Sehän on tulenjohdosta kiinni! CCD /IR kamera on noissa viimeisintä mitä kentällä on ja kyllä videoistakin erottaa erittäin hyvin vaunun ja aikapaljon taustaa. Fire&Forget Plus luulisi kuuluvan NLOS-versioon jolloin hyökkäys tapahtuu aika pystysuoraan ja silloin nähdään kohtalaisen hyvin alue ympärillä.
Teknologia ja sen sovellutukset; kaksi eri asiaa. CCD/IR-sensoreita on paljon, mutta mitä suorituskykyisempää (resoluutio, herkkyys, FOV jne.), niin sen kalliimpaa.
Tuolla videolla tilanteet olivat aika suoraviivaisia ja ympäristö oli hyvin paljas. Siitä huolimatta kohdassa n. 2:30 maalin vaihtaminen tapahtuu lähinnä tummaan pisteeseen, josta on vaikea sanoa, mikä se on (tankki, kuorma-auto, maastohenkilöauto, siirtolohkare...). Haasteellisemmassa maastossa maalin löytäminen saattaisi olla pykälän tai pari vaikeampaa. Ei toki mahdotonta, etenkään hyvällä tulenjohdolla.
Ei sellaisia ominaisuuksia vielä ole tuonkokoisissa ohjuksissa.
Jos ohjuksen kantama on 30 km, mutta ohjus ammutaan vain 15 kilometrin päähän, niin ohjuksen polttoainettahan on vielä jäljellä noin puolet. Jäljellä olevan polttoaineen voisi hyvin käyttää maalialueen yllä kiertelyyn. Jos ohjuksen nopeus on vaikkapa 150 m/s, niin jäljellä olevalla polttoaineella voi lentää vielä yli puolitoista minuuttia maalialueella tarkkailemassa ja etsimässä maalia.
Voi olla, että se on jo nykyisellään mahdollista. Tai sitten se ei ole mahdollista syystä tai toisesta (esim. ohjuksen datalinkki lähettää kapeaan sektoriin ohjuksen taakse tai hakupään suunnattavuus ilman itse ohjuksen kääntämistä on huono/olematon). Julkisista tiedoista asiaa ei voi päätellä varmuudella.
Minusta NLOS:n etu olisi monikäyttöisyys maalla ja merellä sekä kyky reagoida yllättäviin tilanteisiin johon tykistö ei välttämättä kykene niin nopeasti. Vastustajakin voi joskus päästä yllättämään.
Monikäyttöisyys on vähän niin ja näin. Periaatteessa saman järjestelmän voi toki siirtää rannikolta sisämaahan tai toisin päin, mutta erinäisiä kysymysmerkkejä jää silti. Riittääkö varusmiehen/reserviläisen osaaminen tehokkaaseen toimintaan monessa ympäristössä? Miten hyvin maavoimien panssarimaaleja vastaan suunniteltu tandem-kärki tehoaa alusmaaliin ja miten hyvin merivoimien alusmaaleja vastaan käytettävä PBF-taistelukärki (Penetration, Blast and Fragmentation) tehoaa panssarimaaliin?
Kykyä reagoida yllättäviin tilanteisiin en ihan ymmärrä. Kaikki tykkikalusto ei ole ympäriampuvaa, mutta laajassa mitassa alueellisilla joukoilla käytössä olevat vedettävät 122 mm haupitsit kylläkin, kuten myös K9. Noh, 30 kilometrin kantamalla saatetaan tietysti yltää sellaiseen kohteeseen, johon 122 mm tykistöllä ei yllettäisi ilman siirtymää.
No niin, näinhän se on mutta tuo kattavuus on vielä parempi. Näkyy että olen heikko matikassa.
Pääsit tuikkaamaan suojusten alta, toivottavasti laukesit...
Niin no, pitkä matematiikka taisi olla lukion päättötodistuksessani kuutonen... mutta tässähän pätee sama kuin sotilasarvossa: kivääri-AUK:n käynyt vastaa vähintään tykistön luutnanttia.
Ehkä paikallisjoukoille voisi vielä kehittää peräkärryn jossa olisi rakettien sijaan neljä sergeitä jonossa 
