Reserviläiskirje synnytti ryntäyksen reservistä siviilipalvelukseen

[baikal]

Kymmenen ammattia joissa psykopaatteja esiintyy eniten, ovat järjestyksessä: toimitusjohtaja, asianajaja, mediatyöntekijät (TV ja radio), myyntimiehet, kirurgit, toimittajat, poliisit, uskontojen johtohahmot, kokit ja julkishallinnon työntekijät.

Ja kuka vielä kehtaa väittää, etteikö psykopaateilla olisi ekologinen lokeronsa yhteiskunnissa.

 

[Rintamakarkuri]

No sittenhän muistikuvani olivat täysin oikeita. Eli noista hyvitettiin muutaman opintoviikon verran. Ja tosiaankin oli aikamoinen pettymys eräille, kun olivat saaneet sen käsityksen, että ovat lähes jumalan valittuja.

Hymyily terminä on ehkä sievistelyä tässä yhteydessä. Tunnen eräänkin vänrikin, joka ei ollut tyytynyt muutaman opintoviikon hyväksilukemisiin ja teki asiasta valituksen. Kyseinen varaväen vänrikki oli käytännössä naurettu pihalle.

En sitten tiedä on kirjoitustyylini ehkä liian vaativa lukijoille? Varsinaisesti piikki oli suunnattu puolustusvoimien suuntaan, eikä tarkoitus suinkaan ollut vittuilla asevelvollisten kustannuksella.

Puolustusvoimat ilmeisesti kuvitteli reilu 15 vuotta sitten, että se on taho joka määrittelee normeja yhteiskunnassa oman toimialueensa ulkopuolella. Käytännössä noita opintojen vastaavuuksia olisi kannattanut miettiä yhdessä arvostettujen opinahjojen kanssa, sen sijaan, että lätkittiin opintoviikkoja papereihin Stetson-Harrison menetelmällä.

Tuosta en ollut edes tietoinen, että PV:llä tällainen menettely oli. Harvassa ovat ne akateemiset alat, joihin siellä sellaista koulutusta saa, että voisi tutkintoon mahduttaa. Ensimmäisenä tulee mieleen joku Ruotuväen toimittaja, joka voisi siitä saada itselleen harjoittelun. Sen sijaan toisen asteen koulutukseen puolestaan voi saada hyvääkin oppia esim. kuskina tai huollossa.

 

[Nenialas Idook]

Tuosta en ollut edes tietoinen, että PV:llä tällainen menettely oli. Harvassa ovat ne akateemiset alat, joihin siellä sellaista koulutusta saa, että voisi tutkintoon mahduttaa. Ensimmäisenä tulee mieleen joku Ruotuväen toimittaja, joka voisi siitä saada itselleen harjoittelun. Sen sijaan toisen asteen koulutukseen puolestaan voi saada hyvääkin oppia esim. kuskina tai huollossa.

Kyllähän tuosta aikanaan oli juttua lehdissä.
Eräs oma palveluskaverini sai osan yhteysaluksella varusmiehenä palvelemastaan ajasta luettua hyväksi merimieskoulutuksen täkkäripraktiikkana. (Joo, ei akateemista ja kaukana viestiketjun aiheesta mennään.)

 

[Sardaukar]

Minusta tämä huumoripläjäys on aika hyvä:

Nykyajassa voimakkaasti elävä Reserviupseerikoulu tervehtii ilolla ajatusta, että ylimmän sotilaallisen johtajakoulutuksen saaneita reserviläisiä hyvitettäisiin palvelusajan opeistaan esimerkiksi yliopistoissa. “Kylmä luonne ja kyvyttömyys asettua kanssaihmisen asemaan ovat arvokkaita ominaisuuksia kenelle tahansa suomalaiselle”, koulusta sanotaan.

 

[Ingsoc]

Keskustelu versoilee ja on aika kerätä irtonaisia lankoja yhteen.

Foorumilla tuodaan esille usein ajatuksia seuraavista aiheista: yleinen asevelvollisuus miehille ja naisille, maanpuolustusvero armeijaa käymättömille, siviilipalvelumiesten väestönsuojelukoulutus pakko ja verovähennykset reserviläisten hankinnoista. Kaikki ovat periaatteen tasolla hyviä ja kannatettavia ajatuksia. Ongelma on siinä, että niillä ei minkäänlaisia toteutumismahdollisuuksia siinä yhteiskunnassa jossa elämme. Ne ovat suomeksi sanottuna "kommunismia" kaunis ja tasa-arvoinen järjestelmä, joka ei tule koskaan ihmisen maailmassa toimimaan.

Vaikka Ukraina kohahdutti suurta yleisöä, niin todellisuudessa käymme vieläkin torjuntataistelua edes yleisen miesten asevelvollisuuden säilyttämiseksi. Samalla reservi vuotaa ja seuraavan 10 vuoden aikana tulemme menettämään johtajia jälkisivarille ehkä yhden armeijakunnan johtajien määrän!

Mitä voimme tehdä? Ensiksi meidän täytyy myöntää, että vapaaehtoinen maanpuolustus ei tule koskaan olemaan suurten kansanjoukkojen harrastus. Edes vitivalkoisessa Suomessa 1918-1944 suojeluskuntiin ei kuulunut kuin muutama prosentti kaksilahkeisista Suomen kansalaisista. Aikoinaan RYT ja PAT toiminta epäonnistuivat surkeasti. Maakuntajoukkoja perustettaessa haaveiltiin jopa 50 000 miehen ja naisen joukoista. Ei tullut takkia vaan kukkaro tai ehkä käsilaukku. Maanpuolustus tulee aina olemaan pienen piirin harrastelua. Se on ehkä verrattavissa kamppailulajeihin. Itse harrastan kamppailulajeja ja niiden hyödyt itsepuolustuksen, kunnon ja terveyden osalta ovat kiistattomia. Ne ovat todellista hyötyliikuntaa esimerkiksi sählyyn verrattuna. Ikävä kyllä se, että sinua leipästään naamaan 10 unssin hanskalla ei ole kivaa väestön suuren valtaosan mielestä. Sen sijaan sähly on kivaa ja harmitonta, siinä tulee hiki ja se on parempaa kuin sohvalla makoilu. Tauno tavallinen menee siis sähläämään. Noin yksi prosenttia (1%!) suomalaisista harrastaa kamppailulajeja ja se luku ei hevillä nouse ellei yhteiskuntarauha ala järkkymään vakavasti.

Sen sijaan, että keskittyisimme murehtimaan Tauno Tavallisen maanpuolustusvälinpitämättömyyttä, meidän tulee kääntää katseemme halukkaisiin. Jokainen maanpuolustushalukas on koulutettava niin pitkälle kuin on mahdollista. Maakuntajoukkoja lukuunottamatta seuraavassa sodassa ei tule olemaan komppanioita jotka ovat pelkää halukkuutta ja hyvää motivaatiota. Sen sijaan pääsemme jo pitkälle jos joukkuetta johtaa vapaaehtoista maanpuolustusta tosimielellä harrastanut. Ja jos vielä löytyy pari väkevää esitaistelija aliupseeria, niin vielä parempi. Sellainen väkevä osaava PKM mies joka hallitsee tappotyön on myös kultaa kalliimpi.

 

[Hanski]

Keskustelu versoilee ja on aika kerätä irtonaisia lankoja yhteen.

Foorumilla tuodaan esille usein ajatuksia seuraavista aiheista: yleinen asevelvollisuus miehille ja naisille, maanpuolustusvero armeijaa käymättömille, siviilipalvelumiesten väestönsuojelukoulutus pakko ja verovähennykset reserviläisten hankinnoista. Kaikki ovat periaatteen tasolla hyviä ja kannatettavia ajatuksia. Ongelma on siinä, että niillä ei minkäänlaisia toteutumismahdollisuuksia siinä yhteiskunnassa jossa elämme. Ne ovat suomeksi sanottuna "kommunismia" kaunis ja tasa-arvoinen järjestelmä, joka ei tule koskaan ihmisen maailmassa toimimaan.

Vaikka Ukraina kohahdutti suurta yleisöä, niin todellisuudessa käymme vieläkin torjuntataistelua edes yleisen miesten asevelvollisuuden säilyttämiseksi. Samalla reservi vuotaa ja seuraavan 10 vuoden aikana tulemme menettämään johtajia jälkisivarille ehkä yhden armeijakunnan johtajien määrän!

Mitä voimme tehdä? Ensiksi meidän täytyy myöntää, että vapaaehtoinen maanpuolustus ei tule koskaan olemaan suurten kansanjoukkojen harrastus. Edes vitivalkoisessa Suomessa 1918-1944 suojeluskuntiin ei kuulunut kuin muutama prosentti kaksilahkeisista Suomen kansalaisista. Aikoinaan RYT ja PAT toiminta epäonnistuivat surkeasti. Maakuntajoukkoja perustettaessa haaveiltiin jopa 50 000 miehen ja naisen joukoista. Ei tullut takkia vaan kukkaro tai ehkä käsilaukku. Maanpuolustus tulee aina olemaan pienen piirin harrastelua. Se on ehkä verrattavissa kamppailulajeihin. Itse harrastan kamppailulajeja ja niiden hyödyt itsepuolustuksen, kunnon ja terveyden osalta ovat kiistattomia. Ne ovat todellista hyötyliikuntaa esimerkiksi sählyyn verrattuna. Ikävä kyllä se, että sinua leipästään naamaan 10 unssin hanskalla ei ole kivaa väestön suuren valtaosan mielestä. Sen sijaan sähly on kivaa ja harmitonta, siinä tulee hiki ja se on parempaa kuin sohvalla makoilu. Tauno tavallinen menee siis sähläämään. Noin yksi prosenttia (1%!) suomalaisista harrastaa kamppailulajeja ja se luku ei hevillä nouse ellei yhteiskuntarauha ala järkkymään vakavasti.

Sen sijaan, että keskittyisimme murehtimaan Tauno Tavallisen maanpuolustusvälinpitämättömyyttä, meidän tulee kääntää katseemme halukkaisiin. Jokainen maanpuolustushalukas on koulutettava niin pitkälle kuin on mahdollista. Maakuntajoukkoja lukuunottamatta seuraavassa sodassa ei tule olemaan komppanioita jotka ovat pelkää halukkuutta ja hyvää motivaatiota. Sen sijaan pääsemme jo pitkälle jos joukkuetta johtaa vapaaehtoista maanpuolustusta tosimielellä harrastanut. Ja jos vielä löytyy pari väkevää esitaistelija aliupseeria, niin vielä parempi. Sellainen väkevä osaava PKM mies joka hallitsee tappotyön on myös kultaa kalliimpi.

Hyvä ja asiallinen kirjoitus @Ingsoc lta! Kyllä näin on, että maanpuolustuksesta on hankalaa saada laajojen kansanjoukkojen harrastusta. Hieno tilanne olisi, jos jokaiseen joukkueeseen löytyy esitaistelijoita, silläkin olisi suuri merkitys. Taistelevien joukkojen kokonaistilanteesta minulla ei ole mitään havaintoa, mutta tilanne ei todennäköisesti ole tällä hetkellä aivan surkea. Aika paljon sijoitettu reservi kuitenkin (ainakin lähipiirissä, joihin on kontakteja) tuntuu harrastelevan maanpuolustusasioita ja lisäksi löytyy vanhoja Afganistanin tms. veteraaneja.

Perjantai tuntuu olevan pitkällä, luin tuossa ingsocin postauksessa lauseen "Itse harrastan kamppailulajeja ja niiden hyödyt itsepuolustuksen, kunnon ja terveyden osalta ovat kiistattomia." pikaisella silmäyksellä muodossa "Itse harrastan kamppailulajeja ja niiden hyödyt itsetyydytyksen, kunnon ja terveyden osalta ovat kiistattomia." Hyötyliikuntaa tietysti sekin...

 

[Sardaukar]

Itsetyydytys on kai tutkitustikin terveellistä.

Itsepuolustuslajeja itsekin harrastavana olen kokenut siitä olevan huomattavastikin hyötyä. Pari kertaa on varmasti jäänyt sairaalareissu väliin, jo pelkästään oikeaoppisen kaatumisen osaamisessa. Ja pari turpaanvetoa myös jäänyt saamatta.

Mutta taas menen OT, mikä on kyllä itsellä paha tapa.

 

[Ingsoc]

Ei helvetti...

Ihan kaikkee ei tarvi aina kertoo.

 

[Honcho]

Ensiksi meidän täytyy myöntää, että vapaaehtoinen maanpuolustus ei tule koskaan olemaan suurten kansanjoukkojen harrastus. Edes vitivalkoisessa Suomessa 1918-1944 suojeluskuntiin ei kuulunut kuin muutama prosentti kaksilahkeisista Suomen kansalaisista. Aikoinaan RYT ja PAT toiminta epäonnistuivat surkeasti. Maakuntajoukkoja perustettaessa haaveiltiin jopa 50 000 miehen ja naisen joukoista. Ei tullut takkia vaan kukkaro tai ehkä käsilaukku.

Jotenkin ei oikein tule sellaista kuvaa, että tuohon olisi ihan hirveästi haluttukaan mennä tosimielellä, siis poliitikkopuolella ym. Kun katsoo mitä tahansa aiheesta käytyä keskustelua, niin näkee että kovasti korpeaa "suojeluskuntatrauma" osaa poliittisesta kentästä. Osa kansanedustajista taas "tietää", että yksi ammattisotilas miehistöpuolella paitsi pystyy olemaan 20:ssä paikassa samanaikaisesti, myös tappaisi helposti 100-500 vapaaehtoista (ja vähintään 10-50 joukkotuotettua varusmiestä). Siksi heitellään näitä kokonaislukuja jotka eivät mahdollistaisi edes ilmavoimien kaikkien hajautettujen laskupaikkojen miehitystä!

...mutta tässä on vaara suistaa ketju raiteiltaan, joten en jatka sen enempää.

 

[JR49]

Keskustelu versoilee ja on aika kerätä irtonaisia lankoja yhteen.

Foorumilla tuodaan esille usein ajatuksia seuraavista aiheista: yleinen asevelvollisuus miehille ja naisille, maanpuolustusvero armeijaa käymättömille, siviilipalvelumiesten väestönsuojelukoulutus pakko ja verovähennykset reserviläisten hankinnoista. Kaikki ovat periaatteen tasolla hyviä ja kannatettavia ajatuksia. Ongelma on siinä, että niillä ei minkäänlaisia toteutumismahdollisuuksia siinä yhteiskunnassa jossa elämme. Ne ovat suomeksi sanottuna "kommunismia" kaunis ja tasa-arvoinen järjestelmä, joka ei tule koskaan ihmisen maailmassa toimimaan.

Vaikka Ukraina kohahdutti suurta yleisöä, niin todellisuudessa käymme vieläkin torjuntataistelua edes yleisen miesten asevelvollisuuden säilyttämiseksi. Samalla reservi vuotaa ja seuraavan 10 vuoden aikana tulemme menettämään johtajia jälkisivarille ehkä yhden armeijakunnan johtajien määrän!

Mitä voimme tehdä? Ensiksi meidän täytyy myöntää, että vapaaehtoinen maanpuolustus ei tule koskaan olemaan suurten kansanjoukkojen harrastus. Edes vitivalkoisessa Suomessa 1918-1944 suojeluskuntiin ei kuulunut kuin muutama prosentti kaksilahkeisista Suomen kansalaisista. Aikoinaan RYT ja PAT toiminta epäonnistuivat surkeasti. Maakuntajoukkoja perustettaessa haaveiltiin jopa 50 000 miehen ja naisen joukoista. Ei tullut takkia vaan kukkaro tai ehkä käsilaukku. Maanpuolustus tulee aina olemaan pienen piirin harrastelua. Se on ehkä verrattavissa kamppailulajeihin. Itse harrastan kamppailulajeja ja niiden hyödyt itsepuolustuksen, kunnon ja terveyden osalta ovat kiistattomia. Ne ovat todellista hyötyliikuntaa esimerkiksi sählyyn verrattuna. Ikävä kyllä se, että sinua leipästään naamaan 10 unssin hanskalla ei ole kivaa väestön suuren valtaosan mielestä. Sen sijaan sähly on kivaa ja harmitonta, siinä tulee hiki ja se on parempaa kuin sohvalla makoilu. Tauno tavallinen menee siis sähläämään. Noin yksi prosenttia (1%!) suomalaisista harrastaa kamppailulajeja ja se luku ei hevillä nouse ellei yhteiskuntarauha ala järkkymään vakavasti.

Sen sijaan, että keskittyisimme murehtimaan Tauno Tavallisen maanpuolustusvälinpitämättömyyttä, meidän tulee kääntää katseemme halukkaisiin. Jokainen maanpuolustushalukas on koulutettava niin pitkälle kuin on mahdollista. Maakuntajoukkoja lukuunottamatta seuraavassa sodassa ei tule olemaan komppanioita jotka ovat pelkää halukkuutta ja hyvää motivaatiota. Sen sijaan pääsemme jo pitkälle jos joukkuetta johtaa vapaaehtoista maanpuolustusta tosimielellä harrastanut. Ja jos vielä löytyy pari väkevää esitaistelija aliupseeria, niin vielä parempi. Sellainen väkevä osaava PKM mies joka hallitsee tappotyön on myös kultaa kalliimpi.

Naulan kantaan. Kun reservi vuotaa, vastaavasti toisesta päästä saataisiin korvattua poistumaa pitämällä sitoutunutta reserviä pitempään sijoituksissa. Tietyt vaiheittaiset näytöt kunnosta ja muusta osaamisesta, niin kyllä jengi harjoittelisi vapaaehtoisesti. Se plus-nelikymppinenkin.

 

[Honcho]

Naulan kantaan. Kun reservi vuotaa, vastaavasti toisesta päästä saataisiin korvattua poistumaa pitämällä sitoutunutta reserviä pitempään sijoituksissa. Tietyt vaiheittaiset näytöt kunnosta ja muusta osaamisesta, niin kyllä jengi harjoittelisi vapaaehtoisesti. Se plus-nelikymppinenkin.

En tiedä olenko naiivi, mutta sellaisissa riviporukoissa ajatus hieman vanhemmista rauhallisemmista ja elämää nähneemmistä miehistä siellä nuorten parikymppisten seassa tuntuu joukon henkisen kapasiteetin kannalta hyvältä. Erityisesti aliupseerien ym mutta myös ihan rivimiesten osalta. Ei se kuitenkaan kaikilta osin mitään kilpaurheilua ole.

Kai ne siellä Ukrainassakin ovat aikamiehet lunastaneet paikkansa nuorten kollien rinnalla, jos ei nyt ihan Venäjän vakinaisia joukkoja niin vähintään proxy-väkeä vastaan. Epäilen että torjuntavoitto vol. 3 :ssa tulemme myös me näkemään paljon muutakin kuin Venäjän armeijan vakinaisia joukkoja. Mitään ei ole varaa laskea pois kuvioista.

 

[Sardaukar]

Pitäisikö tämäkin laittaan tänne...mutta laitan kuitenkin..

http://personality-testing.info/tests/LSRP.php

 

[Rauhantekijä]

vapaaehtoinen maanpuolustus ei tule koskaan olemaan suurten kansanjoukkojen harrastus. Maanpuolustus tulee aina olemaan pienen piirin harrastelua.

Itse pidän harmillisena sitä, että maanpuolustus luetaan "harrastuksiin", samaan missä on hiihto, tennis, lätkä ja postimerkkeily...jne... Ehkä maanpuolustusta pitäisi markkinoida jotenkin ylevimmillä tavoitteilla ja syillä kuin se mitä se tuo itselle. En tiedä....kunhan pohdin ääneen.

Itse harrastan kamppailulajeja ja niiden hyödyt itsepuolustuksen, kunnon ja terveyden osalta ovat kiistattomia. Ne ovat todellista hyötyliikuntaa esimerkiksi sählyyn verrattuna.

Unohdin tämän yllä olevasta listasta. Hyödyt yksilölle ovat kiistattomat, siinä olen kanssasi samaa mieltä.[/QUOTE]

Sen sijaan sähly on kivaa ja harmitonta, siinä tulee hiki ja se on parempaa kuin sohvalla makoilu. Tauno tavallinen menee siis sähläämään.

Kaikki harrastukset joissa kuolema tai tappaminen eivät ole läsnä, sopivat suomalaiseen nykyelämään. Harmitonta ja etäistä tosiaan.

Jokainen maanpuolustushalukas on koulutettava niin pitkälle kuin on mahdollista. Sellainen väkevä osaava mies joka hallitsee tappotyön.

Viittaan edellä sanomaani. Haaste on siinä kuinka saada suomalainen mies kiinnostumaan tappamisen harjoittelusta. Itse uskon siihen, että tuo kiinnostus ei tule kuin vain pakon edessä ja oman hengen ollessa uhattuna.
Sekin riittää jos yksilö kokee, että ihan oikeasti voi tulla tilanne että pitää taistella ja kun ymmärtää siitä motivoituu. Sitä en osaa selittää, miksi tappamisen taidon arvostus laskee heti armeijan käymisen jälkeen?
Tai ehkä se johtuu siitä, että se puhe ja treeni jää sinne armeijan pyykkipussiin kun palauttaa tavarat. Enivei, siviilielämän ja reserviläisyyden välillä on niin suuri kuilu että kun se ajan myötä suurenee, alkaa junnut miettimään noita siviilipalveluksia. Mielestäni virheet armeijan markkinoinnissa on tehty viimeisten 5-20 vuoden aikana kun meillä on ollut maassa johtoa joka on vain himmannut koko puolustusvoimia omaksi etäiseksi organisaatiokseen.
Siitäkin olen kanssasi samaa mieltä että kaikki ne jotka hiemankin osoittavat motivaatiota, tulisi saada huomiota ja tukea sotilastekemiseensä. Noh ... olkoon se sitten heidän "harrastuksensa" jos näin halutaan sanoa

.

 

[Herman30]

Pitäisi olla kuin Sveitsissä että saa aseen kotiin. Johan alkaisi reservielämä kiinnostumaaan.

 

[Ingsoc]

Itse pidän harmillisena sitä, että maanpuolustus luetaan "harrastuksiin", samaan missä on hiihto, tennis, lätkä ja postimerkkeily...jne... Ehkä maanpuolustusta pitäisi markkinoida jotenkin ylevimmillä tavoitteilla ja syillä kuin se mitä se tuo itselle. En tiedä....kunhan pohdin ääneen.

Viittaan edellä sanomaani. Haaste on siinä kuinka saada suomalainen mies kiinnostumaan tappamisen harjoittelusta. Itse uskon siihen, että tuo kiinnostus ei tule kuin vain pakon edessä ja oman hengen ollessa uhattuna.
Sekin riittää jos yksilö kokee, että ihan oikeasti voi tulla tilanne että pitää taistella ja kun ymmärtää siitä motivoituu. Sitä en osaa selittää, miksi tappamisen taidon arvostus laskee heti armeijan käymisen jälkeen?
Tai ehkä se johtuu siitä, että se puhe ja treeni jää sinne armeijan pyykkipussiin kun palauttaa tavarat. Enivei, siviilielämän ja reserviläisyyden välillä on niin suuri kuilu että kun se ajan myötä suurenee, alkaa junnut miettimään noita siviilipalveluksia. Mielestäni virheet armeijan markkinoinnissa on tehty viimeisten 5-20 vuoden aikana kun meillä on ollut maassa johtoa joka on vain himmannut koko puolustusvoimia omaksi etäiseksi organisaatiokseen.
Siitäkin olen kanssasi samaa mieltä että kaikki ne jotka hiemankin osoittavat motivaatiota, tulisi saada huomiota ja tukea sotilastekemiseensä. Noh ... olkoon se sitten heidän "harrastuksensa" jos näin halutaan sanoa

.

Kylmästi sanottuna kaikki mikä ei ole ansiotyötä on harrastamista. Reserviläispalkka harvaa vaurastuttaa.

Puolustusvoimien markkinointi hoidetaan varusmiespalveluksen aikana. Noin lähtökohtaisesti normaali ihminen ei mene uudelleen sellaisen työantajan palvelukseen, josta omat kokemukset ovat huonoja. Miksi armeija olisi jokin poikkeus? Kyllä se vaakuna sieltä aivoista nopeasti lähtee, jos kokemukset ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Ylivoimaisesti suurin osa varusmiespalveluksen suorittaneista ei halua olla missään tekemisissä puolustusvoimien kanssa -ainakaan vapaaehtoisesti. Olen keskustellut useammankin miehen kanssa jotka ovat käyneet yhdessä MPK:n harjoituksessa ja pari miestä oli käynyt jopa yhdessä maakuntajoukon lyhyessä kertausharjoituksessa. Maanpuolustusharrastus oli kuitenkin loppunut yhteen kokeiluun ja oikeastaan kaikki vastasivat samalla tavalla kysymykseen miksi juttu ei kiinnosta "Ei kiinnosta kun homma on samanlaista kuin varusmiespalveluksessa".

Ehdottomasti suurin osa varusmiespalveluksen käyneistä on laittanut mentaalisen kytkimen asentoon - meen jos on pakko ja teen jos on pakko.

 

[J0h1F]

Itse sain etelän tiedeyliopistossa hyväksiluettua armeijan johtajakoulutuksesta 4ov, jotka menivät vapaavalintaisiin opintoihin, enkä kyllä huomannut tämän hymyilyä aiheuttaneen, kun saman teki moni muukin useammalla tieteen alalla.

Edit. Nopealla tutkailulla tuota samaa mahdollisuutta tarjoaa useampikin yliopisto vielä tänäkin päivänä.

Itä-Suomen yliopisto hyvittää johtajakoulutuksesta (AUK tai RUK) 6 opintopistettä nykyisellään. Se on jo 10% vuotuisesta opintopistemäärästä, joka tutkintojen oletusaikataulussa on, ja sillä saa vapaavalintaisia opintoja sopivasti täytettyä.

 

[baikal]

On harrastuksia ja harrastuksia. Jos panen julkisen kutsun foorumille, että kokoonnutaanpas vaikka tänne mun luokse ja järjestetään sotilaallista koulutusta, ammutaan ja perehdytään, niin oletan, että jonkun lukijan nenäkarvoihin syntyy vipatusta. Jos taas kutsun veljiä sienestämään ja marjastamaan, kenties juopottelemaankin, niin reaktio ei ole sama.

Vallanpitäjä ja keskushallinto tms. haluaa upottaa säätelyn ja sääntelyn loppujen lopuksi aika helposti vapaa-ajan toimintoihin....vaikka ne olisivatkin laillisia sinänsä. No, sotilaallinen koulutus siviilivoimin taitaa olla edelleen kiellettyä, mutta ymmärrätte tarkoitukseni?

 

[Victor Charlie]

On harrastuksia ja harrastuksia. Jos panen julkisen kutsun foorumille, että kokoonnutaanpas vaikka tänne mun luokse ja järjestetään sotilaallista koulutusta, ammutaan ja perehdytään, niin oletan, että jonkun lukijan nenäkarvoihin syntyy vipatusta. Jos taas kutsun veljiä sienestämään ja marjastamaan, kenties juopottelemaankin, niin reaktio ei ole sama.

Vallanpitäjä ja keskushallinto tms. haluaa upottaa säätelyn ja sääntelyn loppujen lopuksi aika helposti vapaa-ajan toimintoihin....vaikka ne olisivatkin laillisia sinänsä. No, sotilaallinen koulutus siviilivoimin taitaa olla edelleen kiellettyä, mutta ymmärrätte tarkoitukseni?

Varmasti tulee enempi väkeä kuin torrakoilla ampumaan, ihan vaivaksi asti.

 

[Honcho]

Pitäisikö tämäkin laittaan tänne...mutta laitan kuitenkin..

http://personality-testing.info/tests/LSRP.php

Ja minunhan on käytännössä mahdoton olla vastaamatta mihinkään tällaiseen

 

[Ingsoc]

On harrastuksia ja harrastuksia. Jos panen julkisen kutsun foorumille, että kokoonnutaanpas vaikka tänne mun luokse ja järjestetään sotilaallista koulutusta, ammutaan ja perehdytään, niin oletan, että jonkun lukijan nenäkarvoihin syntyy vipatusta. Jos taas kutsun veljiä sienestämään ja marjastamaan, kenties juopottelemaankin, niin reaktio ei ole sama.

Vallanpitäjä ja keskushallinto tms. haluaa upottaa säätelyn ja sääntelyn loppujen lopuksi aika helposti vapaa-ajan toimintoihin....vaikka ne olisivatkin laillisia sinänsä. No, sotilaallinen koulutus siviilivoimin taitaa olla edelleen kiellettyä, mutta ymmärrätte tarkoitukseni?

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Toisaalta vapaamuotoinen reserviläistoiminta on edelleenkin mahdollista. Kun se tehdään rekisteröidyn reserviläisyhdistyksen kautta, niin varmasti toiminta noteerataan viranomaisten puolesta, mutta jos aivan tolkuttomia ei puhuta tai kouluteta niin viranomaisia ei kiinnosta.

Perimmäinen kysymys on se, että elämmekö kuplassa? Reserviläisliitossa on kymmeniä tuhansia jäseniä ja RULissa jäsenmäärät ovat samaa luokkaa. Huomattava osa jäsenistä ei kuitenkaan tee mitään muuta kuin lukee sen laatikkoon putoavan jäsenlehden. Epäilen, että maakuntajoukot vain vaivoin pysyivät hengissä ja niihinkin taistelijoita joudutaan etsimään kissojen ja koirien kanssa. Jos maanpuolustusintoa ja halua on miksi se ei kanavoidu toimintaan? Paikallisjoukoissa olisi varmasti tilaa kaikille jotka johonkin pystyy.

Tuntuu, että keskustelut kiertävät aina samaa kehää ja syy reserviläisten huonoon aktiivisuuteen on aselaissa, demareissa, lainsäädännössä tai vaimossa. Tai mikä parasta Kekkosessa, vaikka kirjoittaja itse olisi nähnyt päivänvalon vuonna 1988! Kaikista parhaimmat kehvelit valittaa, että myöhäisherännäisille ikämiesressuille ei ole mielekkäitä koulutusputkia. Kun juttua raaputtaa, niin selviää, että näitä "tekijämiehiä" on suorastaan kotoa haettu jo 90-luvulla, mutta ei silloin kiinnostanut!

Perkele, että välillä korpeaa kun lukee täällä noita tekosyitä tekemättä jättämiselle. Ei kuulemma saa tulla mitään ikäviä juttuja siviilimaailmassa reserviläistoiminnan takia. No voi voi - elämä on valintoja. Kaikki varusteet joita itse hankit on poissa jostain muusta kulutuksesta. Maanpuolustusriennoissa käytetty viikonloppu on pois vapaa-ajasta. Kertausharjoituksissa luuhattu pari viikkoa aiheuttaa hammastelua työantajassa. Osa vielä kehtaa tulla auditoriossa kahvitauolla selittämään, että kyllä hänelläkin olisi sama sotilasarvo ja muutenkin olisi pystyvä kaveri, mutku sitku ja niinku ei ole voinut sekä ehtinyt! No perkele mikä estää! Tervetuloa tekemään jotain konkreettista, eikä vain luuhaamaan luennoille.

Epäilen vahvasti, että perimmäinen syy osallistumattomuudelle on yksinkertaisesti se, että sotilaselämä on makeaa vain muisteltuna. On kivempi muistella saunan terassilla olut kourassa, kuin laittaa itsensä likoon kerta toisensa jälkeen syksyisessä pimeässä metsässä.