Rajavartiolaitos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MoRsE
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Meinasitko maalittaa Gabrielit vai luoda mini-JSTARS:n maavoimien tueksi vaiko kenties saada hankkimatta jääneet Globaleyet? Voi olla, että AWACS, MPA ja JSTARS on jo liikaa yhteen koneeseen ympättäväksi. Kun rahaakin on vielä melko niukasti ja sillä pitäisi saada kaksi konetta eikä kehittää monitoimitutkakonetta.
😁

No, ei tuolla tietenkään dedikoidun koneen kykyihin päästäisi. Itse vaan tykkään, kun kaikki kaluston latentit kapasiteetit tunnistetaan ja kyetään hyödyntämään tilaisuuden osuessa kohdalle. Tosiasia kuitenkin on, että jo Dornierin Seaspray 5000E kykenee havaitsemaan ilmassa, merellä ja maalla liikkuvat maalit nimellisesti 360 kilometrin päähän. Puheradion varassa ilman edes pinnallisesti harjoiteltua prosessia tuon käyttäminen Hornetien, RBS:en tai GMLRS:n tulen ohjaamiseen on kuitenkin käytännössä hyvin kankeaa. Siksi parittaisin tehokkaan, mutta huom! kuitenkin suoraan kuvastosta poimitun monimooditutkan hyvään viestijärjestelmään ja integrointiin. MPA on toki tärkein ja pääasia, mutta "pienellä" lisärahalla ja harjoittelulla siitä voitaisiin saada tarpeen vaatiessa auttava AEW- ja maatiedustelukyky. Ukrainassa nähdään jälleen kerran se, miten iso merkitys tarkalla ajantasaisella tilannekuvalla on. Sitä tuottavia yksiköitä ei yksinkertaisesti voi olla liikaa.
 
2 konetta mainittu, isompia kuin Dornier, suihkukäyttö ei ole poissuljettu. Jutun mukaan arvioiden about kymppimilli nousseesta budjetista menee hintojen nousuun, mutta valtaosa suorituskyvyn parantamiseen.

Aiemmin 2 konetta 60 meur, uusilla hinnoilla 70 meur. 90 milliä tai 45 meur/kone jää siis suorituskykyparannukseen. Määrä on huikea. Saisiko tuolla jo kohtuullista Early Warning -kykyä ilmavalvontaan, SAR-tutkat maarajavalvontaan/tiedusteluun tms?
 
2 konetta mainittu, isompia kuin Dornier, suihkukäyttö ei ole poissuljettu. Jutun mukaan arvioiden about kymppimilli nousseesta budjetista menee hintojen nousuun, mutta valtaosa suorituskyvyn parantamiseen.

Aiemmin 2 konetta 60 meur, uusilla hinnoilla 70 meur. 90 milliä tai 45 meur/kone jää siis suorituskykyparannukseen. Määrä on huikea. Saisiko tuolla jo kohtuullista Early Warning -kykyä ilmavalvontaan, SAR-tutkat maarajavalvontaan/tiedusteluun tms?
Perkele nyt kaksi Global Eye naapurista. Riittääkö massit?
 
Pelkkä GlobalEyen alustana oleva Bombardier Global 6000:n listahinta on yli $60M. ATR 72-600 on noin puolet siitä ja tarjoaa vähintään riittävän kuormankantokyvyn ja toiminta-ajan itämerelle. Raja tuskin panostaa mihinkään korkean uhan alla toimimiseen, jossa nopeudesta olisi ratkaisevaa hyötyä.
 
Hermes 900? Jos se Kanadan arktisen erämaan ja Islannin keleissä toimii niin kyllä meilläkin.

The Government of Canada announced its award of a contract to Elbit Systems for the procurement of a single Hermes 900 in late 2022 for use by Transport Canada in oil spill detection, environmental surveys, and monitoring Canada's Arctic
Iceland uses Hermes 900 UAV to monitor its exclusive economic zone.
  • Endurance: 36 hours
  • Capacity: 350 kg (770 lb) payload
  • Service ceiling: 9,100 m
Payload options include electro-optical/infrared sensors, synthetic-aperture radar/ground-moving target indication, communications and electronic intelligence, electronic warfare, and hyperspectral sensors.[5]

In general, it can be said that the cost of a Hermes 900 drone ranges from $18-30 million, depending on its configuration.

Edit. lisäsin hinnan
 
Oisko MVX ja UAV projektit kuitenkin kaksi eri juttua?
36 tunnin väsymätön vartija tuo ISTAR drone. Miten se ei olisi vaihtoehto rajavartiointiin meillä jos muillakin?

Edit. Joo joo haetaan kyllä, mutta Kaikkonen itse sanoi että alkuperäiset kriteerit ovat muuttuneet Ukrainan sodan myötä, nyt kysytään uusia ratkaisuehdotuksia valmistajilta eri suorituskykyvaatimuksilla.
 
36 tunnin väsymätön vartija tuo ISTAR drone. Miten se ei olisi vaihtoehto rajavartiointiin meillä jos muillakin?

Edit. Joo joo haetaan kyllä, mutta Kaikkonen itse sanoi että alkuperäiset kriteerit ovat muuttuneet Ukrainan sodan myötä, nyt kysytään uusia ratkaisuehdotuksia valmistajilta eri suorituskykyvaatimuksilla.
Se että nämä kaksi valvontakonetta ovat miehitettyjä ei tietenkään tarkoita etteikö niiden rinnalla voi tulevaisuudessa olla miehittämätöntäkin kalustoa. Ihmettelen suuresti jos ei ole. Valvontakoneiden tehtäväkenttä on kuitenkin todella paljon laajempi kuin pelkkä rajavartiointi joten ehkä esim. kaikki ympäristövalvonnan tehtävät ja meripelastus eivät noin vain taivu nykyisiin miehittämättömiin koneisiin.
 
36 tunnin väsymätön vartija tuo ISTAR drone. Miten se ei olisi vaihtoehto rajavartiointiin meillä jos muillakin?

Edit. Joo joo haetaan kyllä, mutta Kaikkonen itse sanoi että alkuperäiset kriteerit ovat muuttuneet Ukrainan sodan myötä, nyt kysytään uusia ratkaisuehdotuksia valmistajilta eri suorituskykyvaatimuksilla.
Tavallaan looginen pohdinta kyllä. Itse en niin paljon ymmärrä ilmailusta enkä rajavalvonnan taktiikasta että osaisin tuon pohdinnan kontrata, muutoin kuin yllä mainitulla logiikalla että MVX:ssä on puhuttu koko ajan miehitetyistä kikottimista. UAV:t on ollut oma projekti.

Miksi? En osaa itse vastata mutta luotan ammattilaisiin jotka näin on pähkinyt.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
36 tunnin väsymätön vartija tuo ISTAR drone. Miten se ei olisi vaihtoehto rajavartiointiin meillä jos muillakin?

Edit. Joo joo haetaan kyllä, mutta Kaikkonen itse sanoi että alkuperäiset kriteerit ovat muuttuneet Ukrainan sodan myötä, nyt kysytään uusia ratkaisuehdotuksia valmistajilta eri suorituskykyvaatimuksilla.
Kaikkonen tarkoitti, että nyt ei korvata nykyistä kahta konetta damantasoisilla kahdelle koneella, vaan on varaa hommata kaksi parempaa konetta. Voidaan siirtyä Opel-kaupasta Audi-kauppaan.
 
Kaikkonen tarkoitti, että nyt ei korvata nykyistä kahta konetta damantasoisilla kahdelle koneella, vaan on varaa hommata kaksi parempaa konetta. Voidaan siirtyä Opel-kaupasta Audi-kauppaan.
Luultavin lopputulema kyllä. Kaksi selvästi parempaa tai kolme vähän parempaa kuin aluksi meinattiin. Mutta näen mahdolliseksi että tuleekin esim 2+4 tyylinen ratkaisu. Kaksi miehitettyä jotka voi myös meripelastaa jne hommia hoitaa. Joiden lisäksi neljä dronea valvomaan raja-aluetta ja tukemaan ainakin harmaan vaiheen aikana, sekä kovan alussa tarjoamaan maalinosoitusta ylijohdon raketinheittimille yms jotka viivyttävät ja suluttavat vihollisen kärkiä. Tämä siis omaa fantasiointia siitä miten voisi homma toimia.
 
Luultavin lopputulema kyllä. Kaksi selvästi parempaa tai kolme vähän parempaa kuin aluksi meinattiin. Mutta näen mahdolliseksi että tuleekin esim 2+4 tyylinen ratkaisu. Kaksi miehitettyä jotka voi myös meripelastaa jne hommia hoitaa. Joiden lisäksi neljä dronea valvomaan raja-aluetta ja tukemaan ainakin harmaan vaiheen aikana, sekä kovan alussa tarjoamaan maalinosoitusta ylijohdon raketinheittimille yms jotka viivyttävät ja suluttavat vihollisen kärkiä. Tämä siis omaa fantasiointia siitä miten voisi homma toimia.
Fantasioita riittää kaikilla;). Se mitä on jo tapahtunut lienee viitteenä tulevaisuudelle. RVL on testannut ja käyttänyt Frontexin rahoituksella Camcopteria Turvalta, joten se lienee rajan seuraava lennokki. Mahdollisuuksia on myös esim. Saab Skeldarilla, mutta pystysuoraan toimivaa on haettu. Miksi? On selvää että raja hyötyy pystysuoraan nousevasta ja laskevasta dronesta enemmän kuin pitkää kiitotietä tarvitsevasta, lentokentille tukeutuvasta ja siivellisestä lennokista.

Syitä:
- kyky toimia merellä oleviltä laivoilta ja tukeutua niihin> mukana ja käytettävissä nopeasti
- kyky toimia rajoitetusti saarista sekä rannikolta
- hinta
- ohjausjärjestelmän keveys ja yksinkertaisuus, joka mahdollistaa liikkuvan operoinnin tai ainakin asennuksen laivoille
- ulkovartiolaivoilla(Turva-luokka) on heko-toimintaa varten tutkajärjestelmä, joka auttaa lennonohjauksessa heikossa näkyvyydessä, lähellä ja matalalla
- kyky leijua ja välttää havainnointia sekä pieni tutkapinta-ala

Eli oma arvioni on että hankitaan 2 valvontakonetta, joihin on varaa asentaa kunnon MEVA-tutka, Link-11, -16 ja -22 päätelaitteet, kryptatut sotilasradiot (AN/ARC-210 ym.), salattu Satcom, Elint-laitteisto sekä tietysti ajanmukainen optroniikka. Plussana voi olla tuo Sonobuoy- kuuntelu, mutta ei aseistusta. Mukaan tietysti omasuojajärjestelmät eli tutkavaroitin, ohjuslaukaisusensorit sekä soihdun- ja silpunheittimet.

Siinä olisikin melkoinen valvonta- ja tiedustelukone lisäämään tilannekuvaa merellä ja ilmassa. Vaikka hinnat on kallistuneet, niin uskon että 80+ miljoonalla saadaan nyt kaksi aivan eriluokan konetta täydentämään myös puolustuksen tilannekuvaa, kuin mitä Dornierit olivat kaikesta hyvyydestään huolimatta. Pystysuoraan nousevat lennokit aluksilla tai maassa integroituna laivojen, lentokoneiden sekä hekojen kesken, antavat todella paljon paremman ja selkeämmän tilannekuvan verkotettuina kuin mitä on ollut tähän saakka. Eli luulen että hankitaan 2-3 lennokkijärjestelmää sekä nuo valvontakoneet.

Perärampillinen potkurikone, joka pystyy lähelle 10 tunnin lentoihin, olisi hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto. Turha mainita varmaan, mutta minun suosikkini on lähtökohtaisesti CASA C-295M tai CASA C-235, suomessa jo olevan huoltojärjestelmän vuoksi. Tietysti kokonaisuus ratkaisee ja lavetin suorituskyky / hinta sekä sensorifuusion mahdollisuudet. Toivon että tässä valvonnan sekä maalituksen kokonaisuudessa Rajan ja Pv:n yhteisintressit kohtaisivat rationaalisesti. Valvontalentokone on järjestelmä, mutta osa suurempaa järjestelmien järjestelmää. Sitä ei pidä katsoa hiekkalaatikko-näkökulmasta ja "minä itte"- periaatteella. Ei tässä tilanteessa ainakaan.
 
Fantasioita riittää kaikilla;). Se mitä on jo tapahtunut lienee viitteenä tulevaisuudelle. RVL on testannut ja käyttänyt Frontexin rahoituksella Camcopteria Turvalta, joten se lienee rajan seuraava lennokki. Mahdollisuuksia on myös esim. Saab Skeldarilla, mutta pystysuoraan toimivaa on haettu. Miksi? On selvää että raja hyötyy pystysuoraan nousevasta ja laskevasta dronesta enemmän kuin pitkää kiitotietä tarvitsevasta, lentokentille tukeutuvasta ja siivellisestä lennokista.

Syitä:
- kyky toimia merellä oleviltä laivoilta ja tukeutua niihin> mukana ja käytettävissä nopeasti
- kyky toimia rajoitetusti saarista sekä rannikolta
- hinta
- ohjausjärjestelmän keveys ja yksinkertaisuus, joka mahdollistaa liikkuvan operoinnin tai ainakin asennuksen laivoille
- ulkovartiolaivoilla(Turva-luokka) on heko-toimintaa varten tutkajärjestelmä, joka auttaa lennonohjauksessa heikossa näkyvyydessä, lähellä ja matalalla
- kyky leijua ja välttää havainnointia sekä pieni tutkapinta-ala

Eli oma arvioni on että hankitaan 2 valvontakonetta, joihin on varaa asentaa kunnon MEVA-tutka, Link-11, -16 ja -22 päätelaitteet, kryptatut sotilasradiot (AN/ARC-210 ym.), salattu Satcom, Elint-laitteisto sekä tietysti ajanmukainen optroniikka. Plussana voi olla tuo Sonobuoy- kuuntelu, mutta ei aseistusta. Mukaan tietysti omasuojajärjestelmät eli tutkavaroitin, ohjuslaukaisusensorit sekä soihdun- ja silpunheittimet.

Siinä olisikin melkoinen valvonta- ja tiedustelukone lisäämään tilannekuvaa merellä ja ilmassa. Vaikka hinnat on kallistuneet, niin uskon että 80+ miljoonalla saadaan nyt kaksi aivan eriluokan konetta täydentämään myös puolustuksen tilannekuvaa, kuin mitä Dornierit olivat kaikesta hyvyydestään huolimatta. Pystysuoraan nousevat lennokit aluksilla tai maassa integroituna laivojen, lentokoneiden sekä hekojen kesken, antavat todella paljon paremman ja selkeämmän tilannekuvan verkotettuina kuin mitä on ollut tähän saakka. Eli luulen että hankitaan 2-3 lennokkijärjestelmää sekä nuo valvontakoneet.

Perärampillinen potkurikone, joka pystyy lähelle 10 tunnin lentoihin, olisi hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto. Turha mainita varmaan, mutta minun suosikkini on lähtökohtaisesti CASA C-295M tai CASA C-235, suomessa jo olevan huoltojärjestelmän vuoksi. Tietysti kokonaisuus ratkaisee ja lavetin suorituskyky / hinta sekä sensorifuusion mahdollisuudet. Toivon että tässä valvonnan sekä maalituksen kokonaisuudessa Rajan ja Pv:n yhteisintressit kohtaisivat rationaalisesti. Valvontalentokone on järjestelmä, mutta osa suurempaa järjestelmien järjestelmää. Sitä ei pidä katsoa hiekkalaatikko-näkökulmasta ja "minä itte"- periaatteella. Ei tässä tilanteessa ainakaan.
Testeissä oli myös kiinteäsiipinen Scan Eagle. Se lienee joka tapauksessa selvää että niin Puolustusvoimille kuin rajallekin tulee lähitulevaisuudessa useita erilaisia miehittämättömiä lentolaitteita maa- ja merialueille mutta MVX-hanke ei tosiaan ainakaan suoranaisesti niihin liity.

 
@Einomies1 : sensorilistalta puuttuu ainakin SLAR eli sivulle katsova synteettisen aperatuurin tutka. Vastaavalla sensorilla valvotaan nykyään laivojen öljypäästöjä. Modernilla laitteella ja sopivalla ohjelmistolla voitaneen seurata myös esim. mekanisoitujen joukkojen liikkeitä rajan takana.
 
MVX-hankkeessa ovat edelleen mukana kaikki ne valmistajat ja toimittajat, jotka täyttävät hankkeen vaatimukset yli kahdeksan tunnin toiminta-ajasta, riittävästä kuljetuskyvystä sekä matkustamon paineistuksesta.

Suuremmista potkuriturbiinikoneista yli kahdeksan tunnin toiminta-aikaa tarjosivat uutena tai käytettynä hankittavat ATR 42-300, ATR 72-600, ATR 72MM, de Havilland DHC-8-100, ja -300-koneet. Uusina Rajavartiolaitokselle tarjottiin tästä kokoluokasta de Havilland DHC-8-400 ja Airbus C295MSA -koneita
.”

 
Back
Top