Reserviläiskirje

Reserviläiskirje


  • Äänestäjiä yhteensä
    270
Lapsenlapseni 2030-luvulla: Isoisä, mitä sinä teit kun keisari Putinin pan-slaavilainen keisarikunta miehitti Suomea Kymijoelle saakka kunnes se ajettiin takaisin ja otettiin Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa Suur-Suomeen?

Minä: Makasin Keravalla jumppasalissa makuupussissa piereskelemässä ja hikoilemassa samalla kun toisten vaarit kuolivat kotimme lähellä o_O

Lapsenlapseni: Miksi sinä et ollut mukana?


Minä: Katsos, poika hyvä, en kuulunut SODAN AJAN VAHVUUTEEN niin ajoivat pois... :confused:

"Thirty years from now when you're sitting by your fireside with your grandson on your knee and he asks, 'What did you do in the great World War Two?' You won't have to cough and say, 'Well, your granddaddy shoveled shit in Louisiana.' " -George Patton

Ihmeellistä sotimisen romantisointia. Juuri tuollaisella propagandalla saadaan tavalliset ihmiset luulemaan, että sotiminen on jotenkin hieno asia ja lähtemään poliitikkojen käskystä itsensä tapattamaan. Oma isoisäni kuoli 2. maailmansodan seurauksena. Olisin paljon mieluummin kasvanut niin, että minulla olisi ollut kaksi isoisää (puhumattakaan siitä, että isälläni olisi ollut lapsuudessa isä) kuin niin, että ainoa kontaktini häneen on vuosittainen kynttilän sytyttäminen haudalle.

Olen ihan varma, että jos Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, niin jokaikiselle vapaaehtoiselle löytyisi tekemistä maanpuolustuksen hyväksi. Se, ettei kaikkia vanhuksia kannata lähettää etulinjaan, ei tarkoita, etteikö kaikille halukkaille löytyisi jotain hyödyllistä tekemistä. Olet kertonut, että sinulla on useampikin lapsi. Oletko tosiaan sitä mieltä, että sinusta olisi hyvä, että heillä olisi riski joutua kasvamaan ilman isäänsä? Enpä usko henkivakuutusrahojen ym. valtion maksamien sotasankarikorvausten korvaavan sitä, että olisit oikeasti poissa heidän elämästään. Sota on nuorten miesten touhua. Parempi, että sinunlaiset suurperheelliset ovat sen oman perheensä luona.
 
Ihmeellistä sotimisen romantisointia.

...ja täysin vakavalla mielellä toki.

Mutta siinä asiassa kyllä olen vakavalla mielellä, että kotiseuturakkautta on. Jos siis joku Suomessa taistelee sen puolesta niin "mieluummin" olisin itse myös mukana, jonkun isiä (vähintään tulevaisuudessa) ja poikia ne mahdollisesti kaatuvat joka tapauksessa ovat - inhimillinen hinta sillä on tavalla tai toisella, en minä todellakaan haluaisi että poikani ja tytär kasvavat ilman isää, mutta onko se sitten enemmän oikein että toiselta puolen Suomea tuodaan jonkun toisten isät riskeeraamaan henkensä? Ehkä sitten mieluummin naimattomia miehiä jos jonkun pitää itsensä riskeerata, mutta ei kai tämä kokoonpano sellainen ole nytkään. Pelkkien nuorten miesten laittaminen sotaan olisi omalla tavallaan aika kyynistä, vanhat ukot ajaa pelkät nuoret, joilla on koko elämä edessään, kuolemaan. Tietty juuri tällä hetkellä minulle on aika hitosti tarvetta kotona. Miten sitten vaikka nelikymppisenä? Voidaanko silloin jo puhua että olisi parempi riskeerata nelikymppinen äijä jonka lapset ovat jo vähän kasvaneita vs. nuori mies jolla on koko elämä edessään? Yksi pieni lapsi ja kotona tyttöystävä joka haluaisi lisää?

Kyllä tuossa "sota on nuorten miesten hommaa" on usein myös hieman sellaista "nuorukaisen kuolla kuuluu" mentaliteettia. Tietty monet hommat ovat jo ihan fyysistä kuntoa vaativia suorituksia, mutta ei sota ole koskaan ollut pelkkien nuorten miesten hommaa. Erilaisissa tehtävissä vaaditaan erilaisia asioita, monipuolisuus on voimaa.

Edit: Ja jos se nyt on epäselvää niin toivon että en ikinä joutuisi sotaan, pelkään sekä kuolemista että kipua. Mutta en myöskään haluaisi ajaa vain muita tekemään asioita joista hyödyn minä.
 
No...eipähän selvästi ole reservin reserviläisissäkään mitään yleislinjaa, että olisi kuin Wehrmachtin "maha- ja korvapataljoonat" (suolistosairaita ja kuuroja) tai Volkssturmin teinipoikia ja vanhoja miehiä. Minustakin saisi kuukaudessa ihan kelpo taistelijan ja tuo sinun historiasi on huomattavan vakuuttavan kuuloinen.

Olihan niitä ennen wanhaan 1. Ja 2. NostoväeN luokat...

Voi niillä olla joku tietokanta ja jonotuskäytäntö? Menee vähän orwellilaiseksi mutta kuitenkin.
 
Olihan niitä ennen wanhaan 1. Ja 2. NostoväeN luokat...

Voi niillä olla joku tietokanta ja jonotuskäytäntö? Menee vähän orwellilaiseksi mutta kuitenkin.

Voisin kuvitella että kaikessa ykköslähdön jälkeen tulevassa voi olla vapaaehtoisuudella suurikin merkitys? Mutta en mie mitään tiiä, arvailenpa vain.
 
...ja täysin vakavalla mielellä toki.

Mutta siinä asiassa kyllä olen vakavalla mielellä, että kotiseuturakkautta on. Jos siis joku Suomessa taistelee sen puolesta niin "mieluummin" olisin itse myös mukana, jonkun isiä (vähintään tulevaisuudessa) ja poikia ne mahdollisesti kaatuvat joka tapauksessa ovat - inhimillinen hinta sillä on tavalla tai toisella, en minä todellakaan haluaisi että poikani ja tytär kasvavat ilman isää, mutta onko se sitten enemmän oikein että toiselta puolen Suomea tuodaan jonkun toisten isät riskeeraamaan henkensä?

Näet maanpuolustuksen tarkoituksen hieman toisin kuin minä. Minä en näe fyysistä maata niin erityisen tärkeänä puolustamisen arvoisena asiana, vaan ennen kaikkea kansan. Näen siis, että tulivat ne taisteluun lähetetyt sotilaat mistä tahansa päin Suomea, heidän kaikkien ensisijainen tehtävä on suojella muuta kansaa vihollisen väkivallalta. Jos sitten jonkun kotitalo siinä tuhoutuu, niin tuhoutukoon, nämä voidaan korvata rahalla. Ihmishenkiä ei saa takaisin.

Mitä tuohon riskeeraamiseen ja etenkin siihen pakottamiseen tulee, niin olen koittanut tällä palstalla herättää keskustelua asevelvollisuudesta juuri tältä pohjalta. Näkisin siis parempana, jos a) ne oman henkensä isänmaan puolesta riskeeraamaan ryhtyvät tekisivät niin vapaaehtoisesti (siis niin kuin esim. sinä tunnut haluavan) ja saisivat tästä uhrauksestaan sitten muulta yhteiskunnalta ansaitsemansa palkkion (taloudellista hyvää ja tietenkin valtavasti ihailua ja kunnioitusta) sen sijaan, että siihen touhuun pakotettaisiin haluttomia uhkaamalla heitä vankilalla, jos eivät siihen suostu. Jotenkin minun on vaikea ajatella, että niiden pakotettujen taistelutahto riippumatta siitä, mistä päin Suomea heidät on tuotu, ei ole yhtä korkea kuin siihen vapaaehtoisesti ryhtyvillä. Ukrainan kriisi on tästä ollut aika hyvä esimerkki. LKP on toteutettu moneen kertaan, mutta erityisen taisteluhaluista porukkaa on silti ollut vaikea saada kokoon. Sen sijaan vapaaehtoisporukoissa on taistellut hyvinkin innokkaita sotilaita. Koska systeemi on kuitenkin rakennettu sen asevelvollisuuden varaan, ei koordinointi näiden eri tahojen välillä ole kovin hyvin toiminut ja vapaaehtoisten panos ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.

Edit: Ja jos se nyt on epäselvää niin toivon että en ikinä joutuisi sotaan, pelkään sekä kuolemista että kipua. Mutta en myöskään haluaisi ajaa vain muita tekemään asioita joista hyödyn minä.

Mutta siitä huolimatta kannatat asevelvollisuutta, joka nyt sijoituksesi kuultuasi tarkoittaa käytännössä juuri sitä, että puolustukseen haluttomia pakotetaan tekemään asioita, joista hyödyt sinä.
 
Osasin arvailla että reservissä ollaan, kun lakisääteiset kh-päivätkin ehtivät täyttyä jo melkein vuosikymmen sitten. Mutta nyt kyllä kieltämättä vähän mietityttää, että kun tahtoa kuitenkin vielä olisi, kuntokin on kolmevitosen lähestymisestä huolimatta parempi kuin vuosiin, ja tuolla ulkoruokinnassa viihdyn erittäinkin hyvin, niin ehkäpä tässä pitäis ilmoittautua olevansa käytettävissä, ainakin jos joku muu ilmoittaa ettei taho. Vapauttaisi sitten ainakin nuoremman ja vetreemmän johonkin tärkeämpään.

Ohjeet vain ovat vähän epäselvät - riittääkö soitto paikallistoimistoon vai pitääkö käydä fyysillisesti paikan päällä? Niin paljon ei välttämättä ole tahtoa että lähtisin tonne vesisateeseen fillarilla sotkemaan :D.
 
Reservissä ollaan. Vielä viime kesänä oli sijoitus. Ei oikein tiedä miten suhtautuisi, eräänkin kerran kun on tullut kerrattua minua vanhempien kanssa. Mutta toisaalta, edellinen kova kh oli vuonna 2009, ja ikääkin on. Että ehkä tämä armeijan kannalta meni oikein.
Täytyy lohduttautua ajatuksella, että jos pilliin vihelletään, niin ollaan ekana jonossa.

Edit: nyt kun olen parin tunnin verran makustellut uutta reservin identiteettiä, niin olo on yllättäen kuin taivaanlinnulla. Ei vastuuta tehtävästä, ei hitonmoisesta määrästä miehiä... Erikoinen fiilis.
 
Viimeksi muokattu:
Näet maanpuolustuksen tarkoituksen hieman toisin kuin minä. Minä en näe fyysistä maata niin erityisen tärkeänä puolustamisen arvoisena asiana, vaan ennen kaikkea kansan. Näen siis, että tulivat ne taisteluun lähetetyt sotilaat mistä tahansa päin Suomea, heidän kaikkien ensisijainen tehtävä on suojella muuta kansaa vihollisen väkivallalta. Jos sitten jonkun kotitalo siinä tuhoutuu, niin tuhoutukoon, nämä voidaan korvata rahalla. Ihmishenkiä ei saa takaisin.

Minun mielestäni on puolustettava sekä ihmisiä että maata ja infraa ym. jonka eteen on ponnisteltu. Haluan siis puolustaa myös taloudellisesti merkittäviä alueita, rakennuksia ym. jotka vaikuttavat niiden ihmisten elinmahdollisuuksiin. Jos rajattaisiin asia niin, että pelkästään ihmisten henki on korvaamattoman arvokasta, niin periaatteessa varmin keino olisi vain antautua heti. Todennäköisesti saataisiin sopimus aikaan että henget säästetään. Valitettavasti tosielämässä ei aivan päde se, että ihmishenki on täysin korvaamaton, kyllä joskus on puolustettava myös etujaan jos niitä yritetään väkivalloin riistää käsistä.

Siinä olet oikeassa että minä rakastan jonkin verran myös ihan maata, niin tyhmältä kuin se voikin kuulostaa. Siis puita, kiviä ym, tietyissä paikoissa ilmakin tuoksuu ihan omanlaiseltaan. Toki enemmän rakastan läheisiäni.

Ukrainan kriisi on tästä ollut aika hyvä esimerkki. LKP on toteutettu moneen kertaan, mutta erityisen taisteluhaluista porukkaa on silti ollut vaikea saada kokoon. Sen sijaan vapaaehtoisporukoissa on taistellut hyvinkin innokkaita sotilaita. Koska systeemi on kuitenkin rakennettu sen asevelvollisuuden varaan, ei koordinointi näiden eri tahojen välillä ole kovin hyvin toiminut ja vapaaehtoisten panos ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.

Ukrainan kriisi on erittäin huono esimerkki mistään asevelvollisuuteen liittyvästä. Eroja Suomeen esim:
  • Ukrainassa asevelvollisuus oltiin lakkautettu v. 2013 ja maa oli sekavassa siirtymävaiheessa, jossa asevelvollisuus oli jotakuinkin romutettu, mutta ammattiarmeijaa ei oltu vielä kunnolla rakennettu
  • Puolustusasiat muutenkin hoidettu 90-luvulta asti aivan sivuseikkana, esim. kaluston osalta keskitytty myymään parhaat päältä ulkomaille kovaa valuuttaa vastaan
  • Mobilisaatiojärjestelmänä oli itsenäistyessä neuvostoaikainen tehoton systeemi, mutta sekin täysin romutettu, ei onnistuisi Ukrainalta laittaa kirje koko reserville
  • Puolustusrakenteet täynnä vihollisen myyriä sekä tehottomia "leipäkenraaleja", osa aivan seniilejäkin
  • Kriisissä sisällissotamaisia piirteitä
  • Maan sisäinen tilanne hyvin epävakaa ja sekava, länsi vs. itä/etelä ei ainoat jakolinjat
  • Kaikki tämä kokonaisuutena on omiaan vähentämään kenenkään intoa sotkeutua tällaiseen systeemiin
Vapaaehtoisten urhoollisuutta kyseenalaistamatta heidän OK pärjäämisensä johtuu aika paljon vastapuolen heikosta toiminnasta. Toisaalta esim. Azov on kuitenkin saanut tulitukea UA:n joukoilta. Ota joka tapauksessa huomioon, että käytännössä lähes kaikki Ukrainan armeijan taistelijat ovat "vapaaehtoisia" koska alussa iso osa oli ammattisotilaita ja käytännössä kutsunnatkin ovat olleet niin tehottomia ettei sinne vastentahtoisia liene laajamittaisesti päätynyt.
 
Mutta siitä huolimatta kannatat asevelvollisuutta, joka nyt sijoituksesi kuultuasi tarkoittaa käytännössä juuri sitä, että puolustukseen haluttomia pakotetaan tekemään asioita, joista hyödyt sinä.

Puolustukseen haluttomat saavat helposti esim. Aseistakieltäytyjäliitolta ohjeet miten irtautuvat reservistä.

Minä olen valmis menemään vaikka Lappiin puolustamaan sikäläisten etuja, he ovat valmiit tekemään saman minun edestäni. Systeemi toimii kuin vakuutusyhtiö. Sijoitukseni, tai siis sen puute, ei vaikuta tähän mitenkään.
 
Puolustukseen haluttomat saavat helposti esim. Aseistakieltäytyjäliitolta ohjeet miten irtautuvat reservistä.

No, eikö ole aika helvetin tehottomasta systeemistä kyse, jos kalliilla koulutetaan kaikki ja sitten ne, jotka eivät halua puolustukseen osallistua voivat tuosta vaan irtautua reservistä? Eikö olisi järkevämpää ennen sitä koulutusta kysyä, että aiotko erota reservistä ja jos aikoo, niin sitten olla kouluttamatta ollenkaan ja sitä kautta uhraamasta kyseiseen henkilöön täysin hukkaan menevää panostusta?

Minä olen valmis menemään vaikka Lappiin puolustamaan sikäläisten etuja, he ovat valmiit tekemään saman minun edestäni. Systeemi toimii kuin vakuutusyhtiö. Sijoitukseni, tai siis sen puute, ei vaikuta tähän mitenkään.

Ei toimi kuin vakuutusyhtiö. Kukaan ei pakota sinua vankilalla uhaten kuulumaan mihinkään tiettyyn vakuutusyhtiöön. Sijoituksesi puute vaikuttaa tilanteeseen juuri niin, että sinua ei sinne Lappiin oltaisi lähettämässä, mutta ne lappalaiset oltaisiin kyllä tuomassa sitä sinun tonttiasi puolustamaan. Tarvittaessa vaikka poliisin kotoa hakien.
 
Vieno pyyntö. Tätä asevelvollisuuskeskustelua on jankattu samoilla argumenteilla suunnilleen joka kolmannessa topikissa siksi paljon, että voisko tän keskustelun jättää asiaankuuluviin ketjuihin? Kiits.
 
No, eikö ole aika helvetin tehottomasta systeemistä kyse, jos kalliilla koulutetaan kaikki ja sitten ne, jotka eivät halua puolustukseen osallistua voivat tuosta vaan irtautua reservistä? Eikö olisi järkevämpää ennen sitä koulutusta kysyä, että aiotko erota reservistä ja jos aikoo, niin sitten olla kouluttamatta ollenkaan ja sitä kautta uhraamasta kyseiseen henkilöön täysin hukkaan menevää panostusta?

Paljonko sieltä reservistä on sitten lähtenyt porukkaa? Panostusta ei suhteessa paljoakaan hukkaan mene.

Ei toimi kuin vakuutusyhtiö. Kukaan ei pakota sinua vankilalla uhaten kuulumaan mihinkään tiettyyn vakuutusyhtiöön. Sijoituksesi puute vaikuttaa tilanteeseen juuri niin, että sinua ei sinne Lappiin oltaisi lähettämässä, mutta ne lappalaiset oltaisiin kyllä tuomassa sitä sinun tonttiasi puolustamaan. Tarvittaessa vaikka poliisin kotoa hakien.

Esim. liikennevakuutus on pakollinen, valittavana on jokunen vakuutusyhtiö joissa hintaeroa voi olla hieman. Turha tässä on taas lähteä tähän viisasteluun, tiedät mitä tarkotin.

Ovatko kaikki lappalaiset sijoitettuja ja siten, epäoikeudenmukaisesti, enemmän vastuussa kaikista muista? Olen kyllä ollut sijoitettuna ja minut olisi varmaan tuotu puolustamaan jonkun muun tontteja jos olisi ollut tarvetta. Samoin olen kyllä siinä käsityksessä että voin edelleen joutua muidenkin tontteja puolustamaan jos käsky käy. Ymmärtääkseni hyvin suuri enemmistö Suomessa on valmis nimenomaan puolustamaan muitakin osia kuin sitä omaa lyhyttä kadunpätkää ja taloja sen varrella, tai omaa pihaansa. Kannatan sekä asevelvollisuutta että NATO-jäsenyyttä, mutta kumpikin voidaan julistaa kuolleiksi jos kukaan ei ole halukas koskaan tekemään mitään juuri siinä tilanteessa pyyteettömän oloista.
 
Vieno pyyntö. Tätä asevelvollisuuskeskustelua on jankattu samoilla argumenteilla suunnilleen joka kolmannessa topikissa siksi paljon, että voisko tän keskustelun jättää asiaankuuluviin ketjuihin? Kiits.

Minulle sopii, en sano aiheesta enää mitään. Tosin en jaksa jankata siitä noissakaan ketjuissa.
 
Osasin arvailla että reservissä ollaan, kun lakisääteiset kh-päivätkin ehtivät täyttyä jo melkein vuosikymmen sitten. Mutta nyt kyllä kieltämättä vähän mietityttää, että kun tahtoa kuitenkin vielä olisi, kuntokin on kolmevitosen lähestymisestä huolimatta .....

Sinulla on kyllä ollut hyvin kysyntää tornin suunnasta jos olet saanut johonkin 27-vuoden ikään mennessä "pakolliset" kh-päivät (40?) kasaan. Taitaa kuitenkin olla niin, ettei tuo mikään ehdoton katto ole niiden kertauspäivien suhteen jos intoa ja halukkuutta löytyy.
 
Miten kauan tätä kirjettä pitää odotella? Ei vielä ole näkynyt eikä kuulunut. Kuitenkin alle 50 vuotias miehistöön kuuluva ukko kyseessä, ei vankilassa eikä vakituisesti ulkomailla asuva jne, joten kai siellä jossain arkistojen kätköissä meikäläisenkin tiedot makaavat. Siispä odotellaan...
 
Miten kauan tätä kirjettä pitää odotella? Ei vielä ole näkynyt eikä kuulunut. Kuitenkin alle 50 vuotias miehistöön kuuluva ukko kyseessä, ei vankilassa eikä vakituisesti ulkomailla asuva jne, joten kai siellä jossain arkistojen kätköissä meikäläisenkin tiedot makaavat. Siispä odotellaan...

Toukokuun loppuun mennessä lupailivat. Eli ei vielä mitään hoppua, voisin kuvitella että pieniä "keräilyeriä" postia menee vielä pitkään toukokuussa.
 
Osaako kukaan sanoa, mitä asentaja-aliupseeri käytännössä tekee? Tuossa ei siis ollut mitään tarkentavaa nimikettä, kuten elektroniikka, vaan ihan geneerinen "Asentaja-au". Sijoituspaikka Jääkärikomppania-JP (HAJ), eli ilmeisesti jokin hajautettu pataljoona, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Vähän kummallinen sijoitus ottaen huomioon, että armeijassa tuli työskenneltyä lähinnä raskaan kuljetuskaluston parissa. Toisaalta, jos asentaja-aliupseeri liittyy tietotekniikkaan tai elektroniikkaan, niin siinä on varmaan otettu huomioon nykyinen ammatti ja harrastus.
Hajautettu jääkäripataljoona eli ko pataljoona toimii itsenäisesti eikä minkään prikaatin osana.
 
Hajautettu jääkäripataljoona eli ko pataljoona toimii itsenäisesti eikä minkään prikaatin osana.
Kiitos tiedosta. Vielä kun saisi varmuuden siitä, mitä asentaja-au tekee, eli liittyykö verkko/elektroniikkajuttuihin vai ajoneuvokaluston korjauksiin. Vähän kyllä hassua, että vaivautuvat lähettämään kaikille kirjeet, mutta sisältö on niin niukkaa, että herää lähinnä lisää kysymyksiä. Olisivat voineet edes vähän avata noiden tehtävien sisältöä. Varsinkin kun tehtävä vaikuttaisi olevan täysin erilainen, kun mihin on varusmiesaikana koulutuksen saanut.
 
Back
Top