Rajavartiolaitos

Keula on selvästi korkeamman ja lyhyemmän oloinen kuin edellisissä havainnekuvissa. Niissä toki kuvakulma vaikeutti hahmottamista, mutta keulakannen parras oli selkeästi alaviisto. Tässä se on suora.

Onko helikopterikannen reunat taitettu sisään? Se tietysti suojelee kannen rakenteita keulan ohi tulevilta aalloilta, mutta samalla vaikeuttaa kannen käyttämistä. Riskinäkin voi tulla vastaan jos vian takia kantta ei saada avattua tarpeen tullen.

Kopterikannen reunat kääntyvät kannen päälle ainakin Turvassa. Varmaan sama systeemi muissakin aluksissa.

Näkyy hyvin kansikuvassa:

 
Tuo tutkamasto kiinnittää edelleen huomioita. Kenelläkään hajua, mikä tuo voisi olla? Ylimpänä valkoinen pallo varmaan joko kombo-kamera?

Sotilaallinen maanpuolustus yksi tehtävä. Mitähän se noin niinkuin käytännössä on?
 
Tuo tutkamasto kiinnittää edelleen huomioita. Kenelläkään hajua, mikä tuo voisi olla? Ylimpänä valkoinen pallo varmaan joko kombo-kamera?

Sotilaallinen maanpuolustus yksi tehtävä. Mitähän se noin niinkuin käytännössä on?
Eipä juuri mitään. Tilannekuvaakaan se ei saa välitettyä Merivoimien yksiköille ilman yhteensopivaa data-linkkijärjestelmää. Sitä tuskin on tulossa...

Ehkä jo aiemmin mainittu harhamaalina toimiminen, yksi ohjus vastustajalta hukkaan?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Oho, jäänyt itseltä ihan huomaamatta. No eipä tuo sitten ole mikään riski kun on jo yhdessä laivassa testattu systeemi.
Kyllä se vaan noin järeä mekaaninen toiminnallisuus merellä on aina riski . Sitä on huollettava jatkuvasti ja huolehdittava, ettei se pääse jäätymään kiinni. Toki, kaikki onnistuu kun vain tarpeeksi paljon kiinnitetään asiaan huomiota.

Hyvin harvoin näkee moista ratkaisua.
 
Kyllä se vaan noin järeä mekaaninen toiminnallisuus merellä on aina riski . Sitä on huollettava jatkuvasti ja huolehdittava, ettei se pääse jäätymään kiinni. Toki, kaikki onnistuu kun vain tarpeeksi paljon kiinnitetään asiaan huomiota.

Hyvin harvoin näkee moista ratkaisua.
Mekaaniset toiminnallisuudet ja ihmistenkin toiminta merellä sisältää aina riskejä. Laitteita on huollettava. Jäätymisriskit lienevät pohjoisen itämeren kansan merivartijoille jo entuudestaan tuttu ilmiö, mutta toki asioihin on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Kun ilmeisesti Turvan kokemuksia hyödynnetään ja samaa ratkaisua ollaan tekemässä uudestaan, lienee systeemi ihan toimivaksi havaittu.

Ja, hyvin usein näkee moista ratkaisua.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on Turvan.

Yleisyydestä en ole ollenkaan vakuuttunut vielä esitetyn tiedon määrän pohjalta. Konservatiivisesti arvioituna sanoisin, ettei ole yleinen. Tuollakin sivulla refuja komiat 1 kpl. Loput yksittäiset on kai luksusjahdeissa jos jossain. Tosin ei tuon firman referenssisivuilla ole mitään muuta helikopterikamaa kuin hangaarin ovi yhteen 2010 UAE navyn alukseen (sitten on ROV-luukun ovet Katanpää-luokalle). http://www.seanetgroup.ch/eng/index_referenze.html
 
Viimeksi muokattu:
Etsisit nyt, kun kerran väitit yleiseksi ratkaisuksi. Itse nimittäin löysin Turvan ohella kaksi offshore-alusta, joissa on vastaava taittuva helikopterikenttä.

En silti epäile, etteikö se ole toimiva ratkaisu ulkovartiolaivaan.
Sanosinko, että noin promille laivojen helikopterikentistä on ehkä tuollaisia? Tai vähemmän. Taitaa olla tuhansista vain nuo kolme, kun en minä saanut haulla näkyviin yhtään.

Eli, hyvin harvoin näkee tuollaista ratkaisua. Piste.

Itse Turvakinhan on selvästi halpa kopio jostakin off shore -aluksesta ja sitten kun siihen on jouduttu se LNG-tankki väkisin vääntämään, niin GA:kin on mennyt pilalle kunnolla...
 
Tässä on Turvan.

Yleisyydestä en ole ollenkaan vakuuttunut vielä esitetyn tiedon määrän pohjalta. Konservatiivisesti arvioituna sanoisin, ettei ole yleinen. Tuollakin sivulla refuja komiat 1 kpl. Loput yksittäiset on kai luksusjahdeissa jos jossain. Tosin ei tuon firman referenssisivuilla ole mitään muuta helikopterikamaa kuin hangaarin ovi yhteen 2010 UAE navyn alukseen (sitten on ROV-luukun ovet Katanpää-luokalle). http://www.seanetgroup.ch/eng/index_referenze.html
Superjahdeissa erilaiset muuntuvat helipadit olleet melko valtavirtaa jo pari vuosikymmentä. Isommissa möhkäleissä kun voi olla niitä parhaimmillaan useampikin ja muotoilija ei välttämättä tykkää jos lopputulos näyttää öljynporauslautalta. Tuossa hyvä artikkeli tuosta yleisesti jos kiinnostaa lukaista. Jos en väärin muista niin sellainen on jopa nähty purjejahdissakin (puomi käännettiin sivuun ja jotain muita taikatemppuja että vispilä pääsi takakannelle, kuvan muistan nähneeni) https://www.boatinternational.com/y...eryacht-helicopter-desk-design-solutions--521
 
Tässä on Turvan.

Yleisyydestä en ole ollenkaan vakuuttunut vielä esitetyn tiedon määrän pohjalta. Konservatiivisesti arvioituna sanoisin, ettei ole yleinen. Tuollakin sivulla refuja komiat 1 kpl. Loput yksittäiset on kai luksusjahdeissa jos jossain. Tosin ei tuon firman referenssisivuilla ole mitään muuta helikopterikamaa kuin hangaarin ovi yhteen 2010 UAE navyn alukseen (sitten on ROV-luukun ovet Katanpää-luokalle). http://www.seanetgroup.ch/eng/index_referenze.html
Kyllä se erittäin harvinainen on. Syykin on ihan selvä: meriolosuhteissa tulee välttää kaikkea turhaa mekaniikkaa. Paino ja korroosion esto ovat aina se ongelma, kun tehdään jotakin minkä pitää liikkua laivassa ja sijaitsee säälle alttiina. Eli siksi suurin osa, 99,999 9% helikopterikansista on normaaleja kiinteitä kansia.
 
Kyllä se erittäin harvinainen on. Syykin on ihan selvä: meriolosuhteissa tulee välttää kaikkea turhaa mekaniikkaa. Paino ja korroosion esto ovat aina se ongelma, kun tehdään jotakin minkä pitää liikkua laivassa ja sijaitsee säälle alttiina. Eli siksi suurin osa, 99,999 9% helikopterikansista on normaaleja kiinteitä kansia.
+ kustannustekijä kanssa selittää tuota kanssa. Kiinteä taso aina edullisempi ja helpompi ylläpitää (ja hankkia) kuin monimutkaisempi liikkuva.
 
Viimeksi muokattu:
Eli, hyvin harvoin näkee tuollaista ratkaisua. Piste.
Maailman merillä seilaa aika monta harvinaista tai jopa uniikkia ratkaisua, jotka ovat kuitenkin perusteltuja niiden alusten kohdalla, joihin sellainen on asennettu. Itse en näe tuollaisessa taittuvassa helikopterikentässä mitään erityistä riskiä, koska loppujen lopuksi kyse ei ole saranaa ja paria hydraulista sylinteriä monimutkaisemmasta laitteesta ("Teknik!"). Tärkeämpää on saada kenttä partaan taakse kovassa merenkäynnissä.

Itse Turvakinhan on selvästi halpa kopio jostakin off shore -aluksesta
Aika samankaltaisia monitoimialuksia löytyy naapurimaiden rannikkovartiostoilta (KBV 001-luokka, Barentshav-luokka). Erilaisten toiminnallisuuksien yhdistäminen johtaa väistämättä "työlaivaa" muistuttavaan ratkaisuun perän avoimine työkansineen.

"Halpa kopio" ei kyllä ole mikään objektiivinen mielipide, eikä anna kovinkaan hyvää kuvaa sen antajan laivatekniikan ymmärryksestä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, sitä vartiolaivaa niissä ei ole juuri ollenkaan. Se merirajan valvontakin on vähän niin ja näin, pääasiallisesti AIS-tilannekuvaa (jonka jokainen tietää olevan äärettömän helposti manipuloitavissa) tuijottaen ja ikkunasta ulos katsoen. :)

Ei nopeutta, ei aseistusta, ei sensorijärjestelmää, ei linkkiä, ei minkäänlaista taistelunkestävyyttä... *todella pettynyt*

Oikea vartiolaiva on nopea, sillä on hyvät merenkäyntiominaisuudet (katso tuota Turvan liikehdintää, tuollainen tasapohjainen, liian täyteläinen pulkka menee juuri noin huonosti aalloissa), se on aseistettu, se on varustettu hyvällä järjestelmällä ja rakennettu runkonsa ja muun rakenteensa osalta sotalaivastandardeilla.
Miten minulla herää epäilys, että Analyysi ei nyt ole aivan ajan hermoilla..

Kritisoit merirajan valvontakykyä oletuksella, että se toteutetaan ikkunasta ulos tuijottamalla tai AIS-tilannekuvaa tuijottaen.
Monesta lähteistä olen itse ymmärtänyt, että merellisillä aluevalvonta-viranomaisilla on yhteinen / jaettu tilannekuva.
Eli, sama tilannetietoisuus kuin merivoimilla.

Miten ihmeessä voi olla sama tilannekuva jos yhteyksiä ei muka olisi?

Nopeus on todella ehkä valvontatyöhön heikompi, mutta uuden laivaluokan mukana sekin pitäisi nousta 20kn paremmalle puolelle.

Merenkäynti-ominaisuuksiensa puolesta ei Turva häpeä muiden maiden vastaavalle kalustolle lainkaan. Se on suunniteltu ja rakennettu Itämeren olosuhteisiin, ja pärjää siellä erinomaisesti.
Sen(ja sen miehistön) tulee kyetä operoimaan kaikissa kuviteltavissa olosuhteissa Itämeren alueella muutamia viikkoja.

Merivoimilla ei vastaavaa kalustoa ole. Nopeampia voi löytyä, mutta keliä ei kalusto tai miehistö kestä yhtään Turvaa paremmin.

Se mikä on sota-laiva standardi, en tiedä.
Mutta ei tuo mikään huvialuskaan ole.
 
Muistan useinkin nähneeni tuollaisia. En ole esittänyt asiaa tilastollisena faktana, vaan se on vain mielikuvani. Edelleen. Voihan toki olla, että olen katsellut enimmäkseen Turvan tai muiden folding helipadin omaavien laivojen kuvia. Ei tarvitse @Analysti n yhtään pillastua. Kukaan ei tässä kiista sinun suuruuttasi. Tietenkin olet oikeassa. :ROFLMAO:
 
Back
Top