Rajavartiolaitos
- Viestiketjun aloittaja MoRsE
- Aloitus PVM
Kyllä korvetti olisi muokattavissa öljyä kerääväksi alukseksi miina- ja helikopterikansiensa ansiosta. Oma säiliökapasiteetti jäisi kyllä muita kerääviä aluksia jonkin verran vaatimattomammaksi, mutta niin kuin todettua, niin kaikilla öljynkerääjillä on joka tapauksessa aivan liian vähän omaa säiliötilaa. Olennaista on siis öljyntorjuntavälineistön siirto- ja käsittelykyky. Nopeakulkuinen alus olisi ainakin nopeasti paikalla.
Mitään järkeä ei kyseisessä konseptissa mielestäni ole, mutta on se silti ihan mahdollinen. Joitain toimintoja jouduttaisiin todennäköisesti riisumaan öljynkeräysvälineitä lisättäessä.
Öljyntorjuntavalmiudessa olevalla Oil Finn -rannikkotankkerilla onkin peräti 116 kuution tankkikapasiteetti. Vähän isompi 46-metrinen Tankos taas voi ottaa lastitankkeihinsa reilun 500 kuution lastin joka on noin puolet ulkovartiolaiva Turvan tuhannen kuution keräyskapasiteetista ja reilu kolmannes Louhen 1200+200 kuution keräystankeista. Sen jälkeen pitääkin soitella Navidomille tai OSM Groupille, josko joku neljästä Suomen lipun alla purjehtivasta tuotesäiliöaluksesta olisi sattumalta kotivesillä ja vieläpä tyhjänä, ja irtoaisi tällaiseen käyttötarkoitukseen lyhyellä varoitusajalla. Masteraa tai Stena Arcticaa ei paikan päälle varmaankaan kannata tuoda jo ihan turvallisuussyistä.
Toki muitakin vaihtoehtoja on. Öljyntorjuntavalmiudesta poistetulla Kontiolla on toki muistaakseni 2300 kuution tankkikapasiteetti ja öljynkeräämiseen varustettu vaan valmiuden ulkopuolelle jätetty Polariskin taitaa imeä sisuksiinsa pitkälti toistatuhatta kuutiota tuota tahmeaa tököttiä. Periaatteessa säistynyttä raaka- tai raskasöljyä voi tilapäisesti varastoida melkeinpä mihin tahansa kaukaloon, jopa normaalisti kivihiiltä kuljettavan irtolastialuksen ruumaan. Ehkä Etelä-Suomen Laivankin puhelinnumero kannattaa pitää pikavalinnassa...
Enivei, korvetin miinakansi ei sovellu öljyntorjuntakaluston käsittelyyn ja ei noissa taida olla edes sopivaa nosturiakaan. Vaikka teoriassa olikin mahdollista joko sisällyttää jonkintasoinen öljyntorjuntakyky taistelualukseen (vain vähän päätehtävään liittyvää suorituskykyä heikentäen) tahi hyödyntää paikalle erehdyksissään harhautunutta Pohjanmaata "johonkin, mihin tahansa, koska on hätä", ei siinä ehkä lopulta ole mitään järkeä ja rajalliset resurssit kannattaa suunnata jonnekin, jossa niistä on eniten hyötyä.
Silloin kun Uikku ja Lunni myytiin, taidettiin jopa eduskuntaa myöten kohista siitä, että näille laivoille olisi kyllä käyttöä kotivesillä juurikin öljyntorjunnassa:
ÖTA-korvetti-yhdistelmä on tosiaan älyvapaa konsepti, ihan kaikkea ei kannata yhdistää samaan runkoon, vaikka se periaatteessa olisi teknisesti mahdollista. Lopputulemana olisi epäkäytännöllinen kompromissi, vähän niin kuin sveitsiläinen linkkari. Vartiolaivalle tuo rooli sen sijaan passaa mainiosti. Ehkä viranomaisilla on kuin onkin joku tolkku tekemisissään
kimmo.j
Respected Leader
Tehty
, eri asia onko kovin kätevä muuhun kuin tiettyyn erikoistehtävään. Tiettyä munaahan tuossa on, mutta kun tietää neukkuvaunujen huollot,muuttuu mieli nopeasti.
Siis kummin päin se menee:Olisi pitänyt arvata, että tästäkin väännetään mustavalkoinen asia foorumin hienoimpien perinteiden mukaisesti.
En muistaakseni ole sanonut ettei keräävän aluksen omaa säiliökapasiteettia tarvita ensinkään. Ymmärtänet kuitenkin itsekin sen, ettei edes Turva, tai Louhi, tai mikään muukaan öljyntorjunta-alus, kykene keräämään merkittävän kokoista öljylastia merestä omiin säiliöihinsä. Seuraavaksi voidaan miettiä onko järkevää kerätä tilkka merestä ja lähteä sitten viemään sitä satamaan sillä öljyntorjunta-aluksella keräystoiminta samalla tietysti keskeyttäen, vai hyödynnetäisiinkö sittenkin keräyssäiliöitä ja muiden kuin öljyntorjunta-alusten säiliökapasiteettia.
Siinä olet luonnollisesti oikeassa, ettei sitä varastotankkeria nykymaailmassa noin vain mistään paikalle tupsahda, mutta varautumissuunnitelmissa sekin on tietyllä realistisella aikavälillä huomioitu. Tutkimuksissa ja simulaatioissa on näet toistuvasti havaittu, että juuri öljyjätettä keräävien ylimääräisten säiliöalusten (vast) paikalle saanti on ratkaisevan tärkeä tekijä koko öljyntorjuntaoperaation onnistumisen kannalta, mikäli vuoto on ollut 10000 tonnia tai enemmän. Käyttötarkoitukseen sopivia pienehköjä rannikkotankkereita ja säiliöproomuja on Suomessa kyllä olemassa ja viranomaismääräyksellä varsin nopeasti käyttöön otettavissa. Ilmeisin öljyjätteen kuljettaja olisi tietysti joku tyhjänä Venäjälle menossa oleva alus, mutta jätösten siirtäminen merellä öljyntorjunta-aluksesta tuollaiseen isompaan tankkeriin on käytännössä mahdotonta, vähintäänkin tehotonta.
Edit
Vaikka valitettavan monella foorumille kirjoittavalla onkin ikävänä tapana naureskella faktatiedolle ja tietää kaikki aina itse hiukan paremmin, niin otan riskin:
Suomen ympäristövahinkojen torjunnan kokonaisselvitys 2017-2025 vuodelta 2018
2.2.1.1 ( sivu 53 )
Kerätyn öljyn siirto torjunta-aluksilta
Huolimatta siitä, että naapurimaistemme ja muualta Itämereltä tulisi suuria aluksia avuksi, ei keruualusten tankkikapasiteetti suuronnettomuudessa siltikään riittäisi, vaan kerättyä öljyä olisi siirrettävä torjunta-aluksista merellä säiliöaluksiin tai rannalla oleviin vastaanottopisteisiin. Kerätyn öljyn siirto merellä torjunta-aluksilta öljysäiliöaluksiin säästää tankkientyhjennyksessä aikaa, sillä torjunta-alukset ovat tällöin poissa torjuntatehtävästä mahdollisimman lyhyen ajan verrattuna siihen, että alukset ajaisivat laituriin luovuttamaan kerätyn öljyn maalla oleviin säiliöihin.
Öljyä voidaan merellä siirtää torjunta-alusten tankeista proomuihin, irtosäiliöihin, öljysäiliöaluksiin tai muihin aluksiin, joissa on öljyn varastoimiseen soveltuvaa tankkikapasiteettia.
jätösten siirtäminen merellä öljyntorjunta-aluksesta tuollaiseen isompaan tankkeriin on käytännössä mahdotonta, vähintäänkin tehotonta.
vaiko
Öljyä voidaan merellä siirtää torjunta-alusten tankeista proomuihin, irtosäiliöihin, öljysäiliöaluksiin tai muihin aluksiin, joissa on öljyn varastoimiseen soveltuvaa tankkikapasiteettia.
Itse veikkaan jälkimmäistä, koska muuten koko öljyntorjunta hommasta ei vaan tule mitään.
Vai onko väite että vastaanottavalla aluksella on jokin maksimi koko jota suuremmalla siirto operaatio ei onnistuisi?
Mikäli näin niin miksi?
Voi toki olla että vastaus löytyy mainitusta linkistä, mutta aikani ei millään riitä jokaisen linkin lukemiseen.
Kyllä, mutta kaksi eri tarkoitukseen tehtyä alusta voi perustua samalle runkotyypille, jos siitä on esim jotain sarjavalmistukseen tai huoltotöiden samankaltaisuuteen liittyvää hyötyä. Yhdistetyssä ulkovartiolaiva/öljyntorjunta-aluksessa sekä korvetissa voisi hyvin olla rungon lisäksi jotain yhteistä esim valvontasensoreissa, koneistossa, potkurissa, ym.
Ilma-aluksia voidaan havaita varsin kaukaakin, mutta varsinkin sukellusveneiden osalta havaintoetäisyydet lienevät hyvin pieniä. Siksi niiden havainnointiin kykenevien alusten lukumäärällä on suurempi merkitys kuin ilma- ja pinta-valvonnan osalta. Ulkovartiolaiva voisi tuossa asiassa pystyä samaan kuin korvettikin, jopa torpedot mukaanlukien, jos niin haluttaisiin. Samat sonarit molempiin voisi siis olla ihan järkevääkin ja tällöin siinäkin tarvitaan hiljaista koneistoa samasta syystä kuin korvetissakin, jolloin dieselsähköisen koneiston ratkaisukin voisi olla identtinen, korvetin kaasuturbiinia lukuunottamatta.
Just niin kuin laitoin. Syyt on helppo hahmottaa vaikka sijoittamalla Turva tyhjänä kulkevan ison tankkerin kupeeseen. Ovat vähän niin kuin eri planeetalta ja pumppukalustolla on rajansa. Tätä on ihan testattu ja todettu kertaluokkaa pienemmät alukset sopiviksi vastaanottajiksi. Merestä kerätyn puuron siirtäminen on ihan riittävän hankalaa, vaikka vastaanottaja olisi avoproomu.
Tämä on erinomainen vertaus.ÖTA-korvetti-yhdistelmä on tosiaan älyvapaa konsepti, ihan kaikkea ei kannata yhdistää samaan runkoon, vaikka se periaatteessa olisi teknisesti mahdollista. Lopputulemana olisi epäkäytännöllinen kompromissi, vähän niin kuin sveitsiläinen linkkari. Vartiolaivalle tuo rooli sen sijaan passaa mainiosti. Ehkä viranomaisilla on kuin onkin joku tolkku tekemisissään
Oil Finn on tosiaan vähän niinku ämpärillä siirtäisi
Huoltovarmuuden kannalta surkeita päätöksiä nuo ulosliputukset ja muut poistot.
Minä pidän tankkeria ja öljysäiliöalusta synonyymeina. Edelliseen siirto on kuitenkin siis mahdotonta mutta jälkimmäiseen onnistuu. tämä selvä.
No pudotettavat MOB veneet taikka luotsiveneet, ja laivat ovat myös tyystin eri kokoluokkaa, muttei se estä niitä kulkemasta tarvittaessa vierekkäin. Kahden laivan välillä kosketuksia ei tietenkään tule sallia ollenkaan.
Pumppukaluston rajat eivät vaikuta vastaanottavan aluksen kokoon.
Siirtoletkun suuri pituus asettaa toki omat hankaluutensa, mutta puuron siirron kannalta oleellisinta olisi käyttää koaksiaaliletkua, jonka ulkovälissä kiertää lämmitysneste. Siirrettävän öljyn juoksevuus paranee lämmitettynä todella merkittävästi. Kylmänä voi juuttua paljonkin lyhyemmässä letkussa, riippumatta pumpusta taikka vastaanottavan aluksen pienestä koosta.
Hanski
Ylipäällikkö
Tuo taisi olla prototyyppi, joka oli kasattu merivoimien varikolla. Jossain messuilla tuo vehje oli esillä ja juttelin varsin pitkään esittelijän kanssa. Pasissa oli pätevän oloinen varustus, mutta se oli tehty niin, että työpäivän aikana varusteet olisivat olleet purettavissa. Nyt varuskunnissa on näkynyt 8*8 Sisu ETP:n kantamaan konttiin asennettuja vaikean paikan pelastusajoneuvoja.
Lämmitettävähän sitä puuroa on joka tapauksessa. Kylmänä siirtyisi paremmin vaikka kaivurilla ja hihnakuljettimella. Toki mereen voi päätyä myös jalosteita, jolloin tilanne on heti toinen.
Rinnakkain toimiminen ei sinällään ole murhe vaan korkeuserot ja etäisyydet. Jossain kohdin vehkeistä vain loppuu potku.
Korvetin rungossa ei ole riittävästi tilavuutta ja kantavuutta kerätylle öljylle. Vähän kuin yrittäisi tehdä konttilaivasta säiliöalusta.
Mitä tuohon osioon tulee niin säiliöalus ei ole vakioitu käsite. Ei siis tekeydytä kovin yksinkertaisiksi.
Säkitettyjä öljyjätöksiä maihin siirrettäessäkin vastaanottaja on tyypillisesti auto. Silti mikä tahansa auto ei käy. Kuorma-auto siirtolavalla käy, mutta mopoauto ei.
Eli säiliöalus joko sopii, tai ei sovi ja auto joko sopii, tai ei sovi. Tällaistenkin itsestäänselvyyksien käsittely on vissiin foorumin arkipäivää.
tulikomento
Supreme Leader
Ruotuväessä on juttua Rannikkoprikaatin merivartiolinjan koulutuksesta.
ruotuvaki.fi
Merikarhun turkki kestää vettä - Ruotuväki
tulikomento
Supreme Leader
Rajan terävintä partioajoneuvokalustoa 60-luvun alussa.
Solidsnake
Respected Leader
Vanhanmallinen kuplawolkkari oli ihan oikeasti suhteellisen maastokelpoinen värkki