Rajavartiolaitos

[Rannari]

En tiedä, mutta jos Dornierien tehtävänä on mainittu meripelastus, niin se on eriasia kuin valvonta. Miten muuten koneesta on hyötyä pelastamisessa? Johtaminen tapahtuu maalta tai Turvalta ja korkeintaan etsintää voidaan tehdä muuten koneella. USCG ainakin hoitaa C-130 koneista lauttojen tiputtamisia ja olisi se typerää jos Dornier olisi onnettomuuspaikalla ensin sattumalta, eikä voisi kuin odotella apua ja katsoa kun ihmiset hukkuvat ilman mitään mahdollisuutta auttaa.

Jatketaanko jossain muualla? Vaikka Rajan topicissa?

Tilannekuva tulee ensimmäisenä ja oikeastaan ainoana mieleen. Lentokone lähettää elävää kuvaa johtokeskukseen. Näin kopterit voivat keskittyä pelastamiseen. Aika usein taitaa kopteri kyllä ehtiä ensin paikalle koska niillä on päivystykset.

Pelastuslautan pudotuksen osalta tulevat lähinnä mieleen turvallisuuskysymykset käytännön ongelmien ohella. Lautta pitäisi myrskytuulessa pudottaa kahtasataa (?) etenevästä lentokoneesta hyvin krouvilla suuntauksellla hyvin lähelle pelastettavia. Montako kuolonuhria tuossa toiminnassa voidaan hyväksyä kun pelastuslautta väistämättä välillä kilahtaa suoraan pelastettavan kaakeliin? Yrittämällähän tuo ei onnistuisi mutta vahingossa lähes varmasti. Kuolema aktiivisten pelastustoimien takia on kuitenkin aina epätoivottava lopputulema. Kauemmas pudotetulla lautalla taas ei ole mitään arvoa koska eihän ne kohmeiset ihmiset pysty uimaan ja vielä kiipeämään sinne lautalle. Pitäisi mieluummin pudottaa vaikka MOB-vene ja sille miehistö.

En sano etteikö tämä voi olla hyvinkin tärkeä osanen meripelastustoimintaa. En vain itse pysty hahmottamaan käytännön toteutusta.

 

[Huhta]

Tilannekuva tulee ensimmäisenä ja oikeastaan ainoana mieleen. Lentokone lähettää elävää kuvaa johtokeskukseen. Näin kopterit voivat keskittyä pelastamiseen. Aika usein taitaa kopteri kyllä ehtiä ensin paikalle koska niillä on päivystykset.

Pelastuslautan pudotuksen osalta tulevat lähinnä mieleen turvallisuuskysymykset käytännön ongelmien ohella. Lautta pitäisi myrskytuulessa pudottaa kahtasataa (?) etenevästä lentokoneesta hyvin krouvilla suuntauksellla hyvin lähelle pelastettavia. Montako kuolonuhria tuossa toiminnassa voidaan hyväksyä kun pelastuslautta väistämättä välillä kilahtaa suoraan pelastettavan kaakeliin? Yrittämällähän tuo ei onnistuisi mutta vahingossa lähes varmasti. Kuolema aktiivisten pelastustoimien takia on kuitenkin aina epätoivottava lopputulema. Kauemmas pudotetulla lautalla taas ei ole mitään arvoa koska eihän ne kohmeiset ihmiset pysty uimaan ja vielä kiipeämään sinne lautalle. Pitäisi mieluummin pudottaa vaikka MOB-vene ja sille miehistö.

En sano etteikö tämä voi olla hyvinkin tärkeä osanen meripelastustoimintaa. En vain itse pysty hahmottamaan käytännön toteutusta.

Olisiko laskuvarjo mitään?

Ja tuurilla nuo muutkin menevät:

 

[PM04]

Höpö höpö juttuja nuo putoaako pelastuslautta uhrien päälle. Pimeä synkkä meri skenaariona. Kyllä sinne ihan kaikki mahdollinen tyrkätään
vaikka kellukkeeksi, kun ei ole muutakaan tarjota. Onnettomuuden uhrit kuolevat joka tapauksessa, ellei heille saada apua.

Tästä aasinsiltana M/S Estonian tapaus. Sinnehän riensi kaikki kynnelle kykenevät. Ihmisiä silpoitui laivojen potkureihin. Kaikella on hintansa.

 

[Rannari]

Höpö höpö juttuja nuo putoaako pelastuslautta uhrien päälle. Pimeä synkkä meri skenaariona. Kyllä sinne ihan kaikki mahdollinen tyrkätään
vaikka kellukkeeksi, kun ei ole muutakaan tarjota. Onnettomuuden uhrit kuolevat joka tapauksessa, ellei heille saada apua.

Tästä aasinsiltana M/S Estonian tapaus. Sinnehän riensi kaikki kynnelle kykenevät. Ihmisiä silpoitui laivojen potkureihin. Kaikella on hintansa.

Kuten totesin niin tuo oli ihan omaa pohdintaa. Tällainen menetelmä jossa meripelastustehtävään liittyen pudotetaan Dornierista pelastuslauttoja sun muita kelluttimia on minulle ihan uutta tietoa. Kiitos siitä ja aina oppii uutta. Onneksi ei ole ikinä joutunut merihätään. Jatkossa osaan varata matkaan pelastusliivien lisäksi kypärän

Kannattaisi ehkä homnata sopivia tyhjiä GPS-ohjatun pommin tai raketin kuoria niin pelastuslautat voisi toimittaa vaikka tykistöohjuksilla tai liitopommeilla.

 

[Rannari]

Olisiko laskuvarjo mitään?

Ja tuurilla nuo muutkin menevät:

Suattaapi tuo laskuvarjo vielä hieman lisätä haastetta ennakon arviointiin kun tuulet ovat onnettomuushetkellä usein siellä 25-30 m/s luokassa.

 

[tulikomento]

Ohisalo ja RVL:n johto pitivät tiedotustilaisuuden. Nyt poliitikot herätys !

Näin Suomi on varautunut, jos itärajan yli tulisi suuri määrä laittomia maahanmuuttajia: "Ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa"

Rajavartiolaitos paljastaa jatkuvasti organisoituja yrityksiä saapua laittomasti maahan. Paine on kova myös Venäjän rajalla.

www.iltalehti.fi

Ministeri Maria Ohisalo nostaa esiin Rajavartiolaitoksen niukat resurssit. Ohisalon mukaan Rajavartiolaitoksen resurssit ovat jopa niukemmalla tasolla kuin poliisilla. Sisäministeriö ajaakin nyt tasokorotusta ja määrärahojen lisäämistä.

– Jos Suomea vertaa moneen muuhun maahan, meidän turvallisuusviranomaisten määrät ovat paljon pienemmät.

Kontra-amiraali Markku Hassinen sanoo, että mikäli Rajavartiolaitoksen resurssit eivät nouse tarpeelliselle tasolle, se vaikuttaa myös Itärajalla.

– Käytännössä ainoa mahdollinen tapamme joustaa on se, että joudumme vähentämään henkilöstömäärää. Viime kädessä se tarkoittaa, että henkilöstön määrä myös Itärajalla vähenee. Sillä on suora vaikutus siihen, että toimintakykymme ja reagointimahdollisuutemme muuttuvat.

Rajavartiolaitoksella on tällä hetkellä noin 2 900 työntekijää ja 34 vartioasemaa. Se joutuu korvaamaan lähitulevaisuudessa muun muassa valvontalentokoneensa, kaksi ulkovartiolaivaa sekä maa- ja merirajojen tekniset valvontajärjestelmät.

 

[Rannari]

Ohisalo ja RVL:n johto pitivät tiedotustilaisuuden. Nyt poliitikot herätys !

Näin Suomi on varautunut, jos itärajan yli tulisi suuri määrä laittomia maahanmuuttajia: "Ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa"

Rajavartiolaitos paljastaa jatkuvasti organisoituja yrityksiä saapua laittomasti maahan. Paine on kova myös Venäjän rajalla.

www.iltalehti.fi

Ministeri Maria Ohisalo nostaa esiin Rajavartiolaitoksen niukat resurssit. Ohisalon mukaan Rajavartiolaitoksen resurssit ovat jopa niukemmalla tasolla kuin poliisilla. Sisäministeriö ajaakin nyt tasokorotusta ja määrärahojen lisäämistä.

– Jos Suomea vertaa moneen muuhun maahan, meidän turvallisuusviranomaisten määrät ovat paljon pienemmät.

Kontra-amiraali Markku Hassinen sanoo, että mikäli Rajavartiolaitoksen resurssit eivät nouse tarpeelliselle tasolle, se vaikuttaa myös Itärajalla.

– Käytännössä ainoa mahdollinen tapamme joustaa on se, että joudumme vähentämään henkilöstömäärää. Viime kädessä se tarkoittaa, että henkilöstön määrä myös Itärajalla vähenee. Sillä on suora vaikutus siihen, että toimintakykymme ja reagointimahdollisuutemme muuttuvat.

Rajavartiolaitoksella on tällä hetkellä noin 2 900 työntekijää ja 34 vartioasemaa. Se joutuu korvaamaan lähitulevaisuudessa muun muassa valvontalentokoneensa, kaksi ulkovartiolaivaa sekä maa- ja merirajojen tekniset valvontajärjestelmät.

Eikö ulkovartiolaivojen osalta jo päätetty ettei uusia tule vaan Tursas ja Uisko peruskorjataan toiseen kertaan. Murhe siirtyi samalla 15-20 vuotta eteenpäin. Onneksi Merivoimat ei joudu käyttämään omia paattejaan 50 vuotta.

 

[Rannari]

Nyt se on ihan virallisesta lähteestä varmistettu. Pelastusvälineiden ilmapudotukset lentokoneista eivät nykyisellään kuulu Vartiolentolaivueen keinovalikoimaan eikä kalustokaan siihen sovellu.

Meripelastuksen perusohjeistuksessa mahdollisuus on kuitenkin mainittu ja tilanne saattaa käytännön tasollakin joskus muuttua mikäli k.o. hommaan soveltuvaa lentokalustoa tulee käyttöön.

Meripelastusopas 2006

 

[Herman30]

Meillähän ei olekaan merialuetta jonka keskeltä olisi monta sataa kilometriä lähimpään rannikkoon.
Liikennetiheys Suomenlahdella tällä hetkellä: https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:23.6/centery:60.2/zoom:7

 

[Rannari]

Meillähän ei olekaan merialuetta jonka keskeltä olisi monta sataa kilometriä lähimpään rannikkoon.
Liikennetiheys Suomenlahdella tällä hetkellä: https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:23.6/centery:60.2/zoom:7

Apuja on aina lähellä. Tai ehkä se ei talvipakkasilla ihan sille tunnu mutta periaatteessa.

 

[tulikomento]

Lisää rahaa tarvittais ja mielellään aika pikasella aikataululla.

2 uutta valvontalentokonetta = 60 miljoonaa EUR
2 uutta ulkovartiolaivaa = 240 miljoonaa EUR
maa- ja merirajojen teknisen valvonnan uudistus = 50 miljoonaa EUR
Ja tuohon päälle kiinteistö- ja henkilöstökulut.

Rajaturvallisuuden säilyttäminen vaatisi 350 miljoonan satsausta – ikäloput valvontakoneet eläkkeelle viiden vuoden kuluttua

Vuonna 2025 Rajavartiolaitoksella ei ole enää käytössä toimintakuntoisia valvontalentokoneita, jos kalustoa ei uusita. Päivittämistä kaipaavat kipeästi myös käyttöikänsä päähän tulevat öljyntorjuntaan osallistuvat ulkovartiolaivat ja rajojen tekninen valvontakalusto.

www.ts.fi

 

[Huhta]

Ohan noita ATR:lläkin, ja huollot voisi ostaa Finskiltä....

ATR 72 MP Maritime Patrol Aircraft - Airforce Technology

The ATR 72 MP is a maritime surveillance aircraft developed by Alenia Aermacchi. Built based on the ATR 72-600 platform,…

www.airforce-technology.com

Speksit ovat kovin samanlaiset kuin C-295:ssä eli äänestäisin yhteensopivuutta ennemmin ilmavoimien kanssa. Casastakin löytyy MPA-versio, tosin voi olla, että noihin laitettaisiin sensorit viimeisen päälle eikä jotakin 15 vuoden takaista mallia.

C295 Maritime Patrol Aircraft

The C295 MPA is a multirole maritime patrol aircraft derived from the C295 military transport aircraft. It has been developed…

www.naval-technology.com

 

[Huhta]

Lisää rahaa tarvittais ja mielellään aika pikasella aikataululla.

2 uutta valvontalentokonetta = 60 miljoonaa EUR
2 uutta ulkovartiolaivaa = 240 miljoonaa EUR
maa- ja merirajojen teknisen valvonnan uudistus = 50 miljoonaa EUR
Ja tuohon päälle kiinteistö- ja henkilöstökulut.

Rajaturvallisuuden säilyttäminen vaatisi 350 miljoonan satsausta – ikäloput valvontakoneet eläkkeelle viiden vuoden kuluttua

Vuonna 2025 Rajavartiolaitoksella ei ole enää käytössä toimintakuntoisia valvontalentokoneita, jos kalustoa ei uusita. Päivittämistä kaipaavat kipeästi myös käyttöikänsä päähän tulevat öljyntorjuntaan osallistuvat ulkovartiolaivat ja rajojen tekninen valvontakalusto.

www.ts.fi

Jos lisää rahaa ei pian tule, rajavartiolaitos mennee näillä. (Huomaa tunnuksen piilomarkkinointi!)

Austrian Firm Shows Off Low-cost Surveillance Twin | AIN

Business, Air Transport, Defense & General Aviation News

www.ainonline.com

 

[Rannari]

Lisää rahaa tarvittais ja mielellään aika pikasella aikataululla.

2 uutta valvontalentokonetta = 60 miljoonaa EUR
2 uutta ulkovartiolaivaa = 240 miljoonaa EUR
maa- ja merirajojen teknisen valvonnan uudistus = 50 miljoonaa EUR
Ja tuohon päälle kiinteistö- ja henkilöstökulut.

Rajaturvallisuuden säilyttäminen vaatisi 350 miljoonan satsausta – ikäloput valvontakoneet eläkkeelle viiden vuoden kuluttua

Vuonna 2025 Rajavartiolaitoksella ei ole enää käytössä toimintakuntoisia valvontalentokoneita, jos kalustoa ei uusita. Päivittämistä kaipaavat kipeästi myös käyttöikänsä päähän tulevat öljyntorjuntaan osallistuvat ulkovartiolaivat ja rajojen tekninen valvontakalusto.

www.ts.fi

Lentopostin juttu RVL:n kehittämistarpeista

Mielenkiintoinen kuvio uusien vartiolaivojen osalta. Hallitusneuvotteluissa tavoiteltiin kahta uutta alusta. Niitä ei kuitenkaan saatu ohjelmaan ja alettiin puuhata kahdelle alukselle peruskorjausta Merikarhun poistuttua rivistä ilman peruskorjausta. Nyt Tursas ja Uisko olisivatkin poistumassa 2025 ja uudet vartiolaivat ovat taas tapetilla.

 

[tulikomento]

Ohisalon kommentit:

Rajavartiolaitoksen suorituskyky vaakalaudalla - Ruotuväki

ruotuvaki.fi

Rajavartiolaitoksen rahoitustarpeet ovat harvakseltaan esillä mediassa, vaikka että se on suurehko viranomaisorganisaatio, jolla on merkittäviä vastuita. Ohisalon mukaan esimerkiksi poliisin henkilöstötarpeet kyllä tiedostetaan, mutta usein Rajavartiolaitos unohdetaan tässä keskustelussa.

Myös koko sisäasiainhallinnon alaa vaivaavat kiinteistöjen sisäilmaongelmat koskevat myös Rajavartiolaitoksen käyttämiä toimitiloja.

– Henkilöstö ja kiinteistöt ovat tärkeitä kulueriä. Rahoitusratkaisuja tullaan määrittelemään tarkemmin hallituksen kehys- ja budjettiriihissä, Ohisalo selventää.

Ohisalon mukaan hallituksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet pyritään huomioimaan myös Rajavartiolaitoksen toiminnassa ja tulevissa hankinnoissa. Öljyntorjuntakyvyn ylläpitäminen on yksi Rajan tärkeimmistä valmiuksista, etenkin kun otetaan huomioon Itämeren saastunut tila.

Noista Senaatin tappovuokrista on pidetty ääntä jo vuosia ja useiden eri hallitusten aikana. Mitään käännöstä parempaan ei ole tapahtunut.

Kontra-amiraali Hassinen:

Hassisen mukaan nykyisen suorituskyvyn ylläpito edellyttäisi strategisten hankintojen lisäksi vähintään 10-15 miljoonan suuruista korotusta vuosittaiseen rahoitukseen. Rahoituksen tarve koostuu osittain Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä, kuten toimitilakustannusten ja ICT-palveluiden hintojen noususta.

Merkittävämpi kuluerä ovat Rajavartiolaitoksen keskeiset strategiset hankinnat, jotka keskittyvät käytöstä poistuvan kaluston korvaamiseen ajantasaisilla välineillä. Niihin kuuluvat uudet valvontalentokoneet, kolmen ulkovartiolaivan korvaaminen kahdella sekä maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uusiminen.

– Strategisilla hankkeilla taataan nykyisen suorituskyvyn ylläpito, Hassinen selventää.

 

[Rateko]

Lentopostin juttu RVL:n kehittämistarpeista

Mielenkiintoinen kuvio uusien vartiolaivojen osalta. Hallitusneuvotteluissa tavoiteltiin kahta uutta alusta. Niitä ei kuitenkaan saatu ohjelmaan ja alettiin puuhata kahdelle alukselle peruskorjausta Merikarhun poistuttua rivistä ilman peruskorjausta. Nyt Tursas ja Uisko olisivatkin poistumassa 2025 ja uudet vartiolaivat ovat taas tapetilla.

Mikäli rahat noihin uusiin ulkovartiolaivoihin löytyvät, mikä olisi toivottavaa, haluaisin kuulla foorumilaisten mielipiteitä siitä, minkälaisia aluksia valtiolle tarvittaisiin.
1.Olisiko helpointa ja halvinta rakentaa Turva Kakkonen ja Kolmonen vai kannattaisiko sittenkin tilata astetta pienemmät, mutta nopeammat ja suorituskykyisemmät vartiolaivat?
2. Miten kriisiajan ja maanpuolustuksen tehtävät pitäisi noissa huomioida: Minkälainen tutka- ja vedenalaisen valvonnan varustus olisi aluksiin paras? Kannattaisiko ”kansitykiksi” ehkä ajatella jotain muuta kuin IT-konekivääriä, nyt kun Sergeit ovat poistuneet / poistumassa riveistä ja esimerkiksi Boforsin 40-millisiä vapautuu lähivuosina Rauma- ja Hämeenmaa-luokalta? Ja haittaisiko alusten tulevia öljyntorjuntatehtäviä se, jos helikopteri/drone-kansi olisi keulan sijaan takana, toisin kuin Turvassa?
3. Ja voisiko ajatella, että ko. alusten kustannuksiin haetaan rahoitusta EU:lta, jos noita kuitenkin jossain määrin tullaan käyttämään Euroopan Unionin yhteisissä operaatiossa?

 

[Rannari]

Mikäli rahat noihin uusiin ulkovartiolaivoihin löytyvät, mikä olisi toivottavaa, haluaisin kuulla foorumilaisten mielipiteitä siitä, minkälaisia aluksia valtiolle tarvittaisiin.
1.Olisiko helpointa ja halvinta rakentaa Turva Kakkonen ja Kolmonen vai kannattaisiko sittenkin tilata astetta pienemmät, mutta nopeammat ja suorituskykyisemmät vartiolaivat?
2. Miten kriisiajan ja maanpuolustuksen tehtävät pitäisi noissa huomioida: Minkälainen tutka- ja vedenalaisen valvonnan varustus olisi aluksiin paras? Kannattaisiko ”kansitykiksi” ehkä ajatella jotain muuta kuin IT-konekivääriä, nyt kun Sergeit ovat poistuneet / poistumassa riveistä ja esimerkiksi Boforsin 40-millisiä vapautuu lähivuosina Rauma- ja Hämeenmaa-luokalta? Ja haittaisiko alusten tulevia öljyntorjuntatehtäviä se, jos helikopteri/drone-kansi olisi keulan sijaan takana, toisin kuin Turvassa?
3. Ja voisiko ajatella, että ko. alusten kustannuksiin haetaan rahoitusta EU:lta, jos noita kuitenkin jossain määrin tullaan käyttämään Euroopan Unionin yhteisissä operaatiossa?

Esitetty hinta on ainakin samaa suuruusluokkaa kuin Turvaln noin 100 miljoonaa aikanaan. Maallikkopohjalta olisin ehkä aavistellut numeroa pienempiä aluksia. Mitä aluksen ominaisuuksiin tulee niin ympärivuotisesti toimiva öljyntorjuntakykyinen alus on varmasti jatkossakin lähtökohtana. Muuten jäisi kalustoon ammottava aukko kun Tursas ja Uisko poistuvat.

Kiisla ja Kurki olivat nopeuden ja sutovarustuksen osalta aikanaan vähän sota-alusmaisempia mutteivät mikään menestys ja koko luokka typistyi lopulta kahteen alukseen suunnitellun viiden sijasta. Uskoisin että nykymallilla jatketaan kun alusyksiköiden määräkin kutistuu jatkuvasti. Kolme vartiolaivaa on jo vähän kun yksi joukosta vielä seilaa jossain välimerellä.

Turvalle näkyy tulleen RWS:t komentosillan katolle. Tuskin aseistuksesta tuon enempää kerrotaan vaikka jotain kriisiajan valmiuksia olisikin. Turvan vetenalaisista vehkeistäkään ei ole liikoja kerrottu. Jonkinlainen sonar-varustus aluksissa varmaan on ja tulee olemaan jatkossakin. Poistuvissa aluksissahan on Simradin runkosonarit mallia SS105.

Ilmavalvontatutkat voisi siirtää miinalaivoilta jos tuollainen kyky tarpeelliseksi arvioidaan. Ja se hekokansi tankkausmahdollisuudella korkealla keulassa voi olla ihan järkiratkaisu niin peräkannelle saa asentaa erilaisia käkättimiä tarpeen mukaan.

EU-rahaa voisi varmasti saada. Siksihän sitä rahaa Suomestakin EU:lle maksetaan. Eli osa omista takaisin

 

[tulikomento]

Mikäli rahat noihin uusiin ulkovartiolaivoihin löytyvät, mikä olisi toivottavaa, haluaisin kuulla foorumilaisten mielipiteitä siitä, minkälaisia aluksia valtiolle tarvittaisiin.
1.Olisiko helpointa ja halvinta rakentaa Turva Kakkonen ja Kolmonen vai kannattaisiko sittenkin tilata astetta pienemmät, mutta nopeammat ja suorituskykyisemmät vartiolaivat?
2. Miten kriisiajan ja maanpuolustuksen tehtävät pitäisi noissa huomioida: Minkälainen tutka- ja vedenalaisen valvonnan varustus olisi aluksiin paras? Kannattaisiko ”kansitykiksi” ehkä ajatella jotain muuta kuin IT-konekivääriä, nyt kun Sergeit ovat poistuneet / poistumassa riveistä ja esimerkiksi Boforsin 40-millisiä vapautuu lähivuosina Rauma- ja Hämeenmaa-luokalta? Ja haittaisiko alusten tulevia öljyntorjuntatehtäviä se, jos helikopteri/drone-kansi olisi keulan sijaan takana, toisin kuin Turvassa?
3. Ja voisiko ajatella, että ko. alusten kustannuksiin haetaan rahoitusta EU:lta, jos noita kuitenkin jossain määrin tullaan käyttämään Euroopan Unionin yhteisissä operaatiossa?

Kohta 3: Ilman muuta ainakin kannattaa yrittää. Tietääkseni EU:n ulkorajarahasto on osallistunut RVL:n ajoneuvokaluston kustannusten kattamiseen. Lisäksi ainakin osittain Super Puma -kaluston modernisointi laskutettiin EU:lla.

 

[Huhta]

Esitetty hinta on ainakin samaa suuruusluokkaa kuin Turvaln noin 100 miljoonaa aikanaan. Maallikkopohjalta olisin ehkä aavistellut numeroa pienempiä aluksia. Mitä aluksen ominaisuuksiin tulee niin ympärivuotisesti toimiva öljyntorjuntakykyinen alus on varmasti jatkossakin lähtökohtana. Muuten jäisi kalustoon ammottava aukko kun Tursas ja Uisko poistuvat.

Kiisla ja Kurki olivat nopeuden ja sutovarustuksen osalta aikanaan vähän sota-alusmaisempia mutteivät mikään menestys ja koko luokka typistyi lopulta kahteen alukseen suunnitellun viiden sijasta. Uskoisin että nykymallilla jatketaan kun alusyksiköiden määräkin kutistuu jatkuvasti. Kolme vartiolaivaa on jo vähän kun yksi joukosta vielä seilaa jossain välimerellä.

Turvalle näkyy tulleen RWS:t komentosillan katolle. Tuskin aseistuksesta tuon enempää kerrotaan vaikka jotain kriisiajan valmiuksia olisikin. Turvan vetenalaisista vehkeistäkään ei ole liikoja kerrottu. Jonkinlainen sonar-varustus aluksissa varmaan on ja tulee olemaan jatkossakin. Poistuvissa aluksissahan on Simradin runkosonarit mallia SS105.

Ilmavalvontatutkat voisi siirtää miinalaivoilta jos tuollainen kyky tarpeelliseksi arvioidaan. Ja se hekokansi tankkausmahdollisuudella korkealla keulassa voi olla ihan järkiratkaisu niin peräkannelle saa asentaa erilaisia käkättimiä tarpeen mukaan.

EU-rahaa voisi varmasti saada. Siksihän sitä rahaa Suomestakin EU:lle maksetaan. Eli osa omista takaisin

En voi olla pohtimatta, voisiko rajaturvallisuuden valvontaa merialueella siirtää enenevässä määrin merivoimille. Nuo isot vartiolaivat ovat niin kalliita runkoja, että tuntuu hölmöltä jättää ne kevyesti varustetuiksi valvonta-aluksiksi. Kannattaisiko sittenkin rakentaa lisää Pohjanmaita? Käyttökulut ovat toki toista luokkaa, mutta samalla ne palvelevat kriisiajan toimintoja paljon paremmin. Rajavartiolaitos voisi operoida jatkossa Turvalla ja pienemmillä partioveneillä sekä miehittämättömillä järjestelmillä, merivoimien tukiessa yhä voimakkaammin suurella aluskalustollaan.

 

[Huhta]

BTW, Turva loukkaa Suomen kaksikielisyyttä aivan samalla tavalla kuin poliisin virkamerkki. Voisiko joku kannella, että saataisiin rajan budjetti hyötykäyttöön?

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3d/UVL_Turva.jpg