Huhta
Greatest Leader
Harmi vain, että maailma meni menojaan ja rypäleaseista tuli haram. CV:hän kertoi joskus, että raketteja oli kyllä yritetty hankkia, mutta ei onnistu.
Raketinheittimet
- Viestiketjun aloittaja Old Boy
- Aloitus PVM
Harmi vain, että maailma meni menojaan ja rypäleaseista tuli haram. CV:hän kertoi joskus, että raketteja oli kyllä yritetty hankkia, mutta ei onnistu.
Niinpä... onneksi naapuri noudattaa samoja sääntöjä! Eiku, mites se menikään... on tää touhua. Kiitoksia vaan Tavja ja Örkki, suomalaisten veri on joidenkin silmissä halpaa. Muistetaas tämä taas seuraavissa vaaleissa
Huhta
Greatest Leader
Suurempi ongelma taitaa kyllä olla ne muiden maiden Tarjat ja Erkit. Vaikea on ostaa, jos amerikkalaiset eivät myy. Harmaatuotanto olisi kai ratkaisu, mutta sen ongelmaksi kerrottiin, että sitten menee välit heitinvalmistajaan. Tai näin muistelen CV:n kirjoittaneen.
Pääkirjoitus | Rypäleaseiden kielto vie Suomen jälleen vaikeaan nuorallatanssiin
Runsas vuosi sitten Suomi lupasi liittyä henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 2012 ja hävittää ne vuoteen 2016 mennessä. Suomi onnistui pitkään tasapainoilemaan tilanteessa, jossa kansainvälinen maine ja oma puolustusvalmius olivat joutuneet ristiriitaan. Miinoista luopumiseen...
www.ts.fi
Tuossa on hyvin selitetty tapahtumaketju. uskomaan halukkaat voi uskoa halutessaan, että miinakiellon jälkeen rypäleaseista koskeva sopimus tuli ihan puun takaa.
Huhta
Greatest Leader
Tuo välirikko-ongelmakin on kyllä sellainen, että sitä on todella vaikea arvioida ulkopuolisena. Paljonko sitä valmistajan tuotetukea todellisuudessa tarvitaan? Onko uhkaus uskottava?
Grobin kanssahan valmistaja hermostui jo siitä, ettei tilattu heiltä uusia koneita, vaan ostettiin käytettyä tavaraa. Toisaalta taas Boeingille sopi JASSM-integraatio Hornetiin, vaikka he menettivät siinä mahdollisuuden myydä Suomelle oman konsernin ohjusta (SLAM-ER).
Pitäisikö vain ottaa riski ja ostaa korealaista tai israelilaista kuorma-ammusrakettia?
Grobin kanssahan valmistaja hermostui jo siitä, ettei tilattu heiltä uusia koneita, vaan ostettiin käytettyä tavaraa. Toisaalta taas Boeingille sopi JASSM-integraatio Hornetiin, vaikka he menettivät siinä mahdollisuuden myydä Suomelle oman konsernin ohjusta (SLAM-ER).
Pitäisikö vain ottaa riski ja ostaa korealaista tai israelilaista kuorma-ammusrakettia?
Einomies1
Respected Leader
Melkoista unelmahöttöä. Sinä kun esität aina kustannusten osalta sitä unilukkaria niin mistä rahat? Nuo 40 pakettia maksoivat muistaakseni kymmeniä miljoonia ja ne eivät ole mitään 122mm perustavaraa vaan täsmäohjuksia jokainen. GMLRS sai Irakin sodassa lempinimen " 70 km tarkka-ampujan kivääri". Niillä voidaan tuhota vihollisen tykistöaseita, viestikalustoa sekä vastatykistötutkia ilman tarvetta massoittaiseen käyttöön.
GMLRS pystyy kantamansakin ansiosta iskemään paljon kauemmaksi selustaan tarvittaessa. Sen tulitehtävät eivät ole samanlaista summittaista tulta kuin 122mm vanhoilla Tsekkilaveteilla. Hyviä nuokin ovat kun paljon tulta pitää keskittää lyhyellä kantamalla laajalle alueelle, mutta yksittäisiä pistemaaleja vastaan ne ovat hyödyttömiä. Lisäksi niissä ei ole kummoista paikannusjärjestelmää, joka nopeuttaisi tulen avaamista asemaan ajettaessa. Tatrat lienevät siis melko haavoittuvaisia vihollistykistölle.
Mitä tässä pitäisi tajuta? Emme saa rypäleitä jos Kapiaista on uskominen ja siten pitää tyytyä sirpalekamaan. Sitä voidaan kompensoida tarkkuudella kuitenkin.
Huhta
Greatest Leader
Hienoa, ymmärrät ainakin jollakin tasolla GMLRS:n edut ja rajoitteet. En kuitenkaan edelleenkään ymmärrä, miksi haluat lisää GMLRS:ää ampuvia lavetteja RM-70:n tilalle. Miksi pitäisi ostaa lisää lavetteja ja kourallinen raketteja niille, kun meillä on ennestään paljon GMLRS:ää ampuvia lavetteja, joita ei ainakaan voi väittää ylityöllistetyiksi nykyisillä ampumatarvikevarannoilla?
Raketinheitin on ja ei ole altis vastatykistölle. Valoshow on suuri, mutta raketinheitin myös suorittaa tulitehtävänsä nopeasti ja ajoneuvoasenteisena vaihtaa asemaa nopeasti. Tuliasemat voidaan myös mitata etukäteen eikä raketinheittimiä tarvitse pitää avoimella paikalla tuntikausia uutta asemaa valmisteltaessa ja latausta suoritettaessa.
Einomies1
Respected Leader
Ikävää että sinä et ymmärrä.
Onko 20 kpl telavetoisia lavetteja paljon? Minusta ei ole. Telavaunut ovat hyviä kulkemaan maastossa, mutta hitaita tiellä ja strategisesti. Vähintään 20 kpl HIMARS alustoja ja lisää ohjuksia niin alkaa tuntua. Loppupaukut telatykistöön ja 155mm itseliikkuviin pyörälavetteihin.
Jos vertaat nyt ylipäätään RakH 89 ja Rs RakH 227 lavetteja niin ero on että toinen ampuu monenlaista tavaraa ja n. 4 x pidemmälle parhaimmillaan. Sitten siinä on oma paikannus ja tulenhallinta joka antaa saman mahdollisuuden ymmärtääkseni kuin K9 eli ottaa vastaan tulitehtävä liikkeessä ja hakeutua tuliasemaan, ampua ja poistua. Tsekkilaite on eilisen päivän tuote ja soveltuu hitaaseen sodankäyntiin, jossa odoteltiin päiväkausia vihollisen tuloa ja tiettyyn paikkaan. Taistelu käydään jo nyt 360 asteen suunnassa kun on maahanlaskuja, maihinnousuja ja BTG:t tai prikaatit liikkuvat eri suunnista. Tulta pitää siirtää ja uusia maaleja pitää kyetä tulittamaan nopeammin sekä kauempaa.
Tulevaisuudessa liike on lääke joka mahdollistaa selviytymisen taistelussa. Jalkaväki taistelee liikkeessä yhä enemmän ja samaten niitä tukevat elementit. Raketinheitin on aktiivisimmillaan ja parhaimmillaan kun se liikkuu, lataa ja ampuu. Suoja-asemaan se voidaan sijoittaa lyhyeksi aikaa, mutta dronejen pörräillessä yhä tiheämmin taivaalla, ne eivät voi luottaa vain suojaansa.
Huhta
Greatest Leader
Telakaluston pidemmät siirrot pyritään suorittamaan lavettikuljetuksina, ei ajoneuvojen omin voimin. Muutenkin 70 km säteen kantamaympyröitä piirrellessä huomaa, että nykyisillä heittimillä kattaa laajankin rintaman.
Hidas sodankäynti? Sellaiseen ei ole valmistauduttu enää vuosikymmeniin. Maahanlaskut, maihinnousuista puhumattakaan, ovat kuuluneet venäläisten keinovalikoimaan iät ja ajat.
"Tsekkilaitteessa" on omat kiistattomat etunsa, kuten ylivoimainen kyky vaikuttaa laajoihin aluemaaleihin. Mihinkään ei ole kadonnut, eikä ole katoamassa, esimerkiksi tarve pehmittää puolustukseen ryhmittynyttä vihollisjoukkoa ennen omaa hyökkäystä.
Montakohan kertaa meidän nykyiset MLRS:t lataavat 40 kasetista raketteja? Tai montako kertaa sinun HIMARS:t sen tekevät, kun niihin ostetaan nykytyylinen määrä ammuttavaa?
Kyllä se puute on ennemmin GMLRS-raketeista kuin niitä ampuvista laveteista!
Huhta
Greatest Leader
Epäilen vahvasti. Yksittäinen raketti on herkullinen maali ilmatorjunnalle ja toisaalta ampuvan heittimen paljastumisen kannalta lienee melko lailla samantekevää, ammutaanko kerralla yksi vai useampi raketti. Toki jos vastapuolella ei ole ilmatorjuntaa alueella ja paikannettuja maalejakin on vain yksi, niin sitten voi olla toinen asia.
Hanski
Ylipäällikkö
Juurikin näin! Unitary-kärjellä poistetaan pistemaaleja olemasta ja AW-raketteja ammutaan niin ikään muutaman raketin erissä eri maalipisteisiin, jolloin vaikutuksena on laaja aluevaikutus.
Viimeksi muokattu:
Hanski
Ylipäällikkö
Kerropa muutama käytännön tilanne, jossa GMLRS-raketti on ammuttu alas ilmatorjunnalla...
Heittimen paljastumisen kannalta on samantekevää, ammutaanko yksi vai useampia raketteja. Tavoitteena ei kuitenkaan ole ampua täyslaidallisia, vaan tuhota haluttu maali. GMLRS-U -raketeilla siihen riittää monesti yksi raketti tai AW-kärjellä aluemaaliin muutama.
Raveni
Greatest Leader
Vielä kun saataisiin niihin riittävästi ammuttavaa. Ei kaikkea ampumatarvike hankintoja ole uskottavaa jättää harmaaseen vaiheeseenkaan. En kuitenkaan paljon luota siihen, että lähitulevaisuudessa olisi varaa hankkia uutta ammuttavaa. Suomella taitaa tuolla saralla olla tarpeita kautta linjan, ei yksin raskaiden raketinheitinten kohdalla.
Huhta
Greatest Leader
Enpä tiedä sellaista tilannetta. Ei ole taidettu kauheasti ampua GMLRS-raketteja modernia ilmatorjuntaa vastaan.
Sen kuitenkin tiedän, että Israel ampuu raketteja kaiken aikaa alas Iron Domella, jonka ohjus on simppeli ja edullinen, ja jonka suunnitteluspekseihin kuuluu torjua jopa 70 km kantaman omaavia raketteja. Sen tiedän myös, että BUK:lla on vastaanottoammunnoissa suomalaisten todistama kyky tuhota ballistisia maaleja (ilmatorjuntaseminaari). Tiedän myös, että Neuvostoliitto ja Venäjä ovat pitkään valmistautuneet ampumaan alas lännen risteilyohjuksia ilmatorjunnallaan. Tiettävästi tällaiseen on kykyä muiden ohella Tunguska, Tor ja Pantsir -järjestelmissä.
GMLRS lentää jokseenkin ennustettavalla lentoradalla, suhteellisen hitaasti (ei ehkä ihan yhtä hitaasti kuin arabien kotikutoiset viritelmät, toisaalta paljon hitaammin kuin esimerkiksi ATACMS) ja se on käytännössä koko lennon ajan taivasta vasten (ts. ei maavälkettä). Minusta kuulostaa täysin torjuttavissa olevalta maalilta, paljon helpommalta kuin vaikkapa risteilyohjus, ja silti venäläiset pyrkivät torjumaan niitäkin. Miten vaikeaa sinä arvelisit alasampumisen olevan?
Käytännössä ongelmia voi syntyä ja syntyykin monista tekijöistä. Ennakkovaroituksen puute, taustahäirintä, saturaatiohyökkäys, oma ilmatoiminta jne. luovat ilmatorjunnalle haasteita. Sinänsä en kuitenkaan näe, ettäkö GMLRS:n alasampuminen olisi amerikantemppu.
"AW-kärjellä aluemaaliin muutama" - oikeasti? No, riippuu tietysti aluemaalin koosta, 100x200 m on eri asia kuin 500x1000 m. Ihan hirveää jytkyä GMLRS-rakettikaan ei kuitenkaan tonttiin tuo. GMLRS-raketti on n. 300 kg ja taistelukärjen osuus siitä on n. 90 kg, vrt. 155 mm kranaatti 40+ kg. Pari rakettia vastaa siis puolenkymmentä 155 mm kranaattia - onko se aluevaikutusta? Ei mielestäni, ei sen perinteisessä merkityksessä. Täsmäohjattu ampumatarvike tietysti iskee yllättäen ja suojautuminen on myöhäistä raketin räjähtäessä lähettyvillä, joten siinä mielessä muutamalla raketilla voidaan saada aikaan samanlainen vaikutus kuin ampumalla huomattavasti suurempi määrä tyhmää tykistön kranaattia. Toisaalta kaivautunutta jalkaväkeä vastaan se muutaman raketin aluevaikutus voi jäädä melko vaatimattomaksi.
Huhta
Greatest Leader
Tanskasta ja Hollannista, mutta mikä se kolmas on?
Hanski
Ylipäällikkö
Olen vähän hintsusti kommentoinut näitä raketinheitinasioita, koska olen osallistunut hyvään ja kattavaan koulutukseen puolustusvoimien taholta ja koulutuksen järjesti henkilö, jonka työtehtäviin nämä kuuluvat. Asioiden julkisuusasteesta en tiedä, joten varmempi on olla kommentoimatta muuta kuin pv:n julkisesti ilmoittamat tiedot, kuten heittimien lukumäärä 41 kpl.
Huhta
Greatest Leader
Taasko se alkaa? Siis keskustelu koko muun Euroopan M26-rakettien loppusijoittamisesta Länsimetron Espoo-Nuorgam-linjalle varattuun tunneliin.