Rajavartiolaitos

Tups kirjoitti:
Etsisit nyt, kun kerran väitit yleiseksi ratkaisuksi. Itse nimittäin löysin Turvan ohella kaksi offshore-alusta, joissa on vastaava taittuva helikopterikenttä.

En silti epäile, etteikö se ole toimiva ratkaisu ulkovartiolaivaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
En väittänyt yleiseksi ratkaisuksi. Ei ole sellaista tietoa minulla. Sanoin vain, että usein näkee. Ehkä olen katsellut sellaisia paatteja, joissa on tuollainen ollut. Ei se ole mikään fakta, vaan mielikuvani.
 
Sjööpe kirjoitti:
Miten minulla herää epäilys, että Analyysi ei nyt ole aivan ajan hermoilla..
Klikkaa laajentaaksesi...
Tietäähän se kai mm. TDL:t, on vain välillä vänkyrä sellaisten asioiden suhteen, joita ei tunnista omiksi. ;)

Vaikka tilannekuva on ehkä jaettu niin eihän se Turva taida olla noita tiedonsiirtostandardeja keräillyt ollenkaan merivoimien malliin.
Jos Turva 1 TRS-3D on hankittu muka helikopteritoiminnan johtamiseen niin onhan se ikävä juttu jos Turva 2 ei kykenisi jopa mahdollisten suto-koptereiden kanssa mihinkään parempaan.
Sinänsä yksityiskohtiin ei kannata mennä tätä arvuuttelua enempää, mutta pointti on hyvä että rahaa käyttäessä kannattaa olla hyödyllinen mahdollisimman monissa tilanteissa. Vaikka kuinka on eri ministeriöiden raharöörit lähtökohtaisesti.

Mutta oikeastaan se pelastushelikoptereiden pakkovaltiollistaminen on resurssien käyttöä, joka eniten nostaa omia kulmakarvojani. Ne pitäisi ehdottomasti saada järkevästi valittua ettei mene törsäykseksi. Siellä sote-kytky taitaa olla peruste laittaa haisemaan.

edit: laitetaan vielä ulkopuolinen lähde varmuuden välttämiseksi.
METO-yhteistoimintana luodun kansallisen meritilannekuvan ja kansainvälisen yhteistoiminnan, SUCFIS- [Suomi-Ruotsi] ja SUCBAS [kaikki Itämeren alueen valtiot paitsi Venäjä] -sopimusten avulla on kyetty luomaan tilanne, jossa Suomi saa normaalioloissa kattavan meritilannekuvan koko Itämeren alueelta. Sopimukset eivät kuitenkaan velvoita ilmoittamaan kaikkia kansallisessa meritilannekuvassa olevia maaleja. Tämän perusteella esimerkiksi valtion aluksien sijaintia ja toimintaa ei tarvitse ilmoittaa muille sopimusosapuolille. Meritilannekuva perustuu valvontasensoreiden kantaman ulkopuolelta kansainväliseen AIS-tietoon. Kauppa-alusten AIS-tiedot voivat olla vääriä viallisista laitteista tai asetuksista johtuen. AIS-ilmoituksia voidaan käyttää myös tarkoituksellisesti väärin esimerkiksi ilmoittamalla alukselle virheelliset navigointitiedot tai käyttämällä väärän aluksen tunnistetietoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin valmistajan sivujen mukaan tuo folding helideck on toimitettu vain Turvalle:

SeaNet SA - markets - Folding Helideck

SeaNet SA - SeaNet Group can supply the Helicopter deck folded to reduce size. The folding helicopter-deck is built according to classification authority requirements. Construction of the deck is made in lightweight alloy; movable parts are operated by hydraulic cylinders and special hinges.
www.seanetgroup.ch www.seanetgroup.ch
 
Siitä voi sivistää itseään aiheesta meritilannekuva.

Suomen kansallinen merellinen yhteistyö​

Suomessa merellisten viranomaisten säännöllinen METO-yhteistoiminta alkoi vuonna 1994. Yhteistyössä osapuolina olivat tällöin Merenkulkulaitos, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tehdyn virastouudistuksen jälkeen METO-osapuolet ovat olleet 1.1.2010 alkaen Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat.

Yhteistyöllä on pelkästään meriliikenteen teknisen valvonnan ja tietoliikennejärjestelmien osalta saavutettu kymmenien miljoonien eurojen säästöt verrattuna siihen, että kukin toimija olisi hankkinut saman suorituskyvyn vain itselleen. Valiokunta muistuttaa, että METO-toimijoiden monelta osin yhteishankintana toteuttama Suomen merivalvonnan, -pelastuksen ja liikenteenohjauksen järjestelmä sensoreineen, tiedonsiirtojärjestelyineen ja käyttösovelluksineen on tänä päivänäkin kansainvälisesti ainutlaatuinen esimerkki viranomaisten laajasta yhteistyöstä.

Toiminnassa on ollut keskeistä osapuolten merellisten toimintojen, tukipalvelujen ja investointien yhteensovittaminen. Suomalainen malli on tarkoittanut taloudellista ja tehokasta viranomaisten yhteistoimintaa sekä valvontasensoreiden ja tilannekuvan yhteistä hyödyntämistä.

Eurooppalainen merivalvontayhteistyö​

Myös puolustussektorin osalta euroopanlaajuisen yhteistyön rakentamisessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat rakenteet ja yhteistyöverkot. Suomen merivoimien kansainvälinen tiedonvaihtoyhteistyö on jaettu kolmeen eri tasoon automaattisia ja manuaalisia järjestelyitä hyväksikäyttäen. Nämä ovat Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen SUCFIS (Sea Surveillance Co-operation Finland Sweden), Itämeren alueen SUCBAS (Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea) sekä euroopanlaajuinen MARSUR (Maritime Surveillance) -yhteistyö.

Suomen ja Ruotsin välinen tiedonvaihdon yhteistyö SUCFIS tarjoaa mahdollisuuden turvaluokitellun tiedon vaihtoon maiden puolustushallintojen välillä. Yhteistyössä voidaan vaihtaa tietoa salatulla puhelinyhteydellä, sähköpostilla, automaattisella maalitiedonvaihdolla sekä erilaisilla hälytyksillä ja muilla yhteistyömenettelyillä. MARSUR- ja SUCBAS-yhteistyötä varten kehitetty teknologia on toisiaan tukevaa ja mahdollistaa verkkojen yhdentämisen. Itämeren alueen puolustushallintojen yhteistyö SUCBAS on hajautettu tiedonvaihdon järjestely, jolla tuotetaan lisäinformaatiota maiden merellisen turvallisuuden tarpeisiin puolustushallintojen lähtökohdista. Tiedonvaihtoon osallistuvat kaikki Itämeren alueen maat poislukien Venäjä.

MARSUR on turvaluokitellussa verkossa toimiva hajautettu tiedonvaihdon ympäristö, jonka piirissä on seitsemäntoista EU-maata ja Norja. Yhteistyö mahdollistaa automaattisen tiedonvaihdon ja erilaisten palveluiden toteuttamisen. MARSURin tavoitteena on tuottaa kehittynyt toimintamalli ja ohjelmisto, joita voidaan laajentaa kaikille mahdollisille käyttäjätahoille heti operatiivisen vaiheen alettua alkuvuodesta 2014. Seuraavassa vaiheessa kehitetään mm. verkon tietoturvaa vastaamaan kyber-uhkaa. MARSUR-yhteistyö on rakennettu vastaamaan kaikissa olosuhteissa sektoreiden ja hallintojen rajat ylittävään kanssakäymiseen. Yhteistyö mahdollistaa ensimmäistä kertaa luonnollisen tavan liittää yhteen siviili- ja sotilasviranomaisten tiedot juridiset ja tarkoituksenmukaisuuspykälät huomioon ottaen. MARSUR tulee olemaan Euroopan puolustushallintojen liityntäpiste Euroopan yhteiseen tiedonvaihdon ympäristön CISE-toimintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.eduskunta.fi

Trip

www.eduskunta.fi www.eduskunta.fi

Taktisten sotilasjohtamisjärjestelmien kyvykkyydet on kai sitten asia erikseen, mihin liittyy esim. se siirtymä pelastushekoista vielä vasta unelmoitaviin suto-koptereihin.
 
Viimeksi muokattu:
Patu kirjoitti:
Ainakin valmistajan sivujen mukaan tuo folding helideck on toimitettu vain Turvalle:
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossapa toinen valmistaja:

Maritime Products - Helidecks

helideck.net

...ja tässä se kolmas alus, jonka bongasin Turvan ja tuon Maritime Products AS:n sivuilla olevan lisäksi:

1620676707088.png

Jos taittuva kenttä ei kelpaa, niin kuinka muuten Turvaan olisi saatu Super Puman käytävä kenttä?
 
Viimeksi muokattu:
PM04 kirjoitti:
Analystin kanssa samoilla linjoilla. Olen jo monesti todennut, että RVL on passintarkastusorganisaatio.
Joku erikoisosasto ei siitä tee mitään sotajoukkoa. Viimeisimmät sotakalustoon sopivat alukset RVL:n
laivoista olivat Kiisla ja Kurki, jotka he luovuttivat Merivoimille. Sen jälkeen on vesillä ollut paperitiikereitä.
Tutkalla on paha hutkia sukellusvenettä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä ne rajan sotahommat tosiaan rajoittuu tätä nykyä maapuolelle. Erilaisia semi-sotalaivoja on VMV:n hengessä haaveiltu 60-luvulta saakka, mutta kovin huonolla menestyksellä. Nykyajassa mahdollisuudet vielä huononevat vuosi vuodelta, kun passintarkastuksen kaltaisia toimintoja painotetaan.

Vaikka 70/80-lukujen vartiolaivoille Merivoimien toimesta hankittiin ja varastoitiin sekä it-tykit, että SRH:t ja SPP:t, niin ei joku silloinen Turva tai Valpas mikään sotalaiva ollut. Eikä ole tuoreemmista aluksista Tursas, tai Uisko. Eikä ollut myöskään Merikarhu. Kolmessa viimeksi mainitussa on/oli hyvin vaatimaton Simradin SS105-sonar, joka ei sovellu vedenalaiseen valvontaan, vaan lähinnä tiedossa olevan maalin paikannukseen. Ja vaikka aluksilla oli SRH:n asennusvalmius, niin k.o. sonar ei erityisen hyvin sovellu tulenjohtoon.

Vartiolaivojen rinnalla hankitut sotaisammat n.s. rannikkovartiolaivat eivät olleet menestyksiä. Niin R-luokkaa mukaillut 60-luvun Viima, kuin 80-luvun Kiisla ja Kurki olivat kyllä ( suhteellisesti ) suorituskykyisiä, mutta myös rajavartiokäytössä hyvin rajoittuneita ja vieläpä kalliita käyttää. Niillä ajettiin lopulta varsin vähän. Epäonnistumisesta kertoo sekin, että Koskelo-luokan korvaajiksi kaavailtujen viiden Kiislan hankinta leikkautui lopulta kahdeksi. Sinällään Kiisla ja Kurki olivat suomalaisen sutoaluskaluston tähänastinen huipputuote. Viimeinen kouristus olivat Telkkä-luokan n.s. raskaat rannikkokanootit, joille ei enää hankittu, kuin Sonac PTA:n asennusvalmius ja käyttölaitteet. Jos oli tarve saada kuuntelu päälle vaikka Ahvenanmaan vesille, niin piti ensin käydä anomassa kalustoa lainaan laivastolta.

Uusi Turvahan on varusteltu niin, että se on MITO:jen jälkeen Suomen paras viranomaisalus paikallaan nököttävän sukellusveneen paikantamiseen. Kumpikaan e.m. alustyypeistä ei kuitenkaan sovellu varsinaiseen sukellusveneentorjuntaan. Turva on työkalu, jota ei pidä verrata sotalaivoihin. Suunnittelufilosofia on täysin toinen. Erinomainen lisä monenlaisiin viranomaishommiin. Noin yleensäkin kannattaa olla tyytyväinen mm. öljyntorjuntaan tehtävistä panostuksista. Sitä kautta rakentuu hyvin vähäisin omin panoksin laivaston liikkuvan huollon aluskalusto.
 
Selvää on nyt, ettei folding helipad ole yleinen. Minulla oli sellainen mielikuva, mutta se ei vastannut todellisuutta.
 
Vielä lisäyksenä tähän keskusteluun RVL.n merellisen kaluston sota-varusteluun.
Ymmärtääkseni KAIKKI valtakunnan sota-kalusto on PV.n omaisuutta, siis KAIKKI.
RVL ei itse hanki yhtään Suto-kykyä tai tykkiä, vaan PV luovuttaa ko.kaluston Rajan hallintaan mikäli tarvetta nähdään..
Siis myös ne tarvittavat linkit, tai mitä ne matolaatikot nyt sitten onkaan.
 
Lienee kyseessä tällainen:

dpzl5grx4aavl5c.jpg
 
Sjööpe kirjoitti:

Google-kuvahaun tulos kohteessa https://pbs.twimg.com/media/EphBmgHWwAAWJoZ.jpg:large

images.app.goo.gl

Kuvaa en osaa lisätä kännykällä, mutta linkissä sarjavene joka muutaman metrin protovenettä pidempi.
Tuo Herman30.n linkkaama kuva on proto-veneestä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvännäköinen työkalu tämäkin. Hankevaiheessa näiden kaveriksi oli tulossa erityisesti öljyntorjuntaa palvelevat työntöproomun tapaan operoitavat kalustolautat. Niistä ei ole sittemmin kuulunut mitään.
 
Analysti kirjoitti:
Kyllä se erittäin harvinainen on. Syykin on ihan selvä: meriolosuhteissa tulee välttää kaikkea turhaa mekaniikkaa. Paino ja korroosion esto ovat aina se ongelma, kun tehdään jotakin minkä pitää liikkua laivassa ja sijaitsee säälle alttiina. Eli siksi suurin osa, 99,999 9% helikopterikansista on normaaleja kiinteitä kansia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Harvinainen ratkaisu tosiaan. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut, kun pykälät edellyttävät tietyn kokoista alustaa tietyn kokoiselle kopterille. Meillä haluttiin käyttää aluksilla Super Puman kokoisia koptereita.

Vaihtoehtoinahan olisi ollut offshore-aluksista tuttu kopterikannen sijoittaminen korkealle kansirakenteen yläpuolelle, rungon leventäminen ehkä viidellä metrillä, tai tyytyminen leijunnassa tapahtuvaan operointiin. Nyt haluttiin mahdollisuus laskeutua, mutta aluksen koko oli jo tapissa.

Napinaa on tullut ainakin siitä, että kopterikansi voisi olla perässä, jolloin olisi samalla saatu kohtuullisesti säältä suojattu kalustokansi. Kun kahmareita ei enää vanhaan malliin käytetä jääoloissa, niin haitat olisivat olleet vähäisiä. Nyt valitulla mallilla päästiin kuitenkin hiukan ylemmäs meren pinnasta.
 
Sjööpe kirjoitti:
Minä taas en ole kuullut aiheesta mitään napinaa. Ainakaan laivaväeltä. Maveric-osasto voi olla eri juttu.

Ja kyllä jokaisen veneen mukana tulee hinattava kalustolautta ÖT-hommiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mun tiedot ovat kymmenen vuoden takaa ajalta ennen Turvan käyttökokemuksia. Kopterikentän sijoittamisesta käytiin vauhdikastakin keskustelua ja koulukuntia oli kaksi. Sillan yläpuolelle sijoitettavaa kantta ei sentään tosissaan kannattanut kukaan. Silloinen virkatehtäväni sivusi mm. öljyntorjunnan johtamisjärjestelmän integrointia Merivoimien systeemeihin, Siinä sivussa kuuli kaikenlaista muutakin alushankkeiden tiimoilta. Hyvä jos valittu kopterijärjestely on osoittautunut oikein valituksi, eikä natkutusta enää kuulu.

Kalustolautan osalta on sitten valittu vähemmän kunnianhimoinen toteutus. Onko tuosta kuvaa jossain, vai odottaako ensimmäinen vielä valmistamistaan?
 
Kyylä kirjoitti:
Mun tiedot ovat kymmenen vuoden takaa ajalta ennen Turvan käyttökokemuksia. Kopterikentän sijoittamisesta käytiin vauhdikastakin keskustelua ja koulukuntia oli kaksi. Sillan yläpuolelle sijoitettavaa kantta ei sentään tosissaan kannattanut kukaan. Silloinen virkatehtäväni sivusi mm. öljyntorjunnan johtamisjärjestelmän integrointia Merivoimien systeemeihin, Siinä sivussa kuuli kaikenlaista muutakin alushankkeiden tiimoilta. Hyvä jos valittu kopterijärjestely on osoittautunut oikein valituksi, eikä natkutusta enää kuulu.

Kalustolautan osalta on sitten valittu vähemmän kunnianhimoinen toteutus. Onko tuosta kuvaa jossain, vai odottaako ensimmäinen vielä valmistamistaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota olen itsekin ihmetellyt mutta nirkoisesti on tietoa tarjolla. Melkeinpä paras esitys aiheesta oli Rannikon puolustajassa 2019/2:

”Uudet rannikkovartioveneet tuovat mukanaan vanhoja rannikkovartioveneitä merkittävästi paremman suoritus- ja jäänmurtokyvyn. Huomionarvoista on veneisiin tarvittaessa kytkettävä kalustolautta, joka on suunniteltu ensisijaisesti öljyntorjunnan lähtökohdista käsin. Kalustolautta soveltuu myös muun kuin öljyntorjuntakaluston kuljettamiseen, mikä lisää huomattavasti viranomaisten kuljetuskykyä rannikolla ja saaristossa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.”
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top