Rajavartiolaitos

@Einomies1 : sensorilistalta puuttuu ainakin SLAR eli sivulle katsova synteettisen aperatuurin tutka. Vastaavalla sensorilla valvotaan nykyään laivojen öljypäästöjä. Modernilla laitteella ja sopivalla ohjelmistolla voitaneen seurata myös esim. mekanisoitujen joukkojen liikkeitä rajan takana.
Ymmärtääkseni SAR-tutkalla ei havaita varsinaisesti öljypäästöä, vaan pyritään tunnistamaan etäältä niitä aluksia, jotka ovat todennäköisesti syypäitä öljypäästöihin. IR/UV valon skannerilla pystytään sitten havaitsemaan varsinainen meren pinnalla oleva öljypäästö, koska auringonvalo heijastuu öljyn pinnalta erilailla kuin vedestä.

Ilman muuta skannerit pitää olla, mutta tässä kannattaa katsoa niitäkin seikkoja, jotka Dornierista puuttuvat. Siinä ei ole kovin hääppöistä ympärikeilaavaa tutkaa kuin vanha Seaspray, jossa ei ole varmaan kummoista kykyä seurata, luokitella kohteita ja tunnistaa niitä elektronisesti. SAR-tutkaa en vastusta sinänsä, mutta aluksia ja ympäristöonnettomuuksia voisi valvoa laajemminkin ja ehkä fiksummin satelliitista nykypäivänä.
Esim.tällaisen palvelun avulla: https://www.iceye.com/sar-imagery

Sitten esimerkiksi Camcopter kykenee kantamaan mukanaan Lidaria, SAR-tutkan ja hyperspektrikameran eri vaihtoehtoina. Se on huomattavasti kustannustehokkaampi ratkaisu öljytiedusteluun kuin miehitetty valvontakone.

Molempi parempi sano, mutta vaikka en Rajan töissä olekaan, painottaisin silti valvontalentokoneessa nykypäivänä enemmän raja-sotilasturvallisuutta tehtävissä sekä varustuksessa kuin aikaisemmin. Siksi rahat enemmän sotilaallisten ja rajaturvallisuuden kannalta olennaisiin kykyihin sekä hyvään verkottumiseen pv:n järjestelmien kanssa.
 
G36 on ainakin ollut käytössä. En ole varma onko enää. Mutta sanotaan näin että aseistus ja varustus on täysin vertailukelpoista minkä tahansa läntisen erikoisyksikön kanssa.
Sanotaanko vielä näin, että erityisesti Valmareiden varusteet saattavat aiheuttaa jopa pientä kateutta muissa viranomaisissa ;)

Rajalla on aina ollut paremmat vehkeet ja edut. 60-70-luvulla ei tarvinnut paljon laskea kun piti päättää Raja / PV työpaikkana, edut ym Rajan puolella 10-0.
Lisäksi varusmieskoulutuksen varustus vs. perussissilinjat jne. Taisi untuvapussit tulla ekana just Rajan varusmiehille jne.
 
Tässä lentopostin jutussa annetaan kyllä vahvasti ymmärtää, että maanpuolustukselliset/sotilaalliset näkökulmat on huomioitu päivitetyissä suorituskykyvaatimuksissa.

Kun tuota artikkelissa esiteltyä Dornierin sensoripakettia katsoo ja vertaa tekstiin, niin saattaapi olla, että näitä ehdotettuja kyvykkyyksiä on tulossa reilumminkin uusiin koneisiin.

F5D78878-2D71-4690-BDD2-1BFA571EB68B.jpeg

Muuttunut turvallisuusympäristö on luonnollisesti huomioitu suorituskykyjen kehittämiseksi mikä ei aikaisemmalla 60 miljoonan euron määrärahalla olisi ollut mahdollista.

"Aiempi määräraha-arvio eli 60 miljoonan perustui Dornierien korvaamiseen minimisuorituskyvyillä. Määrärahalla olisi voitu korvata nykyiset suorituskyvyt, mutta kehittämiseen ei olisi kyetty", täsmensi Rosenqvist.

Muuttunut turvallisuustilanne pakotti kuitenkin tarkastelemaan uudelleen MVX-hankkeen kriittisiä suorituskykyvaatimuksia. Niiden osalta on huomioitu erityisesti kasvava tarve itärajalla tapahtuvaan valvontaan ja sen edellyttämiin suorituskykyihin.

Tulkitsen niin, että tuohon 60 milliin mahtui koneen lisäksi jo kuvassa näkyvät sensorit jollain laatutasolla. Nyt sensoreihin on laittaa 100 miljoonaa ylimääräistä, joten täytyyhän tuolla rahalla saada tuntuvasti aiempaa laadukkaampi ja todennäköisesti laajempi sensorikokonaisuus.

Pohjanmaista leivottiin taskuhävittäjiä erityisolosuhteisiin, niin josko Raja onnistuisi noilla hilloilla survomaan kasaan tasku-joint-stars-sentry-poseidon -paketin.

@Einomies1 @mechanicus @Jukkis

PS. Tuota suorityskykyvaatimusten päivitystä peilaten Turva2 -hankkeeseen, niin saattaapi olla, että sotaisammat paatit ovat sittenkin tulossa. Ainakin vedenalaisen valvonnan osalta toivoisi uusia kykyjä, voi sitten sodan syttyessä nakella vaikka syvyyspommeja takakannelta.
 
Viimeksi muokattu:
Vahva veikkaus, että Casa tai ATR tulee valituksi. Molemmista on kokemuksia Suomessa ja molemmille järjestyy myös huolto jo nykyisellään (Casa PV:llä ja ATR Norralla).

Casa tietysti on suoraan sotilaskäyttöön suunniteltu, kun ATR alunperin siviilikäyttöön. Onhan Dorniereita käytetty Välimerelläkin, niin Casa pystyy periaatteessa operoimaan paremmin lähes mistä vaan, eikä vaadi juuri kiitotieltäkään pituutta.

Rajan nykyisiin hangaareihin ei välttämättä kahta uutta selkeästi isompaa konetta mahdu eli voi olla tarve sisällyttää budjettiin uusi hangaari koneille. Joka tapauksessa tuolla budjetilla pitäisi saada kaksi erittäin pätevää valvontakonetta.
 
Vahva veikkaus, että Casa tai ATR tulee valituksi. Molemmista on kokemuksia Suomessa ja molemmille järjestyy myös huolto jo nykyisellään (Casa PV:llä ja ATR Norralla).

Casa tietysti on suoraan sotilaskäyttöön suunniteltu, kun ATR alunperin siviilikäyttöön. Onhan Dorniereita käytetty Välimerelläkin, niin Casa pystyy periaatteessa operoimaan paremmin lähes mistä vaan, eikä vaadi juuri kiitotieltäkään pituutta.

Rajan nykyisiin hangaareihin ei välttämättä kahta uutta selkeästi isompaa konetta mahdu eli voi olla tarve sisällyttää budjettiin uusi hangaari koneille. Joka tapauksessa tuolla budjetilla pitäisi saada kaksi erittäin pätevää valvontakonetta.
CASA ja ATR on pirun isoja koneita vain Rajan valvonta käyttöön.
 
Oliko CASA paineistettu?

Minähän vieläkin ajattelen Dornieria sinä 'uutena' Rajan koneena. Aikoinaan kun koneen kykyjä esiteltiin mediassa niin kyllä sitä piti aivan ufolaitteena. Melkoinen loikka edeltäjään, joka tässä 'lentää' museoon:
Navajo_720x405_c.jpg
 
Oliko CASA paineistettu?

Minähän vieläkin ajattelen Dornieria sinä 'uutena' Rajan koneena. Aikoinaan kun koneen kykyjä esiteltiin mediassa niin kyllä sitä piti aivan ufolaitteena. Melkoinen loikka edeltäjään, joka tässä 'lentää' museoon:
Navajo_720x405_c.jpg
On paineistettu kone. PV voisi luopua CASAsta ja ostaa tilalle vaikka C-130 niin meillä oikeasti olisi myös ilmakuljetuskykyä.
 
CASA ja ATR on pirun isoja koneita vain Rajan valvonta käyttöön.
Ei uustuotantona oikein muita ole, jotka tarjoaisivat suorituskykyhyppäyksen Dorniereihin nähden ja olisivat samalla pienempiä JA halvemmpia kuin ATR-72 tai C-295. Olemassa olevien ja hyödyntämiskelpoisten järjestelmäintegrointien laajuus ja sopivuus näyttelee kuitenkin luultavasti merkittävää roolia kokonaisuudesta.

Lentokoneena ATR on selvästi kustannustehokkaampi. C-295 tuo lisäarvona valmiit integroinnit omasuojajärjestelmään, NVG-laitteille sekä kyvyn toimia päällystämättömiltä kentiltä. Rampille ja ilmatankkausoptiolle Raja tuskin paljoa painoarvoa laskee.
 
On paineistettu kone. PV voisi luopua CASAsta ja ostaa tilalle vaikka C-130 niin meillä oikeasti olisi myös ilmakuljetuskykyä.
No, se signint naulasi Casan kyllä tiukasti varustukseen eikä enää helposti vaihtune.
Nuo molemmat olen livenä nähnyt, mutta aikaa taitaa olla välissä yli 25 vuotta. Olikos noissa kuinka paljon kokoeroa? (Casaan voi ajaa Jeepin ja Herkulekseen Pasin?)
 
No, se signint naulasi Casan kyllä tiukasti varustukseen eikä enää helposti vaihtune.
Nuo molemmat olen livenä nähnyt, mutta aikaa taitaa olla välissä yli 25 vuotta. Olikos noissa kuinka paljon kokoeroa? (Casaan voi ajaa Jeepin ja Herkulekseen Pasin?)
Meillä on kolme CASAa ja kahdessa ei ole mitään erityistä varustusta niiden ollessa puhtaita kuljetuskoneita.
Kuormassa tuo on aika lähelle totuutta, sekä toimintasäde on C-130 huomattavasti parempi. Kuljetuskyky puute on tällä hetkellä ilmeinen..
 
Kaksi noin 12-vuotiasta PV:ltä olisi edullinen ajatus Rajalle. Tiedustelukone saisi jäädä. Raja saisi varustaa kaksi käytettyä tosi premiumilla jos 160 on lähtökohta.
Tässä kuviossa hankerahaa olisi pitänyt myöntää ehkä myös PV:lle. Sillä parempi kuljetuskyky maksaisi aika tavalla. Ellei sielläkin katsottaisi käytettyä.

Nato-Suomi tarvitsee luultavasti enemmän ilmakuljetuskykyä kuin ennen. Vuosittaiset tunnit Unkarin SAC:sta on entinen minimi sellaiselle, joka huolehtii vain omista asioistaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
C-130 ei olisi hullumpi PV:lle. C-130 saisi vielä lisäksi kunnon metsäpalojen sammutuslaitteiston sisäänsä MAFFS. 10-11tuhatta litraa vettä ja sammutusainetta. Ja olisi tosiaan oikea rahtikone. Harmi että M270 ei mahdu, mutta esim HIMARS mahtuisi C-130 sisään.
Mutta nämä olisi sen verran rajuja muutoksia, ettei varmasti tapahdu.
 
C-295 tuo lisäarvona valmiit integroinnit omasuojajärjestelmään, NVG-laitteille sekä kyvyn toimia päällystämättömiltä kentiltä. Rampille ja ilmatankkausoptiolle Raja tuskin paljoa painoarvoa laskee.
Ilmatankkauskyky ei tosiaan liene tarpeellinen, mutta uskoakseni perärampille annetaan painoarvoa.
Pelkästään meripelastus-tehtävissä olisi ilmapudotuskyky huomattava suorituskykyparannus. (Pelastuslautat)
 
Pelastuspakkauksia ja -lauttoja tiputetaan tyypillisesti ihan takasivuovesta tai joskus ripustimista/kuilusta. Toki vaatii ilmassa avattavan oven ja jonkun ilmanohjaimen siihen, mutta pelkästään tuon takia ei kallista, raskasta ja aerodynaamisesti epäedullista ramppia tarvita.

En myöskään muista lukeneeni yhtään tapausta modernilta ajalta, jossa koneesta pudotetut pelastustarvikket olisivat näytelleet mitään roolia.
 
En myöskään muista lukeneeni yhtään tapausta modernilta ajalta, jossa koneesta pudotetut pelastustarvikket olisivat näytelleet mitään roolia.
Suomessa / itämerellä näin toki, mutta muualla maailmalla kyllä. Ja kuten raja kertonut kuuluu MVX.n tulevaankin toimintakenttään myös Frontex-operaatiot, jossa ko.kyvystä on hyötyä / sellaiselle on koettu tarve.

Lisäksi perärampin hyötyihin lukeutuu kuorman huomattavasti nopeampi purku.
Nyt sitten vaan miettimään, että mihinköhän RVL tälläisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tarvitsisi nopeasti käyttöön saatavaa ja oman organisaation sisällä toimivaa nopeaa ilmakuljetuskykyä?
 
Suomessa / itämerellä näin toki, mutta muualla maailmalla kyllä. Ja kuten raja kertonut kuuluu MVX.n tulevaankin toimintakenttään myös Frontex-operaatiot, jossa ko.kyvystä on hyötyä / sellaiselle on koettu tarve.

Lisäksi perärampin hyötyihin lukeutuu kuorman huomattavasti nopeampi purku.
Nyt sitten vaan miettimään, että mihinköhän RVL tälläisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tarvitsisi nopeasti käyttöön saatavaa ja oman organisaation sisällä toimivaa nopeaa ilmakuljetuskykyä?
Joukkoja ja materiaalia Ahvenanmaalle mikäli koneeseen jää tilaa..
 
Siellähän on myös ihan uutena tulokkaana ATR 42-600S STOL koneena tarjolla. Itse en osaa tuota peräramppia niin arvostaa koska kerran Afrikassa näin miten tavaraa kyettiin tarvittaessa tiputtamaan hyvin isosta peräsivuovesta. Varmaan uudet sensorit ja tietovuot ovat tässä se juttu.
 
Back
Top