Rajavartiolaitos

ruotuvaki.fi

Dornier on meritaivaan vanha mutta valvova silmä - Ruotuväki

ruotuvaki.fi ruotuvaki.fi

"– Jos Dornierin käyttökuluja vertaa vaikka meidän Super Puma (helikopteri) kalustoon, niin Dornierin lentäminen maksaa karkeasti ⅓ siitä, mitä se Super Pumilla maksaa, Rosenqvist paljastaa.

Helikoptereilla lentäminen on siis kallista. Rosenqvist kertoo sen olevan yksi syy siihen, miksi helikoptereilla ei enää suoriteta rutiininomaisia partiolentoja merialueilla. Dorniereilla saman toiminnon suorittaa nopeammin, kattavammin ja edullisemmin."
 
magitsu kirjoitti:
ruotuvaki.fi

Dornier on meritaivaan vanha mutta valvova silmä - Ruotuväki

ruotuvaki.fi ruotuvaki.fi

"– Jos Dornierin käyttökuluja vertaa vaikka meidän Super Puma (helikopteri) kalustoon, niin Dornierin lentäminen maksaa karkeasti ⅓ siitä, mitä se Super Pumilla maksaa, Rosenqvist paljastaa.

Helikoptereilla lentäminen on siis kallista. Rosenqvist kertoo sen olevan yksi syy siihen, miksi helikoptereilla ei enää suoriteta rutiininomaisia partiolentoja merialueilla. Dorniereilla saman toiminnon suorittaa nopeammin, kattavammin ja edullisemmin."
Klikkaa laajentaaksesi...
Supereilla lentotunnin hinta huitelee muistaakseni jossain 10 000 euron tietämissä. Eurocopter EC-135 oli jotain 4-5000 eekkua.
 
www.navalnews.com

Euronaval Video: SH Defence Unveils Cutting Edge Equipment 'The Cube' - Naval News

Warship today, minesweeper tomorrow, humanitarian aid vessel next week: Danish company SH Defence unveils a new cutting-edge equipment solution...
www.navalnews.com www.navalnews.com

"Warship today, minesweeper tomorrow, humanitarian aid vessel next week: Danish company SH Defence unveils a new cutting-edge equipment solution that allows Navy and Coast Guard vessels to change purpose in less than 4 hours – without costly rebuilding between missions."

Hmm... hmm.... hmm!!! Turva MLU :unsure: :sneaky:
Einomies1 kirjoitti:
Oho! Sepä on noussut 10 vuodessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo se on VM:n 2017 arvio, joten ei ihan täysin tarkka. Löytyy jos hakee googlella hornet lentotunnin hinta site:vm.fi
 
Tups kirjoitti:
...ja miten tuollainen "riisuttu sotalaiva" selviytyy rajavartiolaitoksen rauhanajan tehtävistä kuten hätähinauksesta tai öljyntorjunnasta? Hankitaanko lisää runkoja, jotta nämäkin vähemmän seksikkäät tehtävät saadaan hoidettua?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyylä kirjoitti:
Toimisiko tuo miten hyvin öljyn/kemikaalintorjunnassa, tai esimerkiksi pelastushinauksissa? Noin yleisesti ottaen näkisin mieluusti rajalla muutamia kuvailemallasi tavalla sotahommiinkin taipuvia vartiolaivoja. Siis niiden Turvan tyyppisten työjuhtien lisäksi. Kovin pienimuotoiseksi on homma kuitenkin kutistunut, valitettavasti.
Klikkaa laajentaaksesi...

En näe pelastushinauksessa ylittämättömiä ongelmia. Hinausvoima paaluvedossa määräytyy potkurin halkaisijan ja tehon perusteella silloin kun nousu on säädettävissä tarkoitukseen sopivaksi, kuten se säätölapapotkureilla on. Sekä tulevilla korveteilla että rajan turvalla on suurempi potkuri kuin niillä hinaajilla joita käytettiin Viking linen Amorellan irroituksessa ja lisäksi ainakin korvetilla suuremmat tehot. Niinpä työntövoimaa kyllä riittää myös paaluvedossa hinaajia enemmänkin. Sähköinen propulsiolinja myös edesauttaa hinaajia parempaa työntövoiman säädettävyyttä. Syväyksessä korveteilla ei ole suuria eroja hinaajaan nähden. Eroa on siinä että korvetissa ja Turvassa veden syvyyttä tarvitaan paljon laajemmalla alueella kuin pienemmällä ja ketterämmällä hinaajalla. Hinaajassa on hinauskaari, jonka alta vedettäessä hinaajan ei pitäisi kaatua niin helposti, eikä veto rajoitu vain hinaajan pituuslinjan suuntaan, vaan salli merkittävästi kulmaakin. Korveteilla sitä ei ainakaan ole, mutta alus on niin paljon suurempi ettei se samalla hinausvoimalla kaadu muutenkaan. Vetosuunta jäänee silti rajoitetummaksi, sillä vinottain veto saattaa rikkoa hinaustouvin tai sen liikettä rajoittavia särmiä, esim peräportin reunoissa. En näe tätä hätähinauksissa minään esteenä. Korvetissa voitaisiin käyttää paljonkin hinaajassa käytettyä pitempää touvia jos tilanne sitä edellyttää, jolloin korvetin saa ennen hinausta käännettyä lähes vedon suuntaan alueella missä vettä riittää.
Ainoa missä Turva ja korvetti häviävät on polttoaineen kulutus hinausvoimaa paaluvedossa tuottaessaan. Potkurien lapojen kierto eli twisti ei ole optimaalinen, mikä hukkaa tehoa alentamalla hyötysuhdetta. Isommissa aluksissa riittänee polttoainesäiliöissä kokoa, niinpä hätähinauksen kannalta tämäkään ei muodostune ongelmaksi. Säätölapapotkureilla nousua voi lisätä hitaasti vasta sitten kun potkurivirta on ehtinyt muodostua, jolloin paikalinen lapaprofiilin tulokulma ei kasva missään liian suureksi kavitaation tai sakkaamisen näkökulmasta, siksi työntövoima ei paaluvedossa vähene vaikkei twisti optimaalinen olekaan.

Öljyntorjunnassa tarvitaan paljon tilaa kalustolle lähellä veden pintaa, sitä korvetissa monitoimikannella riittänee. Mahdollisesti tarvitaan myös veden/öljyn erottimia jotta ko kannelle pääsevä nesteseos saadaan asianmukaisesti käsiteltyä sekä tarvittavat viemäröinnit ko kannelta. Sellainen voitaisiin korvetteihin haluttaessa laittaa, en tiedä onko kuitenkaan suunnitemissa, tuskin ellei alusta ole siihen käyttöön suunniteltu. Käsittääksen korvetista olisi siis mahdollista suunnitella myös öljyntorjuntaan soveltuva versio, nykyiset tuskin sellaisenaan ovat siihen käyttöön soveltuvia.
 
Herman30 kirjoitti:
Entäs se tankki jonne öljy imetään, miten saat sen korvettiin mahtumaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Öljyntorjuntaan on olemassa kelluvia keräyssäiliöitä, joita vedetään laivan perässä. Tai sitten otetaan tyhjä tankkeri kaveriksi.
 
Kyylä kirjoitti:
Öljyntorjuntaan on olemassa kelluvia keräyssäiliöitä, joita vedetään laivan perässä. Tai sitten otetaan tyhjä tankkeri kaveriksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä keräävässäkin aluksessa tulee olla tankkikapasiteettia, jotta kerääminen olisi tehokasta. Tyhjiä tankkereitakaan ei tuosta vaan "oteta" mistään.
 
Tups kirjoitti:
Kyllä keräävässäkin aluksessa tulee olla tankkikapasiteettia, jotta kerääminen olisi tehokasta. Tyhjiä tankkereitakaan ei tuosta vaan "oteta" mistään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisi pitänyt arvata, että tästäkin väännetään mustavalkoinen asia foorumin hienoimpien perinteiden mukaisesti. :facepalm:

En muistaakseni ole sanonut ettei keräävän aluksen omaa säiliökapasiteettia tarvita ensinkään. Ymmärtänet kuitenkin itsekin sen, ettei edes Turva, tai Louhi, tai mikään muukaan öljyntorjunta-alus, kykene keräämään merkittävän kokoista öljylastia merestä omiin säiliöihinsä. Seuraavaksi voidaan miettiä onko järkevää kerätä tilkka merestä ja lähteä sitten viemään sitä satamaan sillä öljyntorjunta-aluksella keräystoiminta samalla tietysti keskeyttäen, vai hyödynnetäisiinkö sittenkin keräyssäiliöitä ja muiden kuin öljyntorjunta-alusten säiliökapasiteettia.

Siinä olet luonnollisesti oikeassa, ettei sitä varastotankkeria nykymaailmassa noin vain mistään paikalle tupsahda, mutta varautumissuunnitelmissa sekin on tietyllä realistisella aikavälillä huomioitu. Tutkimuksissa ja simulaatioissa on näet toistuvasti havaittu, että juuri öljyjätettä keräävien ylimääräisten säiliöalusten (vast) paikalle saanti on ratkaisevan tärkeä tekijä koko öljyntorjuntaoperaation onnistumisen kannalta, mikäli vuoto on ollut 10000 tonnia tai enemmän. Käyttötarkoitukseen sopivia pienehköjä rannikkotankkereita ja säiliöproomuja on Suomessa kyllä olemassa ja viranomaismääräyksellä varsin nopeasti käyttöön otettavissa. Ilmeisin öljyjätteen kuljettaja olisi tietysti joku tyhjänä Venäjälle menossa oleva alus, mutta jätösten siirtäminen merellä öljyntorjunta-aluksesta tuollaiseen isompaan tankkeriin on käytännössä mahdotonta, vähintäänkin tehotonta.

Edit

Vaikka valitettavan monella foorumille kirjoittavalla onkin ikävänä tapana naureskella faktatiedolle ja tietää kaikki aina itse hiukan paremmin, niin otan riskin:

Suomen ympäristövahinkojen torjunnan kokonaisselvitys 2017-2025 vuodelta 2018

2.2.1.1 ( sivu 53 )

Kerätyn öljyn siirto torjunta-aluksilta

Huolimatta siitä, että naapurimaistemme ja muualta Itämereltä tulisi suuria aluksia avuksi, ei keruualusten tankkikapasiteetti suuronnettomuudessa siltikään riittäisi, vaan kerättyä öljyä olisi siirrettävä torjunta-aluksista merellä säiliöaluksiin tai rannalla oleviin vastaanottopisteisiin. Kerätyn öljyn siirto merellä torjunta-aluksilta öljysäiliöaluksiin säästää tankkientyhjennyksessä aikaa, sillä torjunta-alukset ovat tällöin poissa torjuntatehtävästä mahdollisimman lyhyen ajan verrattuna siihen, että alukset ajaisivat laituriin luovuttamaan kerätyn öljyn maalla oleviin säiliöihin.

Öljyä voidaan merellä siirtää torjunta-alusten tankeista proomuihin, irtosäiliöihin, öljysäiliöaluksiin tai muihin aluksiin, joissa on öljyn varastoimiseen soveltuvaa tankkikapasiteettia.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top