Rajavartiolaitos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MoRsE
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Todella köyhän:D. Rungon alapuolella oleva tutkaradomi ei ole mitenkään hirveän optimaallinen korkealla lentävien hävittäjien tai muiden kohteiden tarkkailuun. Runko peittää osan ja antennia tuskin voi kallistaa tai ohjata paljon horisontin yläpuolelle vaikka olisi AESA.

Ehkä mahdollista havainnoida lähellä pintaa lentäviä kohteita, kuten hekoja ja lennokeita ym. Sekin on hyvä ominaisuus eikä mene hukkaan jos erottelukyky on hyvä.
018E523B-69A5-4897-BCF1-5E253A06C2CA.jpeg

Tämä näkee ainakin +15-astetta. Mutta joo, kiva jos valitusta laitteesta olisi edes jotain hyötyä ilmavalvonnassa.
 
Katso liite: 60136

Tämä näkee ainakin +15-astetta. Mutta joo, kiva jos valitusta laitteesta olisi edes jotain hyötyä ilmavalvonnassa.
Varmasti jotakin hyötyä tuo, mutta on sille syynsä miksi AEW / AWACS-koneiden tutkat ovat rungon päällä, korotettuna. Jos ei ole high altitude kykyä niin aika vajavainen tuo on. Kuten sanoin, on sille käyttöä hekojen ja lähellä pintaa liikkuvien maalien havaitsemisessa. Niitä ei ole maanpinnalta helppoa huomata.
 
Eikö tutkavalvontakoneen ole tarkoitus lentää korkealla (tutkahorisontin takia) eli suurin osa maaleista on samalla korkeudella tai alempana? katolla olevalle antennille luo katveita pyrstö taakse ja siivet alas. Nähdäkseni suurin syy laittaa antenni katolle on se, että pohjaan on hankala saada mahtumaan yhtä isoa antennia.
 
Eikö tutkavalvontakoneen ole tarkoitus lentää korkealla (tutkahorisontin takia) eli suurin osa maaleista on samalla korkeudella tai alempana? katolla olevalle antennille luo katveita pyrstö taakse ja siivet alas. Nähdäkseni suurin syy laittaa antenni katolle on se, että pohjaan on hankala saada mahtumaan yhtä isoa antennia.
Aika vähän on käytetty toista vaihtoehtoa jossa on antenni nokalla&perässä tai kyljissä. Phalcon ja Nimrod lienevät ainoat? Eikä jälkimmäistä edes otettu käyttöön.

Vanhat tukialuskäyttöön tarkoitetut härpäkkeet sivuutin tarkoituksella.
 
Yritin siis sanoa, että kun halutaan ilmavalvontatutka, tarvitaan iso antenni, joka on helpoin sijoittaa rungon päälle. Jos otetaan tutka, jonka on ensisijaisesti tarkoitus nähdä pintaan eli alas, se mitoitetaan siten, että se saadaan koneen rungon alle. Rajotukset kyseisen tutkan käyttöön ilmamaaleja vastaan tulevat (käytetyn tutkatekniikan lisäksi) antennin pienehköstä koosta eikä suoraan siitä, että se on rungon alla. Kyllä joku +5 astetta riittää aika korkealle ja saa siihen muutaman asteen lisää ajamalla konetta sivuluisussa.
 
Yritin siis sanoa, että kun halutaan ilmavalvontatutka, tarvitaan iso antenni, joka on helpoin sijoittaa rungon päälle. Jos otetaan tutka, jonka on ensisijaisesti tarkoitus nähdä pintaan eli alas, se mitoitetaan siten, että se saadaan koneen rungon alle. Rajotukset kyseisen tutkan käyttöön ilmamaaleja vastaan tulevat (käytetyn tutkatekniikan lisäksi) antennin pienehköstä koosta eikä suoraan siitä, että se on rungon alla. Kyllä joku +5 astetta riittää aika korkealle ja saa siihen muutaman asteen lisää ajamalla konetta sivuluisussa.
Tuota GaN-teknologiaa käyttävää tutkaa tuolla yllä mainostetaan sillä, että se on 2x voimakkaampi kuin vastaavan kokoinen ”normi” tutka. Eli koko ei välttämättä ole yhtä rajoittava tekijä kuin ennen. Mutta en siis tiedä aiheesta juuri mitään. :)
 
PS. Tuota suorityskykyvaatimusten päivitystä peilaten Turva2 -hankkeeseen, niin saattaapi olla, että sotaisammat paatit ovat sittenkin tulossa. Ainakin vedenalaisen valvonnan osalta toivoisi uusia kykyjä, voi sitten sodan syttyessä nakella vaikka syvyyspommeja takakannelta.

Käsittääkseni Puolustusvoimat osallistuu uusien ulkovartiolaivojen suunnitteluun ja maanpuolustukselliset tehtävät tullaan ottamaan niissä huomioon aikaisempaa enemmän. En tiedä onko kaavailuissa, että Puolustusministeriö osallistuu (myöhemmin) myös hankkeen sotilaallisen puolen rahoitukseen. Nyt kun käytännössä eletään Ukrainan sodan ja Itämeren turvallisuustilanteen takia jo harmaassa vaiheessa, niin toivottavasti alukset myös aseistetaan eikä vain varusteta optiolla asentaa aseistusta jälkikäteen. Asianmukaisten sensorien ja tutkakaluston ynnä syvyyspommien lisäksi lähtisin miettimään kannattaisiko helikopteri kansi sittenkin asentaa laivan takaosaan ja keulaan sen tilalle valmiiksi esimerkiksi 40mm tai 57mm Bofors (kuten esimerkiksi Norjan ja Saksan aluksissa). Kaveriksi ehkä muutama Saab Trackfire sekä omasuojaa esimerkiksi MASS:in muodossa.
 
Käsittääkseni Puolustusvoimat osallistuu uusien ulkovartiolaivojen suunnitteluun ja maanpuolustukselliset tehtävät tullaan ottamaan niissä huomioon aikaisempaa enemmän. En tiedä onko kaavailuissa, että Puolustusministeriö osallistuu (myöhemmin) myös hankkeen sotilaallisen puolen rahoitukseen. Nyt kun käytännössä eletään Ukrainan sodan ja Itämeren turvallisuustilanteen takia jo harmaassa vaiheessa, niin toivottavasti alukset myös aseistetaan eikä vain varusteta optiolla asentaa aseistusta jälkikäteen. Asianmukaisten sensorien ja tutkakaluston ynnä syvyyspommien lisäksi lähtisin miettimään kannattaisiko helikopteri kansi sittenkin asentaa laivan takaosaan ja keulaan sen tilalle valmiiksi esimerkiksi 40mm tai 57mm Bofors (kuten esimerkiksi Norjan ja Saksan aluksissa). Kaveriksi ehkä muutama Saab Trackfire sekä omasuojaa esimerkiksi MASS:in muodossa.
Tuo ei olisi enää Turva 2.0, vaan täysin uusi konstruktio. Turvan perusrakenne/-asettelu on sellainen, että keula nousee joka tapauksessa korkealle. Samalla syntyy luonteva paikka kopterikannelle. Hankevaiheessa on aikanaan pyöritelty erilaisia vaihtoehtoja ja myös perinteinen kopterikansi perässä oli tuolloin pöydällä. Siihen ei päädytty vaikka kannatustakin oli. Keulan kopterikansi ei kuitenkaan ole käytössä tuottanut sellaisia murheita kuin ennakkoon nähtiin mahdollisina.

40mm keulatykin asennus edellyttäisi siis jonkinlaista hyllyä keulaan kopterikannen alle. Kansi kääntyisi saranoituna pois sen päältä samaan tapaan kuin kyljilläkin. Voisi olla teknisesti toteutettavissa mutta tuskin kovin merkityksellinen sotilaalliselta näkökannalta. Tykille saisi melkeinpä käyttökelpoisemman ampumasektorin peräkannelta. Koko aluskonsepti kuitenkin painottaa vahvasti siviilipuolen tehtäviä, joten aseita päälle liimaamalla tuo ei käänny sotalaivaksi.

Eikä sotahommiin suunnitelluista vartiolaivoista ole menneiltä ajoilta juurikaan myönteisiä kokemuksia. Ne ovat kaikki olleet tavalla tai toisella vajaakäytöllä. Rajoittuneita ja epäkäytännöllisiä päätehtävässään, eli suomeksi sanottuna epäonnistumisia.

E… typoja
 
Viimeksi muokattu:
Yritin siis sanoa, että kun halutaan ilmavalvontatutka, tarvitaan iso antenni, joka on helpoin sijoittaa rungon päälle. Jos otetaan tutka, jonka on ensisijaisesti tarkoitus nähdä pintaan eli alas, se mitoitetaan siten, että se saadaan koneen rungon alle. Rajotukset kyseisen tutkan käyttöön ilmamaaleja vastaan tulevat (käytetyn tutkatekniikan lisäksi) antennin pienehköstä koosta eikä suoraan siitä, että se on rungon alla. Kyllä joku +5 astetta riittää aika korkealle ja saa siihen muutaman asteen lisää ajamalla konetta sivuluisussa.
Kyllähän sama TR-moduulien määrä pätee valvontatutkiin kuin hävittäjätutkiin. Enemmän moduuleja= enemmän ohjattavia säteitä. Tarvitaan tietysti myös tehoa sille tutkalle.

Vaikea sanoa että mitä rajoituksia eri asennuksilla on, mutta selvää on että niissä on omat puolensa. Kuitenkin se pätee että ilmasta maahan tutkaa ei kannata asentaa rungon päälle, vaan alle, joten olettaisin vastaavasti että tutkasäteen ohjaamiselle tulee rajoitteita jos halutaan havaita vaikka 6 km ylempänä lentävä ilmamaali lähellä. Ilmavalvontakoneen kyvyn havaita ja seurata maaleja ilmassa on oltava kuitenkin optimaallinen kaikilla etäisyyksillä ja korkeuksilla.

Ilmasta-maahan tutkien vaikuttavimpia edustajia lienee poistuva E-8C JSTARS
Image-3-JSTARS.jpg


Royal Navy Merlin Mk 2. Crowsnest lienee taas erikoisimpia IVA-tutkia:
Merlin_Mk2_Crowsnest_AEW_Royal_Navy.jpg


Crowsnest on kuitenkin siksi erityinen että koska briteillä ei ole tukialuksissa katapultteja, ei voida käyttää Hawkeye-koneita kuten USA ja Ranska tekevät. Siksi on pakko pitäytyä helikopterissa että saisi tuon ylihorisontin havaintokyvyn. Hekon ollessa kyseessä tietysti suurta tutkaa ei voi sijoittaa kuin alle. Merlin ei kuitenkaan pääse korkealle ja sen tutkan kantama sekä valvonta-ala ovat pienempiä kuin Hawkeyessä, joten se ei kykene tuottamaan niin hyvää kuvaa. Lisäksi roottorien lapojen aiheuttama välke voi vaikuttaa tuohon säteen ohjaukseen.

Britit vielä pihtailivat tutkan valinnassa ja päätyivät vain Thalesin päivitettyyn tutkaversioon Sea Kingistä. Tarjolla olisi ollut kehittyneempiä L&M ja N&G AFAR ja Eltan ratkaisut.

Initially, Lockheed Martin offered its own containerized Vigilance system as part of the Crowsnest program, using a multipurpose radar with AFAR based on the Northrop Grumman AN / APG-81 radar (used on the Lockheed Martin F-35 fighter) or the Israeli IAI radar placed in an external onboard container Elta EL / M-2052. This system has been tested by Lockheed Martin since the end of 2011. However, in April 2015, Lockheed Martin, joining forces with Thales, proposed a more conservative and cheaper version of the Thales solution, which was originally proposed by the latter independently. It is an upgrade of the Cerberus radar system used by the Sea King ASaC.7 helicopters with modified Thales Searchwater 2000 AEW radar with mechanical scanning. In May 2015, this “budget” decision was chosen by the UK Department of Defense.
https://www.navalnews.com/naval-new...merlin-crowsnest-aew-helicopter-faces-delays/


Olen kuitenkin sitä mieltä että meva-koneen valvontatutka ei tuo mitään varsinaista AEW-kykyä, mutta onhan siinä parannusta ilmatilannekuvaan verrattuna vanhaan jos uuteen MVX-koneen tutkaan panostetaan.
 
Olen kuitenkin sitä mieltä että meva-koneen valvontatutka ei tuo mitään varsinaista AEW-kykyä, mutta onhan siinä parannusta ilmatilannekuvaan verrattuna vanhaan jos uuteen MVX-koneen tutkaan panostetaan.
Ehkä paras lisä ilmavalvontaan on toimia yhdessä maasijoitteisten tutkien kanssa? Maassa oleva tutka mittaa korkeat maalit, ja suunnilleen sen yläpuolella pörräävä MVX vahtii matalampaa, maassa olevasta nähden tutkahorisontin takana olevaa aluetta. Risteilyohjusten torjuntaan tuo matalien korkeuksien laaja näköala on myös erityisen hyvä lisä. Tuntuu siltä että näillekin MVX:n vaatimattomammille valvontaominaisuuksille olisi enemmän käyttöä kuin kaksi konetta ehtii hoitamaan...
 
Ylläolevaan liittyen, rajajoukkojen kertausharjoituksia lisätään ja maastorajan teknistä valvontajärjestelmää uudistetaan.


Rajajoukkojen...reservi ilmeisesti erkkareita täynnä nykyään? Vai onko vielä perus rajajääkäreitä rajan ressuissa paljoakaan kaakon kulmalla?
 
Käsittääkseni Puolustusvoimat osallistuu uusien ulkovartiolaivojen suunnitteluun ja maanpuolustukselliset tehtävät tullaan ottamaan niissä huomioon aikaisempaa enemmän. En tiedä onko kaavailuissa, että Puolustusministeriö osallistuu (myöhemmin) myös hankkeen sotilaallisen puolen rahoitukseen. Nyt kun käytännössä eletään Ukrainan sodan ja Itämeren turvallisuustilanteen takia jo harmaassa vaiheessa, niin toivottavasti alukset myös aseistetaan eikä vain varusteta optiolla asentaa aseistusta jälkikäteen. Asianmukaisten sensorien ja tutkakaluston ynnä syvyyspommien lisäksi lähtisin miettimään kannattaisiko helikopteri kansi sittenkin asentaa laivan takaosaan ja keulaan sen tilalle valmiiksi esimerkiksi 40mm tai 57mm Bofors (kuten esimerkiksi Norjan ja Saksan aluksissa). Kaveriksi ehkä muutama Saab Trackfire sekä omasuojaa esimerkiksi MASS:in muodossa.
Nykyiseen Turvaan on lisätty jo 2 "lähipuolustusjärjestelmää", jotka näyttäisivät olevan Kongsbergin RWS:ä oletettavasti. Näistä MeVa jo twiittasikin pari vuotta sitten, joka jaettiin täällä. Mitään spesifiä ei ole sanottu ja lähikuvia ei ole saatu. Oma veikkaus on että kuvassa näkyvät reunimmaiset tummat möhkäleet brykän päällä voisivat olla näitä kauko-ohjattavia aseita.
arman_pohjantahden_alla_kausi_4_v0.0.jpg
 
Nykyiseen Turvaan on lisätty jo 2 "lähipuolustusjärjestelmää", jotka näyttäisivät olevan Kongsbergin RWS:ä oletettavasti. Näistä MeVa jo twiittasikin pari vuotta sitten, joka jaettiin täällä. Mitään spesifiä ei ole sanottu ja lähikuvia ei ole saatu. Oma veikkaus on että kuvassa näkyvät reunimmaiset tummat möhkäleet brykän päällä voisivat olla näitä kauko-ohjattavia aseita.
arman_pohjantahden_alla_kausi_4_v0.0.jpg
Juuri nuo kaksi ulointa muhkuraa on sinne viimeksi ilmestynyt. Ei ihan vielä käy sotalaivasta.
 
Back
Top