahansa alukselta mutta varsinaiset miinanlaskijat ovat asia erikseen.
Olisi. Se olisi joka suhteessa hyvä idea. Ehkä integroidun maston voisi jättää pois ja rakentaa yksinkertaisemman tilalle. Tai sitten pitää se... Siinä olisi idea, jolla olisi saatavissa sotatilanteessa lisää saattajia meriliikenteen suojaksi. Painopiste sutossa+ lähitorjunta, ilman muuta. P-maat hoitaa ilman ja pinnan.Olisiko helpompaa ottaa Pohjanmaa-luokan purkki ja riisua siitä sekä kaasuturbiini että suurin osa aseista? Jos lähdetään rakentamaan enemmän tai vähemmän puhtaalta pöydältä fitted-for-but-not-with -taistelualusta rajavartiovarustuksella, niin kuinka erilaiseen lopputulokseen voidaan päätyä?
Olisi. Se olisi joka suhteessa hyvä idea. Ehkä integroidun maston voisi jättää pois ja rakentaa yksinkertaisemman tilalle. Tai sitten pitää se... Siinä olisi idea, jolla olisi saatavissa sotatilanteessa lisää saattajia meriliikenteen suojaksi. Painopiste sutossa+ lähitorjunta, ilman muuta. P-maat hoitaa ilman ja pinnan.
On kuitenkin selvää, että Merivartiostossa ajatuksesta ei tykätä. Nykyisiin vartiolaivoihin nähden tuollaisella aluksella nimittäin "vahdinpidon" sijaan on tehtävä töitä...
...ja miten tuollainen "riisuttu sotalaiva" selviytyy rajavartiolaitoksen rauhanajan tehtävistä kuten hätähinauksesta tai öljyntorjunnasta? Hankitaanko lisää runkoja, jotta nämäkin vähemmän seksikkäät tehtävät saadaan hoidettua?
...ja miten tuollainen "riisuttu sotalaiva" selviytyy rajavartiolaitoksen rauhanajan tehtävistä kuten hätähinauksesta tai öljyntorjunnasta? Hankitaanko lisää runkoja, jotta nämäkin vähemmän seksikkäät tehtävät saadaan hoidettua?
Mitä hätähinaus edellyttää hinaavalta alukselta?
Öljyntorjunnasta en tiedä, mutta poistuvat rajan alukset ovat melko pieniä. Pohjanmaat ovat paljon isompia ja käytettävissä on kuitenkin miinakansi ja heko-kansi. Hangaarinkin tarpeellisuutta/toteutustapaa voi pohtia, jos halutaan lisää avointa tilaa. Samoin osa polttoainesäiliöistä on kenties mahdollista korvata öljynkeräyssäiliöillä.
Eihän se tarkoitukseen rakennettu ole, tietenkään. Vaan mikä mahtaa olla esim. Turvan rungon melutaso? Onko siitä sukellusveneitä vastaan?
Jostain syystä oljyntorjunta-aluksiin on haluttu suuri avonainen kansi. Joku viisaampi osannee kertoa saako samat temput toiminnan siitä kärsimättä tehtyä katetulta miinakannelta peräportin kautta. Tai voiko veden pinnasta öljyä keräävät öljynkeräyslaitteistot tehojen kärsimättä sijoittaa vesirajan sijasta yläkannelle jotta miinakansi säilyy käytössä. Kuulostaa haastavalle konstruktiolle.
Mitä hinaamiseen tulee niin se kaiketi vaatii lähinnä jerkkua. Ehkä vähän erilaista kuin mitä löytyy nopeakulkuiselta korvetilta?
En tunne tutkia ollenkaan, joten en osaa kommentoida. TRS-3D:tä vapautuisi Hämeenmaa-luokalta sopivasti, joten ehkä ne voisi kierrättää. Tämä olisi ainakin budjettiystävällinen ratkaisu.
Mielelläni näkisin näiden keulalla viisseiskan! Se ilmeisesti vaatii ammusvaraston kannen alle eli se pitäisi vähintään toteuttaa. Lisäksi tarvitaan taistelunjohtojärjestelmä ja jälleen ehkä olisi mahdollisuus kierrättää Hämeenmaan 9LV:t. Saksassa Potsdamit ovat valtaosassa kuvia ilman viisseiskaa eli se voisi Suomenkin tapauksessa olla rauhanaikana "Fitted for but not with".
Torpedot olisivat tyypillinen kriisiajan varustus, joka käytäisiin noutamassa sotasatamasta kriisin mustien pilvien alkaessa kerääntyä.
Helikopeterikannen alla oleva tila olisi luonteva monitoimikanneksi, joka voisi rauhanaikana palvella meripelastuksen ja öljyntorjunnan tarpeita. Kriisin aikana siihen voisi ilmestyä miinakiskot.
Tällaisessa monitoimialuksessa valtion panostuksille saataisiin suurin hyöty. Painotus olisi vahvasti rauhanajan tehtäviin, mutta kriisiaikana alus kykenisi osallistumaan meriliikenteen suojaamiseen ja sotilaallisiin tehtäviin.
EDIT: itse asiassa nyt olisi todella hyvä mahdollisuus kierrättää Hämeenmaa-luokalta kaikki ylijäävä sotaisa varustus näille rajan tuleville laivoille, ajoitus osuisi todella hyvin! TRS-3D:t, 9LV:t, 57:t, ELSO-varustus, sonarit, mahdollisesti jopa Umkhontot, jos niissä on vielä vuosia jäljellä.