Reserviläiset voidaan pian käskeä kertausharjoituksiin välittömästi

Nopea lisäkommentti ruokatauolta: yhtä tietoa vielä odotellaan. Nyt on selvästi jaettu tietoa suunnitelmallisesti annospaketteina. Vielä puuttuu muutos siihen, että varusmiehiä voidaan tietyn koulutusmäärän jälkeen käyttää taistelutehtävissä.
Asetan haarukan viiden kuukauden tienoille. Eikä muuta perustetta kuin että RUK:n kurssi saataisiin hyötykäyttöön VT 7:n suuntaan.
Loppu
Ei puutu enää. Oikeuskanslerilta on kysytty kannanottoa asiasta, ja oikeuskanslerin mukaan varusmiehiä voidaan käyttää nykyisten lakien mukaan maanpuolustuksellisiin tehtäviin, mukaan lukien taistelutehtävät. (http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2016/okv_50_20_2015.pdf)
 
Nopea lisäkommentti ruokatauolta: yhtä tietoa vielä odotellaan. Nyt on selvästi jaettu tietoa suunnitelmallisesti annospaketteina. Vielä puuttuu muutos siihen, että varusmiehiä voidaan tietyn koulutusmäärän jälkeen käyttää taistelutehtävissä.
Asetan haarukan viiden kuukauden tienoille. Eikä muuta perustetta kuin että RUK:n kurssi saataisiin hyötykäyttöön VT 7:n suuntaan.
Loppu
Ei puutu enää. Oikeuskanslerilta on kysytty kannanottoa asiasta, ja oikeuskanslerin mukaan varusmiehiä voidaan käyttää nykyisten lakien mukaan maanpuolustuksellisiin tehtäviin, mukaan lukien taistelutehtävät. (http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2016/okv_50_20_2015.pdf)
 
Ei puutu enää. Oikeuskanslerilta on kysytty kannanottoa asiasta, ja oikeuskanslerin mukaan varusmiehiä voidaan käyttää nykyisten lakien mukaan maanpuolustuksellisiin tehtäviin, mukaan lukien taistelutehtävät. (http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2016/okv_50_20_2015.pdf)
Oi Jeesus perkele hallelujaa!
Pahoittelen karkeaa kielenkäyttöä, mutta nyt on oikeasti ollut hieno päivä valmiuden kohottamisen kannalta!
Erittäin hieno juttu :salut:. Loistavaa!

Ajatus johti eteenpäin. Missä vaiheessa koulutusta nykyvarusmiehen katsotaan täyttävän nuo "tiedolliset ja taidolliset" vaatimukset? RUK:n kurssi nyt ainakin on jo alkuvaiheessa itsestäänselvyys, mutta mites miehistötason koulutussykli nykyisin?
 
Oi Jeesus perkele hallelujaa!
Pahoittelen karkeaa kielenkäyttöä, mutta nyt on oikeasti ollut hieno päivä valmiuden kohottamisen kannalta!
Erittäin hieno juttu :salut:. Loistavaa!

Tuntuu, että Niinistöt ovat osoittaneet olevansa selkärankaisia ja ajavat isänmaansa asiaa. :salut:

Samaa jämäkkyyttä ei löydy Soinista tai Orposta. :facepalm:

Edit: Se kolmas Niinistö palvelee isänmaataan parhaiten oppositiossa.
 
Oletan että tuo on vitsi...huono sellainen. Oletuksena ilmeisesti, että suomalainen reserviläinen lähtee tahdottomasti noudattamaan laittomia käskyjä. Mitä kuvittelet, että tapahtuisi kun joku ammattiupseeri menisi sanomaan joukolle hampaisiin asti aseistettuja reserviläisiä että nyt lähdetäänkin sotaan laillista hallitusta ja eduskuntaa vastaan?
Rauhan aikana puolustusvoimissa on 8000 ammattisotilasta ja 20 000 varusmiestä jotka nuorina ihmisinä olisivat ehkä jotenkin vielä johdateltavissa tekemään käskyjen mukaisia toimia (iso EHKÄ). Mitenkä se 25 000 reserviläisen riviin käskeminen parantaisi mahdollisuuksia sotilasvallankaappaukseen?
Jotenkin tuntuu että tässä tasavallassa on vähän liian vähän banaaneja että täällä nyt aikuisten oikeesti juuri missään kuviteltavissa olevassa tilanteessa ruvettaisiin puuhaamaan sotilasvallankaappausta.
 
Koko ajatus vallankaappauksesta on minusta, no.. kauniisti sanottuna ajatusleikki.
Onhan puolustusvoimien komentajalla nytkin aseistettuja alaisia vaikka miten näppinsä alla, siihen päälle varusmiehet ja kertausharjoitusjoukot joten...
Jätän aiheen käsittelyn omalta osaltani tähän viestiin.

Hyvä että jätät.

Päivällä nauroin "pelollesi" melkein pissat housussa
 
Yhdellä käskyllä lähtee siis ei pelkästään 25.000 reserviläistä, vaan myös toistakymmentä pataljoonaa tms. pienempää yksikköä varusmiehiä isänmaan puolustamiseen, heti.
 
Myöskin jos kyseessä on pieniä määriä joukkoja, niiden kutsuminen hyvinkin lyhyellä varotusajalla onnistuu jo nykyiselläkin lainsäädännöllä. Ei tarvitse mitään uutta.

Syy, miksi nämä muotoseikat ovat niin tärkeitä on se, miten Venäjä teki Krimillä iskun EU:n, YK:n ja NATO:n muotoseikkoja ja Ukrainan omaa sekaannusta vastaan. Ne vihreät miehet olivat siihen ainoastaan välikappale. Jos Suomi lainsäädännössään keskittyy ainoastaan siihen miten mahdollisimman nopeasti jaetaan maastopukuja ja tussareita, peli on jo menetetty.

Suomi on sotien jälkeisen ajan sitoutunut erinäisiin kansainvälisiin sopimuksiin ilman, että Suomen omassa lainsäädännössä on mietitty, miten sitä pitäisi muuttaa, että se olisi linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Suoraan sanottuna se on jäänyt tekemättä, mikä on vakava puute.

Esimerkiksi Pariisin rauhansopimus 1947 on edelleen osa Suomen lainsäädäntöä ja se on edelleen virallinen sopimus USA:n, Ranskan, Saksan, UK:n ja Venäjän välillä. Presidentti Koivisto yksipuolisesti totesi, että koska Neuvostoliitto hajosi, sopimus ei meitä enää koske. Mikään voittajavaltio ei ole muuttanut omia sitovia kansainvälisiä sopimuksiaan Koiviston toteamuksen takia.

Näitä esimerkkejä löytyy monia muitakin. Esimerkiksi Suomi on sitoutunut siihen, että sodanajan joukoissa on ainoastaan koulutettuja joukkoja. Tämä tulee YK:n ratifioiuduista sopimuksista. Missään Suomen omassa lainsäädännössä ei ole määritelty sitä, mitä tuo koulutettu joukko tarkoittaa. Tarkoittaako se esimerkiksi sillä hetkellä palveluksessa olevia varusmiehiä vaiko eikö? Jälleen kerran esimerkiksi Venäjä voi takertua muotoseikkoihin ja tehdä avustusta harkitsevien valtioiden parlamenttien päätökset hankaliksi tai ainakin viivästyttää niitä.

Jos palataan tähän ad-hoc kertausharjoitukseen, palvellakseen Suomen etua, sen pitää olla 100% linjassa jo olemassaolevan lainsäädännön ja vastuiden kanssa. Muuten niillä kuuluisilla "trolleilla" on mahdollisuus masinoida keskustelu, jossa hallitus ei tiedä, pitäisikö tehdä kertausharjoitukset vaiko liikekannallepano vaiko mitä. Pahimmassa tapauksessa, jos todellakin olisi niin, että joku rupinen aluetoimisto voi kutsua iltapäiväksi kertausharjoituksen kasaan, Venäjä voi aina väittää, että Suomen tätä aluetta pitää nyt tulla auttamaan ja sieltä on pyydetty. Terijoen hallitus kuulostaa varmaan tutulta?

Ylläolevasta tässä on kysymys, eikä kumisaappaiden jaon nopeudesta. Valtiossa ja valtioiden välillä asioita ei vaan miehissä sovita silleen ja tälleen miten mieli menee. Kaikki perustuu parlamenttien hyväksymiin lakeihin ja niitä toteuttaviin elimiin.
Johannes

Tuossa on nyt niin monta asiaa täysin väärin, että tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Otetaan nyt muutama asia esille:

Reserviläisiä EI nykyisten lakien mukaan voi käskeä kertausharjoitukseen alle 3 kuukauden varoitusajalla. Vapaaehtoisia voidaan ottaa palvelukseen. Jos väkeä halutaan nopeasti suurempi määrä riviin, nopein keino on, että tasavallan presidentti määrää joukkoja ylimääräiseen palvelukseen. Eli tarvitaan uusi laki. Ja tässä se homman idea on. Nyt tavoitellaan puolustusvoimien komentajalle mahdollisuutta joustavasti käskeä joukkoja kertausharjoitukseen valmiudellisista syistä. Eli voidaan ryhmittää nopeasti vaikka 5000 sotilasta suojaamaan ydin-Helsinkiä ja pitää heitä rivissä vaikka kuukauden ajan. Tämä antaa riittävästi aikaa poliitikoille pohtia asiaa ja päättää jatkotoimista.

Tuo höpinä Krimistä ei aukea lainkaan. Suomi on selkeästi itsenäinen valtio joka kantaa vastuun sotilaallisen voiman käytöstä omalla alueellaan. Mitään epäselvää ei ole. Vain joku trolli voi muuta väittää. Uusia lakeja tarvitaan, jotta Krimin kaltaiset tilanteet voidaan estää omalla joustavalla ja nopealla valmiuden kohottamisella. Pieni vihreä mies ei tule, jos tietää että vastassa on isoja hymyttömiä vihreitä miehiä.

Höpinä Pariisin rauhansopimuksesta on vielä sekavampaa. Venäjä ei ollut edes sopijapuoli. Neuvostoliittoa itseasiassa informoitiin sopimuksen irtisanomisesta, eikä sillä ollut asiaa vastaan mitään vastaväitteitä, kuten ei ollut Iso-Britanniallakaan. Venäjällä ei ole mitään perusteita tehdä vaatimuksia Pariisin sopimukseen vedoten, vaikka heidän propagandakoneistonsta toista väittää. En viitsisi itse suomalaisena lähteä venäjän hallituksen valheita levittämään.

Ja mitä ihmettä se Venäjälle kuuluu miten me määrittelemme sodan ajan joukkomme ja ketä siihen kuuluu? Aivan naurettava heitto. Ainoa mitä kansainvälisillä sopimuksilla säädetään on se, että ei käytetä lapsisotilaita ja että joukot ovat sotilaallisesti johdettuja ja selvästi merkitty järjestäytyneiksi taistelujoukoiksi.

Jos tunnet yhtään Suomen lainsäädäntöä, tietäisit että meillä lait perustuvat eduskunnan päätöksiin. Ja lakeja säädettäessä tarkastellaan aina ovatko ne linjassa perustuslakien ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Nyt valmistella olevan lain osalta toimitaan samalla tavoin. Meidän pitäisi siis mielestäsi pidättäytyä lakien laatimisesta jotka mahdollistavat nopean ja joustavan valmiuden kohottamisen, jotta Venäjä ei pääse meitä syyttelemään ja trollaamaan? Viittaat toiseksi viimeisessä kappaleessa trolleihin, en ole tunnistanut tässä keskustelussa kuin yhden trollin....
 
Oi Jeesus perkele hallelujaa!
Pahoittelen karkeaa kielenkäyttöä, mutta nyt on oikeasti ollut hieno päivä valmiuden kohottamisen kannalta!
Erittäin hieno juttu :salut:. Loistavaa!

Ajatus johti eteenpäin. Missä vaiheessa koulutusta nykyvarusmiehen katsotaan täyttävän nuo "tiedolliset ja taidolliset" vaatimukset? RUK:n kurssi nyt ainakin on jo alkuvaiheessa itsestäänselvyys, mutta mites miehistötason koulutussykli nykyisin?

Riippuu vähän tehtävästä. Kohteen suojaamiseen riittää varmaan 3 kuukauden koulutus. Aktiivisiin hyökkäystehtäviin 5 kuukauden koulutus. Nämä siis miehistön palvelusaikoja, johtajilla olisi tuolloin 9 ja 11 kuukautta takana. Pääesikunta tämän tulee varmaankin ohjeistamaan joukoille.
Venäjällä saa muuten lain mukaan 4 kuukautta palvelleita varusmiehiä lähettää sotatoimialueille taistelutehtäviin. Sama käytäntö on monessa ammattiarmeijassakin, yksittäisiä sotilaita voi laittaa "vanhojen" sekaan noin 4 kuukauden peruskoulutuksen jälkeen.
 
Esimerkiksi Pariisin rauhansopimus 1947 on edelleen osa Suomen lainsäädäntöä ja se on edelleen virallinen sopimus USA:n, Ranskan, Saksan, UK:n ja Venäjän välillä. Presidentti Koivisto yksipuolisesti totesi, että koska Neuvostoliitto hajosi, sopimus ei meitä enää koske. Mikään voittajavaltio ei ole muuttanut omia sitovia kansainvälisiä sopimuksiaan Koiviston toteamuksen takia.

Venäjä ei ole koskaan ollut mikään Pariisin-sopija. Pariisin rauhassa kunkin entisen vihollismaan sopimusluonnoksen käsittelyyn saivat osallistua liittoutuneista vain ne, jotka olivat olleet sodassa asianomaista maata vastaan. Näin esimerkiksi Ranskalla ja Yhdysvalloilla ei ollut puhevaltaa Suomea koskevan sopimusluonnoksen suhteen. Pariisin rauhan (jonka seassa Suomea koskeva sopimus oli) allekirjoitti sitten aikamoinen liuta maita, Neuvostoliiton dominioista allekirjoittajana oli Ukraina. Pitäisikö kysyä siis sen kantaa?

Neuvostoliitto (Gorbatsov) oli sopimassa ja mukana vaikuttamassa, kun sopimus raukesi. Asia liittyi Saksan uuteen suvereniteettiin, ei Neuvostoliittoon.

Kun Berliinin muurin kaatumisen jälkeen Saksojen yhdistymistä keväällä 1990 alettiin valmistella, Saksat ja neljä miehittäjävaltaa käynnistivät neuvottelut Saksan suvereniteettia koskevien rajoitusten poistamisesta. Huhtikuussa 1990 Suomessa todettiin, että tämä kehitys ei ollut vailla merkitystä Suomelle. Jos Saksan suverineettirajoitukset poistetaan, vastaava on tehtävä Suomen kohdalla. Ratkaisu Saksojen kohdalla pudotti pohjan Pariisin rauhansopimuksen suverineettirajoituksilta.

Neljän vallan Saksa-päätös tehtiin 12.9.1990. Suomen hallitus teki 21.9.1990 yksipuolisen päätöksen, jossa se neljän vallan Saksa-päätökseen viitaten totesi, että rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat samoin kuin muut täysivaltaisuusrajoitukset olivat menettäneet merkityksensä eivätkä enää vastaa Suomen asemaa YK:n ja ETYKin jäsenmaana.

Neuvostoliitolle ja Iso-Britannialle ja molemmille tiedotettiin asiasta ja molemmat totesivat asian olevan juuri näin eivätkä vastustaneet. Venäjällä tässä asiassa ei ole mitään tekoa eikä sanan sijaa. Neuvostoliitto oli sopijapuoli ja se asian hyväksyi jo 1990, kuten Iso-Britanniakin. Lisäksi se sopijapuolena on todellakin mennyt ja Saksa saanut suvereniteettinsa takaisin yhdistymisen jälkeen.

YYA-sopimuksen jättäminen liittyi Neuvostoliitton katoamiseen valtioiden joukosta. Pariisn rauhansopimuksen vanheneminen taas Saksan muutokseen.

Edit. vielä:

Uuden Euroopan periaatteet ja käyttäytymissäännöt kirjattiin marraskuussa 1990 ETYKin huippukokouksessa Pariisissa peruskirjaan. Sen avainkäsitteet, joihin kaikki - myös Neuvostoliitto - nyt yhtyivät, olivat ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio ja taloudellinen vapaus. Uudessa yhteisymmärryksessä korostettiin turvallisuuspoliittista valinnanvapautta ja Euroopan yhtenäisyyttä. Liittokuntien tavanomaisen aseistuksen vähentämisestä tehtiin TAE-sopimus. Neuvostoliitto ja Varsovan liitto olivat vielä koossa, mutta kylmä sota oli muodollisesti päättynyt.

Putin on sitä uudelleen käynnistelemässä, mutta on säälittävää hakea buustia Neuvostoliitosta - kaiken lisäksi Neuvostoliitto itse lopetti kylmän sodan ja se taas oli Boris Jeltsin, joka lopetti Neuvostoliiton.

Sinun historiakäsityksesi on kieltämättä hiukan läpinäkyvän putinistinen.
 
Viimeksi muokattu:
Oletan että tuo on vitsi...huono sellainen. Oletuksena ilmeisesti, että suomalainen reserviläinen lähtee tahdottomasti noudattamaan laittomia käskyjä. Mitä kuvittelet, että tapahtuisi kun joku ammattiupseeri menisi sanomaan joukolle hampaisiin asti aseistettuja reserviläisiä että nyt lähdetäänkin sotaan laillista hallitusta ja eduskuntaa vastaan?
Rauhan aikana puolustusvoimissa on 8000 ammattisotilasta ja 20 000 varusmiestä jotka nuorina ihmisinä olisivat ehkä jotenkin vielä johdateltavissa tekemään käskyjen mukaisia toimia (iso EHKÄ). Mitenkä se 25 000 reserviläisen riviin käskeminen parantaisi mahdollisuuksia sotilasvallankaappaukseen?

Olletikin, että nämä 8000 ammattisotilastakaan tuskin runsain joukoin innostuisivat asiasta.

Sotilasvallankaappaus Suomessa on argumenttina leppäkeppi. Sotilaskaappaus on paljon aidompi uhka ja siinä taas eivät suomalaiset ole asialla.

Nämä ovat puhtaasti toimia, joilla sovitetaan käytäntöjä tähän maailman aikaan. Tämä on sitä rautahousutoimintaa, jota olen toivottanut tervetulleeksi Suomeen.
 
Oletan että tuo on vitsi...huono sellainen. Oletuksena ilmeisesti, että suomalainen reserviläinen lähtee tahdottomasti noudattamaan laittomia käskyjä. Mitä kuvittelet, että tapahtuisi kun joku ammattiupseeri menisi sanomaan joukolle hampaisiin asti aseistettuja reserviläisiä että nyt lähdetäänkin sotaan laillista hallitusta ja eduskuntaa vastaan?
Rauhan aikana puolustusvoimissa on 8000 ammattisotilasta ja 20 000 varusmiestä jotka nuorina ihmisinä olisivat ehkä jotenkin vielä johdateltavissa tekemään käskyjen mukaisia toimia (iso EHKÄ). Mitenkä se 25 000 reserviläisen riviin käskeminen parantaisi mahdollisuuksia sotilasvallankaappaukseen?

Ei mun passissa ainakaan lue mistään tahdottomuuksista... :)

Minä N.N. lupaan ja vakuutan
(valassa) kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,
(vakuutuksessa) kunniani ja omantuntoni kautta,
olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.
Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.
Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.
Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.
Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.


Samma på...


Jag N.N. lovar och försäkrar
(valassa) inför Gud den allsmäktige och allvetande,
(vakuutuksessa) på heder och samvete,
att vara en pålitlig medborgare trogen Finlands rike. Jag vill redligt tjäna mitt land och efter all min förmåga söka och främja dess väl och bästa.
Jag vill överallt och under alla omständigheter, i fred såväl som i krig, försvara mitt fädernesland, dess lagliga statsskick och rikets lagliga överhöghet. Om jag förnimmer eller erfar något som är på färde för störtande av landets lagliga överhöghet eller för upphävande av landets statsskick vill jag ofördröjligen uppge det för myndigheterna.
Jag viker inte i något läge från den trupp som jag hör till eller från min post inom den, utan så länge krafterna står mig bi fullgör jag det uppdrag som anförtrotts mig.
Jag lovar att uppföra mig redbart och rakryggat, att lyda mina överordnade, följa lagar och förordningar samt väl bevara tjänstehemligheter som anförtrotts mig. Jag vill också vara rättfram och hjälpsam mot mina vapenkamrater. Jag skall aldrig bryta mot min tjänsteplikt, vare sig för släktskaps, vänskap, avunds eller ovänskaps skull eller av fruktan, på grund av gåvor eller av annan orsak.
Om jag tilldelas överordnads ställning, vill jag vara rättvis mot mina underordnade, vårda mig om deras välbefinnande, informera mig om deras önskemål, vara deras rådgivare och handledare samt för egen del vara ett gott och sporrande föredöme för dem.

Allt detta vill jag på heder och samvete uppfylla.
 
Jotenkin tuntuu että tässä tasavallassa on vähän liian vähän banaaneja että täällä nyt aikuisten oikeesti juuri missään kuviteltavissa olevassa tilanteessa ruvettaisiin puuhaamaan sotilasvallankaappausta.

Juu, ei näillä asioilla kannata yöuniaan menettää @Lepard . Kuten ensimmäisessä viestissä kirjoitin, on kyse teoreettisesta mahdollisuudesta ko. tapahtuman osalta. Samalla tapaa kuin Suomella on teoreettinen mahdollisuus olla joskus jalkapallon arvokisojen loppuottelussa.
 
Juu, ei näillä asioilla kannata yöuniaan menettää @Lepard . Kuten ensimmäisessä viestissä kirjoitin, on kyse teoreettisesta mahdollisuudesta ko. tapahtuman osalta. Samalla tapaa kuin Suomella on teoreettinen mahdollisuus olla joskus jalkapallon arvokisojen loppuottelussa.

Ja tässä katsannossa joku väliamerikkalaistyylinen everstijuntta Arkadianmäellä olisi jopa todennäköisempi vaihtoehto...
 
Venäjä ei ole koskaan ollut mikään Pariisin-sopija. Pariisin rauhassa kunkin entisen vihollismaan sopimusluonnoksen käsittelyyn saivat osallistua liittoutuneista vain ne, jotka olivat olleet sodassa asianomaista maata vastaan. Näin esimerkiksi Ranskalla ja Yhdysvalloilla ei ollut puhevaltaa Suomea koskevan sopimusluonnoksen suhteen. Pariisin rauhan (jonka seassa Suomea koskeva sopimus oli) allekirjoitti sitten aikamoinen liuta maita, Neuvostoliiton dominioista allekirjoittajana oli Ukraina. Pitäisikö kysyä siis sen kantaa?

Neuvostoliitto (Gorbatsov) oli sopimassa ja mukana vaikuttamassa, kun sopimus raukesi. Asia liittyi Saksan uuteen suvereniteettiin, ei Neuvostoliittoon.

Kun Berliinin muurin kaatumisen jälkeen Saksojen yhdistymistä keväällä 1990 alettiin valmistella, Saksat ja neljä miehittäjävaltaa käynnistivät neuvottelut Saksan suvereniteettia koskevien rajoitusten poistamisesta. Huhtikuussa 1990 Suomessa todettiin, että tämä kehitys ei ollut vailla merkitystä Suomelle. Jos Saksan suverineettirajoitukset poistetaan, vastaava on tehtävä Suomen kohdalla. Ratkaisu Saksojen kohdalla pudotti pohjan Pariisin rauhansopimuksen suverineettirajoituksilta.

Neljän vallan Saksa-päätös tehtiin 12.9.1990. Suomen hallitus teki 21.9.1990 yksipuolisen päätöksen, jossa se neljän vallan Saksa-päätökseen viitaten totesi, että rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat samoin kuin muut täysivaltaisuusrajoitukset olivat menettäneet merkityksensä eivätkä enää vastaa Suomen asemaa YK:n ja ETYKin jäsenmaana.

Neuvostoliitolle ja Iso-Britannialle ja molemmille tiedotettiin asiasta ja molemmat totesivat asian olevan juuri näin eivätkä vastustaneet. Venäjällä tässä asiassa ei ole mitään tekoa eikä sanan sijaa. Neuvostoliitto oli sopijapuoli ja se asian hyväksyi jo 1990, kuten Iso-Britanniakin. Lisäksi se sopijapuolena on todellakin mennyt ja Saksa saanut suvereniteettinsa takaisin yhdistymisen jälkeen.

YYA-sopimuksen jättäminen liittyi Neuvostoliitton katoamiseen valtioiden joukosta. Pariisn rauhansopimuksen vanheneminen taas Saksan muutokseen.

Edit. vielä:

Uuden Euroopan periaatteet ja käyttäytymissäännöt kirjattiin marraskuussa 1990 ETYKin huippukokouksessa Pariisissa peruskirjaan. Sen avainkäsitteet, joihin kaikki - myös Neuvostoliitto - nyt yhtyivät, olivat ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio ja taloudellinen vapaus. Uudessa yhteisymmärryksessä korostettiin turvallisuuspoliittista valinnanvapautta ja Euroopan yhtenäisyyttä. Liittokuntien tavanomaisen aseistuksen vähentämisestä tehtiin TAE-sopimus. Neuvostoliitto ja Varsovan liitto olivat vielä koossa, mutta kylmä sota oli muodollisesti päättynyt.

Putin on sitä uudelleen käynnistelemässä, mutta on säälittävää hakea buustia Neuvostoliitosta - kaiken lisäksi Neuvostoliitto itse lopetti kylmän sodan ja se taas oli Boris Jeltsin, joka lopetti Neuvostoliiton.

Sinun historiakäsityksesi on kieltämättä hiukan läpinäkyvän putinistinen.

Kannattaa kuitenkin lukea ja ymmärtää henkilöiden kirjoitukset kokonaisuudessaan, ennenkuin alkaa arvioimaan henkilön käsitystä historiasta tai mitään muutakaan henkilökohtaista.

Jos luit ja ymmärsit koko tekstini, sanoin:"Syy, miksi nämä muotoseikat ovat niin tärkeitä on se, miten Venäjä teki Krimillä iskun EU:n, YK:n ja NATO:n muotoseikkoja ja Ukrainan omaa sekaannusta vastaan."

Suomen viralliset valtiosopimukset:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2
UK:n viralliset voimassa olevat valtiosopimukset:
http://treaties.fco.gov.uk/treaties/treatyrecord.htm?tid=2033&pg=8

Tässä ei ole kyseessä se, mitä minä ajattelen vaan se, miten Venäjä niminen valtio käyttää muotoseikkoja ja niissä olevia ristiriitaisuuksia hyväkseen omassa (todellisessa) hybridivaikuttamisessaan.

Jos se tosipaikka tulisi, olen varma siitä, että kaikista sopimuksista ja voimassa olevasta lainsäädännöstä Venäjä etsisi ristiriitaisuuksia, joihin vetoamalla voidaan pelata aikaa ja luoda hämäännystä. On totta, että Venäjän ja UK:n kanssa käytiin 1990 keskustelua, mutta en ole missään kokoelmassa nähnyt valtioiden virallisesti asiasta vaihtamia nootteja. Voitko laittaa linkin?

Omasta mielestäni yllä oleva teoria siitä, miten Venäjä pyrkii vaikuttamaan, ei ole kovinkaan outo. Tällä forumilla on esitetty paljon enemmänkin outoja kehäpäätelmiä.

Se miten tämä nyt välillisesti liittyy tämän ketjun aiheeseen on valmistautuminen kriisiin ja sen valmistautumisen nopeus. Tussareiden jako on osa sitä valmistautumista, mutta nykyaikana se ei todellakaan riitä. Jos sinä olet sitä mieltä, niin sitten olemme asiasta eri mieltä. Olen vankasti sitä mieltä, että Suomen pitäisi käydä läpi omat sopimuksensa ja etsiä niistä ne kohdat, joihin Venäjä tai mahdollinen Terijoen hallitus voi puuttua ja sitäkautta hidastaa Suomen päätöksentekoa tai kansainvälistä toimintaa. Ja poistaa ja poistattaa sopimukset virallisesta lainsäädännöstä.

Mitä tulee ketjun varsinaiseen aiheeseen ja tekeillä olevaan lakimuutokseen. Jos eduskunta tulee sen uutisissa esitetyssä muodossa hyväksymään, se on ehkä merkittävin lainmuutos Suomen parlamentarismissa, mitä sodan jälkeen on tehty. Millä tahansa politiikan osa-alueella. Ehkä ympyrä alkaa sulkeutua ja se kehitys, mitä Koivisto aikoinaan aloitti, tarkoituksella vähentämällä yksittäisen poliitikon tai virkamiehen päätöksentekovaltaa, alkaa kääntyä toiseen suuntaan. Ei välttämättä huono asia.

Ja vielä kommentti tuohon sinun historiankäsitys heittoon: jätän sen omaan arvottomuuteensa. Sinä et pysty sanomaan minun historiankäsityksestä yhtään mitään millään perusteella. Parempi pidättäytyä asialinjalla.

Johannes
 
Ja vielä kommentti tuohon sinun historiankäsitys heittoon: jätän sen omaan arvottomuuteensa. Sinä et pysty sanomaan minun historiankäsityksestä yhtään mitään millään perusteella. Parempi pidättäytyä asialinjalla.

Väite siitä, että Venäjä olisi aktiivinen Pariisin rauhansopimuksen sopijapuoli ja ikään kuin edelleen voimassa Suomelle kansainvälisenä sopimuksena, on sekä virheellinen että putinistinen, ja sen voi varmasti mainita, sillä ei sinulla niin herkät varpaat ole - etenkin jos tulkinnassa on arvottomia piirteitä tai tulkinta menee metsään. Metsään mennyt tulkinta lienee siis se, että syntyy vaikutelma, että koplaan yhden epätarkkuuden historiakäsitykseesi laajemmin. Pahoittelut siitä.

Muuten olen samaa mieltä siinä, että ulkopolitiikka ja diplomatia kulkee aina edellä. Pienellä maalla ei ole varaa leikinlaskuun. Suurvalta, kuten Venäjä, sitä vastoin on osoittanut piittaamattomuutta kansainvälisistä sopimuksista.

Myös sotilaallisesti on syytä ajantasaistaa reaktiot puolustuksellisista syistä. Nykyaikainen nopeus ja jatkuva valmius, voima lähteä suoraan sijoiltaan liikkeelle ja kasvattaa voimaa tilassa ovat jotain, mitä joudumme miettimään. Tähän liittyvät vielä soluttautuminen, piilotehtävät, maa-alueiden hallinta ym.

Valmiutta voi toki tänäkin päivänä kohottaa sotilaskäskynä kabinettimenettelyssä eli eduskuntaa ei tarvita. Mutta kertausharjoituslainsäädäntö pitää silti laittaa vastaamaan nykyaikaa. Uskon Venäjänkin arvostavan Pohjolan turvallisuutta ja vakautta. Ruotsi jo takavuosien toimillaan horjutti Itämeren tasapainoa, millä aina on kenraalien mielestä huonot seuraukset. Myös venäläisten kenraalien. Paradoksi on siinä, että vastapuolen heikkouskin voi olla uhka, koska geopolitiikassa voimatasapaino on tärkeä. Vallatonta tilaa kartoilla ei ole. Olkoon se silloin mieluiten omissa käsissä.

Presidentin päätettävistä sotilaskäskyasioista ja päätöksentekomenettelystä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusvoimista annetun lain 8a §:n mukaan presidentti päättää:

- valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista
- sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista
- sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista
- muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä asioista.

Sotilaskäsky on esimiesvallan alaiselle sotilaalle osoitettu velvoite, joka tulee järkähtämättä täyttää.

Sotilaskäskyasiat kabinettimenettelyssä:

Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.

Lisäksi päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa sisäasiainministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäasiainministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Varsinainen liikekannallepano vaatii enemmän, koska siinä täytyy polkaista useita säädöksiä.

Presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. (Perustuslaki 129§)

Perustuslainkohdassa mainittu toimivaltuus kuuluu tasavallan presidentille presidenttinä eikä se siten kuulu hänen ylipäällikönvaltansa alaan. Päätös liikekannallepanosta tehdään normaalissa menettelyssä perustuslain 58 §:n mukaan. Perustelujen mukaan eduskunnan on tällaisessa tilanteessa oltava koolla, jotta se voisi tarpeen vaatiessa päättää lisätalousarviosta (perustuslaki 86 §) ja osallistua mahdolliseen sotaa ja rauhaa koskevaan päätöksentekoon (perustuslaki 93 § 1 mom.). Lisäksi puolustustilan julistamisella ja valmiuslain mukaisten lisätoimivaltuuksien käyttöönotolla sekä PeL 23 §:n säännöksellä perusoikeuksien rajoittamisedellytyksistä on yhtymäkohtia liikekannallepanoon.
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu vähän tehtävästä. Kohteen suojaamiseen riittää varmaan 3 kuukauden koulutus. Aktiivisiin hyökkäystehtäviin 5 kuukauden koulutus. Nämä siis miehistön palvelusaikoja, johtajilla olisi tuolloin 9 ja 11 kuukautta takana. Pääesikunta tämän tulee varmaankin ohjeistamaan joukoille.
Venäjällä saa muuten lain mukaan 4 kuukautta palvelleita varusmiehiä lähettää sotatoimialueille taistelutehtäviin. Sama käytäntö on monessa ammattiarmeijassakin, yksittäisiä sotilaita voi laittaa "vanhojen" sekaan noin 4 kuukauden peruskoulutuksen jälkeen.

Menee ohi aiheesta. Minkähän verran rivi ammattisotilaat kertaa taitojaan?
 
Menee ohi aiheesta. Minkähän verran rivi ammattisotilaat kertaa taitojaan?

Riippuu vähän tehtävästä. Jos on yksittäisen sotilaan tehtävässä kuten erikoisjoukkosotilas tai lentäjä, harjoittelee kokoajan. Jos on valmiustehtävässä joka edellyttää yksittäisen taistelijan taitoja, vaikka sotilaallisen virka-avun antamiseen tarkoitetussa osastossa, harjoittelee useita kertoja vuodessa. Jos on johtaja- tai päällikkötehtävissä, harjoittelee omaa sodan ajan tehtäväänsä useita kertoja vuodessa. Pääsääntöisesti, mitä alemmalla tasolla sodan ajan tehtävä on, sitä useammin pääsee sitä harjoittelemaan. Toisaalta, mitä korkeammassa sodan ajan tehtävässä on, sitä kokeneempi sotilas on, mikä vähän kompensoi harjoittelumääriä.
 
Mikäs siinä - asia erikseen on se, että tuleeko mitään kutsua kertausharjoituksiin; saati onko niitä kertausharjoituksiakaan tarpeeksi.
 
Back
Top