Reserviläiskirje synnytti ryntäyksen reservistä siviilipalvelukseen

"Salmi päätyi omaan ratkaisuunsa pitkän harkinnan ja eettisen pohdinnan jälkeen. Päällimmäisenä syynä oli maailmanpoliittinen tilanne.
– Lähimpänä vaikutti Venäjän uhka ja sitä myöten kiristynyt tilanne maailmanlaajuisesti."


Siinä on käyty kunnon eettiset pohdiskelut. "Omg parempi lähteä äkkiä ennenkuin sota alkaa..."

Toivon että kaikki tuollaiset lähtisivät pois Suomesta, silloin ei pitäisi miettiä keneen voi luottaa.
 
Olen aikaisemminkin sanonut että minulla ei olisi mitään demareita tai edes vassareita vastaan jos ajaisivat sosialismia Suomessa siltä kannalta että oma kansa ja sen olemassolo tulee aina ensin ja sen puolustamiseksi ollaan valmiita panostamaan ja uhraamaan kaikki muu.

Näin ei ole, ei ole ollut eikä varmaan tule olemaan.

Jos niitä "raaputtaa" hieman....niin monista noista löytyy isänmaallisia ihmisiä jotka ovat valmiita tekemään koviakin liikkeitä.
 
Jos niitä "raaputtaa" hieman....niin monista noista löytyy isänmaallisia ihmisiä jotka ovat valmiita tekemään koviakin liikkeitä.

No saisi olla johdossakin, siellä on yksi, se sisäministeri ja sitten Karjalasta se nuori muija joka pitää meteliä ryssien tonttikaupoista.

Sinä jos kaappaat puolueen niin lupaan äänestää.
 
No saisi olla johdossakin, siellä on yksi, se sisäministeri ja sitten Karjalasta se nuori muija joka pitää meteliä ryssien tonttikaupoista.

Sinä jos kaappaat puolueen niin lupaan äänestää.

Meikäläinen siinä vielä tarvittaisiin...

"Koskela Suomesta, syö rautaa ja paskantaa kettinkiä...ja sitten Lahtinen "nahkurin orsilla tavataan.." :D

Kyllähän aikoinaan sosdemot (ja en ole mikään politiikasta kiinostunut)..jopa Mauno Koivisto pisti satamassa kommareita turpaan.

Noni demareista tosin olisi pitänyt kuristaa kehtoo.
 
Ei nyt sentään kaikki jaa tuota tavoitetta, vaikka realistisen avoimin silmin maailmaan katselenkin. Omassa työssäni opettajana konstruoidaan historiakin aina suuresta pieneen, eli ensin maailman tapahtumat ja sitten niiden vaikutus Suomeen. Toisin päin kun vaikutusta ei samalla tavalla ole. Kerta toisensa jälkeen päästään näillä emmeillä lopputulemaan, että "jollei me suomalaiset itse tehdä omalle asiallemme mitään, niin kuka tekee ja millä ehdoilla?"

Tosin 2/3:osaa kouluni oppilasvirrasta kulkee toisten "poliittisten demagogien" kautta, joiden pedagogiset näkemykset saattavat olla jotain ihan muuta puunhalaamisen ja anarkian väliltä...
En nyt ole varma siitä että oppilaat suoraan uskovat kaiken jota heille tuputetaan. Koska kävin kouluni ruotsiksi joskus aikanaan 70-luvulla, meillä ei ollut samanlaiset suomenkieliset hissankirjat kuin suomenkielisellä puolella oli, mutta opettajamme huhuttiin olevan demari ;)

Meillä oli yksi punainen kommunisti luokalla, puolet luokasta hiljaisia ja kymmenisen jotka haastoivat opetusta (ei siis häirintänä, vaan kysymyksinä ja keskusteluna) jos homma meni mielestämme poliittiselle puolelle. En usko että nykynuoriso on mitään lampaita. Keskustelen usein erään lukiolaisen kanssa, ja hän näyttää kyllä hahmottavan hyvin historiaa.

Mediassa on tietenkin hieman tapana nostaa hieman toimittajien mieltymysten mukaisia aiheita, kuten nyt nämä uudet YLEn sivarijutut.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuo väite juuri silloin pidäkin paikkaansa, että kaikkia ei kutsuta kertausharjoituksiin?

Muistellen lukeneeni artikkelin tuosta kutsujärjestelmästä Sotilasaikakausilehdestä.

Periaatteissa SA-joukot voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan kertausten osalta. Usein kerrattavat joukot, kerran tai kaksi kerrattavat ja ei kerrattavat. On siis olemassa sijoituksia, joita tietoisesti kerrata. Ylläoleva ei tarkoita yksittäisiä sijoituksia. Esimerkiksi vaikka olisi sijoitettu tuohon kaqkkoskategoriaan, saattaa olla koulutusta tai esiharjoituksia ennen kuin koko joukko kerrataan joukkoharjoituksessa.
 
Uskoin pystyväni vakuuttamaan ongelmani olevan todellinen, joten hankin lausunnon yliopistolta. Siinä todettiin opiskelujeni ja opintosuunnitelmani kärsivän huomattavasti, jos en suoriudu näistä tärkeistä peruskursseista, jotka olivat edellytyksiä jatko-opinnoilleni.

....

Etsiessäni ratkaisua löysin ulospääsyn – tosin sellaisen, joka ei ollut kovin mielekäs: siirtyisin pois reservistä. Koska en halunnut riskeerata opiskelujani puolentoista viikon kertausharjoituksen takia


Jätkä puhuu paskaa...ja valehtelee julkisesti.

Muuta en sano.
 
Sanon vain...vaikka en ole teekkari:

jokaisesta kurssista on kuitenkin käytettävissä aina se 3 tenttikertaa.

Edit: miksi tulee mieleen henkilöön kohdistuva loukkaus: "vitun klovni"....
 
Jos joku ammattimainen mielensäpahoittaja kokee, että sotavaltio haluaisi kertauttaa...mutta ei sovi.

Se tarkoittaa, ettei muutenkaan sovi joukkoon.

"Ne on eri miehet, jotka ruumiita tekee ja ne jotka niitä pesee."
 
Yllättäen tämäkin mielipidekirjoitus oli julkaistu nimimerkillä. Mikä panee kyllä epäilemään koko kirjoituksen aitoutta. Ymmärrän kyllä, että mt-kuntoutujien kokemasta syrjinnästä julkaistaan mielipidekirjoituksia nimerkillä, koska se voi aiheuttaa lisää kärsimystä kirjoituksen laatijalle.

Nyt puhutaan kuitenkin ilmiöstä joka on koskenut jo muutamaa tuhatta ihmistä. On häpeä jos valtakunnan ykköslehti ei löydä ketään haastateltavaa tai mielipidekirjoittajaa, joka on valmis esiintymään omalla nimellään. Jopa Yle on saanut kaksi jälkisivarilaista haastatteluun, jotka ovat omalla nimellään ja naamallaan osanneet kertoa kipeistä kokemuksistaan.

Sen sijaan nyt on julkaistu ensimmäisen vuoden opiskelijan karu tarina kuinka opinnot olisi häiriintynyt ratkaisevasti 10 päivän poissaolon vuoksi?! Joko kyseessä on hysteerinen hienoperse, joka on tehnyt neuroottisen exelin, siitä mitä pitäisi ensimmäisenä vuonna saavuttaa ja yhden kirjatentin väliin jääminen aiheuttaa hirveää hermopainetta. TAI sitten kyseessä on yksinkertaisesti toimittajan keksimä juttu, jolla edistetään Hesarin asevelvollisuuden vastaista agendaa.

Jos joku haisee paskalle se on todennäköisesti paskaa. Jos lehti julkaisee agendaansa sopivan epämääräisen nimimerkkikirjoituksen, jossa tosiasiat eivät täsmää - juttu on todennäköisesti keksitty.

Aina välillä näihin törmää esimerkiksi aseisiin liittyvissä jutuissa. On kehitetty hyvän asian tueksi hieno tarina, jossa ensin kiinnostutaan aseista ja sitten ostetaan "5,5 millinen automaattipistooli", josta luovutaan sitten kun on ihmisenä kasvettu eroon kyseisestä laitteesta. Toisinaan taas tarjotaan "45. kaliberista revolveria" poliisille ilmaiseksi, mutta poliisi kieltäytyy koska se on "liian voimakas poliisikäyttöön"! Seuraavaksi ase pitääkin ottaa varastamisvaaran vuoksi töihin. Oikeat "asehullut" yleensä ampuu 22. rugerilla tms. ja ne myös tietää, että aseen saa myytyä, jos sitä tarjoaa halpaan hintaan asekauppaan ja poliisi ottaa luvallisen aseen vastaan milloin vain, jos siitä haluaa luopua, oli se vaikka 357 maximum. 45 revolveria ei ole tullut vielä Suomessa kertaakaan vastaan, kuten ei myöskään "parantumistarinoissa" mainittuja "ylikaliberisia" käsiaseita ja kiväärejä.
 
Viimeksi muokattu:

Näkökulmassa esitetty tilanne on täysin mahdollinen ja johtaa käytännössä helposti valmistumisen viivästymiseen jopa vuodella, mikä puolestaan tarkoittaa yksilölle vuoden ansiotulojen menetystä ja yhteiskunnalle tämän tuloverokertymän menettämistä. Jos esimerkkitapauksen henkilö tienaisi valmistuttuaan vuodessa lähtöpalkkanaan vaikka 40 000 euroa (+ eläkekertymä) ja yhteiskunta rokottaisi tästä n. +13000 euroa tuloverona, niin jo tämän karkean laskelman perusteella kertausharjoituksen hintalappu olisi melkoinen ja kovaa uhrimieltä vaativa. Opintojen sisältämien pakollisten osioiden suorittaminen olisi tässäkin tapauksessa lopulta hyvinkin yksinkertainen järjestelykysymys, mutta oppilaitokset osaavat tyypillisesti olla tässä asiassa erittäin joustamattomia. Yksittäinen opiskelija on tämän arroganssin ja byrogratiakoneiston edessä aika yksin.

Summa summarum. Ei ole suurikaan ihme, että osallistuminen ei tällaisessa artikkelin kuvaamassa tilanteessa houkuttele. Saman kaltaisessa tilanteessa on korkeakouluopiskelijoiden lisäksi myös moni yrittäjä eikä em. ryhmiä ole osattu täysin reservipalveluksen sosiaalietuuksissa täysimääräisesti huomioida. Lähtökohtana kun on savupiipputeollisuuden aikakauden palkansaajan ansiomenetyksen ja työnantajan asevelvollisen työntekijän työpanoksen menetyksen kompensoiminen. Muita järjestelmä ei edes kykene tunnistamaan.

Asia vain on niin, että todellisuudessa ihmiset eivät ole niin vain irroitettavissa yhteiskunnan rattaista. Ei edes lakipykälällä tai sotilaskäskyllä, vaikka aluetoimiston pomppamajuri karjuisi kuinka kovaa tahansa. Tarkoituksenmukaisuuden vuoksi on tärkeää, että tavoitetila ja vallitseva todellisuus saataisiin mahdollisimman hyvin kohtaamaan, koska muuten järjestelmä toimii ainoastaan paperilla ja on muilta osin hyödytön. Yhteiskunnassa on kyllä paljon joutilastakin väkeä työvoimareservissä, joten ainakin heidän tulisi olla valmiina singahtamaan palvelukseen koska tahansa, joskin heidän tosiasiallinen palveluskelpoisuus ja -halukkuus ovat hieman hämärän peitossa.
 
Mutta ensimmäisen vuoden opiskeilja, opinnot pilalla jos poissa 1,5 viikkoa? Ei kuulosta kovin uskottavalta. Mitäs jos sairastuu influenssaan? Helposti siinä menee vähintään viikko sairastaessa, onko siis opinnot pilalla sen takia että sairastui? Aika riskin ottamista se opiskelu kun viikon poissa-olo on ratkaiseva jo ensimmäisenä vuonna....;)
 
Näkökulmassa esitetty tilanne on täysin mahdollinen ja johtaa käytännössä helposti valmistumisen viivästymiseen jopa vuodella, mikä puolestaan tarkoittaa yksilölle vuoden ansiotulojen menetystä ja yhteiskunnalle tämän tuloverokertymän menettämistä. Jos esimerkkitapauksen henkilö tienaisi valmistuttuaan vuodessa lähtöpalkkanaan vaikka 40 000 euroa (+ eläkekertymä) ja yhteiskunta rokottaisi tästä n. +13000 euroa tuloverona, niin jo tämän karkean laskelman perusteella kertausharjoituksen hintalappu olisi melkoinen. Opintojen sisältämien pakollisten osioiden suorittaminen olisi tässäkin tapauksessa lopulta hyvinkin yksinkertainen järjestelykysymys, mutta oppilaitokset osaavat tyypillisesti olla tässä asiassa erittäin joustamattomia. Yksittäinen opiskelija on tämän arroganssin ja byrogratiakoneiston edessä aika yksin.

Summa summarum. Ei ole suurikaan ihme, että osallistuminen ei tällaisessa artikkelin kuvaamassa tilanteessa houkuttele. Saman kaltaisessa tilanteessa on korkeakouluopiskelijoiden lisäksi myös moni yrittäjä eikä em. ryhmiä ole osattu täysin reservipalveluksen sosiaalietuuksissa täysimääräisesti huomioida. Lähtökohtana kun on savupiipputeollisuuden aikakauden palkansaajan ansiomenetyksen ja työnantajan asevelvollisen työntekijän työpanoksen menetyksen kompensoiminen. Muita järjestelmä ei edes kykene tunnistamaan.

Asia vain on niin, että todellisuudessa ihmiset eivät ole niin vain irroitettavissa yhteiskunnan rattaista. Ei edes lakipykälällä tai sotilaskäskyllä, vaikka aluetoimiston pomppamajuri karjuisi kuinka kovaa tahansa. Tarkoituksenmukaisuuden vuoksi on tärkeää, että tavoitetila ja vallitseva todellisuus saataisiin mahdollisimman hyvin kohtaamaan, koska muuten järjestelmä toimii ainoastaan paperilla ja on muilta osin hyödytön. Yhteiskunnassa on kyllä paljon joutilastakin väkeä työvoimareservissä, joten ainakin heidän tulisi olla valmiina singahtamaan palvelukseen koska tahansa, joskin heidän tosiasiallinen palveluskelpoisuus ja -halukkuus ovat hieman hämärän peitossa.

Tuossahan on erinomaisesti kuvailtu asevelvollisuuden problematiikkaa.

Tuollainen pohdinta on täyttä totta sekä varusmiespalveluksen että kertausharjoitusten osalta ylemmän keskiluokan sekä eliitin parissa. Yhä useampi kyseisten yhteiskuntaluokkien edustaja on vahvasti sitä mieltä, että he ovat tuollaisen yläpuolella. Heidän maailmassaan on samantekevää mikä sotilasarvo on. Ei professoria arvosteta maailmalla tippaakaan enemmän jos hän on yliluutnantti, kuten ei kirurgia tai huippujohtajaakaan.

Suomessa puhutaan paljon valikoivasta asevelvollisuudesta. Puolustusvoimat haluaisi parhaimmiston riveihinsä, mutta ikävä kyllä ylempi keskiluokka ja varsinkaan eliitti ei ole enää kiinnostunut asepalveluksesta, ei edes RUK:lla kuorrutettuna. Mikä ikävintä keskiluokka haluaa aina matkia ylempiään ja tavat leviävät 10-20 vuodessa myös sen alempiin kerrostumiin.
 
Espoolainen nuorisopoliitikko jatkaa kätevästi mielipidepalstalla problematiikan käsittelyä.

Ja tosiaankin oikeistopuolue RKP:n ehdokkaana.

http://www.sfp.fi/fi/eduskuntavaalit2015/ehdokkaat/nicholas-kujala

Mielipide | Mielipide
Siviilipalvelus täyttää maanpuolustusvelvoitteen
Eikö ole mahdollista hyväksyä se, että jotkut haluavat puolustaa maataan muilla kuin aseellisilla keinoilla, kysyy Nicholas Kujala HS:n mielipidepalstalla.


Julkaistu: 17.1. 2:00

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg rinnasti Facebook-päivityksessään reserviläisten siirtymisen siviilipalveluun rintamakarkuruuteen (HS Kotimaa 13.1.). On todella hävytöntä syyttää Suomen siviilipalveluksen suorittaneita tai kyseiseen palvelumuotoon siirtyneitä kansalaisia rintamakarkuruudesta rauhan aikana.

Kun Suomi soti 1930–1940-luvuilla, kotiin jääneitä tehdastyöntekijöitä, junankuljettajia, kaivostyöntekijöitä, maanviljelijöitä tai lapsia hoitaneita ihmisiä ei nähty rintamakarkureina. He olivat yhtä lailla sankareita kuin rintamalla taistelleet sotilaamme.

Ilman yhteiskuntaa pyörittäviä kansalaisia maa ei selviä sodasta. Ei olisi selvinnyt silloin, eikä myöskään selviäisi tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus suorittaa sekä varusmiespalveluksensa että reserviläisaikansa mielekkäällä tavalla.

Suomen laki esittää useita vaihtoehtoja varusmiespalveluksen suorittamiselle. Voi suorittaa asepalveluksen, aseettoman varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen. Myös vapautus tiettyjen rajojen sisällä on mahdollista.

Rintamakarkuruudesta annettiin aikoinaan rangaistukseksi teloitus tai pitkä vankeus. Haluaako Reserviläisliitto todellakin rinnastaa siviilipalveluksen teloituksen tuomaan rintamakarkuruuteen? Eikö ole mahdollista hyväksyä se, että kaikki eivät halua sodassa tarttua aseeseen? Moni haluaa puolustaa maataan muulla tavalla.

Minulle on ainakin itsestään selvää, että rinnakkaiset palvelusmuodot ovat hyväksyttäviä tapoja suorittaa perustuslain mukainen maanpuolustusvelvoite, joka jokaisella kansalaisella Suomessa on.

Toivon, että Reserviläisliitto osoittaa parempaa harkintakykyä tiedotuksessaan ja jättää provokatiiviset vertaukset pois edunvalvonnastaan. Jokainen varusmies ja reserviläinen on sankari, jokainen Suomen kansalainen on sankari.

Nicholas Kujala

valtiotieteiden ylioppilas

Espoo

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005047522.html

On kohtuutonta, että poliitiikko ja suuri ajattelija Nicholas joutuisi rintamalle.

Taakanjaon ongelma voidaan sivuuttaa kätevästi määrittelemällä käsitteet uudelleen.

Itsenäisyys = suvaitsevaisuus. (2008 Tarja Halonen)

Mikä tahansa työ tai tekeminen = rintamaveteraani (Kujala 2017)

Svante on rikas ja Svantella on valtaa. Svante on juristi, poliitikko ja on toiminut johtavassa asemassa 24 vuoden iästä lähtien. Miksi Svanten pitäisi mennä sotaan? Eikö Svante voisi olla vaikutusvaltainen eliitti Svante sekä sodassa että rauhassa? Miksi Svanten pitäisi mennä inttiin? Eikö sinne voisi mennä joku reipas köyhä hänen puolestaan vaikka useammaksi vuodeksi? Eikö se olisi tehokasta ja eikö se olisi mukavaa!
 
Viimeksi muokattu:
Näkökulmassa esitetty tilanne on täysin mahdollinen ja johtaa käytännössä helposti valmistumisen viivästymiseen jopa vuodella, mikä puolestaan tarkoittaa yksilölle vuoden ansiotulojen menetystä ja yhteiskunnalle tämän tuloverokertymän menettämistä. Jos esimerkkitapauksen henkilö tienaisi valmistuttuaan vuodessa lähtöpalkkanaan vaikka 40 000 euroa (+ eläkekertymä) ja yhteiskunta rokottaisi tästä n. +13000 euroa tuloverona, niin jo tämän karkean laskelman perusteella kertausharjoituksen hintalappu olisi melkoinen ja kovaa uhrimieltä vaativa. Opintojen sisältämien pakollisten osioiden suorittaminen olisi tässäkin tapauksessa lopulta hyvinkin yksinkertainen järjestelykysymys, mutta oppilaitokset osaavat tyypillisesti olla tässä asiassa erittäin joustamattomia. Yksittäinen opiskelija on tämän arroganssin ja byrogratiakoneiston edessä aika yksin.

Olen hämmentynyt miten joustamattomia jotkut oppilaitokset voivat olla asevelvollisuuden aiheuttamien järjestelyjen suhteen. Itsellä oli samassa tammikuun saapumiserän alokastuvassa kaveri, joka olisi voitu määrätä 12kk palvelusajalle ja olisi todennäköisesti päätynyt Rukkiin, mutta joutui kieltäytymään pidemmästä palvelusajasta, koska AMK ei olisi antanut olla toista lukuvuotta poissaolevana.

Omassa oppilaitoksessani ei ollut mitään ongelmia. Tenttejä sai yrittää neljä kertaa ja kurssien osasuorituksia sai kasata useilta vuosilta, samoin kuin tutkintorakenne ei ollut sidottu tiettyyn vuoteen. Ihme, että joissakin paikoissa kasataan byrokraattisia esteitä omien tulostavoitteiden eteen.

Meillä yksi kärkitutkija ilmoitti siirtävänsä omaa väitöstilaisuuttaan, mikäli saa kertausharjoituskutsun samaan ajankohtaan. Näin olisi myös menetelty.
 
Espoolainen nuorisopoliitikko jatkaa kätevästi mielipidepalstalla problematiikan käsittelyä.

Ja tosiaankin oikeistopuolue RKP:n ehdokkaana.

http://www.sfp.fi/fi/eduskuntavaalit2015/ehdokkaat/nicholas-kujala



On kohtuutonta, että poliitiikko ja suuri ajattelija Nicholas joutuisi rintamalle.

Taakanjaon ongelma voidaan sivuuttaa kätevästi määrittelemällä käsitteet uudelleen.

Itsenäisyys = suvaitsevaisuus. (2008 Tarja Halonen)

Mikä tahansa työ tai tekeminen = rintamaveteraani (Kujala 2017)

Svante on rikas ja Svantella on valtaa. Svante on juristi, poliitikko ja on toiminut johtavassa asemassa 24 vuoden iästä lähtien. Miksi Svanten pitäisi mennä sotaan? Eikö Svante voisi olla vaikutusvaltainen eliitti Svante sekä sodassa että rauhassa? Miksi Svanten pitäisi mennä inttiin? Eikö sinne voisi mennä joku reipas köyhä hänen puolestaan vaikka useammaksi vuodeksi? Eikö se olisi tehokasta ja eikö se olisi mukavaa!

Tämä on kaikessa uusliberalistisuudessaan aivan fantastisen individualistinen ja siksi aivan erityinen näkemys!

Käsitteistön muuttaminen on yksi tärkeä työkalu kulttuurin muokkaamisessa ja kansallisvaltion nakertamisessa.
 
Back
Top