Raketinheittimet

Tieto vai arvaus?

Toisen käden tietoa on se, että toiveissa oli useamman käyttäjän yhteishankinta joka olisi laskenut kauppahintaa. Kuten myös se, että lopullinen kauppahinta oli isompi kuin kaavailtiin. Turha tästä on viestikaupalla jankata, voit ihan vapaasti nähdä jotain salaliittoteorioita tässä mutta kyse ei ole muusta kun siitä, että samalle rahalle löytyi parempaa käyttöä siinä hetkessä. Ei ole mitenkään tavatonta että hankintojen prioriteetit tai sisällöt muuttuvat ajan kuluessa. Eikä ole ensimmäinen kerta kun kaavailtu hankinta jää sellaisenaan toteuttamatta.

Siitä voidaan varmaan olla samaa mieltä, että lisää ammuttavaa kaivataan. Parasta olisi jos kuormaraketteja jostain saisi ostettua, mutta ei taida oikein enää onnistua.
 
Viimeksi muokattu:
Toisen käden tietoa on se, että toiveissa oli useamman käyttäjän yhteishankinta joka olisi laskenut kauppahintaa. Kuten myös se, että lopullinen kauppahinta oli isompi kuin kaavailtiin. Turha tästä on viestikaupalla jankata, voit ihan vapaasti nähdä jotain salaliittoteorioita tässä mutta kyse ei ole muusta kun siitä, että samalle rahalle löytyi parempaa käyttöä siinä hetkessä. Ei ole mitenkään tavatonta että hankintojen prioriteetit tai sisällöt muuttuvat ajan kuluessa. Eikä ole ensimmäinen kerta kun kaavailtu hankinta jää sellaisenaan toteuttamatta.

Se tieto on ollut alusta asti että toivottiin yhteishankintaa.

Mashirin bloggaus aiheesta.



Kaukovaikuttaminen

Suomi vetäytyi pari kuukautta sitten ATACMS-hankinnasta. Enimmillään 70 ohjusta tulivat liian kalliiksi, kun hankintaa ei voitu tehdä yhdessä muiden kanssa. Päätös luopua hankinnasta merkitsee isoa lovea pitkän kantaman vaikuttamisen kykyyn, vaikkakin vaihtoehtoja tarkastellaan. Asejärjestelmät valittiin iskukykytutkimuksen tulosten ja suositusten perusteella ja ne olisivat muodostaneet keskeisen osan puolustusvoimien kaukovaikuttamisen kykyä. Tämä on huomioitu vähennettäessä muuta kalustoa ja miesmääriä.

Nollasummapelissä päädyttiin nyt selkeästi pakkasen puolelle.


Yhteinen vaikuttaminen

Ruotsi on nyt saanut lupauksen pitkään tauolla olleen kyvyn (rahoittamaton, lue mahdollisesta) palauttamisesta. Yksi tapa korjata syntymässä olevaa suomalaista suorituskykyvajetta on hakeuttua yhteistyöhön Ruotsin kanssa, jolla on rakenteilla se osuus kyvystä, mikä meiltä ATACMS-kaupan peruuntumisen myötä puuttuu. Tämä voi tapahtua puolustusliitolla, joka on helppo ensiaskel, koska ilmavoimamme ovat jo hyvin yhteensopivia. Toinen mahdollisuus on NATO-jäsenyys, joka periaatteessa on puolustusliitto Ruotsin ja muutaman muun kanssa.

Tai sitten siirrytään onnistuneen puolustusvoimauudistuksen jälkeen asioiden kaunistelun aikakaudelle ja luotetaan siihen että aika hoitaa useimmat asiat.


 
Mulla hlökoht. meni yli horisontin tämä raskaan raketinheittimen roolittaminen. Okei, modattiin ja pistettiin se taistelukuntoon. A-tarvikehankinta sitten -muutti tilannetta-. Rypäleasekieltoon yhtyminen kadotti asejärjestelmästä SEN.

Asejärjestelmä kehitettiin aikanaan nimenomaan aluemaaleja varten. Kylmän sodan aikaan lanseerattiin -teräsmyrskykäsite-. Saksalaisten kasarilla ampuma näytös vakuutti asiasta kiinnostuneet tahot. Tytärammukset jakautuivat niinkuin piti ja toimivat niinkuin oli luvattu. Maalialueen pistekohteet saivat kyytiä.

Kenelle tulee suurena ullatuksena, että aluemaaleja varten kehitetty ja tarkoitettu järjestelmä muuttuu puujalkaiseksi, kun siitä poistetaan SE YKKÖSASIA eli kuorma-ammukset? Kun yhdyttiin tytärammuskieltoon riisuttiin samalla raskaan raketinheittimen parahin perspektiivi. Kiitos ja anteeksi. Sitten on tyydytty kehumaan miinalinkoa ja koetettu perustella täsmäraketin hankintaa....joopa joo.

Täsmäammus raketinheittimeen....tilanteessa, jossa meillä on korkean valmiuden aselajissa Ilmavoimissa JO KÄYTÖSSÄ täsmäohjus.....melkein sanon, että unennäkö seis.

Perun koko liirumlaarumini, jos teillä on tiedossa, että raskaaseen raketinheittimeen on varastossa kosolti ammuksia, jotka siihen alunperin on tarkoitettu. Jos taas vastaus on: globaalit hankintaketjut hharmaasha vaiheesha, niin pidättäydyn jatkokeskustelusta.
 
Mulla hlökoht. meni yli horisontin tämä raskaan raketinheittimen roolittaminen. Okei, modattiin ja pistettiin se taistelukuntoon. A-tarvikehankinta sitten -muutti tilannetta-. Rypäleasekieltoon yhtyminen kadotti asejärjestelmästä SEN.

Asejärjestelmä kehitettiin aikanaan nimenomaan aluemaaleja varten. Kylmän sodan aikaan lanseerattiin -teräsmyrskykäsite-. Saksalaisten kasarilla ampuma näytös vakuutti asiasta kiinnostuneet tahot. Tytärammukset jakautuivat niinkuin piti ja toimivat niinkuin oli luvattu. Maalialueen pistekohteet saivat kyytiä.

Kenelle tulee suurena ullatuksena, että aluemaaleja varten kehitetty ja tarkoitettu järjestelmä muuttuu puujalkaiseksi, kun siitä poistetaan SE YKKÖSASIA eli kuorma-ammukset? Kun yhdyttiin tytärammuskieltoon riisuttiin samalla raskaan raketinheittimen parahin perspektiivi. Kiitos ja anteeksi. Sitten on tyydytty kehumaan miinalinkoa ja koetettu perustella täsmäraketin hankintaa....joopa joo.

Täsmäammus raketinheittimeen....tilanteessa, jossa meillä on korkean valmiuden aselajissa Ilmavoimissa JO KÄYTÖSSÄ täsmäohjus.....melkein sanon, että unennäkö seis.

Perun koko liirumlaarumini, jos teillä on tiedossa, että raskaaseen raketinheittimeen on varastossa kosolti ammuksia, jotka siihen alunperin on tarkoitettu. Jos taas vastaus on: globaalit hankintaketjut hharmaasha vaiheesha, niin pidättäydyn jatkokeskustelusta.
Mehän emme ole liittyneet kuorma-ammukset kieltävään sopimukseen, vaan ongelmaksi kuorma-ammusrakettien hankinnassa muodostui se, että USA ei halua enää myydä niitä kuorma-ammuskiellon vuoksi, vaikka se ei meitä sidokaan.
 
Mehän emme ole liittyneet kuorma-ammukset kieltävään sopimukseen, vaan ongelmaksi kuorma-ammusrakettien hankinnassa muodostui se, että USA ei halua enää myydä niitä kuorma-ammuskiellon vuoksi, vaikka se ei meitä sidokaan.
Huom! Ei siihen sopimukseen kuulu myöskään USA. Tämä kannattaa muistaa, kun puhutaan aseiden hankkimisesta siinä kuuluisassa harmaassa vaiheessa. Edes ns. syvän rauhan aikana ei saada ostettua haluttuja aseita kv. politiikan takia, vaikka k.o. sopimuksiin ei kuuluta itse eikä myyjä! Kriisissä ei voida luottaa että käyttöön saadaan yhtään enempää aseita, kuin ne mitä on jo fyysisesti Suomen maaperällä olemassa.
 
Turha tästä on viestikaupalla jankata, voit ihan vapaasti nähdä jotain salaliittoteorioita tässä mutta kyse ei ole muusta kun siitä, että samalle rahalle löytyi parempaa käyttöä siinä hetkessä.
Aika tylsä versio.

SDP kertoi Amerikkaan että meillä on raketinheittimiä muttei niihin kunnon ammuttavaa, tuon kuultuaan Obama nosti ohjusten hintaa.
 
Mulla hlökoht. meni yli horisontin tämä raskaan raketinheittimen roolittaminen. Okei, modattiin ja pistettiin se taistelukuntoon. A-tarvikehankinta sitten -muutti tilannetta-. Rypäleasekieltoon yhtyminen kadotti asejärjestelmästä SEN.

Asejärjestelmä kehitettiin aikanaan nimenomaan aluemaaleja varten. Kylmän sodan aikaan lanseerattiin -teräsmyrskykäsite-. Saksalaisten kasarilla ampuma näytös vakuutti asiasta kiinnostuneet tahot. Tytärammukset jakautuivat niinkuin piti ja toimivat niinkuin oli luvattu. Maalialueen pistekohteet saivat kyytiä.

Kenelle tulee suurena ullatuksena, että aluemaaleja varten kehitetty ja tarkoitettu järjestelmä muuttuu puujalkaiseksi, kun siitä poistetaan SE YKKÖSASIA eli kuorma-ammukset? Kun yhdyttiin tytärammuskieltoon riisuttiin samalla raskaan raketinheittimen parahin perspektiivi. Kiitos ja anteeksi. Sitten on tyydytty kehumaan miinalinkoa ja koetettu perustella täsmäraketin hankintaa....joopa joo.

Täsmäammus raketinheittimeen....tilanteessa, jossa meillä on korkean valmiuden aselajissa Ilmavoimissa JO KÄYTÖSSÄ täsmäohjus.....melkein sanon, että unennäkö seis.

Perun koko liirumlaarumini, jos teillä on tiedossa, että raskaaseen raketinheittimeen on varastossa kosolti ammuksia, jotka siihen alunperin on tarkoitettu. Jos taas vastaus on: globaalit hankintaketjut hharmaasha vaiheesha, niin pidättäydyn jatkokeskustelusta.
Unohditko AW-kärjen? Kantama vähintään 2,5-kertainen M26:teen, tarkkuus eri planeetalta ja yhden jöötin teho aikamoinen M26:teen verrattuna...
 
Unohditko AW-kärjen? Kantama vähintään 2,5-kertainen M26:teen, tarkkuus eri planeetalta ja yhden jöötin teho aikamoinen M26:teen verrattuna..

En unohtanut. Mutta raskaat raketinheittimet ovat silti aseita, jotka ovat parhaassa roolissa silloin, kun ne ampuvat aluemaaleja asianmukaisin ammuksin, ei siitä nyt päästä vaan mihinkään. Jos taas pistemaalit ovat nykyään SE, niin sitten vaikenen kuin syvä joukkohauta.
 
No pian nähdään tuleeko niitä ballistisia ohjuksia Suomeen, ryssä huutaa taas uhkasta Pietarille ja että noilla lentoradoilla valmistaudutaan poistamaan Suomi kartalta, pitää vain vetää nimi paperiin kevein rantein.
 
En unohtanut. Mutta raskaat raketinheittimet ovat silti aseita, jotka ovat parhaassa roolissa silloin, kun ne ampuvat aluemaaleja asianmukaisin ammuksin, ei siitä nyt päästä vaan mihinkään. Jos taas pistemaalit ovat nykyään SE, niin sitten vaikenen kuin syvä joukkohauta.

M26 tyyppistä vaikutusta tarvitaan tuhoamisalueille, jos sitä ei varastossa ole niin nuo GMLRS määrät ei todellakaan riitä tarpeeseen.
 
En unohtanut. Mutta raskaat raketinheittimet ovat silti aseita, jotka ovat parhaassa roolissa silloin, kun ne ampuvat aluemaaleja asianmukaisin ammuksin, ei siitä nyt päästä vaan mihinkään. Jos taas pistemaalit ovat nykyään SE, niin sitten vaikenen kuin syvä joukkohauta.

AW-versiohan on aluemaaleja varten. Ei sillä toki samanlaista vaikutusta saa kuin kuormaraketeilla oli alun perin tarkoitus saada.
 
Isompana ongelmana näen sen, että 122RAK yksiköiden ammukset alkaa vanhentua, enkä ole ihan varma että ne korvataan mitenkään.

Liekö tämä suurikaan ongelma? 122 mm raketteja varmasti valmistetaan edelleen esmes heittimen kotimaa Tsekissä eikä sellaisen tuotanto varmasti olisi Patriallekaan mitenkään ylitsepääsemätöntä, toki voi olla että tuotantosarjat jäisivät epätaloudellisen pieniksi. Pointti on kuitenkin, että eiköhän a-tarviketta saa ihan kohtuudella.
 
Liekö tämä suurikaan ongelma? 122 mm raketteja varmasti valmistetaan edelleen esmes heittimen kotimaa Tsekissä eikä sellaisen tuotanto varmasti olisi Patriallekaan mitenkään ylitsepääsemätöntä, toki voi olla että tuotantosarjat jäisivät epätaloudellisen pieniksi. Pointti on kuitenkin, että eiköhän a-tarviketta saa ihan kohtuudella.

Kyllä niitä saa.
 
Liekö tämä suurikaan ongelma? 122 mm raketteja varmasti valmistetaan edelleen esmes heittimen kotimaa Tsekissä eikä sellaisen tuotanto varmasti olisi Patriallekaan mitenkään ylitsepääsemätöntä, toki voi olla että tuotantosarjat jäisivät epätaloudellisen pieniksi. Pointti on kuitenkin, että eiköhän a-tarviketta saa ihan kohtuudella.

Siis ongelma josta puhuin on se, että ei tunnu olevan intoa hankkia uusia ammuksia. Ammuksia on toki markkinoilla saatavilla ja taitaa olla, että MLRS:ään saa myös kasetin noilla raketeilla ladattuna. Enkä nyt puhu siitä harjoitus järjestelmästä, johon menee vain kymmenkunta rakettia.
 
Kylmän sodan aikaan lanseerattiin -teräsmyrskykäsite-.
Lue tuon legendan ongelmallisuudesta. DPICM aiheutti hirveästi tappiota suutareilla, jotka räjähteli myöhemmin omien saapuessa. Päävaikutin, joka johti rypäleasekieltoon.

Täsmäammus raketinheittimeen....tilanteessa, jossa meillä on korkean valmiuden aselajissa Ilmavoimissa JO KÄYTÖSSÄ täsmäohjus.....melkein sanon, että unennäkö seis.
Tästä samaa mieltä.
 
Lue tuon legendan ongelmallisuudesta. DPICM aiheutti hirveästi tappiota suutareilla, jotka räjähteli myöhemmin omien saapuessa. Päävaikutin, joka johti rypäleasekieltoon.

Israelin ampumat tuhannet raketit Libanonin sodassa 2006 vauhdittivat prosessia, he ilmeisesti saivat pitkälti korjattua ongelmaa sodan jälkeen, olisi kiva tietää päivitettiinkö myös M26.
 
Voisimme rakentaa oman ohjuksen joka kylvää läpäiseviä termiitti nuolia jotka syttyvät viiveellä.
Esimerkiksi polttoainevarastot, polttoainerekat tai raitiovaunut, räjähdevarastot, räjähteitä kuljettavat rekat, maassa olevat lentokoneet/helikopterit, satamassa olevat laivat, öljynjalostamot, öljyputket, kaasuputket, muuntoasemat, tutkat, voimalaitokset, jne.
Torjuntaa voisi vaikeuttaa muuttuvalla nopeudella sytyttämällä viimeinen vaihe vasta alas tullessa ja ohjuksen avatumisella korkealla esimerkiksi 7 km korkeudessa sekä ensimmäisenä tulevilla häirintä ohjuksilla jotka levittävät silppua.
Osassa voisi tietysti olla myös ihan vain yksittäinen räjähtävä kärki, polttovaikutteisia ei läpäiseviä ja erilaisia pst-sirotemiinoja, yksittäinen hillotin, varjon varassa alas tuleva kamera joka kuvaa vaikutuksen tai huoltokanisteri sisseille.
Saman ohjuksen ensimmäistä vaihetta ja laukaisualustaa voisi käyttää myös jollekin IT-dronelle.
 
Sääli tuon kuorma-ammuksen kohtaloa. Se ainut vastapuoli kun ei kunnioita mitään sopimuksia. Valkoinen Fosfori lienee keinojen lievimmästä päästä. Suomelta on nyrkkeilyottelussa ikään kuin sidottu toinen käsi selän taakse. Ja sitten on näitä kotimaisia rauhan terroristeja, joiden mielestä pitäs sitoa se toinenkin käsi.
 
Back
Top