Reserviläisten ylennyksiin tulee muutoksia

#1
Reserviläisten ylennyksiin tulee muutoksia
http://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/a1424933625170
27.2.2015 6:56

"Pääesikunta on uusimassa reserviin ja varareserviin kuuluvien asevelvollisten ylentämistä koskevia ohjeita. Uusi ohjeistus on tarkoitus esitellä Puolustusvoimien komentajalle Jarmo Lindbergille lähiviikkoina. Uusi ylennysohje otetaan käyttöön aikaisintaan ensi kesänä. Se on perusteena ensi kertaa tämän vuoden itsenäisyyspäivän ylennyskierroksella.

Reserviläisten ylentämistä koskevien ohjeiden uusimisen taustalla on puolustusvoimauudistus. Siinä sodan ajan joukkoja vähennettiin kolmanneksella, mikä vaikuttaa reserviläisille kertyviin kertausharjoituspäiviin. Reserviläiset siirretään myös nuorempana pois sodan ajan kokoonpanosta.

Pääesikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikön Heikki Pohjan mukaan ohjeuudistus on viimeistelyvaiheessa, minkä vuoksi Pääesikunta ei kommentoi asiaa. Uusien ohjeiden luonnos on ollut lausuntokierroksella puolustushaaroissa, joukko-osastoissa ja maanpuolustusjärjestöissä. Luonnokseen lieneekin tulossa vielä muutoksia.

Suurin kiinnostuksen aihe on ollut se, lyheneekö ylennysten välinen minimiaika nykyisestä viidestä vuodesta. Ohjeluonnoksessa minimiaika on säilytetty ennallaan. Yli 36000 jäsenen Reserviläisliitto ehti jo älähtää, että se haluaisi ylennysten välisen minimiajan pudottamista kolmeen vuoteen.

Reserviupseeriliitto (RUL) ei puuttunut lausunnossaan ylennysten välisiin aikoihin. RUL huomauttaa kuitenkin, että sodan ajan joukkojen supistaminen pienentää yli 35-vuotiaiden reservin upseerien sijoitus- ja ylentämismahdollisuuksia. Siksi se haluaa, että kokonaisturvallisuuden varautumistehtävissä toimiville reserviläisille varmistetaan ylenemismahdollisuus.

Suuri muutos edelliseen ylentämisohjeeseen on sen huomioiminen, miten reserviläinen kehittää omaa osaamistaan ja toimintakykyään. Puolustusvoimat haluaa kannustaa reserviläisiä ylläpitämään sotilaallista osaamista koko asevelvollisuusajan.

Käytännössä ylentämisen perusteeksi hyväksyttäviä harjoitusvuorokausia muodostuisi tulevaisuudessa myös opiskellen ja kenttäkelpoisuutta osoittaen. Kertausharjoituspäiviä voisi kartuttaa muun muassa opiskelemalla Puolustusvoimien verkkokoulutusympäristössä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla sekä osallistumalla pitkiin marsseihin tai ampumataitotesteihin."
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#2
Tulisipa sota, niin nämä messingin perässä juoksijat saisivat todellakin ansaita korkeampia sotilasarvoja ja oikeita kunniamerkkejä näiden arvottomien RA-killuttimien ja muiden helistimien sijaan.

Itse uskon, että seuraavan kerran kun saan omaan takkiin lisää kiinnitettävää, niin se tapahtuu taisteluosaston komentajan päätöksestä, ylennysperuste ei ole kh päivät ja paikka ei ole Ritarihuone vaan joku paskaksi ammuttu taajama Kaakonkulmalla.
 

VLF

Luutnantti
Lahjoittaja
#3
Ehkä olemme kuitenkin ihan tyytyväisiä siihen ettei tarvitse jakaa sodan ajan ylennyksiä....
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
#4
Kyllä olen todennut, että melkoisen syvällä rintaäänellä kertauksien perusteella ylennyksiä saaneet muistavat tuoda esille sotilasarvonsa, kun sitä keskustelussa kysytään. Mitä enemmän natsoja, sen vakaampi ääni.
Eräillä ihan selvää munanjatketta.

Mutta ehkä parempi noin, kun saada natsoja jonkun just raunioituneen kylän liepeillä. Pullistellaan mieluummin rauhan aikana.
 
#5
Kyllä olen todennut, että melkoisen syvällä rintaäänellä kertauksien perusteella ylennyksiä saaneet muistavat tuoda esille sotilasarvonsa, kun sitä keskustelussa kysytään. Mitä enemmän natsoja, sen vakaampi ääni. Eräillä ihan selvää munanjatketta.
Tämä. Allekirjoittanutta ärsyttää kun sotilasarvo tuntuu joillekin olevan miehen mitta, vaikka monesti olen todennut, ettei sillä ole osaamisen kanssa välttämättä mitään tekemistä. Joku kapteeni ei osaa aivan perusasioita, mutta kyllä muistaa tuoda arvoaan esille. Kuitenkin mielestäni osaamisen tulisi olla sotilaan arvostuskriteeri, mutta sen osoittaminen ei nykymuotoisessa reservissä ole mahdollista. Ei ole kunnollisia testejä tms. mistä tulee vertailukelpoinen arvosana.

Muistuupa mieleen kun eräs majuri (res.) oli harjoituksen alussa arvomerkit takissa ja siirteli niitä ahkerasti poolopaitaan / t-paitaan kun vaatetus vaihtui. Jossain vaiheessa kyllästyi rumbaan ja oli ilman natsoja. Mutta alkuun ne merkit piti näkyä kaikille. Ja jos ollaan jossain tilaisuudessa puhumassa, niin se oma sotilasarvo tuodaan huolella esityksen alussa esiin, niin kuin sillä olisi esityksen sisällön kannalta olennainen merkitys. Jos pelkona on uskottavuuden puute, niin uskottavuus tulee mielestäni teoista, ei muodollisesta arvosta.

Sitä en kiistä etteikö ylennys tunnu mukavalta, ja on sillä merkitystä, mutta jos maanpuolustuksessa painottuu seuraavan sotilasarvon tavoittelu liikaa osaamisen kehittämisen sijaan, ollaan väärällä polulla.

Ja edellä esitetty ei ole katkeran, ylennyksistä osattomaksi jääneen, miehen tilitystä: rautaa on kauluksessa ihan omiksi tarpeiksi, ja voin hyvin olla loppuiän tällä metallimäärällä.
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
#6
jos ollaan jossain tilaisuudessa puhumassa, niin se oma sotilasarvo tuodaan huolella esityksen alussa esiin, niin kuin sillä olisi esityksen sisällön kannalta olennainen merkitys. .
Suomessa tällä on suurikin merkitys. Suomalainen on kasvatettu siten että kaikki todistukset antavat oikeuden puhua. Suomalainen on kasvatettu siten, että esimerkiksi tiettyihin töihin pääsee paperin perusteella vaikka muuten henkilö olisi miten latvalaho käytökseltään tai kaytännön taidoiltaan. Kun arvo on saatu, on puheella mandaatti. Näin meillä.... niin hauskaa kuin se tilanne välillä onkin.
 
#7
Allekirjoittanutta ärsyttää kun sotilasarvo tuntuu joillekin olevan miehen mitta, vaikka monesti olen todennut, ettei sillä ole osaamisen kanssa välttämättä mitään tekemistä.
Minulle. No ehkä ei sentään miehen mitta, mutta jos mitään palkintoa työstä tämän maan puolustamisen eteen ei saisi, en varmasti olisi yhtä kiinnostunut maanpuolustuksesta. Ei se "palkinto" ole suuri, mutta minulle se on vähän sama asia kuin kiittäisi jostakin asiasta jonka on tehnyt toiselle. Minulle kiitos on tärkeämpää kuin esimerkiksi rahallinen palkkio. Jos ylennys on kerran viidessä vuodessa kiitos siitä että olet tehnyt jotain tämän maan eteen, ei se mielestäni ole liikaa pyydetty.

Eiköhän reserviläisillä, joilla on kiinnostusta maanpuolustukseen ja käyvät kursseilla, ole osaaminenkin pääosin paremmin hallussa kuin sellaisilla reserviläisillä, jotka eivät käy lainkaan harjoittelemassa. Kantahenkilökunnan porukka, joka on vuosia jo istunut toimistossa ei ehkä osaa tavallisen sotilaan perusasioita enää kovinkaan hyvin, varsinkin kun taistelutapa on muuttunut.

Käytännössä ylentämisen perusteeksi hyväksyttäviä harjoitusvuorokausia muodostuisi tulevaisuudessa myös opiskellen ja kenttäkelpoisuutta osoittaen. Kertausharjoituspäiviä voisi kartuttaa muun muassa opiskelemalla Puolustusvoimien verkkokoulutusympäristössä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla sekä osallistumalla pitkiin marsseihin tai ampumataitotesteihin.
Nuo ovat mielestäni hyviä uutisia. Olisihan se hienoa nykysukupolvena toki hankkia kertausharjoituspäiviä omalta tietokoneelta käsin, mutta on siihen toinenkin syy. Omaa koulutustani vastaavia harjoituksia järjestetään vähemmän kuin esim. jalkaväelle, joten mahdollisuudet harjoitella ja kerrata eivät ole ihan samanlaiset. Lisäksi tietysti on materiaalia, jota voisi harjoitella teoriassakin.
 
#8
Te taidatte useat olla nuorii sankareit! Minulla on akka ja mukulatkin ja ikää keväällä 40-v. Sanomattakin on selvää, että "parasta ennen" -päivämäärä alkaa kolkuttaa. Tammikuun 2015 tarkastuksessa minulla oli vielä sodanajansijoitus luutnanttina kakkoslinjan panssarijääkärijoukkueessa.

Mitä tästä eteenpäin? Saako ihminen haluta, vai pitääkö aina tyytyä? "Insha'Allah" vaan hautaan asti?

Halusinhan minä ammattiinikin joten hain ja pääsin opiskelemaan. Halusin vaimon, lapsia. Armeijassa halusin RUK:iin.

PV:n hommat toki yhä kiinnostaisivat, mutta ilman Putleria minua tuskin kutsutaan - ja hyvä toki niin! - enää palvelukseen. Näin jatkotehtävät ja ylennykset jäävät minulta saamatta pienenevässä reservissä. Ainoa sauma yletä on enää ruutivaarina paikallisyhdistyksessä, auttaen esim. nuorempia reserviläisiä harrastamaan vaikkapa ammunnanvalvojana. Myös ammatissani opettajana pystyn ylläpitämään ja kehittämään maanpuolustustietoutta ja Suomen sotahistorian tuntemusta, joten seuraava ylennys voi vielä tulla viirin ja kampaviinerin kera "siviiliansioista".

Mitä merkitystä tällä kaikella on? Enempi kai henkilökohtaisten tavoitteiden, kuin Suomen puolustuksen kanssa. Tai tämä voi olla myös win-win -tilanne, sillä vanhenevan äijän "harrastuksista" voi olla hyötyä maanpuolustukselle. Tulisinko majuri Mikkosena heilumaan teidän kertausharjoituksiin? Fuck no.

Älkää siis ymmärtäkö totaalisen väärin vaikuttimiani. Olen mielestäni isänmaallinen ja velvollisuudentuntoinen ihminen - "hurmahenkinen" en pätkääkään. Päämäärätietoinen - en ahne. Mielestäni sen asian, että vanhenee, eikä kelpaa enää "koviin tehtäviin", ei tarvitse olla ihmisen kehityksen ja tavoitteellisuuden loppu. Juoksin esim. eilen 12 kilometriä. En ollut sitäkään tehnyt kymmeneen vuoteen.

Huomenna teen taas jotain uutta ja kivaa.
 
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#9
Ehkä olemme kuitenkin ihan tyytyväisiä siihen ettei tarvitse jakaa sodan ajan ylennyksiä....
Olin tosissani.

Minulle. No ehkä ei sentään miehen mitta, mutta jos mitään palkintoa työstä tämän maan puolustamisen eteen ei saisi, en varmasti olisi yhtä kiinnostunut maanpuolustuksesta. Ei se "palkinto" ole suuri, mutta minulle se on vähän sama asia kuin kiittäisi jostakin asiasta jonka on tehnyt toiselle. Minulle kiitos on tärkeämpää kuin esimerkiksi rahallinen palkkio. Jos ylennys on kerran viidessä vuodessa kiitos siitä että olet tehnyt jotain tämän maan eteen, ei se mielestäni ole liikaa pyydetty.
En toki kieltäydy lisänatsoista, mutta ei niillä näin syvän rauhan aikana oikein mitään väliä ole. Toki uusia olisi kiva saada, sillä onhan korkeampi sotilasarvo aina saavutettu etu, jota ei viedä kuin linnareissun kautta, mutta kuten sanottu: ei vaikuta vuokranmaksukykyyn eikä saamiseen ja SA-tehtäväkin on ja pysyy ryhmänjohtajana onpa sitten takissa >> tai >>> tai >>>>. Olisi kyllä hauskaa joskus gonapappana patsastella sotilasmestarin merkeissä ABC:llä...
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#10
Itse uskon, että seuraavan kerran kun saan omaan takkiin lisää kiinnitettävää, niin se tapahtuu taisteluosaston komentajan päätöksestä, ylennysperuste ei ole kh päivät ja paikka ei ole Ritarihuone vaan joku paskaksi ammuttu taajama Kaakonkulmalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lemi

Jos kotitalo on pystyssä ja itse vaikutan samalla suunnalla niin pistäydypä kahveella, konjakitkin löytyy :D

E: Vakavasti ottaen, sattumalta muutin tähän kuntaan enkä Lappeenrantaan, mutta jos pilliin puhalletaan niin hyvä näin. Toki tavoitteena lienee ettei Lappeenrantaan päästetä yhtään r***ää (paitsi ostoksille!), kanavasillan väärään päähän saisivat viimeistään pysähtyä, mutta jos jostain syystä sattuisi menemään ketuilleen niin ainakin perhe on valmiiksi hieman sivussa, ei Lemille kukaan vahingossa eksy.
 
Viimeksi muokattu:

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#11
SA-tehtäväkin on ja pysyy ryhmänjohtajana onpa sitten takissa >> tai >>> tai >>>>. Olisi kyllä hauskaa joskus gonapappana patsastella sotilasmestarin merkeissä ABC:llä...
Ylennykset pitää/pitäisi sitoa SA-tehtävään. >>>> -ryhmänjohtaja = jotain pielessä? Tosin, henkilöstörakenteen muutos pienenevässä SA-kokoonpanossa hytkyttää monta vanhaa totuutta joka tapauksessa - eli odotellaanhan työn valmistumista rauhassa.
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#12
Ylennykset pitää/pitäisi sitoa SA-tehtävään. >>>> -ryhmänjohtaja = jotain pielessä? Tosin, henkilöstörakenteen muutos pienenevässä SA-kokoonpanossa hytkyttää monta vanhaa totuutta joka tapauksessa - eli odotellaanhan työn valmistumista rauhassa.
No meillä on sekä 10 ja 15 upseereita ja RJ:t sekä RVJ:t aliupseereita. Mun mielestä ei olisi mitenkään tavatonta, että ylikersantti on RJ, sillä onhan se ns JNCO. Varusmiehenä kersantiksi ylennetty RJ on hyvinkin ylik ennenkuin ensimmäinen SA tehtävä puretaan ja M05 kokoonpanossa au ei ole 15 kai missään.
 
#13
Ylennykset pitää/pitäisi sitoa SA-tehtävään. >>>> -ryhmänjohtaja = jotain pielessä? Tosin, henkilöstörakenteen muutos pienenevässä SA-kokoonpanossa hytkyttää monta vanhaa totuutta joka tapauksessa - eli odotellaanhan työn valmistumista rauhassa.

Tismalleen samaa mieltä!
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#14
Nyt tarvitaan CV9030FIN kommentoimaan! :D

Tuosta reserviläisten sotilasarvoista taas vaihteeksi Israelista (ylläri). Ei ole ollenkaan tavatonta, että alle 30v. ressu IDF:n riveissä on esim. vääpeli. Se on hyvinkin ymmärrettävää, sillä IDF:n touhuissa ero reserviläisen ja kapiaisen välillä on aika häilyvää. Porukalle annetaan natsoja toimenkuvan ja siinä kunnostautumisen mukaan..ja "kertausharjoituspäiviä" tulee kivasti ainakin se 30+ vuodessa tosihommissa ja monessa yksikössä enemmän (joku "jobnik" ei sitten ehken kauheasti ylene). Hyvä kaveri on eversti (res.) ja 47 v. joka viettää "kertaamassa" noin 100 pv vuodessa...

Suomessa on aina ollut preussilainen meininki, jossa "isoin nappi on aina oikeassa" ja tietty auktoriteetin kunnioitus. Ei se aina oikeasti toimi tyyliin "mutta minä olen reservin kapteeni!" :D Kyllä silloin pitää olla sitten oikeasti pätevä hommaansa.
 
#15
Tismalleen samaa mieltä!
Lähes täysin erimieltä, mitä väliä sillä on paljonko nappulaa on kaulassa, jos homma toimii. Olen ollut paikalla todistamassa ryhmää, jonka johtajana toimi ylik. varaj oli ltn. ja silti homma toimi aivan hyvin. Ei se nappulan määrä, vaan osaaminen, sitähän täällä on toitotettu pitkin poikin muutenkin.
 
#16
Taisi minulla olla luetun ymmärrys huonolla tolalla? Natsoihin ei todellakaan ole katsoman, kun tehdään esim. ammattihommia. siellä on
monen arvoista ukkoa, mutta komentojärjestys ei mene niiden mukaan. RA = SA. Ja ssinäkin SA-tilanteen vaatimat maanpuolustukselliset etunäkökohdat sanelee.
 

adam7

Ylipäällikkö
#17
Ylennykset pitää/pitäisi sitoa SA-tehtävään. >>>> -ryhmänjohtaja = jotain pielessä? Tosin, henkilöstörakenteen muutos pienenevässä SA-kokoonpanossa hytkyttää monta vanhaa totuutta joka tapauksessa - eli odotellaanhan työn valmistumista rauhassa.
Ylennyksen edellytys on ainakin teoriassa tehtävä, jossa arvo voi olla.

Sotilasarvot eivät aina natsaa tehtävään. Varsinkin varttuneemmalla iällä saattaa res ylil komentaa res majuria. Been there seen that.

Kuten PV:n koulutuspäällikkö toteaa

 
#18
Kyllä olen todennut, että melkoisen syvällä rintaäänellä kertauksien perusteella ylennyksiä saaneet muistavat tuoda esille sotilasarvonsa, kun sitä keskustelussa kysytään.
Siis mitä ihmettä? Valehdellako sitä pitäisi jos sotilasarvoa jossain yhteydessä KYSYTÄÄN? Vai pitääkö se ilmoittaa tyyliin "Korpraalihan minä olen" ettei rintaääntä kuulu liiaksi?
Eri asia on tietysti jos joka yhteydessä esittelee itsensä "Henkilöstöpäällikkö Pulkkinen, Reservin Majurismies muuten ettei mikään ihan turha jätkä".
 
#19
Ylennykset pitää/pitäisi sitoa SA-tehtävään.
No niitäkö ei sitten ole sidottu? Itse ainakin pitäisin kummallisena juttuna, jos jaosjohtajana (vast.) saisin ylennyksen kapteeniksi samaan aikaan kun patterin päällikkö (vast.) olisi yliluti.
 
#20
Sotilasarvot eivät aina natsaa tehtävään. Varsinkin varttuneemmalla iällä saattaa res ylil komentaa res majuria. Been there seen that.
Totta kai osaaminen näyttelee isoa osaa. Viime harjoituksessakin majuri (EVP) oli aika isossa roolissa osaamisensa tähden mutta ei toki virassa olevalle EVeLiinalle yrittänyt päteä. Nuoremmat aktiivikapteenit sen sijaan tottelivat oikein mallikkaasti kuten pitikin.
 
Top