Saatan olla väärässä mutta olen ymmärtänyt että siinäkin on eroa (potkurissa kai?). Joku satamahinari saattaa jaksaa valtavasti vetää mutta se ei ole nopea.
Rajavartiolaitos
- Viestiketjun aloittaja MoRsE
- Aloitus PVM
Moottoreissa ja potkureissa on varmasti eroa.
Eli jokin KK kyseessä? Erikoista ettei tuollaista julkisesti olla mainittu.
Uusimmissa kuvissa noita näkyy pari kappaletta komentosillan päällä. Joku ehkä tunnistaa tyypin. Ei kovin merkittävä aseistus satametriselle paatille.
No kyllä tuollaisella voidaan osoitella jos esimerkiksi halutaan pysäyttää alus jossa tiedetään olevan aseistautuneita henkilöitä.
Ilman muuta asiallinen peli viranomaishommiin kun pelittää kaiketi myös pimeässä.
Yritin kaivaa Isku Kolumbia leffan coast guard scenen mutta enpä löytänyt. Siinä kutteri? pysäyttää epäilyttävän veneen. Kutterin pääase muistaakseni luokkaa 20mm oli miehitettynä. Vuonna 94 ei varmaankaan vielä operoitu tstjoke:sta päätteen takaa.
Olen nähnyt kuvan jossa on RWS kummankin siiven katolla. En kyllä nyt jus löydä sitä.
Eiku löysin
Jossain Välimeren operaatiossa tuollaiset ovat varmasti ihan passelit.Olen nähnyt kuvan jossa on RWS kummankin siiven katolla. En kyllä nyt jus löydä sitä.
Eiku löysin
Tai jos jokin Airiston Helmi-tyyppinen operaatio menee vähän sakeammaksi.
Turva toimii etäällä johto sekä huoltoaluksena tuon tyyppisissä operaatioissa. Jos lentokieltoalue on julistettu mutta tästä huolimatta saarelta lähestyisi drone, niin kait sitä voitaisiin ampua aluksen kk:lla.
tulikomento
Supreme Leader
Eiköhän se uusi hybridilainsäädäntö jo mahdollista sen, että sekä PV että RVL voivat tarvittaessa ampua alas tunnistamattomia droneja, varsinkin jos lentävät sotilasalueella.
Varmasti. Ja jos joku lakipilkku menee väärin, niin sitten rosiksessa katotaan. Tarve pitää -sotilasalueet- tai muut ns. tärkeät alueet puhtaana on korostunut. Kansalaisena sanoisin: antaa mennä vaan, jos on vähänkään tarve, olipa kyse typerästä kiusanteosta tai vakavasta yrityksestä kurkkia tai vaikka vahingosta.
Kustaanmiekka
Kenraali
Väki pakeni varuskunnan rapistuneista taloista ajat sitten, eikä remonttiin löytynyt mistään rahaa â nyt hylätyt rakennukset saivat 40 miljoonan euron potin
Valtio on myöntänyt Rajavartiolaitokselle lisärahoituksen, jonka turvin Kaakkois-Suomen rajavartioston huonokuntoiset toimitilat korjataan.
yle.fi
Väki pakeni varuskunnan rapistuneista taloista ajat sitten, eikä remonttiin löytynyt mistään rahaa – nyt hylätyt rakennukset saivat 40 miljoonan euron potin
Valtio on myöntänyt Rajavartiolaitokselle lisärahoituksen, jonka turvin Kaakkois-Suomen rajavartioston huonokuntoiset toimitilat korjataan.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto on askeleen lähempänä uusia, kunnollisia työtiloja. Immolan kasarmialueen huonokuntoisten rakennusten kunnostustyöt aloitettiin tänään tiistaina Imatralla.
Korjaustoimenpiteiden aloittamista on odotettu pitkään. Kasarmialueen rakennukset kärsivät pahoista sisäilmaongelmista. Vanhimmat rakennukset ovat 1930-luvulta, mutta ongelmia on ollut myös uudemmissa rakennuksissa.
Osa rapistuneista rakennuksista, kuten ruokala, on asetettu käyttökieltoon useita vuosia sitten. Koko Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta on työskennellyt parakeissa siitä asti kun vanha esikuntarakennus purettiin vuoden 2019 keväällä.
Töiden aloittamista on varjostanut rahapula.
Rakennusten korjaaminen ja uudisrakennusten rakentaminen maksaa noin 40 miljoonaa euroa. Valtio kunnostaa rakennukset, sillä valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt omistaa ne. Valtio kuitenkin nostaa samalla rakennuksista perimäänsä vuokraa 1,6 miljoonalla eurolla vuodessa. Keväällä vuokriin ei luvattu lisärahaa.
Rajavartiolaitos varoitti tuolloin, että vuokrankorotukset joudutaan kattamaan karsimalla nykyistä kalustoa tai henkilöstöä. Se näkyisi valvontatoiminnan ja näkyvyyden vähentämisenä raja- ja merialueilla.
Lue lisää: Rajavartiolaitos varoittaa: rajaturvallisuus heikkenee, jos lisää rahaa ei tule
Nyt lisärahoitus on kuitenkin järjestynyt vuoteen 2022 saakka.
Henkilöstöleikkauksilta selvittiin
Valtio on myöntänyt Rajavartiolaitokselle lisärahoituksen, jonka turvin myös Kaakkois-Suomen rajavartioston huonokuntoiset toimitilat korjataan.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) muurasi uuden esikuntarakennuksen peruskiven tiistaina Immolassa ja käynnisti virallisesti mittavat uudistustyöt.
– Hallitus on yhdessä sitoutunut siihen, että kaikille sisäisen turvallisuuden toimijoille turvataan turvalliset ja terveelliset toimitilat, niin että toiminta on mahdollista kaikille. Rajan resurssit on nyt turvattu, Ohisalo kertoo.
Ohisalon mukaan valtion kuluvan vuoden talousarvioselvityksessä kerrotuilta Rajavartiolaitoksen sopeuttamistoimilta on toistaiseksi vältytty.
Rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaara on tyytyväinen lisärahoituksen myöntämisestä.
– Olen täysin vakuuttunut siitä, että Rajavartiolaitoksen kriittisistä määrärahatarpeista pidetään huolta myös jatkossa. Vuoden 2022 jälkeen meillä on toimintamenoissa 20 miljoonan euron aukko, joka pitää täyttää joko lisärahoituksella tai henkilöstöleikkauksilla.
Kostamovaara ei suhtaudu mahdollisiin tuleviin sopeuttamistoimiin iloisesti.
– Nykyisessä turvallisuusympäristössä se ei ole järkevää eikä vastuullista politiikkaa.
Myös sisäministeri Maria Ohisalon mukaan muuttuneessa turvallisuustilanteessaon keskeistä se, että itärajalle pystytään turvaamaan tarpeeksi ihmisiä.
Muuttuneella turvallisuustilanteella Ohisalo tarkoittaa koronapandemiaa, jonka takia esimerkiksi kaakkoissuomalaisten rajavartioiden on täytynyt siirtyä eri puolille maata sisärajavalvonnan palauttamisen takia.
– Rajavartiolaitos on joutunut joustamaan valtavasti ja se on toiminut ketterästi. Kaluston uusimisessa ja muissa toimissa riittää tekemistä, mutta näkymä on valoisampi kuin alkuvuodesta.
Immolan toimitilojen kunnostustöiden lisäksi lisärahoituksen ansiosta Rajavartiolaitoksen kalustoa ja sen kuntoa parannetaan.
– Hankinnassa on esimerkiksi kaksi ulkovartiolaivaa ja myöhemmässä vaiheessa toivottavasti päästään myös uusimaan lentokoneet, jotka alkavat olla vanhentuneita, Ohisalo kertoo.
Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen jumissa
Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi vierailullaan myös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen tilanteesta.
Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen alueella sijaitseva Parikkalan rajanylityspaikka on tarkoitus avata kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024.
Parikkalasta tulisi silloin neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ylityspaikka ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka.
Asiasta on olemassa hallituksen periaatepäätös, mutta hankkeelle ei ole varattu rahaa valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksestä.
Rajanylityspaikan kansainvälistäminen uhkaakin lykkääntyä vuosien päähän.
Lue lisää: Itärajan uuden rajanylityspaikan piti tuoda valtavat turistimäärät – korona vei rahat, ja nyt avautumista ei tiedä kukaan
– Hallitus on sitoutunut päätökseen, mutta aikataulua täytyy katsoa, koska maailman tilanne on muuttunut ja tämä tulee aiheuttamaan pysyvää menolisäystä valtion budjettiin.
Ohisalon mukaan menoja tulee infrastruktuurin rakentamisen lisäksi siitä, että Parikkalassa tullaan jatkossa tarvitsemaan enemmän rajavartioita.
– Sisäministeriön ja Rajavartiolaitoksen näkökulmasta tätä resurssia ei voida ottaa nykyisestä toiminnasta pois. Hallitus tulee käymään keskusteluja, missä vaiheessa se resurssi otetaan.
Seuraava askel rajanylityspaikan kansainvälistämisessä on Suomen ja Venäjän noottien vaihto eli valtiot päättävät yhdessä rajanylityspaikan kansainvälistämisestä. Samalla sovitaan myös aikataulu.
– Ennen noottien vaihtoa täytyy olla varmuus siitä, että koko suunnitelma on valmis ja viimeisen päälle vedenpitävä, Ohisalo sanoo.
Hän ei osaa arvioida, milloin rajanylityspaikan kansainvälistäminen etenee.
Venäjällä rajanylityspaikan kansainvälistämistä on odotettu jo pitkään. Avaamisen on valmistauduttu muun muassa rakentamalla valtatie Syväoroon.
tulikomento
Supreme Leader
Einomies1
Respected Leader
Voisiko olla Kongsberg Sea Protector RWS?Olen nähnyt kuvan jossa on RWS kummankin siiven katolla. En kyllä nyt jus löydä sitä.
Eiku löysin