Raketinheittimet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Old Boy
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tarkempaa tieto puolan hankinnasta, aiemmin media oikaisi puolan ostavan 468 kpl Himars järjestelmää. Tässä tolkullisempi sisältö, ihanan kallista silti:

18) M142 High Mobility Artillery Rocket System (HIMARS) launchers; four hundred sixty-eight (468) HIMARS Launcher Loader Module kits; forty-five (45) M57 Army Tactical Missile Systems (ATACMS); four hundred sixty-one (461) M30A2 Guided Multiple Launch Rocket System Alternative Warhead (GMLRS-AW) pods with Insensitive Munitions Propulsion System (IMPS); five hundred twenty-one (521) M31A2 Guided Multiple Launch Rocket System Unitary (GMLRS-U) pods with Insensitive Munitions Propulsion System (IMPS); and five hundred thirty-two (532) XM403 Guided Multiple Launch Rocket System Extended Range Alternative Warhead (GMLRS-ER AW) pods. Also included are Low Cost Reduced Range Practice Rockets; support equipment; communications equipment; spare and repair parts; test sets; batteries; laptop computers; publications and technical data; facility design; personnel training and equipment; systems integration support; Quality Assurance Teams and a Technical Assistance Fielding Team; United States Government and contractor engineering and logistics personnel services; training; sensors; and other related elements of logistics and program support. The total estimated cost is $10 billion.



Herättää kysymyksiä meidän puikkojen lopullisesta hinnasta. Voisko tässä kohtaa todeta, että meidän vaunut päivityksineen oli halpoja. Saa haastaa👊

Nopeana päässälaskuna jotain 1500 podia ja 10 000 rakettia. 10 miljardia tästä lystistä tarkoittaisi miljoonan yksikköhintaa per raketti??? Tai jos 500 laukaisimelle laskee hintalappua 10 miljoonaa kullekin, niin puoli miljoonaa per raketti?

Olen samaa mieltä kanssasi! Ei kannata riidellä itsestäänselvyyksistä...

Toki varsinainen mysteeri kuuluu, miksi GMLRS on silti parin sadan tonnin ase ns. listahinnoillakin? JDAM on parin kymppitonnin paukku GPS/INS-ohjauspaketin osalta. Miksi samantyylinen ohjauspaketti yhdistettynä raketinheittimen rakettiin maksaa 200 kiloa?
 
GLSDB on ainakin "kierrätyskamaa". Eli sen hinta pompsahtaa heti kun kierrätetyt raketit loppuu.
A joint project by Saab and Boeing, the GLSDB marries two affordable, combat-proven systems: the GBU-39 Small Diameter Bomb, a 113 kg precision-guided munition that is relatively cheap at around $40,000 each, and the M26, a low-cost, formerly demilitarized rocket.
Excalibur-kuti tykkiin maksaa muuten satkun.
Each round currently cost from $98,700 to $106,400 in fiscal 2021 and 2022 dollars depending on the quantities purchased, according to Army budget documents.

**
Tästä voi todeta kuinka Italia hävitti rypäleaseita. 2015 mennessä uunittivat 3894 kpl, joissa oli jokaisessa 644 dpicmia. Ne olisi joutanut vanjan niskaan nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Toki varsinainen mysteeri kuuluu, miksi GMLRS on silti parin sadan tonnin ase ns. listahinnoillakin? JDAM on parin kymppitonnin paukku GPS/INS-ohjauspaketin osalta. Miksi samantyylinen ohjauspaketti yhdistettynä raketinheittimen rakettiin maksaa 200 kiloa?
Kerralla mosahtava rautapommi on aika paljon sallivampi mm. valmistustarkkuuden kanssa kuin rakettimoottori, jonka pitää käytönnössä hallitusti räjähtää monen sekunnin ajan yhdestä reiästä kotelon säilyessä ehjänä. Pikkuvirhe ensimmäisessä ei aiheuta havaittavaa vaikutusta toimintaan, jälkimmäisen se muuttaa ensimmäiseksi. Eli se rakettimoottorin valmistaminen luotettavaksi maksaa.
 
Kerralla mosahtava rautapommi on aika paljon sallivampi mm. valmistustarkkuuden kanssa kuin rakettimoottori, jonka pitää käytönnössä hallitusti räjähtää monen sekunnin ajan yhdestä reiästä kotelon säilyessä ehjänä. Pikkuvirhe ensimmäisessä ei aiheuta havaittavaa vaikutusta toimintaan, jälkimmäisen se muuttaa ensimmäiseksi. Eli se rakettimoottorin valmistaminen luotettavaksi maksaa.

Hyvin vaikea uskoa tuohon huomioiden rakettiaseiden suosio. Jotain ohjaamattomia Stalinin urkuja tai Gradeja ei koskaan olisi valmistettu massamaisesti, kun 155 mm tykistön laukaus maksaa muutamia tuhansia euroja. M270:n raketti on isompi/raskaampi, mutta siltikin vertailukelpoinen määrä rautaa putkitykistöllä ammuttuna kustantaisi max. muutamia kymppitonneja.
 
Hyvin vaikea uskoa tuohon huomioiden rakettiaseiden suosio. Jotain ohjaamattomia Stalinin urkuja tai Gradeja ei koskaan olisi valmistettu massamaisesti, kun 155 mm tykistön laukaus maksaa muutamia tuhansia euroja. M270:n raketti on isompi/raskaampi, mutta siltikin vertailukelpoinen määrä rautaa putkitykistöllä ammuttuna kustantaisi max. muutamia kymppitonneja.
Et nyt vertaile järjestelmiä, vaan pelkkiä ammuksia. Vähän sama kuin vertailisi Teslaa ja Hiluxia ja yrittäisi päättää, että jompi kumpi on absoluuttisesti parempi moottorinsa vuoksi yhtään miettimättä ajoneuvon käyttötarkoitusta. 155m laukaus on halpa, Katjusha kalliimpi. Mutta 155mm putki on ja oli kallis tarkkuustuote, johon verrattuna BM-13 harjateräksinen kisko on ilmainen. 155mm tykkejä ei ikimaailmassa olisi edes ehditty rakentaa sellaista määrää, että olisi saavutettu halutut tulen tiheydet.

Unohdat myös kantaman erot: GMLRS lentää 100km päähän (70+ julkisesti, 100km Ukrainasta arvioiden). USA on käyttänyt vuosikymmeniä ja miljardeja dollareita saadakseen 155mm kranaatin lentämään edes lähelle tuota matkaa, eikä se ole vieläkään palveluksessa, ja silloinkin kyseessä on älykranaatti samassa hintaluokassa GMLRS:n kanssa. Alunperin vertailit vielä JDAMiin, jonka ei tarvitse kestää minkäänlaista lähtösysäystä. GMLRS:n elektroniikan mekaaniselle kestävyydelle on paljon isommat vaatimukset, ja sekin lisää hintaa.

Stalinin urkuja ja Gradeja on valmistettu ja valmistetaan massamaisesti, koska niillä saadaan ylivoimaisesti enemmän tavaraa perille aikayksikössä per käytetty raha. Jos tykillä haluat saada saman massan perille samassa ajassa, pelkät tykit maksavat enemmän kuin raketinheittimet ammuksineen. Vasta kun on tarve saada vähemmän tavaraa perille per aikayksikkö, putkitykistö on kilpailukykyinen ammusten halpuuden vuoksi. Kun kylmässä sodassa valmistauduttiin massasodankäyntiin, rakennettiin raketinheittimiä. Kun sen jälkeen valmistauduttiin savimajarähinöihin, rakennettiin putkitykistöä.
 
Et nyt vertaile järjestelmiä, vaan pelkkiä ammuksia. Vähän sama kuin vertailisi Teslaa ja Hiluxia ja yrittäisi päättää, että jompi kumpi on absoluuttisesti parempi moottorinsa vuoksi yhtään miettimättä ajoneuvon käyttötarkoitusta. 155m laukaus on halpa, Katjusha kalliimpi. Mutta 155mm putki on ja oli kallis tarkkuustuote, johon verrattuna BM-13 harjateräksinen kisko on ilmainen. 155mm tykkejä ei ikimaailmassa olisi edes ehditty rakentaa sellaista määrää, että olisi saavutettu halutut tulen tiheydet.

Unohdat myös kantaman erot: GMLRS lentää 100km päähän (70+ julkisesti, 100km Ukrainasta arvioiden). USA on käyttänyt vuosikymmeniä ja miljardeja dollareita saadakseen 155mm kranaatin lentämään edes lähelle tuota matkaa, eikä se ole vieläkään palveluksessa, ja silloinkin kyseessä on älykranaatti samassa hintaluokassa GMLRS:n kanssa. Alunperin vertailit vielä JDAMiin, jonka ei tarvitse kestää minkäänlaista lähtösysäystä. GMLRS:n elektroniikan mekaaniselle kestävyydelle on paljon isommat vaatimukset, ja sekin lisää hintaa.

Stalinin urkuja ja Gradeja on valmistettu ja valmistetaan massamaisesti, koska niillä saadaan ylivoimaisesti enemmän tavaraa perille aikayksikössä per käytetty raha. Jos tykillä haluat saada saman massan perille samassa ajassa, pelkät tykit maksavat enemmän kuin raketinheittimet ammuksineen. Vasta kun on tarve saada vähemmän tavaraa perille per aikayksikkö, putkitykistö on kilpailukykyinen ammusten halpuuden vuoksi. Kun kylmässä sodassa valmistauduttiin massasodankäyntiin, rakennettiin raketinheittimiä. Kun sen jälkeen valmistauduttiin savimajarähinöihin, rakennettiin putkitykistöä.

Elektroniikan mekaaninen kestävyys... JDAM:n elektroniikan pitää kestää kaltoinkohtelua - mahdollinen katapulttilähtö tukialukselta, koneen kaartaminen, turbulenssi, laskeutuminen... Ehkä se ei koe yhtä suurta maksimaalista rasitusta, mutta kumuloituva rasitus vaatii sekin jotakin. Sitä paitsi, alkujaan lentopommiksi suunniteltu SDB I on onnistuneesti laitettu M270:n rakettiin, kulkee nimellä GLSDB. (Puhdas siviilielektroniikkakin tuntuu olevan varsin kestävää - ihminen voi hyvin kuolla tärskyyn autokolarissa, mutta taskussa ollut kännykkä pirisee pelastajien kiusaksi.)

Muilta osin, noh, ehkä se sitten on noin. Mutta vähän herää kysymys, että jos tykin valmistaminen on kallista ja hankalaa ja murkulan taas helppoa ja halpaa, niin entäs sitten se halpa raketinheitin ja kallis raketti? Eikö ne pitkälti kumoa toisensa? Juu, hetkellinen tulentiheys on suuri, mutta lataaminen on hidasta (perinteisillä heittimillä, joissa jokainen raketti ladataan erikseen) ja tarkkuus on ihan luojassaan.

Mutta voi tietysti olla, että nuo GMLRS:t ovat sitten liian hienoa teknologiaa, mikä kasvattaa hintaa. Vähän eri kuin Hamasin "sekoitettiin sokeria ja kaliumnitraattia, ja tiivistettiin syntynyt seos putkeen perunanuijalla, nyt pitäisi ampua nopeasti pois ennen kuin happanee varastoon" tai Stalinin Urkujen savuton ruuti.
 

HIMARS Center of Excellence maahan, joka ei käytä HIMARS:ia? Lehmät lentää. Veikkaan ennemmin Romaniaa/Puolaa/Baltiaa.

Tilaahan täällä kyllä olisi (ilmatilakin ehkä vähemmän ongelmallinen kuin keskemmällä Eurooppaa?) ja samoihin tiloihin/alueisiin voisi yhdistää myös arktisen sodankäynnin koulutuksen. Mutta anti kattoa, kun ei olla vielä Natossakaan.
 
HIMARS Center of Excellence maahan, joka ei käytä HIMARS:ia? Lehmät lentää. Veikkaan ennemmin Romaniaa/Puolaa/Baltiaa.

Tilaahan täällä kyllä olisi (ilmatilakin ehkä vähemmän ongelmallinen kuin keskemmällä Eurooppaa?) ja samoihin tiloihin/alueisiin voisi yhdistää myös arktisen sodankäynnin koulutuksen. Mutta anti kattoa, kun ei olla vielä Natossakaan.
En usko lentäviin lehmiin. Rovajärvi taitaisi kuitenkin olla paras paikka Euroopassa tuollaiseen tarkoitukseen. Ihan samalla tavalla siellä voisi harjoitella myös M270:llä. Himars muuten sopisi meidänuuteen taistelutapaan erittäin hyvin.
 
En usko lentäviin lehmiin. Rovajärvi taitaisi kuitenkin olla paras paikka Euroopassa tuollaiseen tarkoitukseen. Ihan samalla tavalla siellä voisi harjoitella myös M270:llä. Himars muuten sopisi meidänuuteen taistelutapaan erittäin hyvin.

Luen tuota juttua niin, että kyse olisi (ainakin ensivaiheessa) HIMARS:n käyttöönottoon ("how to field") liittyvästä koulutuksesta uusille, itä-eurooppalaisille käyttäjämaille. Voihan se tietysti muuttua pysyväksikin järjestelyksi, mistä sitä tietää, mutta se menee enemmän spekulaation puolelle.

Suomen ongelmina näen useamman seikan. Voisihan nuo Itä-Euroopan maat saada koulutuksen yhtä hyvin Yhdysvalloissa? Mutta ilmeisesti koulutus halutaan lähemmäksi asiakkaita, ja Suomi on siinä perspektiivissä hieman kaukana täällä Pohjolan pussinperällä. Romaniasta saa ajella muutaman tuhat kilometriä Rovajärvelle. Puola olisi huomattavasti keskeisemmällä paikalla ajatellen eri käyttäjämaita. Baltia taas olisi sikäli hyvä paikka, että siellä kaivataan ansalankaa - koulutuskeskus on koulutuskeskus, mutta se toisi silti kipeästi kaivattua liittolaisten läsnäoloa. Sitten on vielä se, että Suomi ei (vieläkään) ole NATO:ssa ja se tuonee omat lisämausteensa tähänkin asiaan.

The U.S. military is planning to set up a training center in Europe to teach NATO allies how to field High Mobility Artillery Rocket Systems, or HIMARS, a top U.S. general told VOA, amid increased demand for the systems in Eastern Europe following the weapon’s successes in Ukraine.


“We're still in the preliminary stages here, but it would be an area that we would maybe pull in several countries to one location,” V Corps commander Lieutenant General John Kolasheski, who is responsible for U.S. Army operations along NATO’s eastern flank, told VOA in an exclusive interview late Tuesday.


Ainoa puolestamme puhuva asia on, että täällä on tilaa. Mutta jos sillä argumentilla mennään, niin Ruotsin Vidselissä on vielä useita kertoja isompi ampuma-alue.

 
Parisen kuukautta vanha uutinen, mutta en löytänyt mainintaa täältä.

GMLRS rakettimoottoreiden tuotanto on ainakin jo skaalattu maksimiin kuten viimevuoden loppupuolella oli useiden uutisten mukaan tarkoituskin. Lieneekö tuossa sitten tuotannon pullonkaula vai rajoittaako joku muu enemmän? Ei ainakaan pikaisesti löytynyt muuta vastaavaa uutista näihin liittyen.


Tässä on laajemmin muitakin numeroita mm. Javelinin ja ilmatorjuntaohjusten suhteen, mutta sieltä tuo GMLRS rakettien kokonaismäärä täsmää noiden mootoreiden kanssa ja ainakin minulle kertoo, että moottoreiden valmistus olisi merkittävin valmistusta rajoittava tekijä.

 
Viimeksi muokattu:
Tuossa yksi, josta voi povata lisää muista tuotannon skaalauksen tekijöistä.
Lockheed Martin recently broke ground on its new Long Range Fires Production Facility, the first of many expansions at the company's site in Camden, Arkansas.

Lockheed Martin previously announced a $142 million investment in the facility, which is expected to add 326 new jobs by 2024. These newly created jobs will grow the Camden facility workforce from approximately 650 employees to more than 900 employees in the next few years. Building construction is slated for completion in the beginning of 2021.

The new Long Range Fires Production Facility will add more than 70,000 square feet of production and office space to the current property, supporting increased orders for the Army Tactical Missile System (ATACMS), Guided Multiple Launch Rocket System (GMLRS), Low-Cost Reduced-Range Practice Rocket (LCRRPR) and other associated work.

ER:ien ujuttaminen GMLRS-tuotantolinjalle oli tarkoitus tapahtua tässä vaiheessa. Nyt tulee painetta sekä tuottaa perinteistä enemmän, että tukuittain uusia tilaajia Suomen perässä ER:lle.

Onhan se rakettimoottori keskeinen kustannustekijä.
 
Pitkä artikkeli GMRLS ja vastaavista raketinheittimistä Britti-armeijan näkökulmasta. Kommentoi laajasti myös Ukrainan sodan kokemuksia, mm. huomioi, että Z-örkkien vetäytyminen Khersonista joen itäpuolelle mahdollista osin, koska Ukrainalla ei ollut riittävästi tulenjohtoa aivan etulinjassa.

Artikkelissa linkki myös sen ekaan osaan, jota en ole vielä lukenut.


 
Back
Top